Maalämpöfoorumi
Maalämmön suunnittelu => Mitoitus omakotitalot ja pienet kohteet => Aiheen aloitti: AnttiM - 17.01.24 - klo:19:42
-
Tuossa kovien pakkasten aikaan tuli jälleen mieleen lämmityksen entraaminen jotta ei tarvitsisi toisia villasukkia...
Kohde ei ole välttämättä otollisin mahdollinen johtuen vesikiertoisen lämmityksen puutteesta joka on ollut aikaisemminkin hommaan ryhtymisen no jos ei este niin yksi (monista syistä) lykätä tätäkin hommaa.
Jostain kun on lähdettävä niin lämmitystarpeen mitoitus varmaankin on paras paikka.
kiitoksia etukäteen
Rakennuksen sijainti Suomen kartalla
Helsinki
Rakentamisvuosi
1912 alakerran hirsirunko,
1924 yläkerta, remontoitu
2005 kellarin viimeisin versio, eli sokkeli jne uusittu eristeharkolla tehden
Yleisesti tilkkutäkkimäisesti vuosien varrella vaihtelevalla menestyksellä ja ammattitaidolla, Itse (no faijan apumiehenä ollut) tehty alakerta 2016 suurimmalta osin uusiksi, 2018 yläkerta, 2022 Kellari ja sauna + tulovesi ja tonttiviemäri
rakennuksen aikaisempi lämmitysöljyn, lämmityssähkön, polttopuun tms. vuosikulutus
tarve ei tiedossa, sähkön kokonaiskulutus alla muodossa vuosi;kWh;lämmitystarveluku
2016;23229;3589
2017;22071;3549
2018;21859;3552
2019;2069934;50
2020;19808;2906
2021;23290;3831
2022;18797;3541
2023;16078;3493
puita poltettu 2-4 kuutioita vuodessa, osa alakerran takassa, osa kellarin saunassa
huomioitavaa;
yläkertaan tuli 21 marraskuussa Toshiban ILP
Alakerran mitshubishi antautui jouluna 22 ja tilalle tuli Daikin
Patterilämmitys vai lattialämmitys
Sähköpatterit,
2 ilmalämpöpumppua, sijoitus yläkerta ja alakerta
kellarissa lattiassa lämmityskaapelilla
Takka 600kg alakerrassa
puusauna kellarissa
Ilmanvaihto: koneellinen iv. lämmöntalteenotolla, huippuimuri, painovoimainen ilmanvaihto
painovoimainen
Lämmitettävän rakennuksen ulkomitat tai ulkoseinien yhteenlaskettu ulkopituus.
7mx8m
Ulkoseinien lämpöeristeen materiaali ja paksuus, ulkoseinän kokonaispaksuus
alakerta 130mm-150mm hirsi,
sisäpuolinen 50mm ekovilla, ilmansulkupaperi, kipsilevy
ulkopuolella verholauta, koolaus tuulensuoja
yläkerta
huoneet
150mm villoitetturakenne
ulkopuolella verholauta, koolaus tuulensuoja (mahdollisesti)
sisäpuoli, ilmansulkupaperi, kipsilevy
Kellari
300mm eristeharkko
seinäpaksuus
(mm) kipsilevy ilmansulku eriste hirsi tuulensuoja koolaus ulkovuori
alakerta 249 13 0 50 130 12 22 22
yläkerta 219 13 0 150 0 12 22 22
Kerrosten lukumäärä (kellari, alakerta, yläkerta)?
3, kellari, alakerta yläkerta
- Lämpimien tilojen neliömäärät kerroksittain (väliseiniä yms. ei lasketa pois)?
kellari ~40m2 kaapelilla lattialämmitys
alakerta 40 m2 sähköpatterit, ilmalämpöpumppu
yläkerta 25 m2 sähköpatterit, ilmalämpöpumppu
mitat enemmän tai vähemmän hiha-arvioita
Huonekorkeudet kerroksittain?
