Maalämpöfoorumi
Tekniset kysymykset => Yleistä => Aiheen aloitti: mnk - 10.11.23 - klo:04:22
-
Pitäisi noin 18v käytön jälkeen kompuran vikaantumisen takia yhtenä vaihtoehtona miettiä vanhan IVT ht+ 11
E mallin uusimista Nieben , IVTn tai Thermian MLP:llä. Mainosten perusteella tehokas Atlas Duo 3-12kW tai Boshin 7800i lw 3-12kW kiinnostaa. Niibeistä en vielä niin tiedä. Laitteen pitää myös olla matala, että mahtuu asennuspaikalle. Vanhasta systeemistä:
- 11E on on/off tyyppinen MLP 11kW sisältäen 3+6 kW apuvastukset
- ulkoinen 300L LV-varaaja Borö roster, ei liene syöpynyt?
- patteripiirissä on puskurivaraaja Häätö 275L vesimäärän lisäämiseksi (yhteet alhaalta sisään ja päältä ulos)
- patteripiirille on oma ulkoinen moderni tehokas kiertopumppu, sammutetaan kesäksi kytkimellä
- sisältää myös pienen kellarin lattiapiirin, jolla oma ulkoinen modeni kiertopumppu, shuntilla, mutta shuntti on kiinteässä asennossa. Ohjaus on mutta ihan hyvin voi kellarrissa vetää patterilämpöä lattiaankin, koska piiri on pieni ja ei tule kuumaksi
- käyttövedelle ei ole hullunkiertoa, legionellakuumennus 1/kk
- patteripiirille on 15mm ohitusputki koneen päällä lämmityspiireille
- patteipiiri suljetaqn kesäsululla aina lämmityskauden ulkopuolella
- ohjaus ja säätö toteutettu ilman termostaatteja tyyliin anna kaikki säädetyllä taitetulla lämpökäyrällä 5C välein
- hystereesi isolla kesäisin ja talvella noin 4C
- sisälämpö on noin 22C (pienellä viiveellä jos keli pakastaa äkkiä)
- vanha keruukaivo on 202m ja noin 200m aktiivisyvyydellä ja tekninen tila kaivolta noin 15m
- kommentteja mitoitukseen, paljonko kaivolla pitäisi olla syvyyttä? (Sijainti kehä III sisäpuolella HKI)
- uudelta tehokkaalta mlp:ltä vaaditaan kaivon jäätymisenestovalvonta koska kaivo on matala uudelle tehopumpulle
- magneettifiltteri tulee parannuksena koneen yläpuolelle
- vanha mlp söi keskimäärin kokonaisuudessaan noin 11000-12000 kWh per käyttövuosi eli tunteja on takana
- iv kone on pyöriväkennoinen ja ei tarvitse vesilämppäriä tai sähkövastuksia
- lämmityksen sähkösäästörahoista jäänyt sivuun ja nyt uutta tilalle tai vanhan korjaus
- miten toimii mainitut inverter koneet off season käytössä kun lämmöntarve on pientä ja millä estää pätkäkäyntiä
Mitä korvaavaa mallia tai merkkiä suosittelisitte, kun kriteerinä tehokkuus, edistyksellisyys, hyvä vakiologgeri , ohjelmoitavuus ja budjetti laatupainotteinen 8-9k + asennus. Vanhat varaajat käytetään sellaisenaan. Pitää olla noin max 140 cm korkea, että jää väljää tilaa koneen päälle. Pitää olla järjellinen toimitusaika.
Toki selvitän vanhan korjaamiskulunkin.
Editoin tätä vielä tarpeen mukaan kun varmaan jotain unohtui laittaa
-
Jsenegyltä löytyy varaosana kuivain, expansiovalve ja 3v 400v varakompura, ynnä muuta...... nettisivulta, mutta hintaa tulee, joten selvitettävä uuden hankinta tilalle.
https://jsenergi.eu/ivt-spare-parts/by-model/ivt-greenline-ht-plus-e11.html
-
- kommentteja mitoitukseen, paljonko kaivolla pitäisi olla syvyyttä? (Sijainti kehä III sisäpuolella HKI)
- uudelta tehokkaalta mlp:ltä vaaditaan kaivon jäätymisenestovalvonta koska kaivo on matala uudelle tehopumpulle
Tarvittavaan lämmitystarpeeseen ei ole mahdollista ottaa kantaa muutoin, kuin ilmoittamasi maalämpökoneen ottaman sähkön kulutukseen. 11 - 12000 kWh/a.
