Maalämpöfoorumi
Maalämmön suunnittelu => Mitoitus omakotitalot ja pienet kohteet => Aiheen aloitti: Yksi ainoa ikkuna - 28.09.23 - klo:21:30
-
Moi,
Pyytäisin suuntaa antavaa arviota seuraavilla tiedoilla.
Lähtötiedot
- sijainti: Tuusula
- rakennettu: 1967, tasamaa, savi
- lähtötiedot energian kulutuksesta ovat vähäiset, koska kiinteistö on vaihtanut omistajaa. Talvikuukaudet pidetty ylläpitolämpö 10C / karkea arvio talvikuukausina lämmitykseen mennyt kaukolämpö kulutus 5000 kWh / kk (energiayhtiöstä saatu "noin tieto") / ei asuttu, sisältää oletuksen ILP ei ole käytetty (sähkönkulutusta ei ole kysytty; ei voida arvioida)
- patterilämmitys
- 2 huippuimuria / ei lämmön talteenottoa
- rakennuksen ulkomitat - 20m x 15m
- täystiilitalo / kellarikerros paikallaan valettu betoni
- ulkoseinän paksuus n. 300mm / eristeistä ei tietoa / tuntuu ei kovin hyvin eristä
- 2 kerrosta: asuinkerros sekä osin maanalainen kellarikerros
- asuinkerros 275m2 (huonekorkeus 270cm), kellarikerros 275m2 (huonekorkeus 220cm), eli yhteensä 550m2
- alapohja maavarainen valettu betonilaatta / lämpöeristeestä ei tietoa / alkuperäinen
- yläpohjan lämpöeristeet mineraalivilla arvio 200mm ja lisäeristetty selluvillalla arviolta 300mm (jonkun verran lisätty)
- ikkunat asuinkerros: noin puolet uusittu 1990 luvulla (3-kerroksiset) / noin puolet alkuperäisiä / ikkunoiden pinta-ala huomattavasti normaalia suurempi (ja erityisesti suuret ikkunat ovat alkuperäisiä, "tyyliin lattiasta kattoon" / koko seinä, eli esim. 70m2 olohuone on 2 seinää pelkkää 2-kerroksista ikkunaa
- tilojen lämpötilat asuinkerros 22C, kellarikerros 15C
Lisätiedot:
kellarikerroksen lattia n. 1,2m maanpinnan alapuolella, alakerran katto n. 1 metri maanpinnan yläpuolella (eli on "puoliksi kellarikerros"), etelän suuntaan maanpinta kellarikerroksen lattia suurimmaksi osaksi maanpinnan tasossa
kellarikerroksen 2-kerroksiset vanhat liukuvat ikkunat (avattavat) joissa n. 1cm raot / kiertää koko rakennuksen ympäri pl. oviaukot / osassa kohdissa lasia vain 1-kerroksinen lasi / "tuntuu ei eristä ollenkaan"
alakerta on autotalli + toimisto + varastotilaa / tarkoitus pitää n. 15 C talvella
alakerrassa on 2 riviset patterit
Patterilämmitys alkuperäisiä 1-lehtisiä, 2-lehtisiä, joku 3-lehtinen, isojen ikkunoiden alla + eteisessä sellaiset matalat tehokkaat patterit joissa on ulkopinta sellaista pystysuuntaista 1cm suorakaidekuviota mitä näki 1980-luvulla koulujen tuulikaapissa, näkee vieläkin ostoskeskuksien tuulikaapeissa
Yksi ILP asuintiloissa, pienellä käytöllä
Käytöstä poistettu/tyhjennetty uima-allas 9m x 4m x 2m 2. kerroksessa, ulkoseinää vasten (tuntui kevättalvella viileältä)
varaamaton takka (koristeena)
Kiitos kovasti.
-
Tervetuloa mukaan foorumille!
Koetin tehdä laskelman ja liitin siitä tulosteen omaan viestiisi (https://www.maalampofoorumi.fi/index.php?action=dlattach;topic=11702.0;attach=19298).
Jos laskelman lähtötiedoissa on virheellisyyksiä, kerro niistä ja korjaan ne. Korjaaminen on helppoa.
Laskelmassa olevan lämpöpumpun antoteho 30 kW (= lämmitysteho),
pitää katsoa pumpun valmistajan tiedoista B0 W50 tai B0 W55 olosuhteissa (http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=5629.msg67769#msg67769).
B0 W35 olosuhteissa ilmoitettu lämmitysteho on isompi ja se saavutetaan vain lattialämmityksellä eikä päde patterilämmityksellä.
Jos kohteessa on vain osaksikin patterilämmitys, on mitoitus tehtävä patterilämmityksen mukaisesti.
