Maalämpöfoorumi
Maalämmön suunnittelu => Mitoitus omakotitalot ja pienet kohteet => Aiheen aloitti: mtalo - 23.02.24 - klo:23:21
-
Tutun puolesta kyselen, kun on vähän erikoisempi kohde. Lähtötiedot ei ole kovin tarkat, kun kyseessä on alunperin 30-luvun talo, jota laajennettu joskus. Kyseessä puolitoistakerroksinen talo, jossa myös kellarikerros. Yhden kerroksen huoneistoala noin 130 neliötä ja käytännössä kaikki tilat lämpimillä. Kellariassa 30 neliön autotalli, jossa matalampi lämpötila. Ulkoa talon mitat suunnilleen 8.5x18m.
Ei koneellista ilmanvaihtoa ja isompia energiaremontteja ei ole tehty. Lämmönjako pääosin lattilämmityksellä, mutta keskikerroksesta noin 80 neliötä lattialämmityksellä. U-arvoista ainoastaan se tieto, että ei kovin tiivis ole.
Tähän asti talossa ollut pelletti, jota on mennyt vuodessa noin 8t. Lisäksi talossa kuluu sähköä vuosittain 20kWh. Mitään erityistä sähkönkulutusta ei pitäisi olla, joten voisi olettaa puolet eli 10kWh menevän pellettipannussa olevaan vastukseen. Systeemissä jonkin verran syöttöongelmia, jolloin vastus mennyt päälle ja sen lisäksi aivan kylmimmällä ilmalla pelkkä pelletti ei riitä pitämään taloa lämpimänä. Tämän vuoden tammikuussa sähköä memi 4500kWh ja edellisvuoden tammikuussa 1500kWh, joten pakkasilla sähkövastukset auttavat. Yli 30 pakkasilla ei talo pysy lämpösenä vastuksenkaan kanssa.
Pellettikattila alkaa olemaan tiensä päässä ja maalämpö on noussut vaihtoehdoksi. Tällä hetkellä ajatuksena on, ettei kannata investoida täystehoista systeemiä, vaan ottaisi tehokkaimman peruspumpun eli 16kW invertterin. Isommilla pakkasilla voisi käyttää pellettipoltinta lisälämmittimenä.
Tästä toivoisin saavani laskelman. Paljonko olisi tehon tarve ja paljonko 16kW pystyisi tekemään vuoden lämmitysenergian tarpeesta. Sitten sille täytyisi mitoittaa kaivo. Naapurilla oli tullut kallio vasta 26m jälkeen. Tontilla olisi kyllä pinta-alaa vaakakeruuputkellekkin, mutta onko se merkittävästi tehottomampi näin pohjoisessa.
-
Maapiirin laitto on ihan ykkösvalinta aina MLP laitossa. Eli jos suinkin pystyy, niin se kannattaa laittaa. Saatta tuossakin jo lähelle 10 K€ tulla säästöä.
-
Koetin tehdä laskelman ja liitin siitä tulosteen omaan viestiisi (https://www.maalampofoorumi.fi/index.php?action=dlattach;topic=12093.0;attach=20508).
Jos laskelman lähtötiedoissa on virheellisyyksiä, kerro niistä ja korjaan ne. Korjaaminen on helppoa.
Laskelmassa olevan lämpöpumpun antoteho 16 kW (= lämmitysteho),
pitää katsoa pumpun valmistajan tiedoista B0 W50 tai B0 W55 olosuhteissa (http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=5629.msg67769#msg67769).
B0 W35 olosuhteissa ilmoitettu lämmitysteho on isompi ja se saavutetaan vain lattialämmityksellä eikä päde patterilämmityksellä.
Jos kohteessa on vain osaksikin patterilämmitys, on mitoitus tehtävä patterilämmityksen mukaisesti.