Nykyisen lämpökaivon syvyys on ilmeisesti nyt ollut vain ihan vähän alimittainen, eli kaivo ehkä ollut hiukan viileä.
Uusilla maalämpökoneilla on parempi hyötysuhde, joten nykyinen 200 metrin aktiivisyvyys jää pieneksi ja kaivo saattaa mennä liian kylmäksi.
Karkeasti laskien tarvittaisiin vähintään noin 240 metrin aktiivisyvyinen lämpökaivo.
Laskemani arvio on kuitenkin tehty niin heikoilla perusteilla, että sen luotettavuus on huono.
-
Börö lieneen manttelimallia... harkitsisin jotain muuta jos on tai ainakin haluaisin varmaksi että menisi toisen 20 vuotta.
Mitä on kaivonlämmöt pahimmillaan vuoden aikana?
Varaosia löytyy kyllä halvemmallakin kuin JS energialta... jos korjaaminen olis vaihtoehto, itse en enää tuohon harkitsisi korjausta.
-
Vaihdoin punosletkut varmuudeksi ja ei ollut havaittavissa tukkoisuutta.
Tässä vanhaa lämpömittaridataa kun vielä toimi ja oli sopivaa pakkasta:
"Vaisalan sää Vantaalla -24,7 C
- Pumpulta lähtee 63C pattereille
- Paluu pumpulle 52,4C ... delta T hieman korkea
- lisävastus tukevasti käytössä
- Kompressorin lämpö 94,1C
- Kaivolta saa +1,4C
- Kaivolle menee -1,3C
- takkaa poltettu ja nyt 24C sisällä
- laitoin takaisin patteripiirin kiertovesipumpun nopeuden 2 -> 1
pakkanen jatkunut ja hieman lämmennyt... few days later....
- Vaisalan sää -23,3 C
- Pumpulta lähtee 50,1C pattereille
- Paluu pumpulle 41,7C Delta T:tä en saa millään pienemmäksi vaihtimen yli.
- lisävastukset käytössä
- Kompressorin lämpö 81,71C
- Kaivolta saa +0,3C
- Kaivolle menee -2,7C "
Muistikuva on että kompura riitti parhaina päivinä hyvin -20 pakkaselle ja vasta myöhemmin boostia apuun. Mitoitus ei ollut aikanaan täysteholle ja kaivokin speksattiin 165m ja kinusin porarilta 40m lisää paikan päällä, mutta olisi pitänyt pyytää 100m lisää vastaisuuden varalta kun teknologia paranee. Ja olisi ollut ihan kohtuuhintainen lisäkakku, kun pora kerran oli jo paikalla. Myöhemmin ollut korkeampaakin delta T:tä ja hälyjä, mutta en keksi syytä miksi kun kerran punosletkutkaan eivät olleet tukossa. Tosin muutama termari taitaa nyt olla hieman kiristämässä virtausta.
Nykyisen pumpun korkeus on noin 153cm
Bosch 7800i ilman integroitua varaajaa korkeus noin 118cm
Thermia Atlas duo ilman integroitua varaajaa korkeus noin 145cm.
Onko muita kandidaatteja, jotka menee alle 145 cm?
Asennusmielessä 118 ja magneettisuodatin koneen päälle olisi aika passeli. Menee pienellä muutosjumpalla myös 145 cm korkean päälle.
Roori kerrotko vaikka yv:llä mistä saa varaosia sopivasti.
-
...
"Vaisalan sää Vantaalla -24,7 C
- Pumpulta lähtee 63C pattereille
- Paluu pumpulle 52,4C ... delta T hieman korkea
- lisävastus tukevasti käytössä
- Kompressorin lämpö 94,1C
- Kaivolta saa +1,4C
- Kaivolle menee -1,3C
- takkaa poltettu ja nyt 24C sisällä
- laitoin takaisin patteripiirin kiertovesipumpun nopeuden 2 -> 1
pakkanen jatkunut ja hieman lämmennyt... few days later....
- Vaisalan sää -23,3 C
- Pumpulta lähtee 50,1C pattereille
- Paluu pumpulle 41,7C Delta T:tä en saa millään pienemmäksi vaihtimen yli.
