Maalämpöfoorumi
Tekniset kysymykset => Lämmönkeruu => Aiheen aloitti: fraatti - 20.01.24 - klo:19:02
-
Mahdollisuuksia on monia, kytkeä sarjaan tai rinnan. Sarjaan kytkentä tuo tietenkin virtausvastusta lisää joten keskitytään tässä
sarjaanrinnan kytkentään. Sarjaan Rinnan kytkettäessä tietenkin putket voisi tuoda sisälle. Jos kuitenkin on jo olemassa oleva kaivo ja ehkä sitä varten putkivaraukset tehty jo talon perustusvaiheessa niin "ylimääräinen" reikä sokkelissa ei välttämättä ole mikään komistus. Lisäksi tilat saattavat rajoittaa mahdollisuuksia kytkentöihin.
Tämä vuoksi kaivojen kytkentä ulkona on yksi vaihtoehto. Suurissa kohteissa joissa kaivoja voi olla kymmeniä, kaikkien putkien tuominen sisälle ei ole kuitenkaan edes vaihtoehto vaan kytkentä on tehtävä ulkona. Luulisi siis että tuohon on olemassa luotettavia tapoja ilman riskejä vuodoista, ongelmista ilmauksessa tai piirien tasapainotuksessa.
Näin pikaisesti selaamalla kahdelle kaivolle löytyy esim tälläinen kokoomakaivo.
(https://i.imgur.com/Ysf6etP.png)
https://debe.se/fi/catalog/groups/samlingsbrunn-rf-rf-mini
Rauheatilta löytyy myös jotain mutta näissä lähtö on 53mm kahdelle 40mm kollektorille joka ei sinänsä ole mikään hyvä juttu.
https://www.rauheat.com/fi-fi/tuotteet/maalampoputket
Meltexillä on myös kokoojakaivoja mutta näissä on myös lähtö suurempi
https://www.meltex.fi/fi/tuote/mx-ml-kaivo#/documents
Tietääkö kukaan kuinka arvokkaita nuo ovat tai kuinka yleistä on käyttää tuollaista? Toki muitakin mieleen juolahtavia ajatuksia saa heittää ilmoille.
-
Tuolla oli joku suuntaa-antava hinta myös
(https://i.imgur.com/AgvJu1E.png)
https://www.pumppujapaneli.fi/flaria/media/debe-kuvasto--sh.--hinnasto-2020.pdf
-
Mulla tehtiin hitsaamalla kaikki kulmat. Myös kaivon kansiin tuli hitsatut liitokset. Uskoisin säästöä tulevan pari tonnia niissä tapauksissa, joissa ei ulos tarvitse kuristimia ruuvata. Mulla tuli myös 80 cm betonirenkaat kaivojen kohdalla ja täytin lekasoralla ja kansi päälle. Sinne mahtuu myös kuristimet, jos olisi tarvetta. Kysyjän tapauksessa kaivaisin nykyisen kaivon esiin. 1 m (tai mitä tarvii)kaivonrenkaita kapeista osista päällekkäin tarvittava määrä. Pohjalle 16 mm singeliä kunnon patja suodatinkankaalla erotettuna, jos pehmeää alla. Kaivoon pohja suulakepuristetusta. Osat kasataan sen päällä. Kaivo täyteen Lecasoraa ja kansi päälle. Mulla on molemmat kaivot näkyvillä ja pystyy vähän istumaankin, eli ei piilotettuna. Voi naamioida, tai upottaa, jos haluaa. Meillä ei haittaa pätkääkään. Tuloreikien poraaminen ja vasarointi oli ainoa isompi homma. Kiikuttelin renkaat renkaat pelipaikalle vuokratulla kaivurilla ja rengas raksit apuna. Kapeita renkaita oli helpompi käsitellä, niin laitoin niitä useamman päällekkäin. Kansi lähtee pois sivuun vetämällä tarvittaessa ja Lecasorat helppo lapioida pressua päälle, jos pitää tyhjentää. Betonirenkaat hain Lohjan II-laatu pihalta muutamalla kympillä ja ylin rengas ylähuuli ehjänä, kansi rautakaupasta uutena.
Edit. Nuo sulkuventtiilit kyllä tarvii rinnakkaisiin kaivoihin kuitenkin laittaa, eli tilaa tarvitaan ja kansi olisi hyvä olla avattava.
https://catalog.pipelife.com/fi/articlelist/hitsattavat-y-haarat-45deg-pn10-181161/179447/pe-100-sdr-17-45-ang-branch-tee-long
-
Tuossa jos kattoo, niin nuo kuvathan on just sellaisia, mitä sinne tarvitaan. Isompi tuloputki talolle vaatii kuristusosan, jonka voi tehdä vaikka sähköhitsaamalla sen talon 40 mm putkeen. Keräimet rinnakkain pienentää jokatapauksessa virtausvastusta nykyiseen verrattuna. Laitoit tuolla aikaisemmin, että sarjaan, mutta tarkoitit varmaan rinnan kytkettyjä. Pistoliitännät on tietysti aina arvaamattomia, mutta hitsauksen pitäisi aina toimia.
-
Mulla tehtiin hitsaamalla kaikki kulmat. Myös kaivon kansiin tuli hitsatut liitokset. Uskoisin säästöä tulevan pari tonnia niissä tapauksissa, joissa ei ulos tarvitse kuristimia ruuvata. Mulla tuli myös 80 cm betonirenkaat kaivojen kohdalla ja täytin lekasoralla ja kansi päälle. Sinne mahtuu myös kuristimet, jos olisi tarvetta. Kysyjän tapauksessa kaivaisin nykyisen kaivon esiin. 1 m (tai mitä tarvii)kaivonrenkaita kapeista osista päällekkäin tarvittava määrä. Pohjalle 16 mm singeliä kunnon patja suodatinkankaalla erotettuna, jos pehmeää alla. Kaivoon pohja suulakepuristetusta. Osat kasataan sen päällä. Kaivo täyteen Lecasoraa ja kansi päälle. Mulla on molemmat kaivot näkyvillä ja pystyy vähän istumaankin, eli ei piilotettuna. Voi naamioida, tai upottaa, jos haluaa. Meillä ei haittaa pätkääkään. Tuloreikien poraaminen ja vasarointi oli ainoa isompi homma. Kiikuttelin renkaat renkaat pelipaikalle vuokratulla kaivurilla ja rengas raksit apuna. Kapeita renkaita oli helpompi käsitellä, niin laitoin niitä useamman päällekkäin. Kansi lähtee pois sivuun vetämällä tarvittaessa ja Lecasorat helppo lapioida pressua päälle, jos pitää tyhjentää. Betonirenkaat hain Lohjan II-laatu pihalta muutamalla kympillä ja ylin rengas ylähuuli ehjänä, kansi rautakaupasta uutena.
Edit. Nuo sulkuventtiilit kyllä tarvii rinnakkaisiin kaivoihin kuitenkin laittaa, eli tilaa tarvitaan ja kansi olisi hyvä olla avattava.
https://catalog.pipelife.com/fi/articlelist/hitsattavat-y-haarat-45deg-pn10-181161/179447/pe-100-sdr-17-45-ang-branch-tee-long
Mitäs hyötyä siitä on että kaivo on näkyvissä? Aikoinaan tuumailin että ehdottomasti siihen pitää joku tötterö pistää monumentiksi päälle. Mutta mitä hyötyä siitä lopulta on? Monella tutulla kaivo on peitetty kokonaan eikä sitä ole vielä kukaan tähän päivään asti kaivannut. Jos keruuputki pitää saada tuolta kaivosta ulos niin pikku kaivurin tai laipion heiluttaminen on tuossa vaiheessa pieni murhe? ::)
Yksi kaveri laittoin tuollaisen metrisen renkaan kaivon päälle. Kaivoon hän asensi vesiautomaatin mistä pumppaili pihan kasteluvedet ja autonpesuvedet. Talveksi hän otti pumpun kuitenkin aina pois varmuudeksi jottei se jäädy. Kaivosta vesi lähti muutamaan paikkaan sinaraitaa pitkin ja siellä sai sitten letkun tai muuta kytketty tuohon helposti.
Jos kustannuksia ajattelee niin onko sululla (tai virtausmittarilla) väliä että missä se on? Pääasia lienee että ne ovat tarvittaessa käytettävissä jotenkin. Kummassakin tapauksessa tulee kustannuksia osista.
