Maalämpöfoorumi
Maalämmön suunnittelu => Mitoitus omakotitalot ja pienet kohteet => Aiheen aloitti: Kallan - 26.01.24 - klo:13:09
-
Tällaisia lähtötietoja tarvittaisiin mitoituksen tekemiseen:
- Omakotitalo Kangasala
- Rakennusvuosi 2005-2006 tasamaatontti
- asukkaita 4
- Nykyisin maalämpö Lämpöässä S 15
- Lattialämmitys erilliset piirit asuintilat ja "märkätilat"
- Ilmanvaihto: koneellinen iv lämmöntalteenotolla, Sun air 550 vesipatterilla esitteen mukainen cop max 3, Tulo 111 l/s poisto 123 l/s kiertoilma 15 l/s
- Lämmitettävän ulkoseinän yhteenlaskettu ulkopituus 54m
- Ulkoseinien lämpöeriste villa 195 mm kokonaispaksuus 235 mm
- Kerrosten lukumäärä 3, osittain maan alla oleva kellari + 2 maanpäällistä kerrosta . Kellarin seinästä 2/3 maa alla 1800 mm 1/3 ulkoilmaan rajoittuvaa.
- Lämpimien tilojen neliömäärät kerroksittain Kellari 120,5 ,1krs 127,5 2 krs 83 m2
- Huonekorkeudet kerroksittain 2.5
- Alapohjan laatu maanvarainen, betonilaatta +100mm styroksi u =??
- Yläpohjan lämpöeriste villa 400 mm Osittain vino katto u=0,15 26 m2, suoraa u=0.1 96 m2
- ikkunat 3 kertaiset, normaali määrä
Autotalli noin 40 m2, jonka lämmitys ilmalämpöpumpulla lämpötila +8
- Tilojen lämpötilat asunto +21 märkätilat +23
- Ulkoseinä 0.20, ikkunat 1.0 , ovet 1,4 yläpohja 0.1 kellarin seinä 0.23
bruttokuutiomäärä 978 m3
Nettovolyymi 827 m3
Täydellisiä kulutustietoja ei ole kuin vuodelta 2023. Kokonaiskulutus oli 29626 kWh , 1.6 -31.8 keskimääräinen kulutus 1743 kWh/kk eli talous ,autonlataus,
valaistus, vapaajäähdytyksen pumppu, iv kone (puhaltimet yht. ~500w) sekä ATK (250-400w jatkuva teho)sekä tietysti käyttövesi.
Nykyinen kaivo vuodelta 2005 . Porarin antamien tietojen mukaan 200m josta 18m savea, vesipinta 5m maanpinnasta (vuonna 2005). Porain mukaan kolme putkea kaivossa (kuva) tietojeni mukaan tuo kolmas on kastelua varten oleva noin 10m imuputki
-
Juttelin juuri porarin kanssa ja hän oli todellakin sitä mieltä että tuosta huurteessa olevasta putkesta lähtee kaivoon kaksi putkea ja palaa yksi eli kaivossa on kolme 40 mm putkea . Tämä on kuulemma ollut usein käytäntö ainakin lämpö-ässän kanssa . Mikä sitten lienee painehäviö putkissa , ainakin pienempi kuin kahdella putkella
-
Tervetuloa mukaan foorumille!
Koetin tehdä laskelman. Klikkaa tätä; näet tehokuvaajan ja laskelman erittelyn. (https://www.maalampofoorumi.fi/index.php?action=dlattach;topic=12021.0;attach=20283)
Jos laskelman lähtötiedoissa on virheellisyyksiä, kerro niistä ja korjaan ne. Korjaaminen on helppoa.
