Maalämpöfoorumi
Lämpöpumput => Nibe => Aiheen aloitti: Tatu.R - 04.12.23 - klo:17:27
-
Hei!
Viikko sitten ostimme 95 m2 omakotitalon, jossa maalämpö.
Nyt kuitenkin yllättänyt sähkönkulutus, facebook ryhmässä tuota jo puitiin tuloksetta mutta josko täältä neuvoa löytyisi.
Kulutus viimeviikolla n. 430kwh pelkkään lämmitykseen. Sen olen huomannut, että pumppu ei koskaan "lepää", käy aina ja sähkömittarista hetkellinen kulutus on aina vähintään 1,7-4-5kwh.
Ohessa on iso varaaja, joten eikö pumpun pitäisi joskus levätä ja kierrättää varaajan vettä?
Ja talouteen kuuluu 2 ihmistä, ja lämmintä vettä menee erittäin maltillisesti joten siitäkään ei kyse.
Tänään, oli -8 pakkasta ja lämmitti jo 1kw lisävastuksen avulla kokoaikaisesti.
-
Meillä tuota vastaava pumppu, lattialämmitystalo ja vie lämmittäessään pumppuineen noin 1,35kW tehoa.
Tästä olisi hyvä saada lokia tikulle ja tiedostot suoraan tänne. Käyköhän siinä kompressori lainkaan?
-
Mahdollisimman tarkka kuvaus talosta ja muista potentiaalisista kuluttajista auttaa analysoinnissa.
-
Noniin, kirjoitellaanpas tarkempia tietoja.
Talo siis 1971, 95 lämmintä neliötä, ikkunat/ovet uusittu, ja talo lämpökuvattu ennen ostoa eikä mitään mainitsemisen arvoisia vuotoja ole. Mukavan lämmin talo.
Sähkönkulutus on jo rajattu maalämpöpumppuun.
Tänään illalla yllätin koneen taas käyttävän 3kw lisäystä, vaikka ulkona ei edelleenkään kuin -9.
Liitän oheen kuvia, koneen info osiosta.
-
Minkä kokoinen varaaja?
Miten varaaja on kytketty?
Milloin maalämpö on otettu käyttöön?
Sisälämpötila?
Patteri vai lattialämmitys?
Kaivon syvyys?
Paikkakunta?
Perustiedot kannattaa laittaa footteriin, jotta ovat aina näkyvillä.
-
Talo siis 1971, 95 lämmintä neliötä, ikkunat/ovet uusittu, ja talo lämpökuvattu ennen ostoa eikä mitään mainitsemisen arvoisia vuotoja ole. Mukavan lämmin talo.
Laskin karkeasti noiden tietojen perusteella ja sain tämännäköisen tuloksen:
Talo ”Tatu.R” Kokkola (Keski-Pohjanmaa)
VUOTUINEN LÄMMITYSTARVE: PATTERILÄMMITYS - COP -laskennassa 47 °C - menovesi lämpötila max 54 °C
LÄMMITYSTARVE ILMAN LÄMMINTÄ KÄYTTÖVETTÄ - MUT = -29 °C
- Talo 1971: -Patterilämmitys, 21°C, 95 m2, 242 m3 60,8 W/m2 5,78 kW 15 392 kWh
RAKENNUKSEN LÄMPÖHÄVIÖT YHTEENSÄ 61 W/m2 5,78 kW 15 392 kWh
• Kiinteistö yhteensä 95 m2 242 m3 3,5 COP 5,6 kW 15 392 kWh
- Taloussähkön ja henkilöiden lämmitysvaikutus -0,5 kW -1 375 kWh
• Rakennuksen lämmitystarve 5,1 kW 14 017 kWh
- Lämmin käyttövesi, varaajatilavuus 0,192 m3 / 50 °C 3,3 COP 1,05 kW 4 400 kWh
- Ei huomioitu mitään lisälämmitysmuotoja 0 kWh 0,0 kW 18 417 kWh
- Maalämmöllä tuotetaan 6,6 kW 18 417 kWh
- Sähkövastuksella tuotettavaksi jää 0 kWh
Yhteensä 95 m2 194 kWh/m2 3,4 SCOP 6,6 kW 18 417 kWh
• Tarvittava lämmityslaitteen lämmitysteho 6,6 kW
- Valitun lämmityslaitteen lämmitysteho, ( Optimiteho ) 6,6 kW
- Valitun lämpöpumpun teho riittää saakka -29 °C
- Maasta kerätään ( 3,4 COP) 4,7 kW 13 048 kWh
- Sähkölaitokselta tulee pumpun käyttösähköä 5 370 kWh
- Ostosähköä yhteensä (pumpun käyttösähkö + vastuslämmitystä 0 kWh) 5 370 kWh
- Ei ole ilmanvaihdon jälkilämmitystä sähköllä! 0 kWh
• Tarvitaan vähintään 165 m lämpökaivo. Kaivon yläosassa 5 m vedetöntä ja 20 m maaporausta. Poraussyvyys 165 m
- Kaivon aktiivisyvyys 160 metriä. Kaivoon tarvittavan keräimen pituus 2 x 165 m. Putkea kaivossa yhteensä 330 m
- Liitäntä pumpulta kaivolle. Välimatka = 10 m. (Painehäviö 3,1 kPa) 2 kpl PE40x3.7 20 m
Kaivon aktiivisyvyydellä tarkoitetaan sitä kaivon syvyyttä, jossa keruuputkisto on aina veden ympäröimänä.