- lisävastukset käytössä
- Kompressorin lämpö 81,71C
- Kaivolta saa +0,3C
- Kaivolle menee -2,7C "
Noiden perusteella vaikuttaa siltä, että nykyisen maalämpökoneen lämmitysteho ei ihan riitä noin koville pakkasille.
Kiertoveden menolämpötila vaikuttaa kovasti korkealta, peräti +63 C, kun ulkona 23 - 25 astetta pakkasta. +63 astetta on maalämpökoneelle hiukan liian paljon.
Patterikierron menoveden lämpötila laskisi vähän, jos patterikierron dT olisi pienempi.
Kiertopumppu saisi olla vähän isommalla teholla ja säätökäyrää voisi vähän alentaa, kun kiertopumpun tehon nosto saattaa aiheuttaa huonelämpötilan nousua.
Vähän matalampi kiertoveden lämpötila parantaisi järjestelmän hyötysuhdetta.
Kaivo on pysynyt kohtuu hyvin lämpöisenä. Sitä on varmaan auttanut se, että sähkövastukset on olleet käytössä.
Jos maalämpökone vaihdetaan vähän tehokkaammaksi (kW -teho) ja uudemmilla koneilla on parempi hyötysuhde, voidaan olettaa, että lämpökaivo saattaa mennä liian kylmäksi.
-
Vaihdoin punosletkut varmuudeksi ja ei ollut havaittavissa tukkoisuutta.
Tässä vanhaa lämpömittaridataa kun vielä toimi ja oli sopivaa pakkasta:
"Vaisalan sää Vantaalla -24,7 C
- Pumpulta lähtee 63C pattereille
- Paluu pumpulle 52,4C ... delta T hieman korkea
- lisävastus tukevasti käytössä
- Kompressorin lämpö 94,1C
- Kaivolta saa +1,4C
- Kaivolle menee -1,3C
- takkaa poltettu ja nyt 24C sisällä
- laitoin takaisin patteripiirin kiertovesipumpun nopeuden 2 -> 1
pakkanen jatkunut ja hieman lämmennyt... few days later....
- Vaisalan sää -23,3 C
- Pumpulta lähtee 50,1C pattereille
- Paluu pumpulle 41,7C Delta T:tä en saa millään pienemmäksi vaihtimen yli.
- lisävastukset käytössä
- Kompressorin lämpö 81,71C
- Kaivolta saa +0,3C
- Kaivolle menee -2,7C "
Muistikuva on että kompura riitti parhaina päivinä hyvin -20 pakkaselle ja vasta myöhemmin boostia apuun. Mitoitus ei ollut aikanaan täysteholle ja kaivokin speksattiin 165m ja kinusin porarilta 40m lisää paikan päällä, mutta olisi pitänyt pyytää 100m lisää vastaisuuden varalta kun teknologia paranee. Ja olisi ollut ihan kohtuuhintainen lisäkakku, kun pora kerran oli jo paikalla. Myöhemmin ollut korkeampaakin delta T:tä ja hälyjä, mutta en keksi syytä miksi kun kerran punosletkutkaan eivät olleet tukossa. Tosin muutama termari taitaa nyt olla hieman kiristämässä virtausta.
Nykyisen pumpun korkeus on noin 153cm
Bosch 7800i ilman integroitua varaajaa korkeus noin 118cm
Thermia Atlas duo ilman integroitua varaajaa korkeus noin 145cm.
Onko muita kandidaatteja, jotka menee alle 145 cm?
Asennusmielessä 118 ja magneettisuodatin koneen päälle olisi aika passeli. Menee pienellä muutosjumpalla myös 145 cm korkean päälle.
Roori kerrotko vaikka yv:llä mistä saa varaosia sopivasti.
Mulla on Viessmann 300-G. Korkeus on 97,5 cm.
-
Nykyisen pumpun korkeus on noin 153cm
Bosch 7800i ilman integroitua varaajaa korkeus noin 118cm
Thermia Atlas duo ilman integroitua varaajaa korkeus noin 145cm.
Onko muita kandidaatteja, jotka menee alle 145 cm?
Asennusmielessä 118 ja magneettisuodatin koneen päälle olisi aika passeli. Menee pienellä muutosjumpalla myös 145 cm korkean päälle.
