Maalämpöfoorumi
Lämpöpumput => Nibe => Aiheen aloitti: dillon - 07.12.23 - klo:10:01
-
Ihmetyttää vähän tämä matala COP kun odotuksissa oli kuitenkin nelosella alkavat lukemat.
Joulukuussa tähän mennessä ottoenergia 370kWh ja anto 1370kWh. Sekä pumpun laskuri että oma mittarointi Shellyllä ja Home Assistantissa näyttää suunnilleen samoja lukuja.
En itse löydä datasta mitään kummallista. Keruun DT pyörii jatkuvasti 3 asteen paikkeilla. Keruun tulo ei ole mennyt kuin ihan muutaman kerran pikkuisen miinukselle kun pumppu on ottanut yöllä suurempia kierroksia. Kevyt pörssisähköoptimointi on käytössä, mutta ei senkään pitäisi näin paljon vaikuttaa. Lämmityspiirin menolämmöt nousseet korkeimmillaan 38 asteeseen, jolloin COP tipahtaa jo 3,1 paikkeille - eikö sen pitäisi olla tuota tasoa vasta jossain yli 50 asteen menolämmöillä?
Ainoa mitä olen itse ihmetellyt on lämmityspiirin DT joka pienillä kierroksilla pyörii vain 2-3 asteen paikkeilla. Lämmityspumppu pyörii tehoista riippumatta aina samalla nopeudella vaikka asetus on automaatilla (sallittu 1-100%). MUT on oletusasetuksissa, lattialämpö ja -25c.
Linkissä dataa alkuviikosta parilta vuorokaudelta:
https://snapshots.raintank.io/dashboard/snapshot/Q6hZoyAf8pN2Ln8sWSpFdazzb27isFpi
-
Ihmetyttää vähän tämä matala COP kun odotuksissa oli kuitenkin nelosella alkavat lukemat.
Joulukuussa tähän mennessä ottoenergia 370kWh ja anto 1370kWh. Sekä pumpun laskuri että oma mittarointi Shellyllä ja Home Assistantissa näyttää suunnilleen samoja lukuja.
En itse löydä datasta mitään kummallista. Keruun DT pyörii jatkuvasti 3 asteen paikkeilla. Keruun tulo ei ole mennyt kuin ihan muutaman kerran pikkuisen miinukselle kun pumppu on ottanut yöllä suurempia kierroksia. Kevyt pörssisähköoptimointi on käytössä, mutta ei senkään pitäisi näin paljon vaikuttaa. Lämmityspiirin menolämmöt nousseet korkeimmillaan 38 asteeseen, jolloin COP tipahtaa jo 3,1 paikkeille - eikö sen pitäisi olla tuota tasoa vasta jossain yli 50 asteen menolämmöillä?
Ainoa mitä olen itse ihmetellyt on lämmityspiirin DT joka pienillä kierroksilla pyörii vain 2-3 asteen paikkeilla. Lämmityspumppu pyörii tehoista riippumatta aina samalla nopeudella vaikka asetus on automaatilla (sallittu 1-100%). MUT on oletusasetuksissa, lattialämpö ja -25c.
Linkissä dataa alkuviikosta parilta vuorokaudelta:
https://snapshots.raintank.io/dashboard/snapshot/Q6hZoyAf8pN2Ln8sWSpFdazzb27isFpi
Isellä on jotenkin fiilis, että nuo nibe tiedot eivät pidä paikkaansa. Viime vuonna alkutalvesta meidän pumpun COP noiden niben ilmoittamien lukujen mukaan pyöri siellä 4.5-5.5 koko ajan. Vuodenvaihteeen aikoihin tapahtui jotain ja sen jälkeen parhaimmillaan COP on ollut enää 3.5.
Tästä oli aiemmin joku keskustelu missä ihmeteltiin samaa.
-
Onhan noi huonoja arvoja tuolle, kun asennusohjeen mukaan pitäsi COPit olla B0W35 4,85 ja B0W45 3,77, molemmat lähes 9 kW teholla.
Mulla 12 kW Bosch 7001i näyttää tuottavan 47 C menovedellä ja 8 kW teholla lähes 4:n COPia, tosin pohjavesilämmityksellä tuleva maalitku 6 C.
-
Isellä on jotenkin fiilis, että nuo nibe tiedot eivät pidä paikkaansa. Viime vuonna alkutalvesta meidän pumpun COP noiden niben ilmoittamien lukujen mukaan pyöri siellä 4.5-5.5 koko ajan. Vuodenvaihteeen aikoihin tapahtui jotain ja sen jälkeen parhaimmillaan COP on ollut enää 3.5.
Tästä oli aiemmin joku keskustelu missä ihmeteltiin samaa.
Voihan se olla, että niissä on heittoa.
Itse lasken hetkellisen tehon Home Assistantissa menoveden BT2 ja paluuveden BT3 deltaT:n sekä piirin virtaaman perusteella. Tästä integroitu tuotto kilowattitunteina antaa 2% tarkkuudella samaa kuin Niben ilmoittama (vahva oletus että Nibe laskee itsekin tuon tuoton samalla kaavalla, koska vaikea keksiä miten muutenkaan se voisi sitä laskea).
-
Voihan se olla, että niissä on heittoa.
Itse lasken hetkellisen tehon Home Assistantissa menoveden BT2 ja paluuveden BT3 deltaT:n sekä piirin virtaaman perusteella. Tästä integroitu tuotto kilowattitunteina antaa 2% tarkkuudella samaa kuin Niben ilmoittama (vahva oletus että Nibe laskee itsekin tuon tuoton samalla kaavalla, koska vaikea keksiä miten muutenkaan se voisi sitä laskea).
Näyttääkö BT2 ja BT3 samaa arvoa kun kompura on huililla ja vesi kiertänyt jonkin aikaa lattioissa?
-
Näyttääkö BT2 ja BT3 samaa arvoa kun kompura on huililla ja vesi kiertänyt jonkin aikaa lattioissa?
Kyllä ne 0-0,2 asteen tarkkuudella näyttää samaa.
-
Tänään kun on vähän lautunut nousee COP noin 4 pintaan.
Kompressori ~45Hz, keruulta 1,1c, keruulle -2c
https://snapshots.raintank.io/dashboard/snapshot/sGOwrgFLR8oxCLiTuQWaDv7etPcuNxo2
-
Itse lasken hetkellisen tehon Home Assistantissa menoveden BT2 ja paluuveden BT3 deltaT:n sekä piirin virtaaman perusteella. Tästä integroitu tuotto kilowattitunteina antaa 2% tarkkuudella samaa kuin Niben ilmoittama (vahva oletus että Nibe laskee itsekin tuon tuoton samalla kaavalla, koska vaikea keksiä miten muutenkaan se voisi sitä laskea).
Kerrotkos tyhmälle millä kaavalla sen saa tuosta laskettua? Mielenkiinnosta voisi itsekin laskea omasta.
-
Kerrotkos tyhmälle millä kaavalla sen saa tuosta laskettua? Mielenkiinnosta voisi itsekin laskea omasta.
