Maalämpöfoorumi
Maalämmön suunnittelu => Mitoitus omakotitalot ja pienet kohteet => Aiheen aloitti: Jeppee - 22.01.24 - klo:23:16
-
Keltanokka täällä huutelee ja heti apuja kyselee. Elikkäs tuli tämmöinen tölli hommattua ja öljylle tässä suunnitellut korvaavaa lämmitysmuotoa maalämmöstä. Edellisen omistajan kysyneitä maalämpötarjouksia tutkaisseena on mitoituksissa heittoa melkoisesti. Kaivoja mitoitettu 160-220m kokonaissyvyyksillä ja varsinkin tuo 160m kuulostaa liian matalalta ihan jo vastaavien mitoituksien (ja toteutuneiden) perusteella. Oikeanlaisen mitoituksen haarukointiin kiinnostaisi saada laskelmaa näillä tiedoilla. Kulutuslukemat edellisen omistajan ilmoittamia, mutta dokumentointi oli sen verran hyvää että uskon noiden olevan melko hyvin paikkansa pitäviä.
- Rakennuksen sijainti Suomen kartalla? RAISIO
- Rakentamisvuosi? Onko rinnetalo? 2001, RINNE/KALLIOTONTTI, JOSSA ALAKERRAN YKSI SEINÄ KOKOMITALTAAN (12M) MAATA/SORATÄYTTÖÄ VASTEN
- Jos tiedossa, rakennuksen aikaisempi lämmitysöljyn, lämmityssähkön, polttopuun tms. vuosikulutus? TUORE TALO MEILLE, JOTEN KULUTUSTIEDOT PERUSTUVAT EDELLISEN OMISTAJAN LUKUIHIN. ÖLJYÄ N.1500L, ILP YLÄKERRAN LÄMMITYKSEEN KÄYTETTY SÄHKÖÄ 700KWH, YLÄKERRASSA VARAAVAAN TAKKAAN POLTTOPUITA N.3 HEITTOKUUTIOTA
- Patterilämmitys vai lattialämmitys? LATTIALÄMMITYS
- Ilmanvaihto: koneellinen iv. lämmöntalteenotolla, huippuimuri, painovoimainen ilmanvaihto? KONEELLINEN LTO
- Lämmitettävän rakennuksen ulkomitat tai ulkoseinien yhteenlaskettu ulkopituus. ULKOSEINÄÄ 38M
- Ulkoseinien lämpöeristeen materiaali ja paksuus, ulkoseinän kokonaispaksuus? ALAKERRASSA 350MM LÄMPÖVALUHARKKO, YLÄKERRASSA PUURUNKO JOSSA MINERAALIVILLAA 200MM, SEINÄN KOKONAISPAKSUUS 290MM
- Kerrosten lukumäärä (kellari, alakerta, yläkerta)? 2 KERROSTA
- Lämpimien tilojen neliömäärät kerroksittain (väliseiniä yms. ei lasketa pois)? 71 NELIÖTÄ ALAKERTA, 71 NELIÖTÄ YLÄKERTA
- Huonekorkeudet kerroksittain? ALAKERTA 2700MM, YLÄKERRASSA KAUTTAALTAAN VINO SISÄKATTO 2600MM-3300MM, LASKENNALLINEN KESKIKORKEUS N. 3000MM
- Alapohjan laatu, (maanvarainen, rossipohja jne..) sekä lämpöeristeen laatu ja paksuus? MAANVARAINEN LAATTA 80MM, STYROX 100MM
- Yläpohjan lämpöeristeen materiaali ja paksuus? MINERAALIVILLA 300MM
- Millaiset ikkunat (2– vai 3 lasiset)? Onko ikkunoiden yhteisala huomattavasti normaalia suurempi tai pienempi? 3-LASISET IKKUNAT ALAKERRASSA N. 6 NELIÖTÄ, YLÄKERRASSA N. 14 NELIÖTÄ
- Onko muita lämmitettäviä tiloja, esim. autotalli? Onko rakennusten välillä lämmönsiirtokanaali ja kuinka pitkä? -
- Tilojen lämpötilat? (Esim. puolilämmin autotalli, jossa +12C lämpö.) SISÄLÄMPÖTILA N.22 ASTETTA
- Jos on tiedossa rakennuksen ulkovaipan U -arvoja, olisi niistä kovasti hyötyä laskennassa.
ULKOSEINÄT 0,28
YLÄPOHJA 0,15
ALAPOHJA 0,22
IKKUNAT 1,40
ULKO-OVET 1,40
-
Tervetuloa mukaan foorumille!
Koetin tehdä laskelman. Klikkaa tätä; näet tehokuvaajan ja laskelman erittelyn. (https://www.maalampofoorumi.fi/index.php?action=dlattach;topic=12013.0;attach=20254)
Jos laskelman lähtötiedoissa on virheellisyyksiä, kerro niistä ja korjaan ne. Korjaaminen on helppoa.