Roori kerrotko vaikka yv:llä mistä saa varaosia sopivasti.
Laitoin vain Googlen töihin ja tuolla kompuratyypillä löytyi vaihtoehtoja JS:lle, en sen tatkemmin perkaillut...mm:
https://revidershoppen.se/products/compressor-mitsubishi-aeh-60-vexmt-230v
Mitä sanoo LP-varaosaksi.fi pulju tai Saksasta?
CTC:ltä löytyy myös matalia
-
Vanha on 400v versio AEH60 YECMT vm 2004 ( Revideringsshoppen 13k skr oli 230v) eli saatavuua rajallinen. 230v versio on jostai syystä reilusti edullisempi. (Tuote oikeata kompuraa ei esimerkisi ole Mitsun Saksalaisella varaosa pdf listalla) Tuo Suomalainen varaosakauppa ei laita kompuralle hintaa esille ja hinta annetaan tarpeen mukaan. Yleensä siellä ollut kovemmat hinnat kuin js:llä. CTC version hinta oli tuplat
Ulkoinen kiertopumppu isonnettu high efficiency vaihdossa, mutta makuuhuoneiden pattereiden termareiden kiristys haitannee virtauksia edelleen(?) Ja delta T oli ja on korkea ja punosletkutkaan eivät olleet tukossa. Sisäinen kiertopumppu myös vaihdettu erään korjaajan toimesta 6 vuotta sitten ja en ole tutkinut onko pumppu riittävä, koska luulin että osaava firma.
Tukesin listan Ammattiluokiteltu kylmäasentaja / mlp huoltomies tulee antamaan tuomion. Onni Hytin kompuravideot käyty läpi tubessa ja vikaa voi olla kompurapuolella monessa kohtaa.
Ctc vaitoehdon kompuratiedoista ei löytynyt onko 230v vai 400v variantti ja kitti maksaa 3k€
-
Tuomio 2004 koneen korjaukselle lienee melko selvä, sen varmaan oot nyt jo huomannut varaosatarjonnasta... no kohta ammattilainen sitten antaa mielipiteensä.
-
Mikä oli syynä siihen, että muutit kiertovesipumpun asetuksen 2:lta takaisin 1:lle? Vai meneekö noissa pumpuissa asetukset niin, että suurin teho on 1 ja siitä pienennetään kun numero suurenee? Mulla on Grundfossissa suurin teho 3:lla ja pienin 1:llä. Jospa avaisit ensin kaikki termostaatit ja laitat suurimman kierron päälle. Mitä tuolloin tulee Dt arvoksi. Yritä pienentää Dt mahdollisimman pieneksi. Menolämmöstä saattaa lähteä esim 15-20 astetta pois, jos patterit on hyvällä tehomitoituksella. Kohtuu karmea on tuollainen yli 60 asteinen tehdä maalämpöpumpulla taloudellisesti. Käyttövesikään ei tarvitse tuollaisia lämpöjä. Oletan, että käyttövesi tehdään erikseen omalla säiliöllään. Tai muutoin saattaa olla suunnittelulle tarvetta hieman modernisointiin jo.
-
Tuo 2 to 1 on vanha juttu jo vuosien takaa ja isompi on parempi kuten sanot. Nyt pumppukin vaihdettu ja isompi. Patteriverkolta tulevien putkien delta T on alle 5 astetta ja koneella on kova homma saada delta T alle kymmenen kun puskurin lämmitykseen taitaa mennä aika tavalla energiaa.
Lämmönvaihtimen yli delta T on nyt noin 10 astetta. Joo pitäis pattereita isontaa ja muutakin tehdä. Nyt kun sain regon korjattua ja elvytettyä koomasta niin tilanne on paljon parempi ja kiire loppui. Nyt enää taitaa olla expansiovalve uusimisen tarpeessa ja kuivain.. Tarjoukset saatu myös uusista koneista ja bosch 7800i ilman varaajaa on paljon edullisempi paketti kuin thermia calibra duo.
-
Ei sinne puskuriin mitään ylimääräistä energiaa tarvita/mene, kaikki sieltä lähtee lämmitykseen ja pikku siivu varaajahäviöihin.