Tossa teoriaa: http://vahamartti.fi/blog/?p=4503
HA:ssa mulla on siis template sensori mikä tuota hetkellistä tehoa laskee ja integraali, jolla saa tehosta energian tuoton:
template:
- sensor:
- name: "Nibe lämmitysteho"
unique_id: nibe_lammitysteho
unit_of_measurement: kW
device_class: power
icon: mdi:pulse
state_class: measurement
state: >
{{ max([0, ((states("sensor.flow_sensor_bf1_30041") | float * 0.99567 *
(states("sensor.supply_line_bt2_30006") | float - states("sensor.return_line_bt3_30008") | float) | float * 4.1876) | float / 60 ) | round(3)])
}}
availability: '{{ is_number(states("sensor.supply_line_bt2_30006")) and is_number(states("sensor.return_line_bt3_30008")) and is_number(states("sensor.flow_sensor_bf1_30041")) }}'
sensor:
- platform: integration
source: sensor.nibe_lammitysteho
name: Nibe lämmöntuotto
round: 3
method: left
-
Tossa teoriaa: http://vahamartti.fi/blog/?p=4503
HA:ssa mulla on siis template sensori mikä tuota hetkellistä tehoa laskee ja integraali, jolla saa tehosta energian tuoton:
template:
- sensor:
- name: "Nibe lämmitysteho"
unique_id: nibe_lammitysteho
unit_of_measurement: kW
device_class: power
icon: mdi:pulse
state_class: measurement
state: >
{{ max([0, ((states("sensor.flow_sensor_bf1_30041") | float * 0.99567 *
(states("sensor.supply_line_bt2_30006") | float - states("sensor.return_line_bt3_30008") | float) | float * 4.1876) | float / 60 ) | round(3)])
}}
availability: '{{ is_number(states("sensor.supply_line_bt2_30006")) and is_number(states("sensor.return_line_bt3_30008")) and is_number(states("sensor.flow_sensor_bf1_30041")) }}'
sensor:
- platform: integration
source: sensor.nibe_lammitysteho
name: Nibe lämmöntuotto
round: 3
method: left
Viittitkö vielä neuvoa miten tuon integraalin teen? Tuon tempale sensorin sain toimimaan tuolla ohjeellasi, kiitos siitä.
-
Viittitkö vielä neuvoa miten tuon integraalin teen? Tuon tempale sensorin sain toimimaan tuolla ohjeellasi, kiitos siitä.
Se on tuo alempi sensori.
Sourcena pitää olla se tehoa mittaava sensori jonka teit.
https://www.home-assistant.io/integrations/integration/
Sitä integration sensoria voi sitten käyttää samaan tapaan kuin mitä tahansa energian kulutusta mittaavaa sensoria, esim. utility meter -käytössä:
https://www.home-assistant.io/integrations/utility_meter/
-
[/code]
Se on tuo alempi sensori.
Sourcena pitää olla se tehoa mittaava sensori jonka teit.
https://www.home-assistant.io/integrations/integration/
Sitä integration sensoria voi sitten käyttää samaan tapaan kuin mitä tahansa energian kulutusta mittaavaa sensoria, esim. utility meter -käytössä:
https://www.home-assistant.io/integrations/utility_meter/
- sensor:
- platform: integration
source: sensor.nibe_lammitysteho
name: Nibe lämmöntuotto
round: 3
method: left
Tällä koodilla mulle ei tule tuota Nibe lämmöntuotto sensoria.
-
[/code]
- sensor:
- platform: integration
source: sensor.nibe_lammitysteho
name: Nibe lämmöntuotto
round: 3
method: left
Tällä koodilla mulle ei tule tuota Nibe lämmöntuotto sensoria.
Missä tuo sinulla on? Se pitää olla configissa päätasolla, eli sensor: edessä ei viivaa ja rivin alussa kuten tuossa mun esimerkkikoodissa.
Jos ei muuten onnistu niin lisää se sieltä Avustimet -sivun (Helpers) kautta kuten tuolla linkin takana neuvotaan.
-
Missä tuo sinulla on? Se pitää olla configissa päätasolla, eli sensor: edessä ei viivaa ja rivin alussa kuten tuossa mun esimerkkikoodissa.
Jos ei muuten onnistu niin lisää se sieltä Avustimet -sivun (Helpers) kautta kuten tuolla linkin takana neuvotaan.
Ei kelpaa näin laitettuna, mutta helperillä sain tehtyä.
-
Itse lasken hetkellisen tehon Home Assistantissa menoveden BT2 ja paluuveden BT3 deltaT:n sekä piirin virtaaman perusteella. Tästä integroitu tuotto kilowattitunteina antaa 2% tarkkuudella samaa kuin Niben ilmoittama (vahva oletus että Nibe laskee itsekin tuon tuoton samalla kaavalla, koska vaikea keksiä miten muutenkaan se voisi sitä laskea).
Tässä kun nyt illan noita pyöritellyt niin mielestäni tuo tapa ei anna laitteen todellista COP arvoa.
Laite kun tekee käyttövettä niin tuon laskennan mukainen hetkellinen "lämmitysteho" menee reilusti alle laitteen sen hetkisen ottotehon. Itselläni ainakin alle puoleenkin siitä, mikä ei tietysti ole totuus. Tämähän sotkee tuota COP laskentaa kun tuo on siinä yhtenä suureena.
Vai olenko mä vaan tyhmä ja en nyt jotain ymmärrä?
-
hetkellinen "lämmitysteho" menee reilusti alle laitteen sen hetkisen ottotehon.
Yleisesti ei mikään hetkellinen häiriö tuota integroinnin tulosta muuta merkittävästi.
-
Yleisesti ei mikään hetkellinen häiriö tuota integroinnin tulosta muuta merkittävästi.
Ei kai käyttöveden lämmitys mikään hetkellinen häiriö ole.
-
Kyllä ne 0-0,2 asteen tarkkuudella näyttää samaa.
Mitenkä on asteminuuttiasetukset laitettu? S-sarjasta vähän vielä kokemusta, mutta siinä taisi olla tuokin jotenkin automatisoitu ja huoltovalikon kautta kait sai manuaalisesti määriteltyä..?
-
Tässä kun nyt illan noita pyöritellyt niin mielestäni tuo tapa ei anna laitteen todellista COP arvoa.
Laite kun tekee käyttövettä niin tuon laskennan mukainen hetkellinen "lämmitysteho" menee reilusti alle laitteen sen hetkisen ottotehon. Itselläni ainakin alle puoleenkin siitä, mikä ei tietysti ole totuus. Tämähän sotkee tuota COP laskentaa kun tuo on siinä yhtenä suureena.
Vai olenko mä vaan tyhmä ja en nyt jotain ymmärrä?
Olet oikeassa siinä, että käyttöveden lämmitystuoton laskentaan tuo ei kovin hyvin sovellu. Mutta toisaalta virhe on aika pieni, koska ei täällä lämmitysteho sentään alle ottotehon mene. COP toki laskee kv-syklin lopussa aika alas aina 1,5:een (ks. ao linkin alku ja loppu, jossa kv-syklejä).
Eikä se ole sinänsä oleellista kun käyristä näkee, että COP ei pitkissä lämmitysjaksoissakaan nouse kuin vaivoin neljän pintaan. Esim. ao linkissä viime yö, tasaisesti ollut noin 3,75 klo 23-08 välillä. Ja kuten jo aiemmin kirjoitin, Niben oma seuranta antaa ihan samoja arvoja.
https://snapshots.raintank.io/dashboard/snapshot/nqAc3x9VSUjioCcUnl9bMuwJpMpNPaX0
Mitenkä on asteminuuttiasetukset laitettu? S-sarjasta vähän vielä kokemusta, mutta siinä taisi olla tuokin jotenkin automatisoitu ja huoltovalikon kautta kait sai manuaalisesti määriteltyä..?
Käynnistys on -150DM ja lisälämpö -400DM. Vastuksille ei mene kuin ihan pikku hetkeksi legionellasyklin aikana.