-
Tuossa jos kattoo, niin nuo kuvathan on just sellaisia, mitä sinne tarvitaan. Isompi tuloputki talolle vaatii kuristusosan, jonka voi tehdä vaikka sähköhitsaamalla sen talon 40 mm putkeen. Keräimet rinnakkain pienentää jokatapauksessa virtausvastusta nykyiseen verrattuna. Laitoit tuolla aikaisemmin, että sarjaan, mutta tarkoitit varmaan rinnan kytkettyjä. Pistoliitännät on tietysti aina arvaamattomia, mutta hitsauksen pitäisi aina toimia.
Huppista, tuossa tosiaan kävi virhe. Tarkoitin tietysti rinnankytkentää enkä sarjaa. Sormet näköjään naputti muuta kuin mitä ajattelin. Korjasin tekstiä.
Tosiaan setuppi voisi olla vaikka näin. Harmaa rööri vanha siirtoputki joka vaihtaisi paikkaa. Se siirretään hiukan sivuun jolloin vanhalle kaivolle muodostuu 90 asteen kulma. Toisesta sivusta sitten lähdetään uudelle kaivolle.
(https://i.imgur.com/rhUQdAM.png)
Kuinkahan tarpeellista linjasäädöt muutenkaan ovat jos syvyydet ovat lähellä toisiaan? Nysässä kaivossa perustamiskustannukset ovat kuitenkin suuret, joten 100m ei kannata mielestäni porata.
-
Ilmaamista ajattelin, että sulkujen kanssa voisi olla varmempi juttu. Tai laittaa kunnon kierron useampi tunti, niin saattaa se mennäkin. Mittareista en tiedä onko mitään oikeaa tarvetta, mutta ittelle ne jotenkin tuntuu erinomaisen hyviltä mielenrauhoittajalta. Varsinkin kun ne tuli käytännössä ilmatteeksi linjasulkuihin liitettyinä. Eri mittaisiin kaivoihin saattaisi jotain hyötyä saada kuristuksen järkeilyyn.
Mulla tuli kaivot myös eri etäisyydelle pannuhuoneesta, niin kaivoin just nuo kanaalit niin, että matka molemmilta kaivoilta tuli samaan mittaan, eli identtiset lenkit rinnakkain. Porari yritti ensin viedä toisen kaivon niin, että olisi tullut tupla matka, eli riviin. Sanoin, että se porataan tähän. Ja mulla on 3 reikää nyt kolmiossa alle 15 m toisistaan. Ei erityisen paljon haittaa jos juomavesikaivo kylmenee ajanmittaan.
Timantti poraaja saattaisi säästää monta Euroa, jos saa vedettyä yhden kanaalin sisälle ja kaikki potentiaalisesti raksahtavat osat ulkona minimiin. Virtauksien hienosäätelyt voi myös kiinnosta, jos on eri mittaiset ja ikäiset kaivot. Samanmittaisilla ei varmaan linjasäädöillä muuta tarvetta kuin ilmaus. Lämmöt tasaantuu, kun toinen alkaa kylmetä ja toinen lämmetä.
-
Ilmaamista ajattelin, että sulkujen kanssa voisi olla varmempi juttu. Tai laittaa kunnon kierron useampi tunti, niin saattaa se mennäkin. Mittareista en tiedä onko mitään oikeaa tarvetta, mutta ittelle ne jotenkin tuntuu erinomaisen hyviltä mielenrauhoittajalta. Varsinkin kun ne tuli käytännössä ilmatteeksi linjasulkuihin liitettyinä. Eri mittaisiin kaivoihin saattaisi jotain hyötyä saada kuristuksen järkeilyyn.
Mulla tuli kaivot myös eri etäisyydelle pannuhuoneesta, niin kaivoin just nuo kanaalit niin, että matka molemmilta kaivoilta tuli samaan mittaan, eli identtiset lenkit rinnakkain. Porari yritti ensin viedä toisen kaivon niin, että olisi tullut tupla matka, eli riviin. Sanoin, että se porataan tähän. Ja mulla on 3 reikää nyt kolmiossa alle 15 m toisistaan. Ei erityisen paljon haittaa jos juomavesikaivo kylmenee ajanmittaan.
Timantti poraaja saattaisi säästää monta Euroa, jos saa vedettyä yhden kanaalin sisälle ja kaikki potentiaalisesti raksahtavat osat ulkona minimiin. Virtauksien hienosäätelyt voi myös kiinnosta, jos on eri mittaiset ja ikäiset kaivot. Samanmittaisilla ei varmaan linjasäädöillä muuta tarvetta kuin ilmaus. Lämmöt tasaantuu, kun toinen alkaa kylmetä ja toinen lämmetä.
Ilmauksen puolesta tuollaisessa kokoojakaivossa on myös sulut valmiina. Eipäs sitä tiedä realisoituuko tälläinen projekti koskaan mutta fakta lienee kuitenkin että tyypillisesti tuoreemmissa koneissa saattaa tuo hyötysuhde olla parempi kuin aikaisemmassa. Tosin taisi täällä foorumilla olla eräs kirjoittanut myös että sähkökulutus kasvoi kun vaihtoi Thermian on-offin saman merkin invertteriin.
Miten muilla on lisäkaivot porattu ja kytketty?
-
Mulla on tällaisen tyyppiset linjasulut pannuhuoneessa molemmille lenkeille. Virtauksien lukeman tarkkuus on mitä on, mutta ei ne lisälaskua enää perään laittanu, niin hintansa väärti kuitenkin.
https://www.geboshop.fi/linjasaatoventtiili-dn25-sk
Edit. Taitaa olla just tällaiset.
https://hesatek.fi/products/nc-flow-linjasaatoventtiili-dn25-sisa-g25?variant=40930574499940
-
Muitakin ajatuksia sai siis esittää, niin tuli mieleen 3-putkinen keräin kaivoon. Varmaan pystyy laskemaan, miten tilanne muuttuisi, kun laittaa 3 x 40 mm putket kaivoon. Virtauksen suurentaminen lähinnä ensin mielessä, ettei tuo kylmennä menoa niin julmasti. Ja jos vaikka saisi syvemmältä otettua paremmin talteen. Eikös täälläkin ollut useampi putki ainakin joillakin ja ei niinkään syvä reikä, mutta toimivat ilmeisesti hyvin.
-
Auttaahan tuo 3-putkisuus jonkin verran. Pelkän kaivon osalta virtauspoikkipinta toiseen suuntaan 2-kertaistuu, jolloin sen virtausvastus tippuu neljäsosaan. Kaivon osuuden painehäviö on siis 5/8 (1/2 + 1/2*1/4), jolloin sama pelkän kaivon painehäviö tulisi 26% suuremmalla virtaamalla. Koska painehäviötä tulee muualtakin ja keruupumpun tuotto laskee virtauksen kasvaessa, jää virtauksen kasvu pienemmäksi.
Sitten kaivossa on 50% enemmän putkea eli lämmönsiirto paranee nesteestä kaivoon. Lisäksi kaivossa on ahtaampaa, jolloin lämmönsiirto paranee kaivon vedestä kallioon. Saishan tuon EED:llä arvioitua jollain tarkkuudella.
Ilmeisesti hyöty ei ole lisähinnan arvoista, kun noita ei enää asenneta lainkaan. Tuleehan tuossa 50% lisää putkea ja litkua sekä ylimääräinen liitos. Pitääkö olla jotain venttiileitäkin?
-
Tässä tulee väkisin ajateltua tuota Fraatin 180 kaivoa ja kohtuu hyvällä hyötysuhteella otettavaa energiaa reiästä. Jos kaivoa ajattelee lämpösumma keräimenä, niin maksimaalinen virtaama käsittääkseni on silloin ideaalitilanne. Tuosta sitten tuli tuo keräin 3:lla putkella mieleen.4-putkinen on vissiin 4 x 32 mm. Joku moniputkisen omaava varmaan osaa kommentoida paremmin tuon sielunelämää.
-
Tässä laatikossa tosiaan kaikki valmiiksi kytkettynä ja painetestattuna. Tarvitaan vain asiansa osaava muovihitsaaja. 63 mm putkesta kuristus hitsaten talon 40 mm putkiin. Säädöt mittareineen laatikossa valmiina.
https://www.maalampotukku.fi/product/3537/kokoomakaivo-pipelife-dueta-2-piiria
-
Tässä laatikossa tosiaan kaikki valmiiksi kytkettynä ja painetestattuna. Tarvitaan vain asiansa osaava muovihitsaaja. 63 mm putkesta kuristus hitsaten talon 40 mm putkiin. Säädöt mittareineen laatikossa valmiina.
https://www.maalampotukku.fi/product/3537/kokoomakaivo-pipelife-dueta-2-piiria
Tuossa ketjun ekan viestin Debessä on jo kaikki. Kahden kaivon liityntä(40mm) ja lähtö 40mm putkella takaisin. Sulut, ilmain ja virtausmittarit.