-
Jos tuo ”lämmönvaihtimen yli nyt on 10 astetta” tarkoittaa lämpöjä lauhduttimella, niin saisi olla kiertomäärä melkein tuplasti tuolla. Patterit jos on sitten ihan huipputehoisia, niin tilanne on toinen. Niillä jos on nyt Dt 5 astetta, niin yritä pienentää sitä lähemmäs nollaa. Maksimi lämpömäärä saadaan lauhduttimelta ulos ja saadaan laskettua menoveden lämpö minimiin. Eli kiertopumppu suurimmalle virtaamalle mitä löytyy. Saat ainakin selville pattereiden todellisen tehon, kun ne on tasaisen lämpimiä ja meno/paluu on sama. Voi olla, ettei virtaamat putkissa riitä ja alkaa vaikka pitämään reilusti ääntä, mutta kokeilisin kyllä tuon patteriston oikeaa tehoa pyrkimällä saamaan nuo lauhdutinpuolen Dt arvot mahdollisimman alas laittamalla virtaaman maksimiin. Jos alkaa lämpö nousta talossa, niin lasket kierron lämpöpyynti, mutta pidät virtaamat täysillä.
-
Vaihdettiin kuivain ja tlex -e0581 paineensäädin Danfosin vastaavaan ja nyt saa kaasun lämmöt ylös ja kone käy. Sensoritarkkuudesta riippuen seuraavat luvut. Pumppujen vauhtia hieman viritetty.
Keruussa delta T 2.5C
Lämmönvaihtimen yli delta T 8C
Patteriverkon yli delta T on 1.8C . Sensorit voi olla löysällä ja voi olla mittavirhettä. Poteromittarit (vanhat analogiset) antaa samaa suuruusluokka-arvoa. Patterit pitäisi uusia isompiin ja laittaa Danfosin automaattisäätöiset patterisäätimet ja ilman termostaatteja. Kellarin lattiapiirin deltaa ei mitata tällä hetkellä, koska se on pienehkö ja lyhyt
Tämä on paljon taloudellisempi kuin alkuperäinen vanha edellisen asukkaan yövaraava systeemi ja kWh:t putosi maalämmöllä riittävästi vaikka on kovat linjalämmöt. Vanhalle patteritalolle pitää antaa hieman anteeksi ettei joudu ihan kaikkea uusimaan.
Tulla sopivasti aikalisää uuden koneen vaihtoon ja ei tarvitse palella. Pitää varmaan säätää lämpökäyrää alaspäin kun tuntuu jo ihan kuumalta...
-
Aika hyvä on keruun kierto ja lämpöpumpun tehokin näyttää hyvältä. Kierto vähän ahdistaa ja pattereiden Dt:stä ei ole paljon enää tehoa otettavissa enempää. Kun lasketaan lämpöjä, niin Dt saattaa pienentyä, mutta sitä ei kannata kattoa, vaan lauhduttimen yli menevää. Kaivon teho saattaa kohta tulla ilmi, jos noin hyvä kierto, niin viittaa matalahkoon kaivoon. Tuosta saa jo kohta laskettua pattereiden tehontarpeen suurennoksen , vaikkakin kannattaa vetää ne suurella siveltimellä, jos kerran vetää. Eli niin suurta, kuin silmälle vain sopii ja mielellään korkeutta ja paksuutta samalla periaatteella. Ylitehoa ei pysty tulemaan, vaan lämpötarve kiertovedellä laskee aina vain alemmas.
Edit. Tuo kaivon kierto voisi olla kohdallaan, jos tämä on 50 mm putkella vedetty. Virtaamasta kun ei ole tietoa, niin matala Dt voi johtua myös vähäisestä kyvystä ottaa lämpöä kaivosta. Eli oikeastaan kylmäaineen kiertomäärästä. Jos vaaditaan kovia lämpöjä, niin kylmäaineen kiertomäärä vähenee. Toisaalta tuo Dt lauhduttimella on korkea, niin se kertoo, että kompurapiiri toimii, mutta tehoa ei oteta ulos. Jos siellä saadaan Dt lähelle nollaa, niin sitten on lämmönlevitys huippukunnossa. Eli 50 mm putket kaivossa olisi hyvä selitys.
Seuraava tänka på tulee sitten vanhojen putkien kyvystä kuljettaa maksimaalista vesimäärää pattereille, kun kiertomäärää lisätään. Lämpömäärän siirto vaatii kunnon lisäyksen virtaamaan, kun lämpöä kierrossa lasketaan kunnolla.