Maalämpöfoorumi
Maalämmön suunnittelu => Mitoitus omakotitalot ja pienet kohteet => Aiheen aloitti: Patruuna - 27.02.24 - klo:20:07
-
Okt 81/2002 ,vanha osa patterit, korkeampi huonekorkeus n.2.8m keskikorkeus koko kerroksessa. ja uusi osa lattialämmitys . Ilmastointi Sunair ,vesikenno,
Uusi osa 70m2 ja kerrosala 232 m2 sis. autotallin 27 m2 Tallissa rasvamonttu ,jonka kautta pannuhuoneelle ja varastotila.
Kattila puulla ja 3000 l makaava varaaja. Säteilylämö pitää tallin ja kellarin hyvin lämmössä, ei muuta lämmitystä .
Katossa 40 mm eristevilla ,laajennusosalla 30 m2 alalla 30 mm , vanhat ikkunat 3 kerros.
Puun kulutus 48 cm puuta Arimax 60 kw 50cmx1000cm ,normaali pakkanen -15-20 astetta yksi pesä hyvää koivua tiiviisti makuulla lämmittää läpi makaavan 3000 l varaajan 80 Asteeseen ja riittää hyvin vuorokauden.
Ennätys pakkasella talvella-37 Astetta, Patterivesi korkeimmillaan 55 astetta, 80 luvun yksilehtiset patterit. Lattialämmitykseen shuntti 35 astetta,Siis 70 m2 alalle. Puunkulutus vähän vajaa 1 x pesä aamuin illoin.
-30 asteessa 1.5 pesää illalla, nostaa 30 asteesta n.85 asteeseen läpi varaajan ja menee24 h.
kesällä käyttövesitarve vain , pesä 3 vrk välein.
Talo mäellä , Kallio 3m, vesipinta n.16 m(vanha porakaivo vieressä)
Väkimäärä 6 h koko ajan, jouluna 25 .Eli vaihtelu on kovaa .
Tallin remontissa vedettiin siihen 27 m2 jo vesiputket lattiaan varalle , pattereilla varmaan kellaritila ja pannuhuone n. 20m2 kallio alla
Pakkasella pörssisähkö on kallista ,joten täysmitoitus mielestäni ja porakaivon syvyydessä ei säästetä. Puskurivaraaja varmaan (hyvä koko?) Inventteri vai normaali pumppu.
Joko tästä voi laskea? Kiitos!
-
Pyytäisin sinua vielä antamaan vähän lisätietoja.
- Vanhan osan ulkomitat
- Ulkoseinän paksuus
- Ulkoseinän rakenne
- Kerrosten lukumäärä vanhassa osassa
- Lämmin pinta-ala kussakin kerroksessa
- Huonekorkeus on ilmeisesti 2,8 m. Jos on enemmän, kuin 1 -kerros, huonekorkeus kaikille kerroksille.
- Uuden (2002) osan ulkomitat
- Ulkoseinän paksuus.
- Kerrosten lukumäärä.
- Lämmin pinta-ala kussakin kerroksessa.
- Huonekorkeus kussakin kerroksessa.
- Tallin lämmitettävä ala on ilmeisesti tuo 27 m2.?
Näitä tietoja tarvitaan, jotta voin määrittää rakennuksen ulkovaipan aiheuttaman lämpövuodon lämmityslaitteen mitoittamista varten.
-
yksikerrosratkaisu, laajennusosa vanhan osan jatkeena
Korkea 2,7 m on 67 m2 alalla vanhalla puolella , jossa on lisäksi 4 mh, wc sauna ja pesuhuone yhteensä noin 136 m2 .
Isot ikkunat olohuoneessa.
67 m2 siitä on 2,4 m sisäkorkeudessa. puurunko 200mm villa ,tiiliverhous Villa katossa 400mm
Laajennusosa on 74 m2 2,5 sisäkorkeus ja seinät puu yht.200mm villa ,tuulensuoja ja lautaverhous villa katossa 300 mm
Ilmastointi koeellinen sun air ja vesipatteri .
Autotalli onkin vain 22m2 ja siitä laskeutuu rasvamontun kautta kellarikerrokseen, jossa pannuhuone yht, noin 30 m2 eli nämä 52 m2 on lämmennyt pannuhuoneen säteilylämmöllä.
Liitteesä jonkinmoinen kuva pohjasta , muttei kellarikerroksesta ei ole kuvaa.
Onko nyt selvempi kuvaus.
Kiitos!
-
Liitetiedosto talo.pdf on tyhjä tiedosto. (https://www.maalampofoorumi.fi/index.php?action=dlattach;topic=12098.0;attach=20535)
Tiedoston koko no 0 tavua (0 Byte).
Talli on ilmeisesti erillinen rakennus.
Maalämpökone sijoitetaan edelleen sinne?
Kuinka pitkä lämpökanaali rakennusten välillä?
-
yritetäämpä uudellen .
yksi rakennus vanha osa .laajennus ,talli saman katon alla tallista kellariin
Tässä pohjapiirros
-
Kaivo tulisi 6m seinästä kanaalina ja vaakaputken pituus pumppuun 9-10 m pannuhuoneelle.
Haaveena ois varajärjestelmä katttilalla ,joten joku varaajaratkaisu tulee pumpun rinnalle ja tasoittaa pumpun käyntiä suuren lämpövaihtelun ja väkimäärän muutoksien takia .
-
Tervetuloa mukaan foorumille!
Koetin tehdä laskelman ja liitin siitä tulosteen omaan viestiisi (https://www.maalampofoorumi.fi/index.php?action=dlattach;topic=12098.0;attach=20546).
Jos laskelman lähtötiedoissa on virheellisyyksiä, kerro niistä ja korjaan ne. Korjaaminen on helppoa.