-
Olet oikeassa siinä, että käyttöveden lämmitystuoton laskentaan tuo ei kovin hyvin sovellu. Mutta toisaalta virhe on aika pieni, koska ei täällä lämmitysteho sentään alle ottotehon mene. COP toki laskee kv-syklin lopussa aika alas aina 1,5:een (ks. ao linkin alku ja loppu, jossa kv-syklejä).
Eikä se ole sinänsä oleellista kun käyristä näkee, että COP ei pitkissä lämmitysjaksoissakaan nouse kuin vaivoin neljän pintaan. Esim. ao linkissä viime yö, tasaisesti ollut noin 3,75 klo 23-08 välillä. Ja kuten jo aiemmin kirjoitin, Niben oma seuranta antaa ihan samoja arvoja.
Mulla menee hetkellinen COP 0.6 - 0.7 käyttöveden lämmityksen aikana. Tämä tietysti riippuu siitä miten kiertovesipumpun asetukset on määritetty. Äkkiä tosta saa jonkun heiton kuukauden COPin laskentaan jos käyttövettä vaikka tekee 2h/vrk. Se on totta, että käyrästä kun katsoo lämmitysjaksolla COPia niin siihen tuolla ei ole mitään vaikutusta.
Muistelen joskus lukeneeni, että tuo niben energianseurantakaan ei huomioi käyttöveden lämmitystä oikein, mitä ei tietysti voikkaan tehdä jos se sen tuolla samalla kaavalla laskee.
-
Ilmeisesti on jotain lattialämmitystä käyttövesikierrossa, kun sitä tehdään noin paljon?
Onko mitään ulkoista mittausta sähkölle tai lämmölle? Mulla on Boschissa molemmat, joten tiedä COPit tarkasti ja Bosch vaikuttaa myös ilmoittavan riittävän tarkat luvut, varsinkin COPin laskentaan, kun sekä lämmöntuotossa että sähkönkulutuksessa on heitto saamaan suuntaan.
-
Ilmeisesti on jotain lattialämmitystä käyttövesikierrossa, kun sitä tehdään noin paljon?
Onko mitään ulkoista mittausta sähkölle tai lämmölle? Mulla on Boschissa molemmat, joten tiedä COPit tarkasti ja Bosch vaikuttaa myös ilmoittavan riittävän tarkat luvut, varsinkin COPin laskentaan, kun sekä lämmöntuotossa että sähkönkulutuksessa on heitto saamaan suuntaan.
Ei ole mitään lämmitystä kv-kierrossa. Kv-kierto kyllä on, mutta päällä vain 3h illassa 5/20 min sykleillä. Ja kuten edellisessä viestissä mainittu, niin lämmitysjakson COP on matalahko itsessään, ei siihen kv:n teko vaikuta.
Sähkön kulutusta mittaa Shelly kuten aloitusviesitssä kirjoitin. En tiedä miten lämmölle voisi järkevästi rakentaa ulkoisen mittauksen.
Onko nyt tosiaan niin, että kun keruun lämpötila on matalahko 0-1 astetta, niin Nibe ei vaan parempaan COPiin pysty kuin tuo vajaa 4?
-
Asennusohjeen mukaan keruun olless 0 C pitäisi 8,89 kW teholla kulua sähköä 1,83 kW. Aika vastaava on ollut käyrissä 6.12. 06 maissa, mutta sähköä on mennyt puolisen kW liikaa. Keruu- ja lämpöpumppu käyvät aika kovilla kierroksilla. Ehkä noihin voi mennä 100-200 W ylimääräistä verrattuna standardin olosuhteisiin?
Käsittääkseeni EN 14511 standardissa keruulta tulee 0 C ja menee -3 C. Taisi olla lämmönjaon paluukin 30 C eli hyvin lähellä tuota toimintapistettä.
Saahan lämmönjakoon laitettua energiamittarin. Minulla se on heti Boschin ulkopuolella eli ei mittää käyttövesijaksoa, mutta lämmityksen mittaa.
-
Täällä myös vastaavanlainen setup. Muutaman vuoden vanha Niben 3-12 kW invertteri ja datat home assistanttiin. Kun vertaa ulkoisen sähkönkulutusmittarin antamia lukemia ja Niben lämmityksen tuotto lukemia niin antaa vain noin COP 3.5 nyt kun lattialämmityspiiriin menee 33 asteista vettä. Keruulta tulee 0 ja menee -3. Eli lukemat ovat juuri tuossa 0/35 °C kohdalla ja silloin pitäisi COP olla sen melkein 5. Kaikki mittausarvot vaikuttiaisi olevan täällä myös kunnossa mutta jostain syystä COP jää suhteellisen paljon luvatusta.
Netistä en ole löytänyt dataa missä olisi laskettu ulkoisen sähkömittarin avulla COP arvoja tällä rehellisellä tavalla, eli erillisellä sähkömittarilla näin tarkasti kuin esim home assistantilla sen saa toteutettua. Herää kysymys, että onkohan nämä meidän luvut tosiaan normaaleja ja valmistajan luvut ja mittaukset vetävät kotiin päin aika paljon. Pumppujen ja eri valmistajien välillä pitäisi specsien mukaan olla myös aika vähän eroja joten jos jollain olisi invertteri pumpulla vastaavalla tavalla lasketut COP arvot lähempänä luvattua olisi hienoa nähdä mitä pumpun ja kompressorin arvot näyttävät kun tämä saavutetaan. Voiko olla, että esimerkiksi kylmäaineen vajaus aiheuttaa COPin laskua tai joku muu vika.
-
Yleensä ilmoitetaan vain kompressorin kulutus, esim.liuospumppu ja kiertovesipumppu eivät ole mukana.
EN 14511 pumput mukana, Boschin COP putoaa ilmoituksen mukaan 5.55-> 4.7.(EN 14511)
Lämmin kaivo parantaa COPpia, yksi aste n. 3%.
Oman pumpun vuosi COP viime vuonna (lämmitys) 4.97, pääosin minimiteholla 5kW ja +5 asteista keruusta.
Jos teho nousee maksimiin 16 kW niin COP silloin 3.8.
Vertailuna tarkka kulutus Nibe 1345-40 kiinteistömaalämpöpumppu, vuosi COP 3.7, hyvä mitoitus kaivossa keruulta tulee n.3 asteista pakkasillakin. Eli linjassa vaikuttaisi olevan.
-
Nibe kertoo myös reaaliaikaisena pelkän kompressorin ottotehon ja jos sillä laskee, eli ilman pumppuja, niin jää COP myös alle 4 korkeammilla tehoilla tuolla 0/35 alueella. Niben 3-12kW pumpun suurin kompressorin ottoteho on 2.8kW jolloin huipputeho on vaikka COP 3.9 vain 2.8kW * 3.9 = 10.9 kW. Laitteen esitteessä luvataan lähemmäs 13kW huipputehoa B0W35 alueella, että on tuossa turhan paljon eroa. Jotta luvattu 13kW huipputehoa saavutettaisiin B0W35 alueella pitäisi COPin olla 13/2.8 = 4.64. Nuo pumpun ilmotetut tehot vaikka 4-16kW eivät sinäänsä tarkoita mitään vaan se todellinen teho saadaan tuolla compressorin ottoteho kertaa sen hetkinen COP.
Mutta vaikuttaa siis siltä, että todellisuudessa nämä COP arvot jäävä jonkun verran alle luvatun kautta linjan jolloin myös mitoituksessa kannattaa ottaa huomioon, että 3-12kW pumppu voikin olla vain 3-10.5kW pumppu vaikka toimitaan alueen B0W35 sisällä. Hieman kyllä ihmetyttää voiko ero olla luvatun ja todellisuuden välillä näin iso.