kellari 2,3
alakerta 2,5
yläkerta 2,5
Alapohjan laatu, (maanvarainen, rossipohja jne..) sekä lämpöeristeen laatu ja paksuus
maanvarainen, 100mm xps (kellarin lattia), talon perustettu 300mm eristeharkolle (sokkeli ja kellari uudelleen tehty 2005)
Yläpohjan lämpöeristeen materiaali ja paksuus
puhallusvilla (eko) 300mm (tässä kävi yläpohjaremontissa itselle lapsus, piti tulla enemmän)
Onko muita lämmitettäviä tiloja, esim. autotalli? Onko rakennusten välillä lämmönsiirtokanaali ja kuinka pitkä
Rakenteilla oleva 70m2 autotalli/talousrakennus josta n.49m2 autotallia ja 21m2 varastoa, tästä on siis sokkeli muurattu
Tilojen lämpötilat
Sisätiloille tavoitelämpö 20-22,
oleskelutilat ja pesutila 22 (Kellari + alakerta)
yläkerran makuuhuone 20
Jos on tiedossa rakennuksen ulkovaipan U -arvoja, olisi niistä kovasti hyötyä laskennassa.
Alakerta
konservatiivnen arvaus = ~0,4 W/m2K
(Ekovillan laskurilla https://www.ekovilla.com/lisaeristyslaskuri/ arvioitu/arvattu (125mm + 50mm ekovilla 0,41 W/m2K 150mm +50mm ekovilla 0,38 W/m2K)
Yläkerta
arvaus 0, 26 W/m2K
(Ekovillan laskurilla https://www.ekovilla.com/lisaeristyslaskuri/ arvioitu/arvattu (150mm villaeristys seinä)
Kellari
U-arvo 0,24 W/m²K
(perustuu https://lakka.fi/tuotteet/tuote/eh-300p-eristeharkko/ todellsisesta käytetystä tuotteesta ja arvosta ei tietoa)
ikkunat
mitat cm, noin mittoja
Kellari 4 kpl 38x59, 2kpl 56x57 kaksi lasisia
alakerta 4 kpl 133x109 3 lasinen, 1 kpl 53x59 kaksi lasinen
yläkerta 3kpl 133x109 3 lasinen
-
Tervetuloa mukaan foorumille!
Koetin tehdä laskelman ja liitin siitä tulosteen omaan viestiisi (https://www.maalampofoorumi.fi/index.php?action=dlattach;topic=12003.0;attach=20201).
Jos laskelman lähtötiedoissa on virheellisyyksiä, kerro niistä ja korjaan ne. Korjaaminen on helppoa.
Laskelmassa olevan lämpöpumpun antoteho 9,1 kW (= lämmitysteho),
pitää katsoa pumpun valmistajan tiedoista B0 W50 tai B0 W55 olosuhteissa (http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=5629.msg67769#msg67769).
B0 W35 olosuhteissa ilmoitettu lämmitysteho on isompi ja se saavutetaan vain lattialämmityksellä eikä päde patterilämmityksellä.
Jos kohteessa on vain osaksikin patterilämmitys, on mitoitus tehtävä patterilämmityksen mukaisesti.
Tässä laskelman tulos:
Talo ”AnttiM” HELSINKI (Uusimaa)
VUOTUINEN LÄMMITYSTARVE: PATTERILÄMMITYS - COP -laskennassa 47 °C - menovesi lämpötila max 54 °C
LÄMMITYSTARVE ILMAN LÄMMINTÄ KÄYTTÖVETTÄ - MUT = -25 °C
- Kellari 2005: -Patterilämmitys, 22°C, 40 m2, 92 m3 36,1 W/m2 1,45 kW 4 327 kWh
- Keskikerros 1912: -Patterilämmitys, 22°C, 42 m2, 105 m3 64,7 W/m2 2,72 kW 6 574 kWh
- Talon yläkerta 1912: -Patterilämmitys, 20°C, 25 m2, 63 m3 69,5 W/m2 1,74 kW 3 716 kWh
- At/varasto 2024: -Patterilämmitys, 15°C, 70 m2, 168 m3 35,7 W/m2 2,50 kW 3 697 kWh
- Lämpökanaali CALPEX DUO 25+25/91, pituus 12m, dT=4K 4,6 kPa 0,10 kW 841 kWh
RAKENNUKSEN LÄMPÖHÄVIÖT YHTEENSÄ 48 W/m2 8,50 kW 19 155 kWh
• Kiinteistö yhteensä 177 m2 428 m3 3,5 COP 8,2 kW 19 155 kWh
- Taloussähkön ja henkilöiden lämmitysvaikutus -0,8 kW -1 867 kWh
• Rakennuksen lämmitystarve 7,4 kW 17 288 kWh
