Maalämpöfoorumi
Maalämmön suunnittelu => Mitoitus omakotitalot ja pienet kohteet => Aiheen aloitti: Veranta - 27.08.23 - klo:18:11
-
Rakennuksen sijainti Suomen kartalla? Tieto tarvitaan mitoituksen laskemiseen. Etelä-pohjanmaa, Alajärvi
- Rakentamisvuosi?2007-2008 Onko rinnetalo? Ei
- Jos tiedossa, rakennuksen aikaisempi lämmitysöljyn, lämmityssähkön, polttopuun tms. vuosikulutus? Tieto on varsin hyödyllinen. Pelletin kulutus ollut n5500-6000kg(biomatic+ 20) Lisäksi lämmitetty 1200kg takkaa jonkin verran, menisikö pari heittokuutiota talvessa. Sähköä kulunut n8000kwh vuodessa. Taloudessa nykyään kesäisin 4-5 hlö ja jatkossa talvella vain 3 tuhlaamassa lämmintä vettä. Tilanteet voi tietysti muuttua.
- Patterilämmitys vai lattialämmitys? Lattialämmitys, myös yläkerrassa(kipsin sisässä) Veden lämpötila lattiaan max 35c
- Ilmanvaihto: koneellinen iv. lämmöntalteenotolla, huippuimuri, painovoimainen ilmanvaihto? Koneellinen vesikiertoisella jälkilämmöllä, alkaa pätkimään -17. ei olla silti nosteltu veden lämpötilaa, ollut max 35 astetta.
- Lämmitettävän rakennuksen ulkomitat tai ulkoseinien yhteenlaskettu ulkopituus. Puolilämpimä talli 7x7m , talon ulkopituus 46m
- Ulkoseinien lämpöeristeen materiaali ja paksuus, ulkoseinän kokonaispaksuus? 200mm mineraalivilla +12mm tuulileijona. Tallissa 175mm villa+ gyproc tuulensuoja.
- Kerrosten lukumäärä (kellari, alakerta, yläkerta)? 1.5
- Lämpimien tilojen neliömäärät kerroksittain (väliseiniä yms. ei lasketa pois)? Talo huoneistoala yht 174m2 570m3(brutto), alakerrassa 102m2 ja yläkerrassa n80m2(tästä osa alle 1,6m jota ei lasketa huoneistoalaan). Talli puolilämmin 43m2 115m3(netto).
- Huonekorkeudet kerroksittain? talossa alhaalla 2,7m ylhäällä 2,5m. Tallissa 2,7m
- Alapohjan laatu, (maanvarainen, rossipohja jne..) sekä lämpöeristeen laatu ja paksuus? Maanvarainen laatta, eristeitä (styrox) 100mm reunoilla 150mm
- Yläpohjan lämpöeristeen materiaali ja paksuus? Viistolla osuudella 300mm villa ja loput puhallusvilla riittävästi (ei muista)
- Millaiset ikkunat (2– vai 3 lasiset)? Onko ikkunoiden yhteisala huomattavasti normaalia suurempi tai pienempi? 3 ja normaali
- Onko muita lämmitettäviä tiloja, esim. autotalli? Onko rakennusten välillä lämmönsiirtokanaali ja kuinka pitkä? 11m pitkä kanaali jossa myös lämpysen käyttöven kierto
- Tilojen lämpötilat? (Esim. puolilämmin autotalli, jossa +12C lämpö.) Tallissa 30m2 puolilämmin ja n10m2 normilämpö n20c
- Jos on tiedossa rakennuksen ulkovaipan U -arvoja, olisi niistä kovasti hyötyä laskennassa. yläpohja 0,15 ulkoseinä 0,21 alapohja 0,25 tallissa vähän heikommat, siellä myös lamellinostovi 2.7m leveä ja 2,4m korkea
Naapureilla ollut kallio n18m syvyydellä, heihin matkaa kuitenkin väh 60m.
Mahdollisuus myös kaivaa putket peltoon. Pelto pannuhuoneesta n50m päässä, tämä osuus olis tarkoitus kaivaa kahdella putkella pellon reunaan, johon tulisi jakokaivo.