-
Täsmälleen sama havainto AIT:n pumpulla. Tässä on sama kompressori kuin Niben 6kW invertterissä.
Ajoin konetta viime yönä täysiä, sain koneen mukaan 8.5kW irti 9kW koneesta. Tuo on vielä suht koht tontilla, kaivosta nousi nolla-asteista ja sinne lähti -3.2 muistaakseni. Lattiaan meni noin 37C.
Mutta ulkoinen kWh mittari kertoo tehon ja jos luottaa tuon koneen ilmoitukseen lämpötehosta niin sinne jonnekin 3.6COPiin se jää. Tosin juuri nyt täysiä ajaessa en katsonut ottotehoa. Tein sen pari päivää sitten, kone kävi noin 90% tehoilla. Ja silloin COP näytti olevan se 3.6. Pieni pettymys. Mutta vuositasolla COP on ok.
-
Tässä AP:n mittaukset joulukuun osalta:
Niben oma energialogi:
- Kulutus 1455kWh
- Tuotto 5489kWh
=> COP 3,77
Logitus Shelly + Home Assistant:
- Kulutus 1516kWh
- Tuotto 5516kWh
=> COP 3,64
Luvut ovat siis hämmästyttävän hyvin linjassa toisiinsa nähden.
Käyttöveden tekoa 10,8% kompressorin kokonaiskäyntiajasta. Tämä on ehkä vähän korkea ja voisi yrittää saada pienemmäksi.
Brine in keskimäärin 0,5 ja 1 asteen välissä, supply line 35-40 astetta. Käyttöveden teko nostaa tietysti jälkimmäisen päiväkeskiarvoja. Ks. kuvaaja alla:
https://snapshots.raintank.io/dashboard/snapshot/PWfvtdp7TSzKAo0fWCZ7Jwfdaf6ojsGa
-
Ihan samaa nyt seurannut itse pari vuotta S1255-12 pumpulla. COP laskennallisesti (invertterin ottotehosta) ja hetkellisestä tehon tuotosta lämmityspiirissä COP on reilusti alakantissa ilmoitettuun. Todella huono suoritus eikä spekseissä luvatut arvot ole lähelläkään.
Hyvä tiettää että tuo Niben energiamittari antaa hyvin oikean suuntaisen kuvan eli ei tätä nyt tällä ainakaan haluta peitellä. Mulla lukemat Joulukuussa Tuotto 3492 kWh ja Otto 792 kWh pumpulta, Laskennallisesti COP pitäisi olla päälle 5:n pumpun paperista. Meillä KV myös 10% ja 90% pirtin lämmitystä ja Joulukuussa 29.5 °C oli keskimäärin lattialämmityksen meno.
-
Näyttäisi ihankuin nuo otto ja antoteho pitäisi laskea yhteen ja jakaa vasta sitten ottoteholla. Eli Tomppeli laittoi tällaisen käyrän joskus ja siitä voi kattoa lämmityskierron lämmöistä COP arvoa, kun tuo kaavio on mahdollisesti tulolitkun arvolla 0-astetta.
-
Tuossa vähän realistisemmat käppyrät B5/W35. Invertteri mitataan labrassa 45% teholla, harvalle tuo teho riittää talvella. Tuolla 45% teholla COP n. 4.6 ja siitä B0 litkuun -3% 1 aste = -15% niin ollaan 3.9 lukemissa.
Se lienee realismia.
-
Tuossa vähän realistisemmat käppyrät B5/W35. ...
Sama kysymys oli vuosi sitten keskustelussa itävaltalaisessa
keskustelupalstassa. Silloin löytyy Niben sarjalle semmoisia kuvat:
Alkuperäinen keskustelu:
https://www.energiesparhaus.at/forum-cop-an-der-unteren-modulationsgrenze/75609_1#778121 (https://www.energiesparhaus.at/forum-cop-an-der-unteren-modulationsgrenze/75609_1#778121)
ja
https://www.energiesparhaus.at/forum-warmwasserbereitung-meinungen/69764_3#691063 (https://www.energiesparhaus.at/forum-warmwasserbereitung-meinungen/69764_3#691063)
-
Näyttäisi ihankuin nuo otto ja antoteho pitäisi laskea yhteen ja jakaa vasta sitten ottoteholla.
Ei pidä. Kyllä se ottoteho on jo mukana antotehossa.
Nyt on taas vähän lauhempaa ja tasaisen hintaista sähköä niin pumppu pääsee hyrräilemään matalilla tehoilla.
Keruulta 1,7c, lämmitys meno 31c, kompressoritaajuus 24Hz => COP 4,2 luokkaa
https://snapshots.raintank.io/dashboard/snapshot/8ePA2DvfvO2vcOtbbYJEHNhHLbG5ZuWM
-
Sama kysymys oli vuosi sitten keskustelussa itävaltalaisessa
keskustelupalstassa. Silloin löytyy Niben sarjalle semmoisia kuvat:
Alkuperäinen keskustelu:
https://www.energiesparhaus.at/forum-cop-an-der-unteren-modulationsgrenze/75609_1#778121 (https://www.energiesparhaus.at/forum-cop-an-der-unteren-modulationsgrenze/75609_1#778121)
ja
https://www.energiesparhaus.at/forum-warmwasserbereitung-meinungen/69764_3#691063 (https://www.energiesparhaus.at/forum-warmwasserbereitung-meinungen/69764_3#691063)
Hyvät linkit!
-
Nyt tämmöisenä speksin viilaajana nuo Niben ilmoittamat luvut ovat turhan kaukana todellisuudesta/toteutuvasta mikä asiakkaalle myydään. Liitteenä edelleen tutut tekniset tiedot. Minulla ei ole vielä tuo 0/35 toteutunut talon kierrossa kuin aivan hetkellisesti kovimmilla pakkasilla -24 °C tänä talvena kerran. Silti kokonaiskoppi ei huitele edes tuolla 0/35 mitoituksen 4.87 lukemissa.. Ja kyllä hiukan ollaan tällöin 0/35 tehoalueella hiukan yli nimellisen alueen kompuran puolesta 60 Hz ja 1.5 kW kompuralta. Tosiaan tuolla alueella ollaan vain hetkellisesti ja muutoin kaukana paremmalla puolella tästä..
No tähän on tyytyminen ja myyjän esitteissä vastuu on ostajalla.
-
Nyt tämmöisenä speksin viilaajana nuo Niben ilmoittamat luvut ovat turhan kaukana todellisuudesta/toteutuvasta mikä asiakkaalle myydään. Liitteenä edelleen tutut tekniset tiedot. Minulla ei ole vielä tuo 0/35 toteutunut talon kierrossa kuin aivan hetkellisesti kovimmilla pakkasilla -24 °C tänä talvena kerran. Silti kokonaiskoppi ei huitele edes tuolla 0/35 mitoituksen 4.87 lukemissa.. Ja kyllä hiukan ollaan tällöin 0/35 tehoalueella hiukan yli nimellisen alueen kompuran puolesta 60 Hz ja 1.5 kW kompuralta. Tosiaan tuolla alueella ollaan vain hetkellisesti ja muutoin kaukana paremmalla puolella tästä..
No tähän on tyytyminen ja myyjän esitteissä vastuu on ostajalla.
Mistä katsot tuon oman copin?
