Maalämpöfoorumi
Tekniset kysymykset => Lämmönkeruu => Aiheen aloitti: __arzkaa__ - 13.10.23 - klo:07:52
-
Olisiko täällä kaivon+ vaakakeruun yhdistelmiä. Miten on toiminut? Onko ollut jotain ongelmia? Kuinka pitkää kaivoa ja vaakakeruuta pumput jaksaa kierrättää?
-
Jos kaivon ja vaakakeruun laittaa rinnakkain, kiertopumpun tehtävä vain helpottuu. Mutta tuossa pitää olla tarkkana miten virtaus ja siten kaivosta ja vaakakeruusta otettu teho jakautuu.
Jos laittaa sarjaan, pitää olla tarkempi kiertopumpun riittävyyden kanssa. Silloin pitää joko olla varsin lyhyt vaakakeruu, käyttää 50 mm putkea vaakakeruussa tai laittaa kaksi rinnankytkettyä vaakakeruuta sarjaan kaivon kanssa.
-
Ajatuksena voisi olla joku. 1x400 m tai 2x300 m vaakakeruu.
-
Yhdistettynä tuohon 130 m kaivoon? Onko se vajaamittainen eli meneekö turhan kylmäksi?
Nopeasti katsottuna Geocube 5 ottaa keruusta n. 4 kW ja keruupumppu on 70 W. Asennusohjeessa ei kerrota paljonko tuottaa ulkoista painetta eri virtaaamilla. Virtaamaksi riittää 0,25-0,3 l/s ja 70 W voisi tuottaa sillä 50-100 kPa, mutta se on puhdas arvaus.
0,28 l/s virtauksella 130 m kaivon keruun painehäviö on vain 13 kPa eli luultavasti tuossa on paljonkin pelivaraa. 400 m 40x3,7 vaakakeruu tuottaisi vain 28 kPa, joten yhdistelmä voisi toimia sarjassakin.
2x300 m sarjassa kaivon kanssa olisi virtaama vain 0,14 l/s ja vaakakeruun painehäviö melko olematon (10 kPa) eli tuo toimisi varmasti.
Mikäs on keruun dT nyt? Siitä voi arvioida virtaamaa ja siten keruupumpun riittävyyttä.
-
Kaivo on hiukkasen ehkä nafti ja ehkä tulevaisuudessa lisä rakentamista.
Sarjaan nuita ei ehkä onnistu kytkeä. Talossa viilennys konvektori minkä käyttöä kyllä huonontais kesäisin. Oli alustavana ajatuksena että vaakakeruun vääntäisi kesäksi kiinni ja käyttäisi pelkkää kaivoa.
Tuossa Oilonissa ei ole kuin anturi sisään tulevalle nesteellä niin tuosta Dt en osaa sanoa
-
Saahan tuon dT:n mitattua putkista. Voi myös etsiä tai kysyä Oilonilta tuon keruupumpun ulkoisen paineentuoton eri virtauksilla.
Miten kylmäksi tuo sisääntuleva menee?
Uskoisin kyllä, että sarjaankytkentä onnistuu. Voihan senkin kesäksi ohittaa. Kai se viillennyksessä toimisi ohittamattakin, jos lopuksi menee kaivoon.
-
Kovalla pakkasella ollaan käyty siellä -1-1,5 astetta. Niin en tiiä kuin paljon tuo vaakakeruu lämmittäisi kaivoa kesäisin ja tuo viilennys kärsisi siitä. Mutta uskoisin että tuo pelkkä kaivokin riittäisi kesällä koska lämmön tarve niin pientä vaikka olisi tulevaisuudessa isompi (esim. 3-12kw) pumppu.
-
Vielä kyselisin, että onko vaakakeruun asentamisesta suolle kokemuksia? Paljonko vaakapiirien asennukset on maksaneet?
-
Suohan on märkänä mitä loistavin paikka keruulle. Asennuksessa maksanee lähinnä kaivuu. 40x3,7 putki maksaa 2-3 €/m, muutama liitososa ja maaviinaa muutama 100 lirtaa. Kai tuossa tonni tarvikkeisiin riittää ellei hienostele jakotukkien ja säätöjen kanssa.
-
onko vaakakeruun asentamisesta suolle kokemuksia?
Ei henkilökohtaisesti mutta naapurikylässä tapahtui seuraavaa:
Keruupiiri oli kaivettu turvepeltoon.
Muutaman käyttövuoden jälkeen alkoivat ihmetellä kun keruupiirin teho alkoi heikentyä.
Kaivoivat pätkän putkea näkyviin ja ihmetys oli suuri kun putki kulki maan sisällä ontossa reiässä.