Tässä laskelman tulos:
Talo ”Kallan” KANGASALA (Pirkanmaa)
VUOTUINEN LÄMMITYSTARVE: LATTIALÄMMITYS - COP -laskennassa 29 °C - menovesi lämpötila max 31 °C
LÄMMITYSTARVE ILMAN LÄMMINTÄ KÄYTTÖVETTÄ - MUT = -28 °C
- Kellari 2005: Kivi-Lattialämmitys, 21°C, 121 m2, 301 m3 22,3 W/m2 2,68 kW 9 748 kWh
- 1-krs 2005: Laminaatti-Lattialämmitys, 22°C, 128 m2, 332 m3 33,2 W/m2 4,23 kW 11 046 kWh
- 2-krs 2005: Laminaatti-Lattialämmitys, 21°C, 83 m2, 194 m3 33,4 W/m2 2,77 kW 6 854 kWh
RAKENNUKSEN LÄMPÖHÄVIÖT YHTEENSÄ 29 W/m2 9,68 kW 27 648 kWh
• Kiinteistö yhteensä 331 m2 827 m3 5,4 COP 9,3 kW 27 648 kWh
- Taloussähkön ja henkilöiden lämmitysvaikutus -1,0 kW -2 791 kWh
• Rakennuksen lämmitystarve 8,3 kW 24 857 kWh
- Lämmin käyttövesi, varaajatilavuus 0,192 m3 / 50 °C 3,3 COP 1,06 kW 4 400 kWh
- Ei huomioitu mitään lisälämmitysmuotoja 0 kWh 0,0 kW 29 257 kWh
- Maalämmöllä tuotetaan 10,3 kW 29 257 kWh
- Sähkövastuksella tuotettavaksi jää 0 kWh
Yhteensä 331 m2 88 kWh/m2 4,9 SCOP 10,3 kW 29 257 kWh
• Tarvittava lämmityslaitteen lämmitysteho 10,4 kW
- Valitun lämmityslaitteen lämmitysteho, ( Optimiteho ) 10,3 kW
- Valitun lämpöpumpun teho riittää saakka -27 °C
- Maasta kerätään ( 4,9 SCOP) 8,4 kW 23 314 kWh
- Sähkölaitokselta tulee pumpun käyttösähköä 5 943 kWh
- Ostosähköä yhteensä (pumpun käyttösähkö + vastuslämmitystä 0 kWh) 5 943 kWh
- Ei ole ilmanvaihdon jälkilämmitystä sähköllä! 0 kWh
• Tarvitaan vähintään 247 m lämpökaivo. Kaivon yläosassa 5 m vedetöntä ja 18 m maaporausta. Poraus 247 m
- Kaivon aktiivisyvyys 242 metriä. Kaivoon tarvittavan keräimen pituus 2 x 247 m. Putkea kaivossa yhteensä 494 m
- Liitäntä pumpulta kaivolle. Välimatka = 10 m. (Painehäviö 9,6 kPa) 2 kpl PE40x3.7 20 m
Kaivon aktiivisyvyydellä tarkoitetaan sitä kaivon syvyyttä, jossa keruuputkisto on aina veden ympäröimänä.
• Alla keruupiirin painehäviö sileäseinämäisille keräinputkille virtauksella 0,61 l/s = 36,6 l/min = 2196 l/h:
- Kaivo, painehäviö 0,61 l/s virtaus PE40*2.4 putkilla, ΔT = 3,3 K. Liitäntäputkitus mukana. Vol 517 ltr - 14 min 35 s 114 kPa = Kelvoton
- Kaivo, painehäviö 0,61 l/s virtaus PE45*2.6 putkilla, ΔT = 3,3 K. Liitäntäputkitus mukana. Vol 653 ltr - 18 min 18 s 64 kPa = Ok
- Kaivo, painehäviö 0,61 l/s virtaus PE50*2.8 putkilla, ΔT = 3,3 K. Liitäntäputkitus mukana. Vol 805 ltr - 22 min 27 s 40 kPa = 0,4 bar
Tai vaakakeruulla:
kostea savi, vähintään 622m = 2x320 m PE40x3.7 SINIRAITA. Upotussyvyys vähintään 1 m. Vol 618 ltr - 16min 53s 35 kPa = 0,35 bar
...
Kaivon kannesta otetun kuvan mukaan kaivossa on keruulle yksi U -putki ja kolmantena on vesiputki.
...
Jos haluat, lähetän koko laskelman sinulle tavalliseen sähköpostiisi. Silloin voisit itse korjata virheelliset lähtötiedot.
Laskentaohjelman avaamiseen tarvitaan koneellesi ladattu ilmainen LibreOffice -toimisto-ohjelma (https://fi.libreoffice.org/).
Laskentapohja on myöskin ladattavissa täältä. (http://bergheat.ingalsuo.fi/)
Tämäkin mitoituslaskelma on vain suuntaa antava; ei ole mikään takuumitoitus.
Luotettavimman suunnittelun ja mitoituksen saat paikalliselta alan ammattisuunnittelijalta.
-
Tomppelille suuret kiitokset tiedoista !
Tuo lämmitysteho osui aikalailla samoihin mitä itse laskeskelin, eroa vain vajaa kW.