-
Virtausanturin lukemasta, lattialämmityksen tulosta ja menosta sekä kompuran ottamasta virtasesta. Tuonhan pitäisi antaa vielä optimistinen COP jos ei ole muuta pumpun ottamaa virtaa mukana, mutta täälläkin on todettu että aika hienosti tuo seuraa ulkopuolista kwh mittarin lukemia.
-
Virtausanturin lukemasta, lattialämmityksen tulosta ja menosta sekä kompuran ottamasta virtasesta. Tuonhan pitäisi antaa vielä optimistinen COP jos ei ole muuta pumpun ottamaa virtaa mukana, mutta täälläkin on todettu että aika hienosti tuo seuraa ulkopuolista kwh mittarin lukemia.
Siis koneen omista tiedoista vai onko erilliset mittaukset?
-
Ihan koneen antureista antamista arvoista.
-
Tässä AP:n mittaukset joulukuun osalta:
Niben oma energialogi:
- Kulutus 1455kWh
- Tuotto 5489kWh
=> COP 3,77
Logitus Shelly + Home Assistant:
- Kulutus 1516kWh
- Tuotto 5516kWh
=> COP 3,64
Luvut ovat siis hämmästyttävän hyvin linjassa toisiinsa nähden.
Käyttöveden tekoa 10,8% kompressorin kokonaiskäyntiajasta. Tämä on ehkä vähän korkea ja voisi yrittää saada pienemmäksi.
Brine in keskimäärin 0,5 ja 1 asteen välissä, supply line 35-40 astetta. Käyttöveden teko nostaa tietysti jälkimmäisen päiväkeskiarvoja. Ks. kuvaaja alla:
https://snapshots.raintank.io/dashboard/snapshot/PWfvtdp7TSzKAo0fWCZ7Jwfdaf6ojsGa
Päivitetääs tänne taas parin edellisen kuun lukemat
Tammikuu:
Niben oma energialogi:
Kulutus 1750kWh // Tuotto 6365kWh
=> COP 3,64
Logitus Shelly + Home Assistant:
1822kWh // 5980kWh
=> COP 3,28
Helmikuu:
Niben oma energialogi:
1184kWh // 4964kWh
=> COP 4,19
Logitus Shelly + Home Assistant:
1240kWh // 4738kWh
=> COP 3,82
Tammikuu oli kylmä ja pumppu isoilla kierroksilla; COP ottaa heti osumaa. Helmikuu normaalimpi talvikuukausi ja COP heti parempi.
Näköjään tammikuussa tuli antoenergiaan myös iso ero Niben ja omien laskujen välillä.
Ottoenergian mittaus näyttää olevan Nibessä aika tarkka kun se ei poikkea Shellystä kuin n. 64kWh +/- 8 tasaisesti joka kuukausi. Tämä tulee oletettavasti elektroniikasta ja pumpuista joita Nibe ei huomioi.
-
Logitus Shelly + Home Assistant:
1240kWh // 4738kWh
=> COP 4,12
Olisiko tässä jokin näppäilyvirhe?
-
Olisiko tässä jokin näppäilyvirhe?
Oli. Nappasin COPin väärästä solusta.
Ihailtavaa tarkkuutta.
-
Jälkimmäinen tammikuu lienee helmikuu?
-
Oletko dillon tarkastanut lämmöntarvelukujen perusteella eroa kaukolämpöjen aikaisiin lukemiin, että onko sen osalta tullut jotain muutosta. Tuossa on jo useampi vuosi verrokiksi ja voisi löytyä lukemia. Kuukausitasollakin ne luvut löytyy. Josko löytyy säännönmukaista virhettä johonkin suuntaan.
- Rakennuksen sijainti: Espoo
- Rakentamisvuosi: 1996
- Kaukolämmön kulutus kWh:
2018 42581
2019 41171
2020 36725
2021 39235
https://www.ilmatieteenlaitos.fi/lammitystarveluvut
-
Miten S1255-sarjan Nibe ilmoittaa nuo otto- ja antomäärät sähkönkäytön- ja lämmöntuoton suhteen? Onko luvuissa yhdistettynä sekä lämmitys- että vedenlämmitystiedot?
Jos näin, niin pitää ottaa huomioon tuon lämpimän veden teon huomattavasti alhaisempi COP-luku, joka Niben manuskan mukaan 2,5.
-
Oletko dillon tarkastanut lämmöntarvelukujen perusteella eroa kaukolämpöjen aikaisiin lukemiin, että onko sen osalta tullut jotain muutosta. Tuossa on jo useampi vuosi verrokiksi ja voisi löytyä lukemia. Kuukausitasollakin ne luvut löytyy. Josko löytyy säännönmukaista virhettä johonkin suuntaan.
Dataa löytyy ja käppyröitä voi piirtää. Liitteenä esim. plottaus lämmitystarve vs. ulkolämpötila vuorokaudessa viime talvi vs. kuluva talvi.
Nollassa asteessa Nibe ottaa noin 40kWh kun kaukolämpöä meni 170kWh. Eli noin 4 COP. Tosin tässä mukana käyttövesi ja ei sen kaukolämmönkään hyötysuhde 100 ole.
Kuvasta myös huomaa, että nyt maalämmöllä ollut vähän jyrkempi lämmityskäyrä käytössä.
Miten S1255-sarjan Nibe ilmoittaa nuo otto- ja antomäärät sähkönkäytön- ja lämmöntuoton suhteen? Onko luvuissa yhdistettynä sekä lämmitys- että vedenlämmitystiedot?
Jos näin, niin pitää ottaa huomioon tuon lämpimän veden teon huomattavasti alhaisempi COP-luku, joka Niben manuskan mukaan 2,5.
Käyttövesi on tosiaan mukana. Laskin tuossa huvikseen hiihtolomaviikolle COPin kun oltiin pois ja käyttövettä ei juuri tehty muuten kuin yksi legionellakuumennus: COP oli 4,3. Niben omasta logista ei tullut otettua arvoja talteen ennen lähtöä niin tuo on siis itse lasketun tuoton perusteella.
-
Päivitystä oman F1155-12 tilanteeseen. Pumppu tosiaan pyörinyt reilu 5 vuotta ja koko sen historian on vaivannut tilanne, että hyötysuhde ja COP jää reilusti oletetusta. Asetukset on optimoitu niin hyvin kuin mahdollista lattialämmitys talossa ja esimerkiksi käynnistyksiä on tullut 5 vuoden aikana vain 2800, keskimääräisen käyntiajan ollessa 12.5h.
Päivitin ohjelmiston 9443R7 --> 9699R7 ja muutos heti bootin jälkeen on iso. Reilun viikon seurannalla COP on noussut 4 --> 5.2 (lämmitys + lämm.vesi) ja toiminta alkaa lähes vastaamaan niitä datasheetin lukuja joita tässä on 5 vuoden ajan haaveiltu. Ainakin omassa tapauksessa. Olen päivittänyt useamman kerran ohjelmiston ja tämä on nyt ensimmäinen kerta kun COP:iin vaikuttavaa muutosta on tullut.
Koska invertterikoneessa otto- ja antoteho vaihtelee jatkuvasti tein vertailua ajankohdissa joissa nopeus on 20Hz jotta vertailu olisi vertailukelpoista. Jakso alkaa viikon ennen päivitystä ja loppuu viikon sen jälkeen. Arvoista näkyy selvästi, miten pumpun toiminta muuttuu huomattavasti heti päivityksen jälkeen. Ulkoisella sähkönkulutusmittarilla voi havaita, että pumpun ottoteho (500 W) on pysynyt samana koko ajan 20 Hz taajuudella, kuten voi olettaakin. Pumpun antotehon muutos päivityksen jälkeen johtuu siis ainoastaan hyötysuhteen parantumisesta, joka on merkittävä, yli 25 % nousu tällä 20Hz alueella. Vaikuttaa siis siltä, että Nibe on löytänyt softasta jotain virheitä jotka on nyt viimein saatu korjattua.