-
Tervetuloa mukaan foorumille!
Koetin tehdä laskelman. Klikkaa tätä; näet tehokuvaajan ja laskelman erittelyn. (https://www.maalampofoorumi.fi/index.php?action=dlattach;topic=11655.0;attach=19131)
Jos laskelman lähtötiedoissa on virheellisyyksiä, kerro niistä ja korjaan ne. Korjaaminen on helppoa.
Tässä laskelman tulos tiivistettynä:
Talo + autotalli ”Veranta” ALAJÄRVI (Etelä-Pohjanmaa)
VUOTUINEN LÄMMITYSTARVE: LATTIALÄMMITYS - COP -laskennassa 32 °C - menovesi lämpötila max 35 °C
LÄMMITYSTARVE ILMAN LÄMMINTÄ KÄYTTÖVETTÄ - MUT = -30 °C
- Talon alakerta 2007: Laminaatti-Lattialämmitys, 21°C, 102 m2, 275 m3 46,1 W/m2 4,71 kW 14 493 kWh
- Talon yläkerta 2007: Laminaatti-Lattialämmitys, 21°C, 80 m2, 176 m3 39,2 W/m2 3,14 kW 8 022 kWh
- Tallirakennus 2007: Kivi-Lattialämmitys, 15°C, 43 m2, 116 m3 72,6 W/m2 3,12 kW 6 474 kWh
- Lämpökanaali CALPEX QUADRIGA H32+32/S28+22/142, pituus 11m, dT=4K 9,3 kPa 0,10 kW 887 kWh
RAKENNUKSEN LÄMPÖHÄVIÖT YHTEENSÄ 49 W/m2 11,07 kW 29 876 kWh
• Kiinteistö yhteensä 225 m2 568 m3 5,0 COP 10,8 kW 29 876 kWh
- Taloussähkön ja henkilöiden lämmitysvaikutus -0,8 kW -2 155 kWh
• Rakennuksen lämmitystarve 10,0 kW 27 721 kWh
- Lämmin käyttövesi, varaajatilavuus 0,191 m3 / 50 °C 3,3 COP 1,06 kW 4 400 kWh
- Ei huomioitu mitään lisälämmitysmuotoja 0 kWh 0,0 kW 32 121 kWh
- Maalämmöllä tuotetaan 11,8 kW 32 121 kWh
- Sähkövastuksella tuotettavaksi jää 0 kWh
Yhteensä 225 m2 143 kWh/m2 4,7 SCOP 11,8 kW 32 121 kWh
• Tarvittava lämmityslaitteen lämmitysteho 11,8 kW
- Valitun lämmityslaitteen lämmitysteho, ( Optimiteho ) 11,8 kW
- Valitun lämpöpumpun teho riittää saakka -30 °C
- Maasta kerätään ( 4,7 COP) 9,5 kW 25 272 kWh
- Sähkölaitokselta tulee pumpun käyttösähköä 6 849 kWh
- Ostosähköä yhteensä (pumpun käyttösähkö + vastuslämmitystä 0 kWh) 6 849 kWh
- Ei ole ilmanvaihdon jälkilämmitystä sähköllä! 0 kWh
• Tarvitaan vähintään 267 m lämpökaivo. Kaivon yläosassa 6 m vedetöntä ja 20 m maaporausta. Poraussyvyys 267 m
- Kaivon aktiivisyvyys 261 metriä. Kaivoon tarvittavan keräimen pituus 2 x 267 m. Putkea kaivossa yhteensä 534 m
- Liitäntä pumpulta kaivolle. Välimatka = 50 m. (Painehäviö 13,1 kPa) 2 kpl PE50x4.6 100 m
Kaivon aktiivisyvyydellä tarkoitetaan sitä kaivon syvyyttä, jossa keruuputkisto on aina veden ympäröimänä.