Tämä on kuukkeli käännetty ruotsista englanniksi. Käännös suomeksi oli sen verran hillitön että jääköön se laittamatta.
(https://i.imgur.com/ARmWsC1.png)
-
Mitenhän mahtaisi olla, jos marginaalilla olevaan kaivoon vaihtaisi vain esim 3 x 40, tai jopa 3 x 45 mm putkiston? Tuo muuttaisi käsittääkseni tilanne, kun saadaan lämmönkeruuta siirrettyä paremmin pohjaa kohti. Dt tavoitteeksi vaikkapa tasan 2 astetta vs 5 astetta ja putkien koko sen mukaan vaikka sekaputkituksella. Saisi kuitenkin pohjalle asti lämmönvaihtoa tehostettua kunnolla. Pystyykö tuota tehonlisää mitenkään laskemaan, jos syvemmän lämmön laittaa vaikka 6 asteeseen ja MLP kykenee sen 2 astetta pudottamaan esim 10 kW pumpulla, eli 8 kW COP 5:lla.
-
Debe:ltä ei saa enää RF mini kaivoa. Sama firma lienee ostanut muita putiikkeja kuten ruottalaisen pemtecin.
Sieltä löytyisi tuollainen kokoojakaivo. ::)
(https://i.imgur.com/8Zxbxwj.jpeg)
-
Onpas siistin näköinen kapistus. Asentajan allekirjoitus pistää vähän epäilemään työmoraalista.
Taitaa suunnitelmat olla vielä ilmeisesti elossa, kun laitoit elonmerkkejä topikkiin.
-
Onpas siistin näköinen kapistus. Asentajan allekirjoitus pistää vähän epäilemään työmoraalista.
Taitaa suunnitelmat olla vielä ilmeisesti elossa, kun laitoit elonmerkkejä topikkiin.
Nojoo, on se sen verran elossa että on tullut kyseltyä kunnalta että tarviiko rakennuslupaa (ei tarvitse tässä tapauksessa) ja hiukan hintoja poraukselle. Kaveri rakentaa uutta pirttiä niin olen kysellyt hänelle hintoja samalla kaivoille.
Toinen kaivo varmistaisi myös sen että jos tuon autokatoksen rakentaisi joskus lämpöiseksi (~65m2) niin se ei aiheuta sitten harmaita hiuksia koskaan. Ja kyllähän tuossa varmaan hyötysuhde tulisi samalla kuntoon. :)
Pari tarjousta on tullut ja 250m/45mm kaivossa hintaeroa voi olla jotain parin tonnin luokkaa. Tälläistä olen kysynyt kaverille.
-
Sen verran asia on edennyt että jahka tieltä häviää painorajat niin poravaunu tulee tontille.
Porauksien hinnoista voin kommentoida sen verran että halvimman ja kalleimman välillä eroa on tuhansia. Hintojen vertailu on työlästä, koska osalla kaikki kuuluu kauppaan (pl esim 3m yli menevät maaporausmetrit) mutta osa laskuttaa kaikesta erikseen(vaakaputket, jätekontti yms.).
-
Sanoppa nyt paljonko sen kaivonporaus nykyään maksaa? Tätä aina silloin tällöin kysytään ja ärsyttää kun ei nykyisistä hinnoista ole mitään hippaa.
-
Tämän kevään tarjouksissa kallioporaus n. 35 euroa/ metri sis alv:n. Aika paljon on tässä(kin) tultu alas parissa vuodessa.
-
Kysyin tarjoukset kahteen kaivoon samalla.
Kaverin 250m kaivo uudiskohteeseen, jossa 1m kallioon. Tarjoukset 10800 - 7500€ välissä 45mm kollektorilla. Tuosta tulee hinnat 30€/m ja 43€/m. Osassa tarjouksia oli mm turbokollektori, joka nostanee hintaa. Vaakaputkea ei tarvinnut kaivaa vaan rakentaja hoitaa sen itse.
Täällä poraus tulee maksamaan saman 30€/m 40mm kollektorilla, kokoomakaivo kytkentöineen maksaa ekstraa. Taidan porata toisen vastaavan syvyydeltään kuin mikä on jo olemassa.
-
Osaakos kukaan sanoa että minkä kokoisen kalvopaisunta-astian 2x180 kaivot ja noin 40m vaakaputkea tarvii?
-
En osaa sanoa, mutta 2 x 165 m kaivoihin on hyvin riittänyt 18 L paisunta. Onko seuraava koko sitten 25 L ja sitä suositteli yksi asentaja laitettavaksi, kun aikaisemmin kävi liuospumpun vaihtoa kattomassa. Mulla kaivoissa siis putkitusta 2 x 370 m, kun siirtoputket on mukana.
Meinasitko työntää toisen samanmittainen kaivon? Toisaalta yksinteoin tehtynä metrejä ottaa sitten kunnolla, jos jotakin joutuu laittamaan. Muu osa sotkemisesta kustantaa kuitenkin saman oli sitten 50, tai 180 m. Aikanaan sanoin porarille, että maksan 1000 €, niin porataan 30 m lisää, kun sattui olemaan tankoja vielä just sopivasti telineessä mukana. Vai onko tuo paisarin kysely nyt sen kaverin kaivoihin?
Tähän olikin jo tullut lisää tekstiä
-
Kysyin tarjoukset kahteen kaivoon samalla.
Kaverin 250m kaivo uudiskohteeseen, jossa 1m kallioon. Tarjoukset 10800 - 7500€ välissä 45mm kollektorilla. Tuosta tulee hinnat 30€/m ja 43€/m. Osassa tarjouksia oli mm turbokollektori, joka nostanee hintaa. Vaakaputkea ei tarvinnut kaivaa vaan rakentaja hoitaa sen itse.
Täällä poraus tulee maksamaan saman 30€/m 40mm kollektorilla, kokoomakaivo kytkentöineen maksaa ekstraa. Taidan porata toisen vastaavan syvyydeltään kuin mikä on jo olemassa.
Tämä autokatos lämpöseksi joskus mielessä kans, hyvä tietää missä heiluu hinnat, mitä noiden kaivojen väli nyt min pitää olla?
Nyt olis hyvä aika tuo toteuttaa hinnan ja ktv suhteen.
Onkohan tuosta mitään havaintoo mikä voi olla pituuksien ero notta ei tartte vielä mitään tasapainotushimmeleitä, olis vaan niin paljon simppelimpi. Esim jos nykyinen kaivo 155m ja ketjuttaa toisen 15m päähän ja kairaa sen 140m syvänä!?
Eli voiko ero olla 5% tai 10% tjms, että homma vielä skulaa hyvästi?
-
Tämä autokatos lämpöseksi joskus mielessä kans, hyvä tietää missä heiluu hinnat, mitä noiden kaivojen väli nyt min pitää olla?
Nyt olis hyvä aika tuo toteuttaa hinnan ja ktv suhteen.
Onkohan tuosta mitään havaintoo mikä voi olla pituuksien ero notta ei tartte vielä mitään tasapainotushimmeleitä, olis vaan niin paljon simppelimpi. Esim jos nykyinen kaivo 155m ja ketjuttaa toisen 15m päähän ja kairaa sen 140m syvänä!?
Eli voiko ero olla 5% tai 10% tjms, että homma vielä skulaa hyvästi?
Harvoin näistä on mitään kokemuksia kuullut. Tuskin ne niin ronkeleita on. Jotkut ovat sanoneet että kaivot hakeutuvat luontaisesti myös hiukan balanssiin, kylmempi neste ei liiku putkessa aivan yhtä liukkaasti. En ole jaksanut tutkia että paljonko lämpötila vaikuttaa jos käytettävissä oleva painehäviö olisi vakio ja lämpötila muuttuisi.
Jos kaivon rasitusta ajattelee niin luulisi että lähimpänä optimitilannetta olisi sellainen että kokonaisvertaus jaetaan suhteessa sen mukaan millainen on kaivon aktiivisyvyys.
esim 100m ja 200m kaivon tapauksessa 1/3 virtauksesta menisi 100m kaivoon ja loput 200m kaivoon. 100m kaivossa pitäisi olla paljon pidempi siirtoputkisto kuin 100m jotta virtaus jakaantuisi näin. Näinollen oikea tapa tasata kiertojen määrä on virtausmittarit ja kuristus.