Hieman yritin anturitiedoista löytää mikä on muutoksen syy ja kuumakaasun lämpötilassa on hieman muutoksia alempaan. Onko sitten esimerkiksi muutoksia tehty paisuntaventtiiliin ohjaukseen.
Tämä on tietenkin yksittäistapaus mutta koska muutos tuli välittömästi päivityksen jälkeen vaikuttaa siltä, että softamuutokset ovat tilanteen parannuksen syynä.
-
Päivitystä oman F1155-12 tilanteeseen. Pumppu tosiaan pyörinyt reilu 5 vuotta ja koko sen historian on vaivannut tilanne, että hyötysuhde ja COP jää reilusti oletetusta. Asetukset on optimoitu niin hyvin kuin mahdollista lattialämmitys talossa ja esimerkiksi käynnistyksiä on tullut 5 vuoden aikana vain 2800, keskimääräisen käyntiajan ollessa 12.5h.
Päivitin ohjelmiston 9443R7 --> 9699R7 ja muutos heti bootin jälkeen on iso. Reilun viikon seurannalla COP on noussut 4 --> 5.2 (lämmitys + lämm.vesi) ja toiminta alkaa lähes vastaamaan niitä datasheetin lukuja joita tässä on 5 vuoden ajan haaveiltu. Ainakin omassa tapauksessa. Olen päivittänyt useamman kerran ohjelmiston ja tämä on nyt ensimmäinen kerta kun COP:iin vaikuttavaa muutosta on tullut.
Koska invertterikoneessa otto- ja antoteho vaihtelee jatkuvasti tein vertailua ajankohdissa joissa nopeus on 20Hz jotta vertailu olisi vertailukelpoista. Jakso alkaa viikon ennen päivitystä ja loppuu viikon sen jälkeen. Arvoista näkyy selvästi, miten pumpun toiminta muuttuu huomattavasti heti päivityksen jälkeen. Ulkoisella sähkönkulutusmittarilla voi havaita, että pumpun ottoteho (500 W) on pysynyt samana koko ajan 20 Hz taajuudella, kuten voi olettaakin. Pumpun antotehon muutos päivityksen jälkeen johtuu siis ainoastaan hyötysuhteen parantumisesta, joka on merkittävä, yli 25 % nousu tällä 20Hz alueella. Vaikuttaa siis siltä, että Nibe on löytänyt softasta jotain virheitä jotka on nyt viimein saatu korjattua.
Hieman yritin anturitiedoista löytää mikä on muutoksen syy ja kuumakaasun lämpötilassa on hieman muutoksia alempaan. Onko sitten esimerkiksi muutoksia tehty paisuntaventtiiliin ohjaukseen.
Tämä on tietenkin yksittäistapaus mutta koska muutos tuli välittömästi päivityksen jälkeen vaikuttaa siltä, että softamuutokset ovat tilanteen parannuksen syynä.
Mun mielestä koneessa ei ole sähköistä paisaria. ->
https://lp-varaosaksi.fi/Expansion-valve-Flica-R407C-RDL
ts ainoastaan jos höyrystysmislämpötila on korkeampi tai lauhtumislämpö matalampi niin hyötysuhde voi parantua. Tähän voi vaikuttaa mm kiertopumppujen nopeudet.
Millaiset ovat lämmönjaon meno- ja paluulämpötilat sekä lämmönkeruusta meno- paluulämpötilat samasta tilanteesta? Onko teholle mittausta?
-
Päivitin ohjelmiston 9443R7 --> 9699R7 ja muutos heti bootin jälkeen on iso. Reilun viikon seurannalla COP on noussut 4 --> 5.2 (lämmitys + lämm.vesi) ja toiminta alkaa lähes vastaamaan niitä datasheetin lukuja joita tässä on 5 vuoden ajan haaveiltu. Ainakin omassa tapauksessa. Olen päivittänyt useamman kerran ohjelmiston ja tämä on nyt ensimmäinen kerta kun COP:iin vaikuttavaa muutosta on tullut.
Voitko kertoa miten mittaat antotehoja? Onko muita mittauksia kuten tulistus, ja kiertopumppujen nopeudet, ja jos on niin näkyykö niissä muutoksia?
-
Millaiset ovat lämmönjaon meno- ja paluulämpötilat sekä lämmönkeruusta meno- paluulämpötilat samasta tilanteesta?
Lisäsin alle lämmönjaon ja keruun lämpötilat. Toisessa kuvassa deltat ja virtaus.
Onko teholle mittausta?
Voitko kertoa miten mittaat antotehoja?
Nibe ei itse kerro antotehoa livenä vaan ainoastaa tuotetun energia. Hetkellisin tehon olen laskenut virtauksesta (nibessä virtausmittari) ja lämmönjaon deltasta ihan perus fysiikan mukaan. Eli kun tietää lämmönjaon deltan ja virtauksen saa hetkellisen tehon kaavalla:
Antoteho = flow_kgs * 4.18 * delta_T, missä flow_kgs = virtaus litroissa sekunnissa.
Olen tuohon lisäksi lisännyt hieman liukuvaa keskiarvoa joka hieman pehmentää piikkejä ja arvot on selkeämmät.
Onko muita mittauksia kuten tulistus, ja kiertopumppujen nopeudet, ja jos on niin näkyykö niissä muutoksia?
Kuumakaasu, imukaasu, lauhdutin, nesteputki lämpötilat on saatavilla ja ne lisäsin kolmanteen kuvaan. En noista niin ymmärrä mutta näyttää jotain muutosta olevan.
Mielenkiintoinen kysymys onkin, että miten on mahdollista, että pelkällä softalla sais noin ison muutoksen. Yritin varmistaa, että tässä ei ole vain otettu aikaisempaa virtausmittarin arvoa ja kerrottu 1.2 jotta saadaan näyttämään, että pumppu tuottaa enemmän kun virtausarvo on näennäisesti korkeampi. Lepotilassa näyttää siltä, että virtaus on sama kun ennen samalla kiertopumpun nopeudella joka viittaisi, että nibe oikeasti toimisi paremmin.
Jos jollain olisi toinen F1155/F1255 niin voisi verrata miten siinä tuli muutosta vai tuliko ollenkaan.
-
Tuli sitä muutosta päivityksessä. Lämmönjakopumppu pyörii 77 % koko käynnin ajan kun ennen oli noin 44 %. Deltta on noin 2,3˚. Keruu on entisellään arvoiltaan.
-
Onko muutosta sähkökulutuksessa tai edes Niben ilmoittamissa tuotoissa vs. kulutuksissa? Vahvasti epäilen, ettei COP ole muuttunut, vaan ainoastaan joku arvo, jolla lasket COPia.
Pitäishän 25% eron jo näkyä käyntiajoissa, kierrosluvuissa ja sähkönkulutuksessa, jos olisi todellinen
-
Sähkönkulutus ei ole ainakaan noussut talossa. Nibelle ei ole omaa mittaria. Coppia en ole laskenut.
-
Onko muutosta sähkökulutuksessa tai edes Niben ilmoittamissa tuotoissa vs. kulutuksissa? Vahvasti epäilen, ettei COP ole muuttunut, vaan ainoastaan joku arvo, jolla lasket COPia.