Laskelmassa olevan lämpöpumpun antoteho 10,7 kW (= lämmitysteho),
pitää katsoa pumpun valmistajan tiedoista B0 W50 tai B0 W55 olosuhteissa (http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=5629.msg67769#msg67769).
B0 W35 olosuhteissa ilmoitettu lämmitysteho on isompi ja se saavutetaan vain lattialämmityksellä eikä päde patterilämmityksellä.
Jos kohteessa on vain osaksikin patterilämmitys, on mitoitus tehtävä patterilämmityksen mukaisesti.
Tässä laskelman tulos:
Talo ”Patruuna" SIILINJÄRVI (Pohjois-Savo)
VUOTUINEN LÄMMITYSTARVE: PATTERILÄMMITYS - COP -laskennassa 48 °C - menovesi lämpötila max 55 °C
LÄMMITYSTARVE ILMAN LÄMMINTÄ KÄYTTÖVETTÄ - MUT = -31 °C
- Vanha osa 1981: -Patterilämmitys, 22°C, 136 m2, 354 m3 (55°C) 39,7 W/m2 5,40 kW 16 617 kWh
- Uusi osa 2002: Laminaatti-Lattialämmitys, 22°C, 56 m2, 140 m3 (32°C) 35,2 W/m2 1,97 kW 6 329 kWh
- Autotalli 1981: Kivi-Lattialämmitys, 14°C, 22 m2, 51 m3 (22°C) 61,5 W/m2 1,35 kW 2 503 kWh
RAKENNUKSEN LÄMPÖHÄVIÖT YHTEENSÄ 41 W/m2 8,72 kW 25 449 kWh
• Kiinteistö yhteensä 214 m2 544 m3 3,4 COP 8,4 kW 25 449 kWh
- Taloussähkön ja henkilöiden lämmitysvaikutus -0,9 kW -2 391 kWh
• Rakennuksen lämmitystarve 7,5 kW 23 058 kWh
- Lämmin käyttövesi, varaajatilavuus 0,433 m3 / 50 °C 3,3 COP 2,38 kW 6 600 kWh
- Ei huomioitu mitään lisälämmitysmuotoja 0 kWh 0,0 kW 29 658 kWh
- Maalämmöllä tuotetaan 10,7 kW 29 658 kWh
- Sähkövastuksella tuotettavaksi jää 0 kWh
Yhteensä 214 m2 139 kWh/m2 3,4 SCOP 10,7 kW 29 658 kWh
• Tarvittava lämmityslaitteen lämmitysteho 10,8 kW
- Valitun lämmityslaitteen lämmitysteho, ( Optimiteho ) 10,7 kW
- Valitun lämpöpumpun teho riittää saakka -31 °C
- Maasta kerätään ( 3,4 SCOP) 7,6 kW 20 890 kWh
- Sähkölaitokselta tulee pumpun käyttösähköä 8 768 kWh
- Ostosähköä yhteensä (pumpun käyttösähkö + vastuslämmitystä 0 kWh) 8 768 kWh
- Lisäksi ilmanvaihdon jälkilämmitys kuluttaa sähköä vuodessa 2 713 kWh
• Tarvitaan vähintään 257 m lämpökaivo. Kaivon yläosassa 16 m vedetöntä ja 3 m maaporausta. Poraus 257 m
- Kaivon aktiivisyvyys 241 metriä. Kaivoon tarvittavan keräimen pituus 2 x 257 m. Putkea kaivossa yhteensä 514 m
- Liitäntä pumpulta kaivolle. Välimatka = 10 m. (Painehäviö 6,5 kPa) 2 kpl PE40x3.7 20 m
Kaivon aktiivisyvyydellä tarkoitetaan sitä kaivon syvyyttä, jossa keruuputkisto on aina veden ympäröimänä.
• Alla keruupiirin painehäviö sileäseinämäisille keräinputkille virtauksella 0,52 l/s = 31,2 l/min = 1872 l/h:
- Kaivo, painehäviö 0,52 l/s virtaus PE40*2.4 putkilla, ΔT = 3,3 K. Liitäntäputkitus mukana. Vol 536 ltr - 17 min 38 s 82 kPa = Arveluttava
- Kaivo, painehäviö 0,52 l/s virtaus PE45*2.6 putkilla, ΔT = 3,3 K. Liitäntäputkitus mukana. Vol 677 ltr - 22 min 9 s 47 kPa = 0,47 bar
Tai vaakakeruulla:
kostea savi, vähintään 615m = 2x310 m PE40x3.7 SINIRAITA. Upotussyvyys vähintään 1,2 m. Vol 602 ltr - 19min 17s 26 kPa = 0,26 bar
...
Laskelman lähtötiedoissa on epävarmuuksia ja siksi laskelma ei ole kovinkaan luotettava.
Olisi toivottavaa, että kohteen tilaaja tarkistaisi liitteenä olevasta laskelman .PDF -tulosteesta (https://www.maalampofoorumi.fi/index.php?action=dlattach;topic=12098.0;attach=20546) lähtötietojen oikeellisuuden.
Korjataan laskelmaa tarpeen mukaan.
...
Jos haluat, lähetän koko laskelman sinulle tavalliseen sähköpostiisi. Silloin voisit itse korjata virheelliset lähtötiedot.
Laskentaohjelman avaamiseen tarvitaan koneellesi ladattu ilmainen LibreOffice -toimisto-ohjelma (https://fi.libreoffice.org/).
Laskentapohja on myöskin ladattavissa täältä. (http://bergheat.ingalsuo.fi/)
Tämäkin mitoituslaskelma on vain suuntaa antava; ei ole mikään takuumitoitus.
Luotettavimman suunnittelun ja mitoituksen saat paikalliselta alan ammattisuunnittelijalta.