Maalämpöfoorumi
Lämpöpumput => Nibe => Aiheen aloitti: kuros - 25.10.23 - klo:19:50
-
Jossain aikaisemmassa ketjussa, jota en nyt löytänyt, heitin sivulta kysärin siitä onko Nibeni tehot tapissa kun taajuudella 71 Hz liuospumppu on 100% ja onko syynä liian suuri virtausvastus maapiirissä.
Kiusasin nyt Nibeä nostamalla pyyntiä 5 pykälää ja pudottamalla DM alas. Taas havaitsin rajan 71 Hz. Tässä muita mitattuja arvoja. Mitä tuosta on pääteltävissä? DeltaT on 4.1, voiko Nibe kasvattaa dT ja päästä maks. speksattuun taajuuteen 102 Hz.
MODBUS:lta luettu: menovesi38.6 laskettu36.3 DM -546.7 Tulko 0.8 virtaus20.4 liuos in 3.6 liuos out-0.5 liuospumppu100 vesipumppu100 compr fr71.0
mitattu PinNibe3338 lask.COP3.92 Lask.Pout13306
-
Talo ”kuros" -E HELSINKI (Uusimaa)
• Tarvittava lämmityslaitteen lämmitysteho 11,4 kW
- Valitun lämmityslaitteen lämmitysteho, ( Optimiteho ) 13,306 kW
- Valitun lämpöpumpun teho riittää saakka -33 °C
- Maasta kerätään ( 4,8 COP) 10,7 kW 23 573 kWh
- Sähkölaitokselta tulee pumpun käyttösähköä 6 161 kWh
- Ostosähköä yhteensä (pumpun käyttösähkö + vastuslämmitystä 0 kWh) 6 161 kWh
- Lisäksi ilmanvaihdon jälkilämmitys kuluttaa sähköä vuodessa 5 033 kWh
• Tarvitaan vähintään 283 m lämpökaivo. Kaivon yläosassa 6 m vedetöntä ja 25 m maaporausta. Poraussyvyys 283 m
- Kaivon aktiivisyvyys 277 metriä. Kaivoon tarvittavan keräimen pituus 2 x 283 m. Putkea kaivossa yhteensä 566 m
- Liitäntä pumpulta kaivolle. Välimatka = 10 m. (Painehäviö 3 kPa) 2 kpl PE50x4.6 20 m
Kaivon aktiivisyvyydellä tarkoitetaan sitä kaivon syvyyttä, jossa keruuputkisto on aina veden ympäröimänä.
• Alla keruupiirin painehäviö sileäseinämäisille keräinputkille virtauksella 0,62 l/s = 37,2 l/min = 2232 l/h:
- Kaivo, painehäviö 0,62 l/s virtaus PE40*2.4 putkilla, ΔT = 4,1 K. Liitäntäputkitus mukana. Volyymi 603 litraa 128 kPa = Kelvoton
- Kaivo, painehäviö 0,62 l/s virtaus PE45*2.6 putkilla, ΔT = 4,1 K. Liitäntäputkitus mukana. Volyymi 758 litraa 67 kPa = Ok
- Kaivo, painehäviö 0,62 l/s virtaus PE50*2.8 putkilla, ΔT = 4,1 K. Liitäntäputkitus mukana. Volyymi 933 litraa 39 kPa = 0,39 bar
Painehäviö on tässä laskettu dT -arvolla 4,1 K. Arvo on korkeahko. Optimina pidetään arvoa 3,0 K.
Voiko keruun kiertopumpun teho on äärirajoillaan, vaikkakin painehäviö olisi vain noin 39 kPa.
Millainen on liitosputki pumpulta kaivolle?
Onko se näin: - Liitäntä pumpulta kaivolle. Välimatka = 10 m. (Painehäviö 3 kPa) 2 kpl PE50x4.6 20 m.
Onko keruupiirissä joku takaiskuventtiili, joka voisi lisätä painehäviötä?
-
Ilmeisesti keruun kiertopumpun teho on vähän äärirajoillaan, vaikkakin painehäviö olisi vain noin 41 kPa.