-
En osaa sanoa, mutta 2 x 165 m kaivoihin on hyvin riittänyt 18 L paisunta. Onko seuraava koko sitten 25 L ja sitä suositteli yksi asentaja laitettavaksi, kun aikaisemmin kävi liuospumpun vaihtoa kattomassa. Mulla kaivoissa siis putkitusta 2 x 370 m, kun siirtoputket on mukana.
Meinasitko työntää toisen samanmittainen kaivon?
Joo, laitetaan nyt sen verran että piisaa kun kerran aloitetaan.
Mulla on sellainen muistikuva että koska lämpötilamuutos keruupiirissä on niin pieni niin paisunta-astian ei tarvisi olla suuri.
En nyt sano varmaksi, mutta ehkä aikaisemmin liuoksen keskilämpötila voi olla ollut alimmillaan -2 (lämmitys pakkaskaudella) ja +12(jäähdytys) välillä. Voisi ajatella että nämä luvut muuttuvat lähemmäksi toisiaan. Kesällä konvektorin jäähdytysteho kasvaa ja talvella MLP tehokasvaa hiukan mutta myös alin lämpötila jää korkeammaksi. Heitetään nyt jotain lukuja +1 ja +9 astetta.
Mahtaisiko nesteen tilavuus olla noin 800l. 4x180+40 ja päälle jokunen kymmenlitraa muualla järjestelmässä. Seppaantille nämä taisi olla tuttuja juttuja?
Paisunta-astiana näyttää nyt olevan 12l Altech.
https://res.cloudinary.com/dahlzxcv/image/upload/v1698412384/akeneo-assets/Altech_paisari_esite_asennusohjeet_lis%C3%A4varusteet_6.10.23.pdf
(https://i.imgur.com/Zm32NWr.png)
-
Sullahan on tosiaan tuo jäähdytys, niin se kyllä laajentaa jonkun verran litkua, muttei varmaan ihan maapiirin veroiseksi kuitenkaan tule. Iso peukku kuitenkin rehvakkaasta keräimen uppgreidauksesta. Aika mukava seurata nykyistä omaa, kun metrit on identtisiä ja mitään ei ole kuristamassa kiertoa.
-
Löysin tuollaisen yhden softan kalvopaisunta-astian mitoitusta varten. Jos laskentaohjelmassa on tuollaiset parametrit niin se antaa 18l pöntön. Vaihtamalla suunnittelukriteeksi Itävaltalaisen standardin WKI HE301-01 saksalaisen VDI 4708 niin paisuntakerroin muuttuu ja sitten pöntön kooksi tulee 12l. Osaako @seppaant ottaa tähän kantaa? Muistalisin että maawiinan tilavuuden muutos kokonaisuudessaan olisi ollut todella pieni.
(https://i.imgur.com/jo6RUW2.png)
https://rsp.reflex-winkelmann.com/?lang=fi
Toki tuollainen Teknocalorin 18l pytty ei ole kuin 40€ luokkaa, mutta tuolla ei ole kyllä kovin paljoa ylimääräistä tilaa.
-
Löysin tuollaisen yhden softan kalvopaisunta-astian mitoitusta varten. Jos laskentaohjelmassa on tuollaiset parametrit niin se antaa 18l pöntön. Vaihtamalla suunnittelukriteeksi Itävaltalaisen standardin WKI HE301-01 saksalaisen VDI 4708 niin paisuntakerroin muuttuu ja sitten pöntön kooksi tulee 12l. Osaako @seppaant ottaa tähän kantaa? Muistalisin että maawiinan tilavuuden muutos kokonaisuudessaan olisi ollut todella pieni.
Maawiinan lämpötilavuuden muutos on kohtuu suuri mutta kun keruuputkiston tilavuuden muutos on samaa suuruusluokkaa niin nettomuutos on pieni.
ATS
-
Maawiinan lämpötilavuuden muutos on kohtuu suuri mutta kun keruuputkiston tilavuuden muutos on samaa suuruusluokkaa niin nettomuutos on pieni.
ATS
Kiitos, näin vähän muistelinkin. Tuo 12l astia saa luvan riittää. Se on kolmelta sivulta hyvin lähellä putkia joten vaihtamisessa olisi oma jumppansa(putkimuutoksia), ellei sattuisi löytämään pidempää mallia. Tuo 18l ei kuitenkaan mahdu paikoilleen suoraan.
Mansikka.
(https://i.imgur.com/Fcw3ark.png)
Osaatko heittää jotain esipainetta mitä tuohon kannattaisi laittaa? Jos vaikka keruupirin paine olisi 1.0 bar. 0.5 bar esipaineeksi?
-
Liuoksen lämpötilan vaikutus koneen antotehoon.
(https://i.imgur.com/FuxF2oP.png)
Samalla kun piiriä ronkitaan muutenkin niin liuospuolen konvektorin jäädytyshaaraan tulee spiroventti. Jäähdytyshaaraan(kattokonvektoriin) on aina välillä kertynyt ilmaa, joka on lähtenyt liikkeellä jäähdytyskauden alettua. Nyt se poistuu sitten tulevaisuudessa välittömästi kierrosta. Jäädystyshaaran välissä oleva jousellinen takaiskuventtiili vaihtuu samalla myös läppämalliseen.
Siis tästä:
https://www.onninen.fi/hela-takaiskuventtiili-jousella-1-hela-4125-em/p/AAJ126?term=takaiskuventtiili
Tähän:
https://www.onninen.fi/onninen-takaiskuventtiili-lapalla-1-metallitiiviste-pm/p/AAJ139?term=takaiskuventtiili
-
Hyvä tieto tuo läppäventtiili. Omasta poistin just jousen ja karan, että olisi vähemmän vastusta, kun en lopulta asentanut viilennystä kaivokierrolla.
Taitaa muuttua melkoisesti tulevat tehot ja COP, kun alkaa laitteet pyöriä. Tuleeko nuo nyt sillä 40 mm tuloputkella taloon ja kaivossa yhdistetään? Vai kaivatko samaan konkurssiin isomman viennin ulos yhdyskaivolle? Taitaa kyllä 10 kW koneelle riittää virtaamaa rattoisasti tuolla 40 mm pitkälläkin ja varmaan tulee se 11 m pumppukin nyt asennettua, joka ainakin omalla kohdalla vaikutti kohtuu selvästi kaikkeen positiivisesti.
-
Hyvä tieto tuo läppäventtiili. Omasta poistin just jousen ja karan, että olisi vähemmän vastusta, kun en lopulta asentanut viilennystä kaivokierrolla.
Taitaa muuttua melkoisesti tulevat tehot ja COP, kun alkaa laitteet pyöriä. Tuleeko nuo nyt sillä 40 mm tuloputkella taloon ja kaivossa yhdistetään? Vai kaivatko samaan konkurssiin isomman viennin ulos yhdyskaivolle? Taitaa kyllä 10 kW koneelle riittää virtaamaa rattoisasti tuolla 40 mm pitkälläkin ja varmaan tulee se 11 m pumppukin nyt asennettua, joka ainakin omalla kohdalla vaikutti kohtuu selvästi kaikkeen positiivisesti.
Kyllä tuo yhdistyy siihen samaan putkeen joka tulee jo talolta eli 40mm. Yhdyskaivossa yhdistetään sitten nuo kaivot.
Poraus lähti tänään käyntiin.
(https://i.imgur.com/f0OafUT.png)
-
Tää on melkein kuin joku äärimmäisen hyvä jatkosarja, jonka viimeistä kautta odottelee valmistuvaksi. Odotus on ohi ja nyt alkaa tapahtua. Iso peukku operaatiolle.
-
Ensimmäiset 110m kaivoa tuli eilen.
(https://i.imgur.com/ett3VDS.png)
Samassa yhteydessä meinasi tulla myös hazardi. Vanhassa kaivossa oli vesiautomaatin imuletku. Imuletkun päähän ei ollut koskaan asennettu vesiautomaattia. Olin jättänyt putken tulppaamatta tekniseen tilaan, joka on ollut melkoinen virhe.
Kaivoa poratessa oli useampia ruhjeita noin jossain 10 - 25m paikkeilla. Vaikka kaivojen välissä on 15m väliä niin tämähän ei estä etteikö näitä halkeamia pitkin vesi tai ilma kulkisi myös muualle jos sellainen reitti tulee.