Tässä laskelman tulos:
Talo ”mtalo” tuttavan talo Torniossa TORNIO (Lappi)
VUOTUINEN LÄMMITYSTARVE: PATTERILÄMMITYS - COP -laskennassa 44 °C - menovesi lämpötila max 50 °C
LÄMMITYSTARVE ILMAN LÄMMINTÄ KÄYTTÖVETTÄ - MUT = -34 °C
- Kellarikerros 1935: Kivi-Lattialämmitys, 15°C, 30 m2, 66 m3 (20°C) 47,7 W/m2 1,43 kW 3 527 kWh
- Keskikerros 1935: -Patterilämmitys, 21°C, 130 m2, 325 m3 (50°C) 86,3 W/m2 11,22 kW 29 581 kWh
- Talon yläkerta 1935: Laminaatti-Lattialämmitys, 21°C, 130 m2, 325 m3 * (45°C) * 79,4 W/m2 10,33 kW 26 095 kWh
RAKENNUKSEN LÄMPÖHÄVIÖT YHTEENSÄ 79 W/m2 22,98 kW 59 203 kWh
• Kiinteistö yhteensä 290 m2 716 m3 3,8 COP 22,6 kW 59 203 kWh
- Taloussähkön ja henkilöiden lämmitysvaikutus -0,7 kW -2 718 kWh
• Rakennuksen lämmitystarve 21,9 kW 56 485 kWh
- Lämmin käyttövesi, varaajatilavuus 0,169 m3 / 50 °C 3,3 COP 0,96 kW 4 000 kWh
- Ei huomioitu mitään lisälämmitysmuotoja 0 kWh 0,0 kW 58 010 kWh
- Maalämmöllä tuotetaan 16,0 kW 55 534 kWh
- Sähkövastuksella tuotettavaksi jää 2 476 kWh
Yhteensä 290 m2 200 kWh/m2 3,2 SCOP 16,0 kW 58 010 kWh
• Tarvittava lämmityslaitteen lämmitysteho 23,6 kW
- Valitun lämmityslaitteen lämmitysteho, ( Liian pieni ) 16,0 kW
- Valitun lämpöpumpun teho riittää saakka -16 °C
- Maasta kerätään ( 3,2 SCOP) 11,7 kW 41 781 kWh
- Sähkölaitokselta tulee pumpun käyttösähköä 16 228 kWh
- Ostosähköä yhteensä (pumpun käyttösähkö + vastuslämmitystä 2476 kWh) 18 704 kWh
- Ei ole ilmanvaihdon jälkilämmitystä sähköllä! 0 kWh
• Tarvitaan 2 kpl 281 m kaivoa. Yläosassa 4 m vedetöntä ja 26 m maaporausta. Väli vähintään 25 m. Poraus 281 m
- Kaivon aktiivisyvyys 277 metriä. Kaivoon tarvittavan keräimen pituus 2 x 281 m. Putkea kaivossa yhteensä 562 m
- Liitäntä pumpulta jakokaivolle. Välimatka = 10 m. (Painehäviö 16,6 kPa) 2 kpl PE40x3.7 20 m
Kaivon aktiivisyvyydellä tarkoitetaan sitä kaivon syvyyttä, jossa keruuputkisto on aina veden ympäröimänä.
• Alla painehäviö virtauksella 0,82 l/s (virtaus kaivoa kohden on 0,82 / 2 = 0,41 l/s = 25 l/min = 1476 l/h):
- Kaivo, painehäviö 0,41 l/s virtaus PE40*2.4 putkilla, ΔT = 3,3 K. Liitäntäputkitus mukana. Vol 1162 ltr - 24 min 5 s 67 kPa = Ok
- Kaivo, painehäviö 0,41 l/s virtaus PE45*2.6 putkilla, ΔT = 3,3 K. Liitäntäputkitus mukana. Vol 1471 ltr - 30 min 21 s 45 kPa = 0,45 bar
Tai vaakakeruulla:
kostea savi, vähintään 1373m = 4x350 m PE40x3.7 SINIRAITA. Upotussyvyys vähintään 1,4 m. Vol 1508 ltr - 30min 39s 33 kPa = 0,33 bar
...
Laskelma on tehty varsin puutteelisilla lähtötiedoilla ja ei siksi ole kovin luotettava.
...
*) Huomaa: Lattialämmityksellä lattian lämpötila nousee pakkasilla yli +28 C.
...
Lämpökaivojen keskinäinen etäisyys laskelmassa on 25 metriä. Jos etäisyys jää pienemmäksi, tarvitaan syvemmät kaivot.
...
Jos haluat, lähetän koko laskelman sinulle tavalliseen sähköpostiisi. Silloin voisit itse korjata virheelliset lähtötiedot.
Laskentaohjelman avaamiseen tarvitaan koneellesi ladattu ilmainen LibreOffice -toimisto-ohjelma (https://fi.libreoffice.org/).
Laskentapohja on myöskin ladattavissa täältä. (http://bergheat.ingalsuo.fi/)
Tämäkin mitoituslaskelma on vain suuntaa antava; ei ole mikään takuumitoitus.
Luotettavimman suunnittelun ja mitoituksen saat paikalliselta alan ammattisuunnittelijalta.
-
Kiitos laskelmasta.
Tomppelin laskelma on vissiin tehty laskennallisella kulutuksella rakennuksen tietojen perusteella. Miltä laskelma näyttäisi, jos käyttäisi kulutustietoja eli noin 8t pellittiä ja 10000kWh sähköä. Tekisikö ne yhteensä jotain 44000kWh jos käyttäisi pelletin poltossa hyötysuhdetta 0.9?
En löytänyt Niben S1145-17 pumpulle tehoa kuin 0/45 -olosuhteissa, jolloin lämmitysteho on 16.1kW ja sähköteho 4.49kW. Mistä löydän 0/50 tai 0/55 tiedot?
-
Koetin tehdä laskelman, versio B, 44.000 kWh/a ja liitin siitä tulosteen omaan viestiisi (https://www.maalampofoorumi.fi/index.php?action=dlattach;topic=12093.0;attach=20510).
Jos laskelman lähtötiedoissa on virheellisyyksiä, kerro niistä ja korjaan ne. Korjaaminen on helppoa.
Laskelmassa olevan lämpöpumpun antoteho 16 kW (= lämmitysteho),
pitää katsoa pumpun valmistajan tiedoista B0 W50 tai B0 W55 olosuhteissa (http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=5629.msg67769#msg67769).