Tässä laskelman tulos tiivistettynä:
Talo ”Yksi ainoa ikkuna” TUUSULA (Uusimaa)
VUOTUINEN LÄMMITYSTARVE: PATTERILÄMMITYS - COP -laskennassa 47 °C - menovesi lämpötila max 54 °C
LÄMMITYSTARVE ILMAN LÄMMINTÄ KÄYTTÖVETTÄ - MUT = -27 °C
- Kellarikerros 1967: -Patterilämmitys, 15°C, 275 m2, 605 m3 20,7 W/m2 5,69 kW 10 579 kWh
- Asuinkerros 1967: -Patterilämmitys, 22°C, 275 m2, 743 m3 92,4 W/m2 25,42 kW 66 287 kWh
RAKENNUKSEN LÄMPÖHÄVIÖT YHTEENSÄ 57 W/m2 31,10 kW 76 866 kWh
• ERITTELY Osuus Max teho Osuus Energiaa/a
Johtumishäviöt 65,8% 20,47 kW 71,4% 54 904 kWh
Painovoimainen ilmanvaihto 18,9% 5,88 kW 15,4% 11 853 kWh
- josta sähköllä, jälkilämmitys asetusarvo +13 °C 0,0% 0,00 kW 0,0% 0 kWh
- maalämmöllä 18,9% 5,88 kW 15,4% 11 853 kWh
Vuotoilmat 15,3% 4,76 kW 13,2% 10 108 kWh
Lämmönsiirtokanaali 0,0% 0,00 kW 0,0% 0 kWh
Maalämmöllä yhteensä 100,0% 31,10 kW 100,0% 76 866 kWh
• JOHTUMISHÄVIÖIDEN ERITTELY Ala Osuus Teho Osuus Energia
Alapohjat 550,0 m2 -3 % -0,84 kW 3 % 2 023 kWh
Yläpohjat 550,0 m2 -12 % -3,82 kW -5 % -3 852 kWh
Umpiseinän ala 187,8 m2 24 % 7,51 kW 20 % 15 731 kWh
Ovet 12,0 m2 4 % 1,19 kW 3 % 2 083 kWh
Ikkunat 131,0 m2 53 % 16,43 kW 51 % 38 920 kWh
• Johtumat yhteensä 1 430,8 m2 66 % 20,47 kW 71 % 54 904 kWh
• Kiinteistö yhteensä 550 m2 1 348 m3 3,5 COP 30,6 kW 76 866 kWh
- Taloussähkön ja henkilöiden lämmitysvaikutus -1,6 kW -4 256 kWh
• Rakennuksen lämmitystarve 28,9 kW 72 610 kWh
- Lämmin käyttövesi, varaajatilavuus 0,248 m3 / 50 °C 3,3 COP 1,32 kW 5 500 kWh
- Ei huomioitu mitään lisälämmitysmuotoja 0 kWh 0,0 kW 78 049 kWh
- Maalämmöllä tuotetaan 30,0 kW 77 989 kWh
- Sähkövastuksella tuotettavaksi jää 61 kWh
Yhteensä 550 m2 142 kWh/m2 3,5 SCOP 30,0 kW 78 049 kWh
• Tarvittava lämmityslaitteen lämmitysteho 31,9 kW
- Valitun lämmityslaitteen lämmitysteho, ( Lähes täysteho ) 30,0 kW
- Valitun lämpöpumpun teho riittää saakka -24 °C
- Maasta kerätään ( 3,5 COP) 21,4 kW 55 522 kWh
- Sähkölaitokselta tulee pumpun käyttösähköä 22 527 kWh
- Ostosähköä yhteensä (pumpun käyttösähkö + vastuslämmitystä 61 kWh) 22 588 kWh
- Ei ole ilmanvaihdon jälkilämmitystä sähköllä! 0 kWh
• Tarvitaan 2 kpl 274 m kaivoa. Kaivojen yläosassa 6 m vedetöntä ja 15 m maaporausta. Poraussyvyys 274 m
- Kaivon aktiivisyvyys 268 metriä. Kaivoon tarvittavan keräimen pituus 2 x 274 m. Putkea kaivossa yhteensä 548 m
- Liitäntä pumpulta jakokaivolle. Välimatka = 10 m. (Painehäviö 4,8 kPa) 2 kpl PE63x5.8 20 m
Kaivon aktiivisyvyydellä tarkoitetaan sitä kaivon syvyyttä, jossa keruuputkisto on aina veden ympäröimänä.
• Alla painehäviö virtauksella 1,39 l/s (virtaus kaivoa kohden on 1,39 / 2 = 0,7 l/s = 42 l/min = 2502 l/h):
- Kaivo, painehäviö 0,7 l/s virtaus PE40*2.4 putkilla, ΔT = 3,5 K. Liitäntäputkitus mukana. Volyymi 1178 litraa 164 kPa = Kelvoton
- Kaivo, painehäviö 0,7 l/s virtaus PE45*2.6 putkilla, ΔT = 3,5 K. Liitäntäputkitus mukana. Volyymi 1479 litraa 87 kPa = Ok
- Kaivo, painehäviö 0,7 l/s virtaus PE50*2.8 putkilla, ΔT = 3,5 K. Liitäntäputkitus mukana. Volyymi 1818 litraa 50 kPa = 0,5 bar
Tai vaakakeruulla:
- kostea savi, vähintään 1267 m = 4 x 320 metriä PE40x3.7 SINIRAITA. Upotussyvyys vähintään 1 m. Vol 1451 ltr 36 kPa = 0,36 bar
...
Lämpökaivojen keskinäinen etäisyys laskelmassa on 25 metriä. Jos etäisyys jää pienemmäksi, tarvitaan syvemmät kaivot.
...
Jos haluat, lähetän koko laskelman sinulle tavalliseen sähköpostiisi. Silloin voisit itse korjata virheelliset lähtötiedot.
Laskentaohjelman avaamiseen tarvitaan koneellesi ladattu ilmainen LibreOffice -toimisto-ohjelma (https://fi.libreoffice.org/).
Laskentapohja on myöskin ladattavissa täältä. (http://bergheat.ingalsuo.fi/)
Tämäkin mitoituslaskelma on vain suuntaa antava; ei ole mikään takuumitoitus.
Luotettavimman suunnittelun ja mitoituksen saat paikalliselta alan ammattisuunnittelijalta.
-
Kiitos mitoituslaskelmasta. Lämmitystarve on kova, täytyy porata syvälle / 2 reikää. Jos ei nyt ihan Australiaan asti, niin Kiinaan ainakin. Olen koettanut lämmittää asuinkerrosta mahdollisimman paljon yhdellä ILP, tuntuu sisäyksiköstä lämpöä tulee reilusti. Mutta silti tuntuu kuin koettaisin kynttilällä lämmittää isoa kirkkoa :).