Tässä laskelman tulos:
Talo ”Jeppee” RAISIO (Varsinais-Suomi)
VUOTUINEN LÄMMITYSTARVE: LATTIALÄMMITYS - COP -laskennassa 32 °C - menovesi lämpötila max 35 °C
LÄMMITYSTARVE ILMAN LÄMMINTÄ KÄYTTÖVETTÄ - MUT = -25 °C
- Talon alakerta 2001: Laminaatti-Lattialämmitys, 22°C, 71 m2, 192 m3 31,3 W/m2 2,22 kW 7 547 kWh
- Talon yläkerta 2001: Laminaatti-Lattialämmitys, 22°C, 71 m2, 213 m3 47,3 W/m2 3,36 kW 8 878 kWh
RAKENNUKSEN LÄMPÖHÄVIÖT YHTEENSÄ 39 W/m2 5,58 kW 16 424 kWh
• Kiinteistö yhteensä 142 m2 405 m3 5,0 COP 5,3 kW 16 424 kWh
- Taloussähkön ja henkilöiden lämmitysvaikutus -0,6 kW -1 657 kWh
• Rakennuksen lämmitystarve 4,8 kW 14 767 kWh
- Lämmin käyttövesi, varaajatilavuus 0,198 m3 / 50 °C 3,3 COP 1,06 kW 4 400 kWh
- Ei huomioitu mitään lisälämmitysmuotoja 0 kWh 0,0 kW 19 167 kWh
- Maalämmöllä tuotetaan 6,4 kW 19 167 kWh
- Sähkövastuksella tuotettavaksi jää 0 kWh
Yhteensä 142 m2 135 kWh/m2 4,5 SCOP 6,4 kW 19 167 kWh
• Tarvittava lämmityslaitteen lämmitysteho 6,4 kW
- Valitun lämmityslaitteen lämmitysteho, ( Optimiteho ) 6,4 kW
- Valitun lämpöpumpun teho riittää saakka -25 °C
- Maasta kerätään ( 4,5 SCOP) 5,1 kW 14 871 kWh
- Sähkölaitokselta tulee pumpun käyttösähköä 4 296 kWh
- Ostosähköä yhteensä (pumpun käyttösähkö + vastuslämmitystä 0 kWh) 4 296 kWh
- Lisäksi ilmanvaihdon jälkilämmitys kuluttaa sähköä vuodessa 1 644 kWh
• Tarvitaan vähintään 160 m lämpökaivo. Kaivon yläosassa 6 m vedetöntä ja 20 m maaporausta. Poraus 160 m
- Kaivon aktiivisyvyys 154 metriä. Kaivoon tarvittavan keräimen pituus 2 x 160 m. Putkea kaivossa yhteensä 320 m
- Liitäntä pumpulta kaivolle. Välimatka = 10 m. (Painehäviö 3,2 kPa) 2 kpl PE40x3.7 20 m
Kaivon aktiivisyvyydellä tarkoitetaan sitä kaivon syvyyttä, jossa keruuputkisto on aina veden ympäröimänä.
• Alla keruupiirin painehäviö sileäseinämäisille keräinputkille virtauksella 0,37 l/s = 22,2 l/min = 1332 l/h:
- Kaivo, painehäviö 0,37 l/s virtaus PE40*2.4 putkilla, ΔT = 3,3 K. Liitäntäputkitus mukana. Vol 347 ltr - 16 min 5 s 27 kPa = 0,27 bar
Tai vaakakeruulla:
kostea savi, vähintään 361m = 2x180 m PE40x3.7 SINIRAITA. Upotussyvyys vähintään 0,9 m. Vol 386 ltr - 17min 23s 11 kPa = 0,11 bar
...
Jos haluat, lähetän koko laskelman sinulle tavalliseen sähköpostiisi. Silloin voisit itse korjata virheelliset lähtötiedot.
Laskentaohjelman avaamiseen tarvitaan koneellesi ladattu ilmainen LibreOffice -toimisto-ohjelma (https://fi.libreoffice.org/).
Laskentapohja on myöskin ladattavissa täältä. (http://bergheat.ingalsuo.fi/)
Tämäkin mitoituslaskelma on vain suuntaa antava; ei ole mikään takuumitoitus.
Luotettavimman suunnittelun ja mitoituksen saat paikalliselta alan ammattisuunnittelijalta.
-
Kiitos paljon laskelmasta! Tuommonen unohtus mainita että kohteessa LTO koneena ILTO 400 econo elikkäs vesikiertoinen jälkilämmitys tuossa. Riippuen nojaako laskelma enemmän kulutuslukemiin vai talon dataan saattaa pieni vaikutus tuolla olla. Jälkilämmitys ollut säädössä 16-17 astetta.
Riippuen firmasta tarjoiltu on thermian calibraa 7 ja 12 mallia, nykyisen laskelman mukaan 7 pitäisi kyllä riittää ihan täysitehoisena ilman suurempia apuja vastuksilta. Seiskan koneeseen mitoittamista puoltaa myös että molemmista kerroksista löytyy varaava takka vaikka alakerrassa vähän vaatimattomalla massalla varustettu sellainen. Mikäli laskelma olisikin alakanttiin saisi vastuskäyttöä näin vähennettyä puun polttelulla.