B0 W35 olosuhteissa ilmoitettu lämmitysteho on isompi ja se saavutetaan vain lattialämmityksellä eikä päde patterilämmityksellä.
Jos kohteessa on vain osaksikin patterilämmitys, on mitoitus tehtävä patterilämmityksen mukaisesti.
Tässä laskelman tulos:
Talo ”mtalo” tuttavan talo Torniossa-B TORNIO (Lappi)
VUOTUINEN LÄMMITYSTARVE: PATTERILÄMMITYS - COP -laskennassa 44 °C - menovesi lämpötila max 50 °C
LÄMMITYSTARVE ILMAN LÄMMINTÄ KÄYTTÖVETTÄ - MUT = -34 °C
- Kellarikerros 1935: Kivi-Lattialämmitys, 10°C, 30 m2, 66 m3 (14°C) 32 W/m2 0,96 kW 1 481 kWh
- Keskikerros 1935: -Patterilämmitys, 20°C, 130 m2, 325 m3 (50°C) 71,5 W/m2 9,30 kW 23 087 kWh
- Talon yläkerta 1935: Laminaatti-Lattialämmitys, 18°C, 130 m2, 325 m3 (38°C) 64,6 W/m2 8,40 kW 18 165 kWh
RAKENNUKSEN LÄMPÖHÄVIÖT YHTEENSÄ 64 W/m2 18,66 kW 42 733 kWh
• Kiinteistö yhteensä 290 m2 716 m3 3,8 COP 18,3 kW 42 733 kWh
- Taloussähkön ja henkilöiden lämmitysvaikutus -1,0 kW -2 718 kWh
• Rakennuksen lämmitystarve 17,3 kW 40 015 kWh
- Lämmin käyttövesi, varaajatilavuus 0,169 m3 / 50 °C 3,3 COP 0,96 kW 4 000 kWh
- Ei huomioitu mitään lisälämmitysmuotoja 0 kWh 0,0 kW 43 661 kWh
- Maalämmöllä tuotetaan 16,0 kW 43 306 kWh
- Sähkövastuksella tuotettavaksi jää 355 kWh
Yhteensä 290 m2 151 kWh/m2 3,6 SCOP 16,0 kW 43 661 kWh
• Tarvittava lämmityslaitteen lämmitysteho 19,3 kW
- Valitun lämmityslaitteen lämmitysteho, ( Osatehoinen ) 16,0 kW
- Valitun lämpöpumpun teho riittää saakka -24 °C
- Maasta kerätään ( 3,6 SCOP) 11,7 kW 31 808 kWh
- Sähkölaitokselta tulee pumpun käyttösähköä 11 853 kWh
- Ostosähköä yhteensä (pumpun käyttösähkö + vastuslämmitystä 355 kWh) 12 208 kWh
- Ei ole ilmanvaihdon jälkilämmitystä sähköllä! 0 kWh
• Tarvitaan 2 kpl 232 m kaivoa. Yläosassa 4 m vedetöntä ja 26 m maaporausta. Väli vähintään 25 m. Poraus 232 m
- Kaivon aktiivisyvyys 228 metriä. Kaivoon tarvittavan keräimen pituus 2 x 232 m. Putkea kaivossa yhteensä 464 m
- Liitäntä pumpulta jakokaivolle. Välimatka = 10 m. (Painehäviö 16,6 kPa) 2 kpl PE40x3.7 20 m
Kaivon aktiivisyvyydellä tarkoitetaan sitä kaivon syvyyttä, jossa keruuputkisto on aina veden ympäröimänä.
• Alla painehäviö virtauksella 0,82 l/s (virtaus kaivoa kohden on 0,82 / 2 = 0,41 l/s = 25 l/min = 1476 l/h):
- Kaivo, painehäviö 0,41 l/s virtaus PE40*2.4 putkilla, ΔT = 3,3 K. Liitäntäputkitus mukana. Vol 972 ltr - 20 min 13 s 59 kPa = Ok
Tai vaakakeruulla:
kostea savi, vähintään 1045m = 3x350 m PE40x3.7 SINIRAITA. Upotussyvyys vähintään 1,4 m. Vol 1063 ltr - 21min 36s 40 kPa = 0,4 bar
...
Lämpökaivojen keskinäinen etäisyys laskelmassa on 25 metriä. Jos etäisyys jää pienemmäksi, tarvitaan syvemmät kaivot.
...
Jos haluat, lähetän koko laskelman sinulle tavalliseen sähköpostiisi. Silloin voisit itse korjata virheelliset lähtötiedot.
Laskentaohjelman avaamiseen tarvitaan koneellesi ladattu ilmainen LibreOffice -toimisto-ohjelma (https://fi.libreoffice.org/).
Laskentapohja on myöskin ladattavissa täältä. (http://bergheat.ingalsuo.fi/)
Tämäkin mitoituslaskelma on vain suuntaa antava; ei ole mikään takuumitoitus.
Luotettavimman suunnittelun ja mitoituksen saat paikalliselta alan ammattisuunnittelijalta.