Maalämpökoneen pitäisi nyt ottaa käyttösähköä sähkölaitokselta noin 25 kWh/ vuorokausi.
Laskelma on arvauspohjainen, eikä sitä voida pitää kovinkaan luotettavana!
-
Kiitos paljon tästä! Kunhan pääsen töistä kotiin, niin kirjoittelen vielä tarkempia tietoja. Tosiaan nyt pienin kulutus vuorokaudessa ollut 48kwh, jolloin ei käytetty mitään paljon sähköä käyttäviä laitteita tai suihkua.
Ja silloin taisi olla -3c
-
Tämä on arvaus. Iso varaaja ja termostaatit käytössä. Eli välillä termostaatit katkoo lämmitystä ja välillä varaajasta otetaan enemmän lämpöä ja pumppu ei kerkeä saada lämpövajausta kiinni ja ottaa vastuksia avuksi. Ja aika kylmänä käy kaivokin.
-
Kuvakaappauksien lukemissa ei äkkiseltään näkynyt mitään ihmeellistä.
Kerää muistitikulle koneen mittausdataa vuorokauden ajalta 1min keruuvälillä oheisen ohjeen mukaan
-
Noniin, kirjoitellaanpas tarkempia tietoja.
Talo siis 1971, 95 lämmintä neliötä, ikkunat/ovet uusittu, ja talo lämpökuvattu ennen ostoa eikä mitään mainitsemisen arvoisia vuotoja ole. Mukavan lämmin talo.
Sähkönkulutus on jo rajattu maalämpöpumppuun.
Tänään illalla yllätin koneen taas käyttävän 3kw lisäystä, vaikka ulkona ei edelleenkään kuin -9.
Liitän oheen kuvia, koneen info osiosta.
Viimeisen kuvan mukaan Nibe on käyttänyt huomattavan määrän vastusta (815*6=4890kWh) lämmitykseen.
Tämä toki "aikojen alusta".
-
Tosiaan, on 1000 litran varaaja, mutta kytkennöistä en osaa selittää...
Maalämpö on asennettu 2019, eli ollut nyt n.4 vuotta käytössä.
Edellisen omistajan mukaan, toiminut normaalisti ja koko talon vuosikulutus ollut n. 10.000kwh. Hänen jälkeen talossa asunut vuokralainen, ja nyt minä, joten en tiedä missä vaiheessa on alkanut mennä pieleen.
Käyn laittamassa tuon muistitikun, ja koitan saada jotain dataa tänne, kiitoksia paljon avusta!
Nuorena ensiasunnon ostajana hiukan hirvittää nuo tulevat sähkölaskut, kun luvattiin että on edullisimmasta päästä lämmitystapa.
-
Ja aika kylmänä käy kaivokin.
Itse olen samaa mieltä, mutta onkohan noin kylmää kierrossa koko ajan?
-
Itse olen samaa mieltä, mutta onkohan noin kylmää kierrossa koko ajan?
Meillä on parhaimmillaan ollut tulo -2 lopputalvesta pitkän käyntijakson loppupuolella. Nyt mennään -1,2 paikkeilla myös
-
Sama pumppu, 3 vuotta käytössä. 142 m2 Espoossa, 1991, 2hlö.varaaja 1800L, ilmalämmitys.
Pumpulla oma mittaus, kulutus 10500kWh/3v.Ottoteho 1,4kW., vastuksia vain legionella steemaukseen.
Asteminuutit on karanneet kovin suuriksi, mikä asetus? Onko niin, että ilman vastuksia talo jäähtyy.
Anturi BT25 onjaa pumpun käyntiä, millä korkeudella varaajassa, myös kytkentä varaaja ja pumpun välillä
vaikuttaa käyntiaikaan.Jos pumppu ei saa asteminuutteja nollattua asetetussa ajassa ottaa se vastukset avuksi. Tuo maapiitin ero on suht pieni, voisi olla suurempi 3K. maapiirin pumppua voi hidastaa. Tosin se ei selitä suurta kulutusta.
-
Aiempien perustietojen lisäksi:
Lämpökäyrä?
Asteminuuttiasetukset?
Pumppujen nopeusasetukset?
-
Jos pumppu ei saa asteminuutteja nollattua asetetussa ajassa ottaa se vastukset avuksi.
Ei riipu ajasta, vaan vastukset otetaan käyttöön jos asteminuuttiero kasvaa asetetun rajan yli. Pumppu ei väkisin yritä ajaa asteminuutteja nollaan. Siitähän ei ole mitään hyötyä.
-
Eikös F1226 ole on/off pumppu?
-
Eikös F1226 ole on/off pumppu?
Totta, kirjoitin invertteristä. Jostain syystä kuvittelin olevani toisessa ketjussa.
-
Mutta siinä mielessä oikein, ettei on/off pumpuissakaan aika tuossa merkitse mitään, vain asteminuutit.