Pitäishän 25% eron jo näkyä käyntiajoissa, kierrosluvuissa ja sähkönkulutuksessa, jos olisi todellinen
Itse olen COP:in laskenut Niben ilmoittamasta tuotetusta energiasta jaettuna Niben syötössä olevasta erillisestä sähkömittarista.
Näistä tuo COP nousu tuli huomattua eli ennen pyöri näillä keleillä noin 4-4.2 ja nyt 5-5.3. Home assistantissa lasken COP arvon aina joka päivälle erikseen ja sitten myös kuukausi ja vuositasolla.
Tämän lisäksi minulla on tuo hetkellinen antoteho home assistantissa jota tulee vain seurattua ohimennen. Antotehon lasken tuolla mainitulla kaavalla ja siinäkin on tuo muutos.
Päivityksen jälkeen sekä tuo COP arvo on noussut samassa suhteessa kun antotehon muutos noissa aikaisemmissa kuvaajissa vaikka ne eivät ole riippuvaisia toisistaan suoraan koska arvot tulevat eri paikoista.
Näin lyhyellä ajalla on mahdoton tehdä muita laskuja ja arvioita koska kulutus vaihtelee sään mukaan viikkotasolla niin paljon. Muutaman kuukauden jälkeen näkee tarkemmin miten sähkömittari on pyörinyt.
Hieman itsekin epäilen, että yhtäkkiä olisi tullut joku noin iso muutos mutta kyllä data antaa tuomion hieman pitemmällä aikavälillä. Mittaukset on ollut samat kokoajan mutta Niben sisäisitä kikkailusta päivitysten välillä ei tietenkään voi mennä takuuseen. Sähkömittariin nämä eivät kuitenkaan vaikuta koska se on tosiaan erillinen Niben ulkopuolella.
-
No eikö jo parin viikon jälkeen voi piirrellä ulkolämpötila vs. Nibeä syöttävä sähkömittari ja pitäisi helposti nähdä, jos kulutus on tippunut luokkaa 25%? Tietysti käyttövesi tuo tuohon omansa, mutta saahan käyttövesijaksot pois tuosta, jos luet sähkömittaria riittävän tarkasti.
-
Lisäsin alle lämmönjaon ja keruun lämpötilat. Toisessa kuvassa deltat ja virtaus.
Nibe ei itse kerro antotehoa livenä vaan ainoastaa tuotetun energia. Hetkellisin tehon olen laskenut virtauksesta (nibessä virtausmittari) ja lämmönjaon deltasta ihan perus fysiikan mukaan. Eli kun tietää lämmönjaon deltan ja virtauksen saa hetkellisen tehon kaavalla:
Antoteho = flow_kgs * 4.18 * delta_T, missä flow_kgs = virtaus litroissa sekunnissa.
Lämmityskierron virtaus vaihtelee nopeasti ja paljon, eli ilmeisesti on termostaatit käytössä. Sinänsä tuo antotehon laskenta varmaan menee ihan oikein, jos siihen otettavat mittaukset olisivat tarkasti oikein, mutta ne eivät sitä liene etenkään muutostilanteissa, kun virtaus vaihtelee. Erilaiset viiveet mittauksissa ja ylipäätään mittausepätarkkuudet tekevät sitten virhettä, joka saa aikaan sen, että huolimatta näennäisen vakiosta kompressorin taajuudesta, laskettu antoteho heittelee villisti.
Myös liuospuolen lämpötiloissa näkyy yllättävän suuria muutoksia, vaikka jos kuvia oikein tulkitsen, kompressorin kierrosten pitäisi olla enempi vähempi vakion 20 hertsiä. Tuo on varsin oudon näköistä. Tuo sama fysikaalinen laskenta pätee myös liuospuolelle, toki kerrointa saa säätää liuoksen ominaislämpökapasiteetin mukaan, mutta ymmärrät varmaan perusperiaatteen. Antoteho ei käytännössä pitäisi voida olla suurempi, kuin kompressorin ottoteho lisättynä liuoksesta poistetusta energiasta laskettu hetkellinen teho. Jos lämpötilamittaus lämmönjakopuolella on kiertopumpunkin yli, niin lisättynä kiertopumpun teholla.
Jos minulle ei kerrottaisi, että kompressorin hertsit ovat 20, ja saisin nuo muut käppyrät vain näkyviin, olettaisin että kompressorin taajuus vaihtelee ihan kohtalaisesti. Päätellen siitä, että dT sekä liuospuolella että lämmityskierrossa välillä kasvavat. Eli ihan ensimmäisenä epäilisin hertsejä. Jos hertsit ovat tasan 20 niin seuraavaksi hämmästelisin mahtaako liuospumpunkin kierrosluku vaihdella villisti. Jos ei, niin johan on kumma.
Omat kokemukseni eivät ole Nibestä (ainakaan maalämmön osalta), mutta tiedot jotka saan AIT:sta ulos ovat paljon loogisemman oloisia. Antoteho on hyvin suoraan kompressorin taajuuden funktio. Termostaattien vaikutus näkyy virtauksessa ja myös lattiasta palaavan veden lämpötilassa, kuten tietysti myös menoveden lämpötilassa. Liuoskierron lämpötila ei mitenkään pompi, ellei kompressorin kierrokset muutu.
-
Lämmityskierron virtaus vaihtelee nopeasti ja paljon, eli ilmeisesti on termostaatit käytössä. Sinänsä tuo antotehon laskenta varmaan menee ihan oikein, jos siihen otettavat mittaukset olisivat tarkasti oikein, mutta ne eivät sitä liene etenkään muutostilanteissa, kun virtaus vaihtelee. Erilaiset viiveet mittauksissa ja ylipäätään mittausepätarkkuudet tekevät sitten virhettä, joka saa aikaan sen, että huolimatta näennäisen vakiosta kompressorin taajuudesta, laskettu antoteho heittelee villisti.
Myös liuospuolen lämpötiloissa näkyy yllättävän suuria muutoksia, vaikka jos kuvia oikein tulkitsen, kompressorin kierrosten pitäisi olla enempi vähempi vakion 20 hertsiä. Tuo on varsin oudon näköistä. Tuo sama fysikaalinen laskenta pätee myös liuospuolelle, toki kerrointa saa säätää liuoksen ominaislämpökapasiteetin mukaan, mutta ymmärrät varmaan perusperiaatteen. Antoteho ei käytännössä pitäisi voida olla suurempi, kuin kompressorin ottoteho lisättynä liuoksesta poistetusta energiasta laskettu hetkellinen teho. Jos lämpötilamittaus lämmönjakopuolella on kiertopumpunkin yli, niin lisättynä kiertopumpun teholla.
Jos minulle ei kerrottaisi, että kompressorin hertsit ovat 20, ja saisin nuo muut käppyrät vain näkyviin, olettaisin että kompressorin taajuus vaihtelee ihan kohtalaisesti. Päätellen siitä, että dT sekä liuospuolella että lämmityskierrossa välillä kasvavat. Eli ihan ensimmäisenä epäilisin hertsejä. Jos hertsit ovat tasan 20 niin seuraavaksi hämmästelisin mahtaako liuospumpunkin kierrosluku vaihdella villisti. Jos ei, niin johan on kumma.