No, imuletkua pitkin oli tullut porauksen aikana vettä mitä en ollut huomannut. Onneksi ei kuitenkaan mahdottomia määriä ja tilassa oli kaivo lattiassa. Tässä tapauksessa selvittiin siis säikähdyksellä. Kaivojen kanssa jossa on imuletki kannattanee olla tarkkana, jos lähistölle porataan uusia kaivoja. Samoin jos kaivon hattu on sellainen kumilärväke joka on ei paineen kestävä. Tässä tapauksessa vettä olisi teoriassa ollut mahdollista tulla niin paljon kuin että kaivo on noin 9-10m korkeudelta tyhjä, eli että imuputki puhaltaa pelkkää ilmaa tai huonolla tuurilla vettä olisi voinut tulla tuolta kuutiokaupalla. Onneksi ei tullut.
Kaivon vanhan kaivon peittävän tötterön pois ja katkaisin ja tulppasin imuletkun.
Kaivo saatiin tyhjättyä ja porausta jatkettua ilman sen kummempaa draamaa. Poraus pitäisi hetken päästä valmis. Kollektori lasketaan kaivoon jo tänään ruhjeiden takia.
(https://i.imgur.com/QArrzYd.png)
-
Mielenkiintoinen tapaus
En kuitenkaan löytänyt syytä siihen miksi olet porauttamassa toista kaivoa.
Miksi?
ATS
-
Mielenkiintoinen tapaus
En kuitenkaan löytänyt syytä siihen miksi olet porauttamassa toista kaivoa.
Miksi?
ATS
Kyllästyin siihen että sieltä tulee pakkasella ~ -2 asteista liuosta ja ehkä kun aika kuluu tai koneen vaihto joskus tulevaisuudessa tulee ajankohtaisesti niin tästä voisi tulla todellinen ongelma. Tai jos autoa haluaa säilyttää enemmän tallissa niin energiankulutus kasvaa. Samoin on ollut suunnitelmia että mahdollisesti joskus tulevaisuudessa rakennan autotallin nurkassa olevan katoksen lämpöiseksi. Mielenrauhaa.
Jännä tosiaan tuo että vaikka oltiin 10-20m syvyydessä niin välillä pora upposi tuonne kallioon kuin juustoon 20 - 30cm askelissa. Siellä on pakko olla jonkinmoisia halkeamia tai pehmeitä kohtia.
-
Kytkentäkaivoksi tuli nyt tuollainen. Tuollaisen kahden kaivon ratkaisuksi tuo on kyllä melko kookas. Korkautta on varmaan 70 - 80 cm. Täytyy alkaa käyttämään ylimääräistä tilaa viinikellarina. :D
Sisällä on virtausmittarit ja linjasäätöventtiilit myös.
(https://i.imgur.com/57ISAMz.png)
(https://i.imgur.com/MvCatqt.png)
https://avanti-suomi.fi/tuotteet/kokoomakaivot/
-
Vesiautomaatin imuletku oli jäänyt turhaksi ja sinällään ei ollut edes mitään varmuutta että pisaako kaivojen vedentuotto niin nyt oli hyvä aika kokeilla samalla myös se.
Satuin saamaan tutulta lainaan tuollaisen polttomoottorikäyttöisen pumpun ja pumppasin sillä vettä noin puolituntia. Ja vettä riitti hyvin. Useampana kesänä olisi ollut tarvetta kastella nurmikkoa mutta laiskuus ja (ja ehkä myös) rahanmeno on estänyt sen. Kai se nyt tarvii sitten samalla ostaa vesiautomaatti ja asentaa vesiposti seinään. Saapahan sitten vettä pelkän sähkön hinnalla.
(https://i.imgur.com/KfKLbGH.png)
-
Tuollaista valusta tehtyä kaivonhattua käyttävät nykyään. Toisessa kaivossa oli vastaava mutta teräksinen. Siinä tarvi porata reikä kumilimppuun vesiautomaatin putkelle, mutta tässä se on valmiina. Osat vain pyöräytetään eri järjestykseen toisiinsa nähden niin läpivienti aukeaa. Deben tuote näyttää olevan.
(https://i.imgur.com/Bg3L5Ml.png)
-
Kytkentäkaivoksi tuli nyt tuollainen. Tuollaisen kahden kaivon ratkaisuksi tuo on kyllä melko kookas. Korkautta on varmaan 70 - 80 cm. Täytyy alkaa käyttämään ylimääräistä tilaa viinikellarina. :D
Sisällä on virtausmittarit ja linjasäätöventtiilit myös.
(https://i.imgur.com/57ISAMz.png)
(https://i.imgur.com/MvCatqt.png)
https://avanti-suomi.fi/tuotteet/kokoomakaivot/
Kytkentäkaivo on sulla kyllä ihan Pro laatua. Ei tarvii äherrellä piukoissa tiloissa ja kestää tarkempaakin silmää. Mulla tuli 2 ja 3 laatuisia betonirenkaita ja kantena betonikiekot. Mulla tuli vesikaivon osat myös Deben tavaraa, kun se on lähimpänä. Laatukamaa kaikki. Hyvin sulla kaivoissa vettäkin on, jos saat pumpattua käyttöönkin. Mulla ei taitaisi saada mitään ylös reiästä. Saitko mitään arviota kaivon tuotosta porarilta?
-
Kytkentäkaivo on sulla kyllä ihan Pro laatua. Ei tarvii äherrellä piukoissa tiloissa ja kestää tarkempaakin silmää. Mulla tuli 2 ja 3 laatuisia betonirenkaita ja kantena betonikiekot. Mulla tuli vesikaivon osat myös Deben tavaraa, kun se on lähimpänä. Laatukamaa kaikki. Hyvin sulla kaivoissa vettäkin on, jos saat pumpattua käyttöönkin. Mulla ei taitaisi saada mitään ylös reiästä. Saitko mitään arviota kaivon tuotosta porarilta?
Eipä tuosta tullut kyseltyä sen tarkemmin. Porauksen aikana kaikki vesi meni jätekonttiin mistä se pumpattiin uppopumpulla sitten pois. Yksi uppopumppu riitti pumppaamaan kaiken pois. Joskus siihen on tarvittu ilmeisesti jopa 3-4 pumppuakin jos vettä on tullut oikein paljon. Todennäköisesti sekä tämä uusi kaivo että vanha ovat jollain tavalla yhteydessä toisiinsa ja saattaa olla että vesi pääsee kulkemaan niiden välillä myös. Vesiautomaatin imuputki on vanhassa kaivossa. Tuotoksi riittää että sieltä riittää vesi vaikka parille sadettimelle. Uskoisin että se riittää siihen.
-
Purin tänään liuospuolen eristeet pois. Näky oli karsea. Ilmeisesti putkarin laittamat eristeet eivät ole olleet kovin tiiviit.... No, laitan kaikki eristeet uusiksi.
(https://i.imgur.com/elUYh5u.png)
-
Onko tuo Helan takaisku toiminut moitteettomasti noin asennettuna?
Sitähän ei yleensä laiteta korkki alaspäin koska niin toiminta on epävarmempaa.
-
Onko tuo Helan takaisku toiminut moitteettomasti noin asennettuna?
Sitähän ei yleensä laiteta korkki alaspäin koska niin toiminta on epävarmempaa.
Kyllä se on toiminut kuten pitääkin. En ole ainakaan huomannut että jäähdytys ei olisi toiminut. Virtausvastuksen takia se saa lähtöpassit.
On tuossa yksi aivan selvä asennusvirhekin. Ilmaukselle ylös lähtevä putki on otettu t-haaralla 28mm putkesta. Sivulle ja siitä lähtevä haara on pienempää kuin 28mm joten ilma kulkee putken ylälaidassa eikä päädy haarasta ilmanpoistimeen.
-
Jahas, tänään oli monttubileet. Vaakaputket on nyt kaivettu ja kytketty.
(https://i.imgur.com/2OkxHZ0.png)
Tuosta haarasta keruupiiri koeponnistettiin. Myöhemmin molempiin noista lähdöistä laitettiin ilmauskellot.
(https://i.imgur.com/KYcSgnI.png)
Tuollaisella 900W pumpulla sitten jatkuu kaivojen ilmaus.