- Lämmin käyttövesi, varaajatilavuus 0,18 m3 / 50 °C 3,3 COP 0,96 kW 4 000 kWh
- Ei huomioitu mitään lisälämmitysmuotoja 0 kWh 0,0 kW 21 288 kWh
- Maalämmöllä tuotetaan 9,1 kW 21 287 kWh
- Sähkövastuksella tuotettavaksi jää 0 kWh
Yhteensä 177 m2 120 kWh/m2 3,4 SCOP 9,1 kW 21 288 kWh
• Tarvittava lämmityslaitteen lämmitysteho 9,2 kW
- Valitun lämmityslaitteen lämmitysteho, ( Optimiteho ) 9,1 kW
- Valitun lämpöpumpun teho riittää saakka -24 °C
- Maasta kerätään ( 3,4 SCOP) 6,5 kW 15 101 kWh
- Sähkölaitokselta tulee pumpun käyttösähköä 6 186 kWh
- Ostosähköä yhteensä (pumpun käyttösähkö + vastuslämmitystä 0 kWh) 6 187 kWh
- Ei ole ilmanvaihdon jälkilämmitystä sähköllä! 0 kWh
• Tarvitaan vähintään 157 m lämpökaivo. Kaivon yläosassa 6 m vedetöntä ja 15 m maaporausta. Poraus 157 m
- Kaivon aktiivisyvyys 151 metriä. Kaivoon tarvittavan keräimen pituus 2 x 157 m. Putkea kaivossa yhteensä 314 m
- Liitäntä pumpulta kaivolle. Välimatka = 10 m. (Painehäviö 5,7 kPa) 2 kpl PE40x3.7 20 m
Kaivon aktiivisyvyydellä tarkoitetaan sitä kaivon syvyyttä, jossa keruuputkisto on aina veden ympäröimänä.
• Alla keruupiirin painehäviö sileäseinämäisille keräinputkille virtauksella 0,49 l/s = 29,4 l/min = 1764 l/h:
- Kaivo, painehäviö 0,49 l/s virtaus PE40*2.4 putkilla, ΔT = 3 K. Liitäntäputkitus mukana. Vol 341 ltr - 12 min 3 s 46 kPa = 0,46 bar
Tai vaakakeruulla:
kostea savi, vähintään 359m = 2x180 m PE40x3.7 SINIRAITA. Upotussyvyys vähintään 0,9 m. Vol 386 ltr - 13min 7s 16 kPa = 0,16 bar
...
At/varasto ja lämpökanaali mukana laskelmassa! Oletuksena patterilämmitys. Onko oikein?
Ilmoita, jos olen käyttänyt virheellisiä lähtötietoja.
...
Jos haluat, lähetän koko laskelman sinulle tavalliseen sähköpostiisi. Silloin voisit itse korjata virheelliset lähtötiedot.
Laskentaohjelman avaamiseen tarvitaan koneellesi ladattu ilmainen LibreOffice -toimisto-ohjelma (https://fi.libreoffice.org/).
Laskentapohja on myöskin ladattavissa täältä. (http://bergheat.ingalsuo.fi/)
Tämäkin mitoituslaskelma on vain suuntaa antava; ei ole mikään takuumitoitus.
Luotettavimman suunnittelun ja mitoituksen saat paikalliselta alan ammattisuunnittelijalta.
-
Kiitoksia tästä.
Koko laskelma olisi hyvä saada, niin voisi vähän tehdä arvontaa (simulointia/herkkyysanalyysia) eri skenaarioille.
Ja tosiaan tarkoituksena on (jos näyttää muuten rationaaliselta tai on tarpeeksi minä haluan henkeä) tehdä pattereilla talon puolen lämmitys, talliin voisi aivan hyvin rakentaa lattialämmityksen (asia on helppo sillä tallista tosiaan on olemassa vasta harkkosokkeli..)
Tuli myös tässä viikolla mieleen jos kaivoa rupeaa poraamaan niin mikä estäisi sen sijoittamista tallin sisään/ alle?
Pitää vaan varmistaa pääsy kaivolle, sopiva kansi sekä upottaa vaakaputket suojaputkissa valuun että voi vaihtaa, samalla pumpun jne voisi sijoittaa talliin eikä tarvitsisi sovitella huomattavan ahtaaseen tilaan kellarissa. Ainoa on sitten verottajan asiaan (saneerauskohteen laitteiston sijoittamisesta uudiskohteeseen )
Luonen projektin jäksimiselle toisen threadin jos tässä ei heti alkumetreillä tule jotain showstoppereita.
-
Laitoin laskelman sähköpostiisi..