Arvelivat syyksi että putken pinnalle kertynyt jää olisi työntänyt edellään turvetta. Ja kesällä jään sulettua ei jään muodostama onkalo romahtanutkaan vaan jäi ontoksi.
Tällainen edellyttää maa-ainekselta juuri sopivia ominaisuuksia että näin voi käydä.
ATS
-
Kiitoksia vastauksista
Muutamia tarjouksia saaneena. Toiset ehdottaa toista kaivoa ja hieman nihkeämmin tuota vaakakeruuta. Mutta lähtökohtaisesti 150-170 m kaivon saisi lähelle samaan hintaan kuin 2x400 metriä vaakakeruuta. Näkisin että 2x300 tai 2x400 vaakakeruu ei ole enään isoa hinta eroa. Suota olisi n. 3000 neliötä mihin tuon keruu piirin sais laitettua.
Jos vaakakeruun päällä ajaa talvella kelkat, onko tiedossa jotain ongelmia kun lumi vähintään tiivistyy?
Toimiiko 160-170 m ja 130 m kaivo rinnan? Onko tarvetta jo toiselle kierto pumpulle?
-
130 m kaivon painehäviö on pienempi kuin 170 m, jolloin rinnankytkennässä virtaus painottuu 130 m kaivoon, kun saisi painottua 170 m kaivoon. Asia voidaan ratkaista kuristamalla 130 m kaivoa tai laittamalla 170 m kaivoon suurempi keräin. Laskematta arvaisin, että 40x2,4 keräin 130 m kaivossa toimisi hyvin yhteen 45x2,7 keräimen kanssa 170 m kaivossa. Kummassakaan tapauksessa ei tarvita toista pumppua.
Vaakakeruun saaminen halvalla edellyttää kaivamista itse tai järkhintaisen kaivuu-urakoitsijan käyttöä. Valmiiseen uraan asennus on sitten hyvin nopea toimenpide ja pitää olla paljon kaivoa halvempi.
-
Voi se olla,että päädytään tuohon toiseen kaivoon.
Nuo virtauksen säätimet tuloihin täytyy laittaa, että voidaan säädellä kiertoa. Kuin monestihan tuota joutuu säätämään. Riittääkö että laitetaan kerran kohdalle vai onko säätö joka joka vuosi tai peräti vielä useammin?
Vaakavetoa näyttäisi myös tulevan toiselle kaivolle melko pitkästi. 30 metriä tulisi kaivolle matkaa, että saadaan kaikki etäisyydet riittämään.
-
Minkä verran on suunnitelmissa lisärakentamista, eli kuinka paljon tarvitaan kaivometrejä tulevaisuudessa?
Olisiko mitään ideaa porata nykyisen kaivon tilalle yksi syvä kaivo ja käyttää siirtoputkien kustannukset kaivon lisämetreihin? 60 m eristettyä putkea kaivuutöineen ja asennuksineen maksaa helposti enemmän kuin 50 lisämetriä kaivoon.
-
Varmaan maksimissaan semmonen 50 neliötä on jossain vaiheessa tulevaisuudessa tarkoitus rakentaa. Eli neliöitä olisi silloin 210.
Vaatisi varmasti jo 3 tai 4 putkisen keräimen jos yhdellä kaivolla meinaisi pärjätä.
Nykyistä kaivoa ei porarit halua alkaa syventämään ja voihan olla että putkia ei enään saa ylös kaivosta.
-
Varmaan maksimissaan semmonen 50 neliötä on jossain vaiheessa tulevaisuudessa tarkoitus rakentaa. Eli neliöitä olisi silloin 210.
Vaatisi varmasti jo 3 tai 4 putkisen keräimen jos yhdellä kaivolla meinaisi pärjätä.
Miksi 3 tai 4 putkinen keräin??
ATS
-
Aa. Jotenkin ajattelin, että vaatisi jo niin syvän yhden kaivon, että ei toimisi normi 2 putkisella keräimellä.
Toisaalta haluttas kyllä hyödyntää nykyinen kaivo kun ihan toimiva vielä.
-
Aa. Jotenkin ajattelin, että vaatisi jo niin syvän yhden kaivon, että ei toimisi normi 2 putkisella keräimellä.
Toisaalta haluttas kyllä hyödyntää nykyinen kaivo kun ihan toimiva vielä.
Kyllähän sen vanhan kaivon hyödyntää voi, mutta kannattaa miettiä mikä on kustannustehokkainta. Vanhaa kaivoa tuskin kukaan alkaa syventämään. Lisäkaivon yhdistämisestä tulee myös helposti parin tonnin kulut.