Nykyisen Lämpöässä 15 maapiirinpumpun kyljessä on arvot 2,5m3/h 19,3 m (0,69l/s 193 kPa). Näillä arvoilla tuo mitoituksen mukainen virtaama täyttyisi mutta uusi pumppu, jota ollaan ajateltu on Nibe S1155. Niben pumppu näyttäisi 0,61 l/s virtaamalla antavan vielä himpun vajaat 80 kPa 100% teholla.
Nyt sitten tulikin pieni ongelma tuon kaivon kanssa. Nykyinen kaivo, jos on 200 m, on todellakin kolmen putken kaivo. Nyt laskelman mukaan tarvittava syvyys olisi 247m. 50 metrisen kaivon poraaminen ei varmastikaan ole oikein kannattavaa.
Onko kellään ajatuksia mikä tuo uusi kaivo voisi olla (100 …150 m), miten tuo virtaama pitäisi jakaa, meneekö jaetulla virtaamalla täysin laminaariseksi ja virtausnopeus putkessa pieneksi. Onko vaikutusta dT:hen / tehoon
-
Kaivot kytketään rinnakkain, ei sarjaan. Pumpputeho riittää heittämällä. Tuo vanha pumppu on varmaan ihan kunnon tehoinen jos pystyy tuon 20 m työntämään. Tuonne jos laittaa suluiksi tällaiset linjasäätöventtiilit, niin näkee helpommin säätöjä tehdä vaikka ihan ittekin. Mulla on aikalailla samankokoinen huusholli ja pärjäisi 13 kW koneellakin, mutta laitoin 17 kW. Laitan tuon sulku linkin, kun sitä ei usein tajua pyytää erikseen ja ne kauppiaat ei taatusti tyrkytä noita. Ei välttämättömiä, mutta hyödyllisiä. Eikä tarvii säätöjä tehdä arvaamalla tai pyytää aina putkaria paikalle mittareineen.
https://www.maalampotukku.fi/product/2955/nc-flow-linjasaatoventtiili-dn25-sisa-g25
-
Tomppelille suuret kiitokset tiedoista !
Tuo lämmitysteho osui aikalailla samoihin mitä itse laskeskelin, eroa vain vajaa kW.
Nykyisen Lämpöässä 15 maapiirinpumpun kyljessä on arvot 2,5m3/h 19,3 m (0,69l/s 193 kPa). Näillä arvoilla tuo mitoituksen mukainen virtaama täyttyisi mutta uusi pumppu, jota ollaan ajateltu on Nibe S1155. Niben pumppu näyttäisi 0,61 l/s virtaamalla antavan vielä himpun vajaat 80 kPa 100% teholla.
Nyt sitten tulikin pieni ongelma tuon kaivon kanssa. Nykyinen kaivo, jos on 200 m, on todellakin kolmen putken kaivo. Nyt laskelman mukaan tarvittava syvyys olisi 247m. 50 metrisen kaivon poraaminen ei varmastikaan ole oikein kannattavaa.
Onko kellään ajatuksia mikä tuo uusi kaivo voisi olla (100 …150 m), miten tuo virtaama pitäisi jakaa, meneekö jaetulla virtaamalla täysin laminaariseksi ja virtausnopeus putkessa pieneksi. Onko vaikutusta dT:hen / tehoon
Kahden kaivon syvyys ei ole suoraan verrannollinen yhteen syvään kaivoon. Meillä on myös tuollainen 3-putkinen kaivo 193m ja sen rinnalle porattiin 140m syvä 2-putkinen kaivo noin 25 m etäisyydelle alkuperäisestä.
Meille uusi kaivo haaroitettiin ensimmäisestä kaivosta, ja sinne asennettiin sulut ja virtausmittarit. Tietysti paras ratkaisu on, jos uuden kaivon putket saa helposti vedettyä sisälle ja mittarit saa sinne. Meillä ei ole kuristustarvetta ollenkaan. Virtaukset jakautuvat aikalailla kaivojen syvyyksien suhteessa.
-
Kiitos vihjeistä.
Porari ehdotti myös tuota uuden kaivon liittämistä vanhassa kaivossa oleviin putkiin, joten sitä selvittään edelleen.
Tällä hetkellä tuntuu siltä että tuo 130-140 m kaivo saataisi olla ihan asiaa, ylimittainen mutta eihän siitä haittaakaan ole.
-
Samanlaiseen kaivoon meillä asennettiin haaroitukseen liittyvät venttiilit muovihitsatuilla osilla.