• Alla keruupiirin painehäviö sileäseinämäisille keräinputkille virtauksella 0,67 l/s = 40,2 l/min = 2412 l/h:
- Kaivo, painehäviö 0,67 l/s virtaus PE40*2.4 putkilla, ΔT = 3,4 K. Liitäntäputkitus mukana. Volyymi 676 litraa 156 kPa = Kelvoton
- Kaivo, painehäviö 0,67 l/s virtaus PE45*2.6 putkilla, ΔT = 3,4 K. Liitäntäputkitus mukana. Volyymi 823 litraa 86 kPa = Arveluttava
- Kaivo, painehäviö 0,67 l/s virtaus PE50*2.8 putkilla, ΔT = 3,4 K. Liitäntäputkitus mukana. Volyymi 988 litraa 54 kPa = 0,54 bar
Tai vaakakeruulla:
- kostea savi, vähintään 666 m = 2 x 340 metriä PE40x3.7 SINIRAITA. Upotussyvyys vähintään 1,1 m. Vol 773 ltr 44 kPa = 0,44 bar
...
Jos haluat, lähetän koko laskelman sinulle tavalliseen sähköpostiisi. Silloin voisit itse korjata virheelliset lähtötiedot.
Laskentaohjelman avaamiseen tarvitaan koneellesi ladattu ilmainen LibreOffice -toimisto-ohjelma (https://fi.libreoffice.org/).
Laskentapohja on myöskin ladattavissa täältä. (http://bergheat.ingalsuo.fi/)
Tämäkin mitoituslaskelma on vain suuntaa antava; ei ole mikään takuumitoitus.
Luotettavimman suunnittelun ja mitoituksen saat paikalliselta alan ammattisuunnittelijalta.
-
Kiitos!
Hieman yllätyin vaadittavasta koneen koosta ja reiän syvyydestä. Aikoinaan (2006) kun suunniteltiin lämmitysjärjestelmää niin muistaakseni silloin tarjottiin 8kw konetta. Ilmeisesti silloin suosittiin enemmä osatehoista järjestelmää.
Nyt on tarjottu 10kw tai 3-12kw ja 200m reikää. Mut toki minusta parempi ettei ainakaan kovin paljon alimitoita.
Tuskin vaikuttaa mihinkään, mutta tuo 50m välimatka oli pannuhuoneesta pellonreunaan, keruuputkiston alkuun. Porakaivosta matkaa maalämpöpumpulle max 10m.
Laita vaan tulemaan sähköpostiin laskelma. Täytyy mielenkiinnosta muutella lukuja mikä vaikuttaa mihinkin :)
-
Jos tulee porakaivo, näyttäisi tältä:
• Tarvitaan vähintään 267 m lämpökaivo. Kaivon yläosassa 6 m vedetöntä ja 20 m maaporausta. Poraussyvyys 267 m
- Kaivon aktiivisyvyys 261 metriä. Kaivoon tarvittavan keräimen pituus 2 x 267 m. Putkea kaivossa yhteensä 534 m
- Liitäntä pumpulta kaivolle. Välimatka = 10 m. (Painehäviö 11,7 kPa) 2 kpl PE40x3.7 20 m
Kaivon aktiivisyvyydellä tarkoitetaan sitä kaivon syvyyttä, jossa keruuputkisto on aina veden ympäröimänä.
• Alla keruupiirin painehäviö sileäseinämäisille keräinputkille virtauksella 0,67 l/s = 40,2 l/min = 2412 l/h:
- Kaivo, painehäviö 0,67 l/s virtaus PE40*2.4 putkilla, ΔT = 3,4 K. Liitäntäputkitus mukana. Volyymi 555 litraa 155 kPa = Kelvoton
- Kaivo, painehäviö 0,67 l/s virtaus PE45*2.6 putkilla, ΔT = 3,4 K. Liitäntäputkitus mukana. Volyymi 702 litraa 85 kPa = Arveluttava
- Kaivo, painehäviö 0,67 l/s virtaus PE50*2.8 putkilla, ΔT = 3,4 K. Liitäntäputkitus mukana. Volyymi 867 litraa 52 kPa = 0,52 bar
-
... Laita vaan tulemaan sähköpostiin laskelma. Täytyy mielenkiinnosta muutella lukuja mikä vaikuttaa mihinkin :)
Laitoin laskelman 2 versiota sähköpostiisi..