(https://i.imgur.com/SpcaWnK.png)
Tuossa sitten virtaus kun ilmaus on käynnissä ja koneen liuospumppu on päällä. Liuospumppu vaihtui 7 -> 11m nostokorkeudella olevaksi. Vanha jousimallinen takaiskuventtiili aloitti eläkkeen ja keruuryhmä muuttui vaihtui DN25:stä DN32:n eli KBR32. Jäähdytyksen haaraan tuli samalla myös spiroventti kun tuonne konvektoriin on silloin tällöin kertynyt ilmaa.
Pelkkä ilmauspumppu tuotti yhteen kaivoon noin 30 l/min virtauksen. Kun keruupúmpun pisti käyntiin niin virtaus nousi noin 40 l/min arvoon. Molemmat kaivot käyttäytyivät jotakuinkin samalla tavalla vaikka vaakaputken pituudessa olikin eroa.
(https://i.imgur.com/TbNMvqn.png)
Tuossa sitten kaivoista nousevat lämpötilat, 7,4 astetta ja 5,6 astetta. Molempia lämpötiloja nostanee ilmapumpun käyttäminen. Luulisin että noista kuitenkin näkee eron kaivojen lämpötiloissa eli 1,8 astetta. Täytyy zoomailla näitä vielä huvikseen tarkemmin huomenna ja sitten kun ilmaukset on ohi ja pelkällä koneen omalla pumpulla. Samassa huomasin että palaavan liuoksen lämpötila näyttää liian suurta arvoa. Täytyy seurata että rauhoittuuko tuo vai jatkaa väärien lukemien antamista myös myöhemmin.
(https://i.imgur.com/s8Y6bJa.png)
-
Ilmaus pyöri yön yli ja päivän niin että molemmat kaivot olivat auki. Tuntui että niin ilma ei kyllä tullut oikein hyvin pois ja täytyi siirtyä yhden kaivon ilmaukseen kerrallaan.
Virtauksissa kaivojen välllä ei ole juuri mitään eroa ilmatessa. Kierto on ehkä aavistuksen heikompi tuossa missä on noin 15m enemmän vaakaputkea. Ero taitaa olla kuitenkin niin merkityksetön että lijasäädöt saanevat olla kokonaan auki. Säätö tuntui näin äkkiseltään olevan varsin karkea ja mittarin koko on varsin suuri vain kahdelle kaivolle kun molempia kaivoja ilmatessakaan virtaus ei nouse yhteensä kuin tuohon 20l/m paikkeille molemmissa kaivoissa. Voipi olla että tuo ilmauslaite on myös hiukan pieni teholtaan.
(https://i.imgur.com/DRoKZrG.jpeg)
-
Tuossa on sitten lopputulos koneen omalla liuospumpulla eli virtausta on noin 44l/min, 2.6m3/h. Virtaus näyttää olevan molemmissa kaivoissa sama.
Lopputulemana voi todeta että ilmaamiseen käytössä ollut pumppu oli aika mopo. Siinä olevat kytkentäputket ahdistivat selvästi koska koneen sisäinen pumppu saa paljon pienemmällä teholla suunnilleen samanlaisen virtauksen aikaiseksi.
Aikani kuluksi tuli kokeiltua pyörittää pumppua sekä yhdellä että kahdella kaivolla. Tuossa tapahtuikin erikoinen juttu... Siitä lisää hiukan myöhemmin....
(https://i.imgur.com/CDEYBm9.png)
-
Tuli huvikseen pyöriteltyä liuospumpun nostokorkeus nuppia ja käänneltyä kaivoja kiinni.
Liuospumppu sai kahdessa kaivossa yhtä suuren virtauksen aikaiseksi puolta pienemmällä teholla kuin yhdessä kaivossa täydellä teholla. 9m nostokorkeuden jälkeen ei tapahtunut mitään muutosta yhdellä kaivolla. Tuollaisella pumpulla ei ole mahdollista saada yli 2m/h virtausta aikaiseksi 180-200m kaivossa. Virtausvastus kasvaa kaivossa niin ripeästi ettei nostokorkeuden lisääminen tuo virtausta lisää juuri mitään alkuperäisestä 7m:stä. (tämä todettiin jo 10v sitten :D -> https://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=4576.msg72712#msg72712 )
Kahden kaivon tapauksessa virtausvastus on jo niin pieni että mahtaako sitten pumpun muut rajat tulla jo vastaan? Nostokorkeuden kasvattaminen 7:stä -> 11 ei vaikuta pumpun ottotehoon eikä virtaamaan millään tavalla. Täytyisi varmaan olla pumppu jossa on kapasiteettiä enemmän, kuten 1-12 malli jotta tuo tuosta vielä kasvaisi. 1-7 ja 1-11 wilot taisi olla enemmän paineen tuottoon optimoituja ja tilavuusvirtaa syntyy sitten paremmin 1-8 ja 1-12 pumpuilla jos nyt muistan oikein. ::)
Tuo virtausmittari on tietenkin varmaan tarkoitettu alkujaan vedelle ja se varmaan näyttää määrän X pieleen wiinalla? Mahtaako se näyttää liian suurta lukemaa?
(https://i.imgur.com/QEOQp3E.png)
(https://i.imgur.com/vf1HcNV.png)
-
Pyörittelin liuospumpulla kumpaakin kaivoa erikseen. Sieltä tuli tuollaiset lukemat. Palaavan ja lähtevän liuoksen lämpötiloissa on jostain syystä vieläkin toisiinsa nähden 0,3-0,4 asteen heitto, jonka syytä en ole saanut selville. Veikkaan että tuo palaava näyttää väärin. Anturi sijaitsee liuospumpun alla ja sen päälle lorahti wiinakset.
(https://i.imgur.com/l4uOkUU.png)
Kun kone lähti raksuttamaan lämpöä lattiaan niin tilanne näytti tälläiselle.
(https://i.imgur.com/f7s3Och.png)
-
Onko jakotukin säädöt liian tiukalla, vai miten tuo virtaama on noin pienellä lauhduttimella?
-
Tuli huvikseen pyöriteltyä liuospumpun nostokorkeus nuppia ja käänneltyä kaivoja kiinni.
Liuospumppu sai kahdessa kaivossa yhtä suuren virtauksen aikaiseksi puolta pienemmällä teholla kuin yhdessä kaivossa täydellä teholla. 9m nostokorkeuden jälkeen ei tapahtunut mitään muutosta yhdellä kaivolla. Tuollaisella pumpulla ei ole mahdollista saada yli 2m/h virtausta aikaiseksi 180-200m kaivossa. Virtausvastus kasvaa kaivossa niin ripeästi ettei nostokorkeuden lisääminen tuo virtausta lisää juuri mitään alkuperäisestä 7m:stä. (tämä todettiin jo 10v sitten :D -> https://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=4576.msg72712#msg72712 )
Kahden kaivon tapauksessa virtausvastus on jo niin pieni että mahtaako sitten pumpun muut rajat tulla jo vastaan? Nostokorkeuden kasvattaminen 7:stä -> 11 ei vaikuta pumpun ottotehoon eikä virtaamaan millään tavalla. Täytyisi varmaan olla pumppu jossa on kapasiteettiä enemmän, kuten 1-12 malli jotta tuo tuosta vielä kasvaisi. 1-7 ja 1-11 wilot taisi olla enemmän paineen tuottoon optimoituja ja tilavuusvirtaa syntyy sitten paremmin 1-8 ja 1-12 pumpuilla jos nyt muistan oikein. ::)
Tuo virtausmittari on tietenkin varmaan tarkoitettu alkujaan vedelle ja se varmaan näyttää määrän X pieleen wiinalla? Mahtaako se näyttää liian suurta lukemaa?
(https://i.imgur.com/QEOQp3E.png)
(https://i.imgur.com/vf1HcNV.png)
Onko tuo sun kuvan käyrästä oikea, kun näyttäisi äkkiseltään jonkun muun pumpun datasheetiltä?
Ymmärtääkseni oman Yonos 0,5-10 version tehokäyräkin yltää jo lähemmäs 200 W tehoa. Muistaakseni vanhan 1-8 pumpun tehokäyrä oli samaa, kun linkkaamassasi kuvassa.
Tämä 0,5-10 Yonos näyttää ainakin kohtuu erilaiselta.
https://www.bolasystems.com/admin/files/e_product_files/9/8936/src_Yonos_MAXO_2505-10.pdf
-
Kyllä se pitäisi olla.
Tuossa noita on useampia samassa kuvassa
(http://i.imgur.com/C27OcM3.jpg)
-
Onko jakotukin säädöt liian tiukalla, vai miten tuo virtaama on noin pienellä lauhduttimella?