Mikäli nyt pärjäät 5 kW pumpulla ja 130m kaivolla, luultavasti yksi noin 200m kaivo riittäisi myös laajennustarpeeseen. Tällaiset kaivot menevät yleensä ihan normaalilla 40mm putkella. Mikäli tehontarve on suurempi, painehäviötä voi pienentää 45mm keräimellä.
Miten olet päätynyt tuohon 170m lisäkaivoon? Voisit pyytää Tomppelilta mitoituslaskelman, siitä sen parhaiten näkisi mikä on järkevin ratkaisu.
-
Tuo 5 kW pumppu on ehkä hiukkasen nafti vaikka sillä onkin tässä pärjätty. Käy kovemmilla pakkasilla käytännössä koko ajan. Myös kaivo on ehkä hieman alkanut näyttämään viilenemisen merkkejä vuosien saatossa.
Tykätään uunia lämmitellä talvi aikaan niin se on myös auttanut tuota pumpun tehtävää todennäköisesti aika paljon.
Muutamia tarjouksia kysytty niin toisen kaivon pituudet on olleet siellä 100-150. Siihen lisäsin itse vielä tuon 20 metriä. Ajatuksena olisi nyt mitoitus ettei tarvitsisi enään tulevaisuudessa tuota keruun riittävyyttä pohdiskella
Mutta tuo vaakaputki kaivolle lisää vielä matkaa sen 30 metriä suunta.
Jossain kohtaahan se on myös pumpun vaihto ehkä joku 3-12 invertteri tai vähintään 10 kW on/off. Keruun täytyy myös riittää tälle.
Tiedä sitten jos joskus tulevaisuudessa innostuisi iv-koneen esilämmityksenkin lisäämään maalämmön piiriin.
Ehdottomasti jos Tomppeli lukee tätä ja jaksaa mitoituksen laskea. Kyllähän se antaa hyvän pohjan.
-
Turha sitä kaivon syvyyttä tai tarvittavaa pumpun tehoa on arvailla. Laita mitoituspyyntö osioon kohteen tiedot ja laajennus-suunnitelmat, eiköhän sinne laskelma ilmesty muutaman päivän kuluessa.
Meillä porattiin muutama vuosi sitten 140m lisäkaivo, kun alkuperäinen kaivo kävi kylmänä. Virtaukset asettuivat hyvin kohdalleen ilman kuristamista, koska alkuperäinen kaivo on syvempi ja se kompensoi siirtoputkien pituudet.
-
Ehdottomasti jos Tomppeli lukee tätä ja jaksaa mitoituksen laskea. Kyllähän se antaa hyvän pohjan.
Jos laitat mitoitusta varten kohteesi tiedot tähän osioon: https://www.maalampofoorumi.fi/index.php?board=45.0
niin koetan laskea mitoituksen.
Tässä esitän sen: https://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=5905.0
mitä tietoja tarvitaan laskemiseen.
-
Eli tuomonen Wilon pumppu näyttää löytyvän nykyisesyä pumpusta ku stratos para 25/1-7 T3.
Toteutus olisi toisella kaivolla. Osaatteko sanoa minkälaista toista kaivoa tuo pumppu jaksaisi maksimissaan kierrättää?
Eli nykyinen kaivo sen 130 metriä ja vaaka putkea noin 5-6 metriä. Uuteen kaivoon tulee vaakaputkea noin 20 metriä. Pitääkö minun laittaa 45 mm keräimellä uusi kaivo?
-
Ihan mielenkiinnosta kysyn, paljonko kahden kaivon systeemi tulee edullisemmaksi verrattuna yhteen syvään kaivoon?
Kuinka paljon on kaivojen välinen etäisyys?
-
Kaksi vähän matalampaa kaivoa, verrattuna yhteen syvempään kaivoon tulee lähes aina kalliimmaksi.
- Kahteen kaivoon tarvitaan haarotettu kaivojen liitäntä.
- Kahdessa kaivossa on aina 2 kpl kaivon kuivaa yläosaa.
- Kahdessa kaivossa on yleensä enemmän teräsputkitettua maaporausta, joka on on kalliimpaa, kuin kallioporaus.
- Kallioperän lämpötila nousee syvemmälle mentäessä. Yhteen kaivoon tarvitaan huomattavasti vähemmän syvyyttä, kuin kahden kaivon yhteenlaskettu syvyys.
Esimerkki:
Lattialämmitteinen talo Keski-Suomessa, lämmitysöljyn vuosikulutus 4000 litraa.