-
Muutin laskelmaa. Tässä vesikiertoinen jälkilämmitys maalämmöllä. Klikkaa tätä; näet tehokuvaajan ja laskelman erittelyn. (https://www.maalampofoorumi.fi/index.php?action=dlattach;topic=12013.0;attach=20308)
Jos laskelman lähtötiedoissa on virheellisyyksiä, kerro niistä ja korjaan ne. Korjaaminen on helppoa.
Tässä laskelman tulos:
Talo ”Jeppee” RAISIO (Varsinais-Suomi)
VUOTUINEN LÄMMITYSTARVE: LATTIALÄMMITYS - COP -laskennassa 34 °C - menovesi lämpötila max 37 °C
LÄMMITYSTARVE ILMAN LÄMMINTÄ KÄYTTÖVETTÄ - MUT = -25 °C
- Talon alakerta 2001: Laminaatti-Lattialämmitys, 22°C, 71 m2, 192 m3 39 W/m2 2,77 kW 8 597 kWh
- Talon yläkerta 2001: Laminaatti-Lattialämmitys, 22°C, 71 m2, 213 m3 53,9 W/m2 3,82 kW 9 653 kWh
RAKENNUKSEN LÄMPÖHÄVIÖT YHTEENSÄ 46 W/m2 6,60 kW 18 251 kWh
• Kiinteistö yhteensä 142 m2 405 m3 4,8 COP 6,4 kW 18 251 kWh
- Taloussähkön ja henkilöiden lämmitysvaikutus -0,6 kW -1 657 kWh
• Rakennuksen lämmitystarve 5,8 kW 16 594 kWh
- Lämmin käyttövesi, varaajatilavuus 0,198 m3 / 50 °C 3,3 COP 1,06 kW 4 400 kWh
- Ei huomioitu mitään lisälämmitysmuotoja 0 kWh 0,0 kW 20 994 kWh
- Maalämmöllä tuotetaan 7,4 kW 20 994 kWh
- Sähkövastuksella tuotettavaksi jää 0 kWh
Yhteensä 142 m2 148 kWh/m2 4,4 SCOP 7,4 kW 20 994 kWh
• Tarvittava lämmityslaitteen lämmitysteho 7,4 kW
- Valitun lämmityslaitteen lämmitysteho, ( Optimiteho ) 7,4 kW
- Valitun lämpöpumpun teho riittää saakka -25 °C
- Maasta kerätään ( 4,4 SCOP) 5,9 kW 16 212 kWh
- Sähkölaitokselta tulee pumpun käyttösähköä 4 782 kWh
- Ostosähköä yhteensä (pumpun käyttösähkö + vastuslämmitystä 0 kWh) 4 782 kWh
- Ei ole ilmanvaihdon jälkilämmitystä sähköllä! 0 kWh
• Tarvitaan vähintään 170 m lämpökaivo. Kaivon yläosassa 6 m vedetöntä ja 20 m maaporausta. Poraus 170 m
- Kaivon aktiivisyvyys 164 metriä. Kaivoon tarvittavan keräimen pituus 2 x 170 m. Putkea kaivossa yhteensä 340 m
- Liitäntä pumpulta kaivolle. Välimatka = 10 m. (Painehäviö 5,2 kPa) 2 kpl PE40x3.7 20 m
Kaivon aktiivisyvyydellä tarkoitetaan sitä kaivon syvyyttä, jossa keruuputkisto on aina veden ympäröimänä.
• Alla keruupiirin painehäviö sileäseinämäisille keräinputkille virtauksella 0,47 l/s = 28,2 l/min = 1692 l/h:
- Kaivo, painehäviö 0,47 l/s virtaus PE40*2.4 putkilla, ΔT = 3 K. Liitäntäputkitus mukana. Vol 367 ltr - 13 min 28 s 45 kPa = 0,45 bar
Tai vaakakeruulla:
kostea savi, vähintään 393m = 2x200 m PE40x3.7 SINIRAITA. Upotussyvyys vähintään 0,9 m. Vol 418 ltr - 14min 49s 16 kPa = 0,16 bar
...
Jos haluat, lähetän koko laskelman sinulle tavalliseen sähköpostiisi. Silloin voisit itse korjata virheelliset lähtötiedot.
Laskentaohjelman avaamiseen tarvitaan koneellesi ladattu ilmainen LibreOffice -toimisto-ohjelma (https://fi.libreoffice.org/).
Laskentapohja on myöskin ladattavissa täältä. (http://bergheat.ingalsuo.fi/)
Tämäkin mitoituslaskelma on vain suuntaa antava; ei ole mikään takuumitoitus.
Luotettavimman suunnittelun ja mitoituksen saat paikalliselta alan ammattisuunnittelijalta.