Saattaapi olla että lauhduttimeen on kertynyt jotain ylimääräistä. Täytyy kokeilla huuhdella sitä jossain vaiheessa.
Lämpötilaeroa nostaa myös lämpöisestä liuoksesta johtuva tehonkasvu. Tuosta arvioimalla teho lienee 10,3 kW nimellistehon koneella nyt jotain 12,2 kW paikkeilla.
(https://i.imgur.com/FuxF2oP.png)
-
Lattialämmitys voi tietysti olla myös järjettömän tehokas ja pystyy pudottamaan tuon tulon normaalilla virtaamalla ihan kunnolla alas. Joten tehoa pitää lisätä kiertoon lisää rutkasti vs vakiopumppu. Dt 11 astetta on kohtuu huono yhtälö, jos hyvää COPia pitää tavoitella. Mulla oli kiertoveden siivilä kunnolla tukossa ruosteesta ja alkoi ulisemaan joskus, mutta helppasi kun puhdistin omasta mielestä aivan liian pienipinta-alaisen sihdin. Mielestäni se pitäisi ottaa kokonaan pois ja laittaa oikean kokoinen sihti kunnon toleransseilla tilalle, ettei se liikkuva ruostemuta pääse tukkimaan liian helposti. Patruuna on jäänyt laittamatta, vaikka sillä saisi kerättyä hiukkasvirtaa helposti sivuvirtauksella ulos järjestelmästä. Omalla kohdalla kaikki viittaa siihen, että se täytyy laittaa kuitenkin lopulta.
-
Lattialämmitys voi tietysti olla myös järjettömän tehokas ja pystyy pudottamaan tuon tulon normaalilla virtaamalla ihan kunnolla alas. Joten tehoa pitää lisätä kiertoon lisää rutkasti vs vakiopumppu. Dt 11 astetta on kohtuu huono yhtälö, jos hyvää COPia pitää tavoitella. Mulla oli kiertoveden siivilä kunnolla tukossa ruosteesta ja alkoi ulisemaan joskus, mutta helppasi kun puhdistin omasta mielestä aivan liian pienipintaisille-alaisen sihdin. Mielestäni se pitäisi ottaa kokonaan pois ja laittaa oikean kokoinen sihti kunnon toleransseilla tilalle, ettei se liikkuva ruostemuta pääse tukkimaan liian helposti. Patruuna on jäänyt laittamatta, vaikka sillä saisi kerättyä hiukkasvirtaa helposti sivuvirtauksella ulos järjestelmästä. Omalla kohdalla kaikki viittaa siihen, että se täytyy laittaa kuitenkin lopulta.
Spirocomppi on mulle tuloillaan. En tiedä onko siitä mitään iloa muhjun poistamisessa, mutta ainakin ilma lähtee hyvin pois jos sitä tuonne joskus päätyy syystä tai toisesta. Voipi olla että mulla kierrossa oleva muhju vaan sakkaantuu kuumimpaan paikkaan. Mahtaako se sitten olla lahdutin, aika näyttää kun kokeilen puhdistaa sitä. Harmi kun en löytänyt mistään kuvia että millaisia virtauksia jakotukeissa on joskus ollut. Olisi ollut ihan mielenkiintoinen nähdä että onko virtaus heikentynyt mittareista katsottuna.
Tuonne olin joskus raapustanut että jakotukkien mittareista katsottuna kierto olisi 1,3 m3/h, joka on 1,3 - 1,4x lattialämmityssuunnitelman virtauksen verran ja että koneen käydessä dT olisi 8 astetta. Tulevan liuoksen lämpötila tietysti vaikuttaa tuohon myös kuten menoveden lämpötilakin.
https://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=4630.msg53698#msg53698
Coppia tärkeämpää tässä on se että laitteet toimisi luotettavasti eikä mahdolliset ongelmat alkaisi ainakaan sitten lämmityskaudella. Se mitä tuttavat ovat joutuneet korjuuttamaan koneitaan niin huoltohenkilöstön paikalle saaminen ei ole ihan yksitelitteinen juttu aina. Tai sitten osia täytyy odottaa keskellä kovimpia pakkasia. Riippuu toki tuurista. Tutulla laukesi pressostaatti Karhu wanhuksesta ja huoltomies oli pihassa vielä samana päivänä ja kone puski myös jo illalla lämpöä pirttiin uuden pressostaatin voimin. Hänellä kävi hyvä tuuri.
-
En nyt oikein hoksaa, että miksi alunalkaenkaan kiertoa piti saada tuohon DT 8 asteeseen. Eikö tuosta voisi avata kiertoa nyt sen verran, että tuo nykyinen Dt putoaa 11=>5-6 asteeseen, niin saa pudotettua lauhtumislämpöä kohtuu reilusti. Äkkiseltään vaikuttaisi, että tuo sun lattialämmitys on järjettömän tehokas ja vaikka siellä olisi kilometri tolkulla putkea, niin nehän on rinnan kytkettyjä, niin ei uskoisi, että vastusta ainakaan tulee liikaa. Vai onko tuossa joku muu idea takana, jos nyt siis rajoitusta kierrossa.
-
En nyt oikein hoksaa, että miksi alunalkaenkaan kiertoa piti saada tuohon DT 8 asteeseen. Eikö tuosta voisi avata kiertoa nyt sen verran, että tuo nykyinen Dt putoaa 11=>5-6 asteeseen, niin saa pudotettua lauhtumislämpöä kohtuu reilusti. Äkkiseltään vaikuttaisi, että tuo sun lattialämmitys on järjettömän tehokas ja vaikka siellä olisi kilometri tolkulla putkea, niin nehän on rinnan kytkettyjä, niin ei uskoisi, että vastusta ainakaan tulee liikaa. Vai onko tuossa joku muu idea takana, jos nyt siis rajoitusta kierrossa.
Ei se niin onnistu. Jakotukkeja on kolme. Jos jostain avaat piirin liian auki, jostain muuta pidemmistä piireistä paine laskee niin paljon että virtaus jää kehnoksi. Kaikki säädöt vaikuttavat muihinkin piireihin.
-
Jos avaa tukit auki ja uudelleen kurkistelee piireillä virtaamat kohdalleen. Mulla ei ole tukeille mitään säätöjä ja niitä on 5 kappaletta. Yläkerran tukki on vähän yliteholla, kun lämmönluovutus alupeltilattiassa on järjettömän tehokas, mutta toimii silti kohtuudella. Haitta tulee käyrän jyrkkyyden liian suurista pykälistä ja ylilämmöille heittää kovemmilla pakkasilla. Ja säätämällä korjausta helposti sitten alilämmöille. Eli piirikohtaisiin säätöihin pitää alkaa puuttumaan termostaatien lisäksi enemmänkin.
-
Jos avaa tukit auki ja uudelleen kurkistelee piireillä virtaamat kohdalleen. Mulla ei ole tukeille mitään säätöjä ja niitä on 5 kappaletta. Yläkerran tukki on vähän yliteholla, kun lämmönluovutus alupeltilattiassa on järjettömän tehokas, mutta toimii silti kohtuudella. Haitta tulee käyrän jyrkkyyden liian suurista pykälistä ja ylilämmöille heittää kovemmilla pakkasilla. Ja säätämällä korjausta helposti sitten alilämmöille. Eli piirikohtaisiin säätöihin pitää alkaa puuttumaan termostaatien lisäksi enemmänkin.
Tein sen eilen ja koitin säätää jakotukkeja uudestaan. Lopputulos ei muuttunut juurikaan suuntaan tai toiseen. Jos toiseen lisäät kiertoa niin se on toisesta pois. Säätö ei poista lauhduttimen tukkoisuutta.
Virtausmittarillisilla tukeilla säätö on helppoa.
(https://i.imgur.com/W8TLzrO.png)
-
Aikas kirkkaat lasit mittareissa. Mulla on niin sotkuisen näköiset, että hyvä jos jotain erottaa lukemiksi.