Laskentaohjelma antaa kaivoiksi:
- 2 kpl 176 metrisiä kaivoja porattuna 25 m etäisyydelle toisistaan. (Porausta yhteensä 352 metriä)
- vaihtoehtoisesti yksi kpl 287 metrinen.
Lämpöenergian saanto on molemmista vaihtoehdoista sama. (Maasta kerätään 27 400 kWh vuodessa.)
-
Kyseisessä tapauksessa kaivot ovat virtausteknisesti nurinpäin. Kauemmas tulee syvempi kaivo, jonne pitäisi saada myös enemmän virtausta. Painehäviötä aiheuttaa myös 50 m siirtoputkea, joka vaaditaan kaivojen välille (etäisyys min. 25m).
Mielenkiintoista olisi vaan kuulla, että millä tavalla lisäkaivo tulee edullisemmaksi, vai onko joku muu tekninen peruste?
-
Varmasti jos tuota toista kaivoa ei jo olisi porattaisiin yksi syvä kaivo. Mutta kun yksi kaivo on jo pihalla niin halu on toki se hyödyntää. Tuntuu jotenkin hassulta jättää käyttämättä jo valmis monen tonnin reikä :-[
Meille on tarjottu tuota toista kaivoa sieltä 100 metristä ylöspäin. Eli riippuu siitä mihin metri määrään tuota hintaa haluaa verrata. Ja siihen kuinka syvän yhden kaivon tekisi ja jättäisi vanhan käyttämättä. Osa tarjoajista kyseenalaisti myös toisen kaivon porauksen nykyisen viereen. Kallioperä jäähtynyt jo valmiiksi ja muuta. Tokihan se on jäähtynyt tuolla nykyiselläkin kaivolla kun se hyödynnetään.
Mutta joo jos lähdetään siitä että toinen kaivo olisi sen 170 metriä ja yksi kaivo olisi sen ~240 metriä niin hinnat olisi varmasti aika lähellä toisiaan kun huomioidaan kytkennät ja muut kustannukset.
Alunperinhän oli ajatuksena että oltais tehty vaakakeruu lisäksi. Mutta siinä olisi ollut myös omat muuttujansa.
Olisiko sitten 240 aktiivi metriä tai 118+158 aktiivi metriä sama asia. En kyllä osaa sanoa. Voisi kuvitella, että tuolla kahden kaivon ratkaisulla saisi "reilumman" mitoituksen. Että olisiko sitten samassa suhteessa yhden reiän pitänyt olla yli tuon 240 että olisi myös pelivaraa.
Kaivojen väliin on tulossa noin 16 metriä matkaa. Semmosesta 15 metristä olen lukenut ja se on myös toimenpideluvan ehtona. Tokihan varmasti aina parempi mitä suuremmaksi tuon välin saapi.
Tässäkään ei näyttäs kuitenkaan olemassa yhtä tiettyä ratkaisua vaan homman voi hoitaa usealla tavalla.
Virtauksiahan tuossa joutuu ilmeisesti säätämään/kuristamaan, että kaivot saa tasapainotettu. Toivottavasti tällä ratkaisulla on mahdollista päästä hyvään loppu tulokseen.
Täältä foorumilta olen kuitenkin lukenut paljon keskusteluja ja perehtynyt asiaan. Ja, ehkä myös oppinut jotain. Kiitokset teidän kommenteista ja vastauksista arveluttaviin kysymyksiin.
-
Meille on tarjottu tuota toista kaivoa sieltä 100 metristä ylöspäin. Eli riippuu siitä mihin metri määrään tuota hintaa haluaa verrata. Ja siihen kuinka syvän yhden kaivon tekisi ja jättäisi vanhan käyttämättä. Osa tarjoajista kyseenalaisti myös toisen kaivon porauksen nykyisen viereen. Kallioperä jäähtynyt jo valmiiksi ja muuta. Tokihan se on jäähtynyt tuolla nykyiselläkin kaivolla kun se hyödynnetään.
Mutta joo jos lähdetään siitä että toinen kaivo olisi sen 170 metriä ja yksi kaivo olisi sen ~240 metriä niin hinnat olisi varmasti aika lähellä toisiaan kun huomioidaan kytkennät ja muut kustannukset.
Kuuntelemalla halvinta tarjousta, on suuri mahdollisuus että tontillasi on kaksi alimittaista kaivoa.
-
Ompa alkanut kiinnostaan maapiirin tekeminen kaivojen kaveriksi. 12kw nibe ja 2x140m kaivot alkavat menemään kylmäksi. Onkohan kellään kokemusta kaivo+maapiiri yhdistelmistä? Ois mielenkiintoinen kuulla miten kyseisiä yhdistelmiä on toteuteuttu ja kuinka ne pelaa.