Millainen on liitosputki pumpulta kaivolle?
Onko se näin: - Liitäntä pumpulta kaivolle. Välimatka = 10 m. (Painehäviö 3,1 kPa) 2 kpl PE50x4.6 20 m?
Porausraportin mukaan vaakaputki on 50 mm, 2 x 10 m ja lämmönkeruuputket PE 50 x 3,0 PN10. Valitettavasti en tiedä tarkemmin.
Kaivon putken seinämä ei siis ole 2,8. Paljonko tuo vaikuttaa?
-
Porausraportin mukaan vaakaputki on 50 mm, 2 x 10 m ja lämmönkeruuputket PE 50 x 3,0 PN10. Valitettavasti en tiedä tarkemmin.
Kaivon putken seinämä ei siis ole 2,8. Paljonko tuo vaikuttaa?
Arvo nousee vähän 50x3 putkella ja olisi noin 41 kPa.
Voisiko keruupiirissä olla jotain muuta, vähän kiertoa ahdistavaa?
-
"Onko keruupiirissä joku takaiskuventtiili, joka voisi lisätä painehäviötä?"
Ehkä siinä on koska laitettiin valmius jäähdytykseen eli putkiliitännät.
-
Jos koettaisit poistaa venttiilin läpän jousen siitä venttiilistä, tai jopa koko läpän.
-
Jos koettaisit poistaa venttiilin läpän jousen siitä venttiilistä, tai jopa koko läpän.
Pitää tutkia tätä, juuri nyt tuntuu haastavalta hommalta.
-
Jos Niben ilmoittamiin tehoihin on luottamista, keruusta otetaan vain 10 kW ja virtaama on 0,53 l/s. Tuolla virtaamalla pitäisi 100% pumpputeholla olla käytettävissä 95 kPa j 0,62 l/s virtaamallakin 80 kPa. Siis jostain tulee reilusti ylimääräistä painehäviötä. 50 mm keräin riittää kyllä varmasti. Onko sihti tukossa tai kupariputket/osat alimittaisia?
Ei noista kupariosista saisi tulla kuin n. 10 kPa, mutta väärät osat voi nostaa painehäviön moninkertaiseksi. Takaisku ei aiheuta kuin muutaman kPa, jos on alkuunkaan oikeaa tyyppiä ja kokoa: https://www.itap.it/cat_files/pdf/YORK_CHECK_AND_FOOT_VALVES_en.pdf
1" olisi oikea koko mielestäni ja sillä York-takasikun painehäviö 3-4 kPa noilla virtaamilla. Jousen osuus tuosta reilut 2 kPa.
-
Yksisuuntaventtiili on malliltaan sellainen sivuhaarainen jonka voi avata jousen poistamiseksi. Tuo York onkin suora malliltaan! Yksisuuntaventtiilissä on sisäkierre. Liitososan ulkokierteen päältä mittasin hamppuineen 41 mm. Kupariputki 27 mm. Eikö venttiili siis ole pykälää isompi kuin putki? Hämärästi muistelen asentajan sanoneen että laittaa ylikokoisen.
Maapiirissä on paine 0,6 mikä on hitaasti laskussa. Jos avaan sivuhaaran niin tulee runsaasti nestettä?
-
Em. testi ei kai kuitenkaan vaadi Nibeltä tarpeeksi. Nimittäin tänään sää oli sellainen että huomasin Niben käyvän 91 Hz:llä jolloin mitattu ottoteho oli 4,3 kW ja laskettu antoteho 15,7 kW. Muita mitattuja arvoja: liuos tulo 2,2 C ja meno -2,4 C. Ulkolämpö -17 C. Toki dT on melko suuri.
Tehospurtti johtui AM kirimisestä. Se miksi AM jäi jälkeen taas johtui siitä että auringon takia yli puolet termareista sulkeutui ja AM nousi nollaan (pysäytys). Siitä kesti sen verran kauan mennä ensin -300 (start) ja -450 (taajuusnosto) että laittoi kompressorin vauhtia.