-
Jos jollekin tulee joskus tarve virtausmittareille/linjasäädöille niin mm. Afriso näyttää valmistavan niitä
https://www.afriso.com/en/PM/Domestic-technology/Equipment-for-heating-systems-boiler-rooms-and-chimneys/Flow-meter-DFM-20-2M
Myös pienempiä näyttää löytyvän
https://www.meinhausshop.de/Durchflussmengenmesser-Easyflow-UEWM-DN25-1-x-AG-DN25-1-Durchflussmenge-8-38-l/min
-
Tekisin uudelleen kalibroinnin kaikille piireille. Eli ottaa nyt virtaamat mittareista talteen vaikka valokuvalla. Tukeista sama. Avaa kaikki piirit täysin auki ja tukeille sama. Sitten alkaa kuristamaan virtaamia alas tarvittavassa määrin. Ehkä jopa uudelleenlaskentakin voisi onnistua ja tähtää esim just luokkaa 5-6 asteen Dt hävikkiin. Tuossahan näkisi, että onko mikään paikka edes tukossa ja onko kiertovesipumpun tehot riittoisia järjestelmässä.
-
Tekisin uudelleen kalibroinnin kaikille piireille. Eli ottaa nyt virtaamat mittareista talteen vaikka valokuvalla. Tukeista sama. Avaa kaikki piirit täysin auki ja tukeille sama. Sitten alkaa kuristamaan virtaamia alas tarvittavassa määrin. Ehkä jopa uudelleenlaskentakin voisi onnistua ja tähtää esim just luokkaa 5-6 asteen Dt hävikkiin. Tuossahan näkisi, että onko mikään paikka edes tukossa ja onko kiertovesipumpun tehot riittoisia järjestelmässä.
Kyllä jakotukkien nuppeja on pyöritetty jo laidasta laitaan ja tuo tilanne ei nykyisellään muutu sen kummemmaksi. Seuraavaksi on vuorossa lahduttimen huuhtelu.
Koneen ilmoittamia lukemia kaivon lämmöstä ja coppeloista on tullut seurattua ihan mielenkiinnosta että onko niistä havaittavissa mitään eroa. Vko 24 oli ensimmäinen viikko jolloin molemmat kaivot oli kytketty.
(https://i.imgur.com/cOcaU99.png)
-
Onhan tuossa jo selvää buustausta näkyvissä. Mulla ei taida lämminvesi olla ihan noin hyvällä tolalla, mutta se kyllä mulla aika lähellä jo lämmöissä sitä pistettä, jossa kompura tekee stopin ja yrittäisi pyytää vastuksia, jotka on estetty. En tiedä sitten tuon lauhduttimen koon merkitystä, mutta mulla pysyy Dt kohtuu alhaisella tasolla. Tosin kiertoa kyllä buustaa 2 Alpha 1:stä, olikohan nyt peräti 60 sarjalaisia ja ne työntää luokkaa 30 W teholla molemmat. Ne on nytkin kierrättämässä, niin talon lämmöt tasaantuu ja veden esilämmitys viilentää lattioita, niin ILP on ollut melkein viraton tänä kesänä. Termostaatit on kaikki auki ja lämmitys ei ole vielä mennyt päälle. Ainakaan ei ole kunnon havaintoa ollut. Pitää jossain kohtaa taas kattoa raportti sivulta, että onko lämpöä tehty vielä.
Taisi sulla kyllä loppua kaivojen kanssa leikkiminen totaalisesti ja tulee vähän lisävarantojakin, jos käyttöä on.
-
Pörssisähkössä kun satutaan olemaan niin jonkinverran tuota pumpun käyntiajankohtaa tulee säädeltyä sähkön hinnan mukaan. Siitä tietty tulee sitten edullisemmille tunneille hiukan pidempiä käyntijaksoja.
Mitäs sitten niille kaivon lämmöille on tapahtunut toisen kaivon myötä? Tässä vastaus siihen tässä vaiheessa kun aletaan elämään talvea. Pitkähkön käyntijakson päätteeksi kaivoista tulee 2.5 asteista ja palaa 0 asteista.
(https://i.imgur.com/1ZBZWfD.png)
-
Aikamoinen ero entisiin lämpöihin. Tuon täytyy näkyä jo kunnolla toiminnallisuuden paranemisena.
Taitaa olla rehvakkain entraus mitä on tullut vastaan. Iso peukku perään tälle.
-
Aikamoinen ero entisiin lämpöihin. Tuon täytyy näkyä jo kunnolla toiminnallisuuden paranemisena.
Taitaa olla rehvakkain entraus mitä on tullut vastaan. Iso peukku perään tälle.
Ei kai tuo toiminnallisuus mitenkään parantunu, lämmittää kuten ennenkin, lähinnä varmaan mielenrauhaa kun kaivo olisi kuitenkin edelleen ehkä viilentyny ja nyt varmasti saa sen uhkan unohtaa sekä pieni bonus vuosicoppiin.
-
No voi olla, että ymmärtänyt väärin, mutta kyllähän tuolla nyt pystyy jyystämään vaikka 10 tunnin jaksoja putkeen ilman jäätymisen pelkoa takaraivossa, jos esim pörssisähköillä pelaa kunnolla. Teho jopa nousee, kun tarvitsee pumpata takaisin jotain lämpövelkoja. Kyvyt nostaa lämpimänveden lämpöjä paremmalla tolalla, kun kaivon tulo ei romahda, jos heti lämmityksen perään siirtyy veden lämmitykseen. Noita nyt itse ajattelen toiminnallisuuksiksi ja parannukseksi.
-
No voi olla, että ymmärtänyt väärin, mutta kyllähän tuolla nyt pystyy jyystämään vaikka 10 tunnin jaksoja putkeen ilman jäätymisen pelkoa takaraivossa, jos esim pörssisähköillä pelaa kunnolla. Teho jopa nousee, kun tarvitsee pumpata takaisin jotain lämpövelkoja. Kyvyt nostaa lämpimänveden lämpöjä paremmalla tolalla, kun kaivon tulo ei romahda, jos heti lämmityksen perään siirtyy veden lämmitykseen. Noita nyt itse ajattelen toiminnallisuuksiksi ja parannukseksi.
Ei se kaivo siitä jäädy, että jyystää pitkiä jaksoja putkeen kunhan se sitten saa taas vastaavasti levätä. Kokonaisenergiamäärä viikkojen ja kuukausien ikkunassa ratkaisee. Eli siis kaivoa rasittavat pitkät pakkasjaksot, jolloin pumppu käy miltei taukoamatta viikkoja, jolloin ei välttämättä edes mahdollisuutta ajastukseen vuorokauden sisällä enää ole.
Meilläkin 12kW pumppu vetää yöaikaan tulonesteenkin lämpötilan pakkasen puolelle, kun käy 8h yhtäsoittoa. Siitä kun taas kaivo saa levätä saman verran aikaa, niin tulee taas karvan päälle +5 asteista nestettä ensimmäisen nestekierroksen ajan.
Hidasta tuo lämmön johtuminen putken ja veden läpi kallioon. Siinä mielessä tuo reilu määrä kaivoa on kyllä kadehtittava. Nostaa kyllä hyötysuhdetta, mutta voi olla parempi, ettei hyötysuhteen paranemisen kautta säästettyjä euroja mene laskemaan. :)
-
Niin no. Tuollahan oli jo tammikuussa ollut tulo kaivolta -1,2 astetta ja paluu -5,6 astetta, niin eihän tuo nyt ihan järjetön investointi ole. Kannattavuus voi olla ihan kohdallaan vaikkapa hyvissä ajoinkin. Onhan tuollaisen kaivon kanssa eläminen monella tapaa paremmalla tolalla nyt.
-
Ei se kaivo siitä jäädy, että jyystää pitkiä jaksoja putkeen kunhan se sitten saa taas vastaavasti levätä. Kokonaisenergiamäärä viikkojen ja kuukausien ikkunassa ratkaisee. Eli siis kaivoa rasittavat pitkät pakkasjaksot, jolloin pumppu käy miltei taukoamatta viikkoja, jolloin ei välttämättä edes mahdollisuutta ajastukseen vuorokauden sisällä enää ole.
Olen huvikseni arvioinut täällä vähän että miten pörssisähkön mukaan koneen käyttäminen vaikuttaa hyötysuhteeseen.
https://lampopumput.info/foorumi/threads/l%C3%A4mp%C3%B6pumpun-p%C3%B6rssis%C3%A4hk%C3%B6optimoinnin-vaikutus-s%C3%A4hk%C3%B6nkulutukseen-tai-coppiin.37943/post-689378
Kaivon lämmönluovutuksen ja muutenkin niukkuuden takia tuo oli aikaisemmin mahdotonta. Liuoksesta löytyi myös uudet alimmat lämpötilat 1,9 ja -0,7 astetta. Ehkäpä pidemmällä talvella ne saattavat vielä laskea hiukan.