Vaakapiiri siksi kun tilaa ois ja kone jolla kaivaa.
-
Mietin vain että mikä se olis järkevin ja toimivin kytkentä. 1kpl 300m maapiiri ja tois putket sisälle jossa ne yhdistetään koneeseen vai tekiskö molemmille kaivoille esim 150m maapiirin. Eli koneelta meno maapiirin kautta kaivoon. Tässä tapauksessa putkia ei tarvis tuoda sisälle lämmönjako huoneeseen.
-
Jos laittaa kaivon lisäksi vaakakeruun, kannattaa laittaa kierto maapiirin kautta kaivolle.
Parempi olisi, jos laittaisi kummallekin kaivolla oman vaakakeruuputken. Painehäviö nousee vähemmän.
-
Voihan siihen laittaa useamman vaikka 50 mm putken rinnakkain, niin ei vastapaine juurikaan nouse, vaikka kytketään sarjaan. Maapiirin pinta-ala vain tarpeeksi suuri. Energiaa saa saman määrän 100 m putkella maasta, jos kytkee 4 x 25 putket rinnan, mutta vastapaineen nousu on enää murto-osa vs 1 x 100 m putkea sarjaan. Ilmaaminen ehkä hankalaa, mutta muutoin tuolla tavalla pystyisi entraamaan useimmat liian matalat kaivot.
-
Yks vaihtoehto olisi jos toisi 300m maapiirin putket sisälle ja käyttäis lämmityskauden ulkopuolisen ajan maapiiriä. Sitten kun lämmityskausi alkaa sulkis maapiirin ja käyttäis levänneitä kaivoja. Onko tässä systeemissä mitään järkiä?
-
Moi
Tosiaan tomppeli laskeskeli jo tuolla aiemmin taloni kulutusta yms
Nykyinen 8kw pummpu ja 2*300m on liian pieni maapiiri.
https://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=12560.0
Kallio tontti, ja hiukan hankalasti voi olla lisä maapiirin kaivaminen, selviää kesällä.
Eli jos ajattelisi lämpökaivoa tulevaisuudessa lisäksi, 200m voisi riittää. Nin olitteko yhdistäneet maapiirin 2*300m pe40*3.7 ja lämpökaivon 200m pe40*2.4?
-
Maakeruupiirien ja kaivon kerupiirissä olisi yleensä hyvä liittää ne niin, että
kierto menee pumpulta ensin vaakakeruupiirien läpi ja sitten ne yhdistyvät ja lopuksi kaikki kiertoneste menee yhden kaivon läpi takaisin lämpöpumpulle.
Tässä voi kuitenkin tulla ongelmaksi liian suuri virtausvastus.
Painehäviö nousee liikaa ja kierron dT nousee liian suureksi. Keruulta ei tulekaan lämpöenergiaa tarvittavalla vauhdilla.
Kun alat toteuttamaan projektia, kannattaa ensin laskea se millaiseksi ulkoinen painehäviö muodostuu.
Voit itsekin laskeskella painhäviötä netistä ladattavalla (https://bergheat.ingalsuo.fi/Bergheat-Keruupiiri.xls) yksinkertaisella laskurilla.
-
Joo, tuossa laskeskelin ja pähkäilin eri versioita.
Ainoastaan onnistuisi jos maapiiriä sopii noin 2*460.
Nousee virtaus vastus isoksi sekä piirin mitta pitkäkis jos haluaa 2*300m +kaivoa sarjaan...
Eli sitten jäisi vaihto ehdoksi porauttaa 400m kaivo PE45 ja rinnan 2*300m maapiiri. Näin ainakin tehot riittävät isommalle mitoitukselle. Vaan eiköhän se pitäisi toimia kokonaisuutena on keräysputket vaakassa tai pystyssä.
-
Mietin vain että mikä se olis järkevin ja toimivin kytkentä. 1kpl 300m maapiiri ja tois putket sisälle jossa ne yhdistetään koneeseen vai tekiskö molemmille kaivoille esim 150m maapiirin. Eli koneelta meno maapiirin kautta kaivoon. Tässä tapauksessa putkia ei tarvis tuoda sisälle lämmönjako huoneeseen.
Luonnollisesti molemmille kaivoille oma "etumaapiiri". Kesällä pistät maapiirin pumpun hiljalleen kierrättämään maapiiriä niin sinulla on joka syksy täysin palautuneet kaivot käytössä. Jos olisin nyt rakentamassa niin ilman muuta tekisin maalämpöpumpun ja kaivon väliin maalenkin tehostamaan kaivon palautumista.