Ihan hyvin huomattu, että noi mittaukset vaihtelee paljon. Syy on siinä, että tuossa on vain ne hetket kun taajuus on ollut 20Hz useamman päivän ajalta. Taajuus ei ole siis jatkuvasti ollut 20Hz. Tuohon graafiin on siis piirtynyt vain arvot silloin kun taajuus on ollut 20Hz. Eli siinä tulee paljon epäjatkuvuuskohtia jotka sitten näyttää isoilta hyppäyksiltä. Yritin sitä kompensoida lisäämällä liukuvaa keskiarvo mittauksiin laittamatta kuitenkaan liikaa. Aina kun mittauksissa on hyppäys tarkoittaa se käytönnössä sitä, että taajuus on poistunut 20Hz alueelta ja palannut sitten taas 20Hz alueelle jonkun ajan jälkeen joilloin mittuakset jatkuvat taas palatusta hetkestä eteenpäin.
Mutta tosiaan, ei noi ole mitään tieteellistä faktaa vaan huomasin, että päivityksen jälkeen COP arvot nousi huomattavasti, ja nopealla dataanalytiikalla tein nuo graafit josta kuitenkin trendistä näkee, että muutosta on lasketussa antotehossa tapahtunut. Se mitä yritin näyttää oli, että ennen päivitystä antoteho ei käyny melkein ikinä yli 2.5kW 20Hz ja päivityksen jälkeen taas se ei käynyt melkein ikinä alle 2.5kW samalla taajuudella. Eli pitemmän ajan trendin muutos oli se mitä oli tarkoitus verrata samalla ottoteholla.
Virtaus vaihtelee sen takia, että kosteilla tiloilla on oma piiri jolloin kun ulkolämpötila on yli +5 vaihtelee shuntin asento suhteellisen paljon kun kosteisiin tiloihin menee aina vähintää 25 asteinen vesi. Termostaatit eivät ole käytössä.
Vielä en ole tosin saanut selville, että onko COP muutos todellinen. Jotta saan luotettavan käyrän ottoteholle ulkolämpötilan mukaan pitäisi ulkolämpötilan käydä muutaman kerran reilusti alle 0 tällä uudella softalla.
Omat kokemukseni eivät ole Nibestä (ainakaan maalämmön osalta), mutta tiedot jotka saan AIT:sta ulos ovat paljon loogisemman oloisia. Antoteho on hyvin suoraan kompressorin taajuuden funktio. Termostaattien vaikutus näkyy virtauksessa ja myös lattiasta palaavan veden lämpötilassa, kuten tietysti myös menoveden lämpötilassa. Liuoskierron lämpötila ei mitenkään pompi, ellei kompressorin kierrokset muutu.
Kyllä nuo arvot on minullakin tasasempia ilman hyppyjä jos katsoo jatkuvaa aikajanaa. Koska ottoteho vaihtelee taajuuden mukaan niin päätin verrata arvoja vain niinä hetkinä kun taajuus on ollut 20Hz jotta vertailu olisi hieman helpompaa. Jatkuvalla aikajanalla arvot ovat kuten sinullakin.
-
Ihan hyvin huomattu, että noi mittaukset vaihtelee paljon. Syy on siinä, että tuossa on vain ne hetket kun taajuus on ollut 20Hz useamman päivän ajalta. Taajuus ei ole siis jatkuvasti ollut 20Hz. Tuohon graafiin on siis piirtynyt vain arvot silloin kun taajuus on ollut 20Hz.
Johtuen koko systeemin aikavasteesta, olisi parempi jos yksittäisiä mittauspisteitä poimisi lähinnä stabiileista tilanteista, jolloin pumppu ei säädä sen enempää shunttia kuin kompressorin taajuuttakaan. Eli tilanteista, joissa on vaikka pari minuuttia ollut jo se kompressorin taajuus sen 20Hz paikallaan, ja lämmityspiirin virtauskin on lakannut muuttumasta.
Lämpöanturit ynnä muut mittaukset reagoivat viiveellä muutoksiin pumpun toiminnassa. Hetkellisten tehojen laskenta tilanteessa missä lämpöanturit näyttävät vielä hetki sitten vallinneen kompressorin taajuuden mukaista lämpenemää, ei anna kovin realistista kuvaa toiminnasta.
Omassa pumpussa virtausmittaus on kovin leväperäinen (jotain aika sahaavasti vaihtelevaa lukua sekin kertoo) joten sen ja lämpömittausten avulla on käytännössä mahdoton verifioida pumpun itsensä kertomaa näkemystä lämmitystehosta. AIT kertoo lukeman suoraan, mutta epäilen sen olevan vain joku kompressorin hertseihin sekä höyrystymis- ja lauhtumislämpötiloihin perustuva taulukkoarvaus.
Keruupuoli on kuitenkin paljon vakaampi, koska virtaus ei ole minkään muun kuin keruupiirin kiertopumpun nopeuden funktio. Jos kiinnostusta riittää, niin voisit tehdä käänteistä analyysia juuri keruupiirin perusteella. Koska keruupiirin virtaus on käytännössä kiertopumpun nopeuden funktio, voisit plotata sitä, kuinka paljon keruupiirin dT oli kompressorin hertsien ollessa 20Hz ennen ja jälkeen firmispäivityksen, mutta siten että etsit datapisteitä jossa myös se keruupiirin pumpun nopeus oli sama. Tuollainen analyysi kertoo aika aukottomasti, tuliko parannusta, vai ei. Jos dT on isompi, niin sitten toiminta parani. Jos ei, niin ei.
-
Keruupuoli on kuitenkin paljon vakaampi, koska virtaus ei ole minkään muun kuin keruupiirin kiertopumpun nopeuden funktio. Jos kiinnostusta riittää, niin voisit tehdä käänteistä analyysia juuri keruupiirin perusteella. Koska keruupiirin virtaus on käytännössä kiertopumpun nopeuden funktio, voisit plotata sitä, kuinka paljon keruupiirin dT oli kompressorin hertsien ollessa 20Hz ennen ja jälkeen firmispäivityksen, mutta siten että etsit datapisteitä jossa myös se keruupiirin pumpun nopeus oli sama. Tuollainen analyysi kertoo aika aukottomasti, tuliko parannusta, vai ei. Jos dT on isompi, niin sitten toiminta parani. Jos ei, niin ei.
Tuo olikin hyvä idea verrata keruupiirin arvoja. Otin vertailuun tilanteet joissa kompura on käynyt 20Hz taajuudella ja keruupumppu 14% nopeudella useamman tunnin putkeen ennen ja jälkeen päivityksen.
Datasta näkee, että keruun delta on käytännössä pysynyt samana, noin 3.65 astetta. Mukana on myös tuo Antoteho = flow_kgs * 4.18 * delta_T. Lasketun antotehon muutoksen näkee tuossa päivityksen jälkeen ja se vaatisi käytännössä, että samalla keruun virtauksella delta olisi noussut 0.3 astetta mutta tämä ei kyllä toteudu.
Päätelmänä voi siis pitää, että päivityksessä on muutettu lämmönjaon virtausmittarin kertomaa arvoa tai/ja lämmönjaon deltan arvoa joilla saadaan näyttämään, että pumpun antoteho ja tuotettu energia on korkeampi kuin edellisellä softaversiolla. Periaatteessahan tämä korjaa tämänkin ketjun aloituspostauksen huolet mutta mielenkiintoista on, että oliko arvot todellisemmat ennen vain jälkeen tämän viimeisimmän päivityksen.
Tämä muutos menee siis läpi myös Niben ilmoittaman tuoetun energia statistiikkaan koska COP arvot ovat noussut kun laskee kaavalla Niben itse laskema tuotettu energia jaettuna Niben sähkönkulutus ulkoisella mittarilla.