Maalämpöfoorumi
Lämpöpumput => Nibe => Aiheen aloitti: silkwood - 09.12.22 - klo:11:31
-
Huomasin, että ulkolämpötilan ollessa -5 C kestää kompuralla saavuttaa haluttu 31 C suhteellisen kauan ja asteminuutut samalla vain pienenevät, kun laite ei saavuta nopeasti pyydettyä menoveden lämpöä. Ohessa myös logintutkija käyrät. Olen yrittänyt tällä hetkellä lämmittää vain yöllä taloa ja päiväsaikaan laittanut lämmön pois. Mitenkäs tuota omaa lämpökäyrää kannattaisi alkaa virittelemään tuon datan perusteella? Tarkoituksena on siis ylläpitää lämpöä talossa öisin MLP ja päivällä kovimpien pakkasten aikaan lisää lämpöä takalla. Tällä hetkellä ei siis ole tarkoitus pitää sisällä tasaista lämpöä vaan sellaiset olosuhteet, että talossa vielä vaatetuksen kanssa pärjää. Ulkolämpötilan ollessa -5 talossa on pärjännyt ilman takan tuomaa lisälämmitystä, mutta -10 asteen kohdalla tarkoitus olisi nyt käyttää takkaa myös.
Itselle on edelleen myös hieman epäselvää, että miten tuo kompressorin käyntiaika määräytyy eri ulkolämpötiloissa ja kuinka lämmintä menovettä tuolla kompressorilla voi edes tuottaa eri ulkolämpötiloilla? Kaikki rautalangasta väännetyt selvennykset otetaan vastaan tähän asiaan. Mikä siis vaikuttaa kompressorin tuottamaan maksimi menoveden lämpötilaan...
Onko minun tilanteessa mahdollista/järkevää säätää lämpökäyrä siten että kylmimpien pakkasten aikaan pyyntilämpötila pienenee, jotta kompressori saisi taukoja? Takka sitten hoitaisi viihtyvyyden päivällä.
-
Laita se koko lokitiedosto tänne.
Aika monta kysymystä, jotka menevät ihan perusasioihin.
Asteminuuttilaskenta menee niin, että jos menolämpö on asteen korkeampi kuin pyyntilämpö, silloin minuutin aikana asteminuutit nousevat yhdellä. Jos menolämpö (esim. kun kompura ei käy) on viisi astetta matalampi kuin pyyntilämpö, silloin asteminuutit laskevat minuutin aikana viidellä.
Pyyntilämpö taas riippuu ulkolämpötilasta ja pyyntilämpö määräytyy valitun lämmityskäyrän mukaan. Sitä voi käydä koneesta katselemassa käyrän alta että minkä lämpöistä nestettä pyydetään missäkin lämpötilassa.
Maksimi menoveden lämpötila riippuu vähän kaikesta eikä sillä mielestäni ole merkitystä kuin sitten ihan kovimpien pakkasten aikaan. Sen takia tuo asteminuuttilaskenta on olemassa, että kiertoon menee vain kulloinkin tarvittava määrä lämpöenergiaa.
Jos lämmitys on ollut päivän pois päältä, laatta on ehtinyt sinä aikana viilenemään ja yöllä tarvitaan sitten pidempiä käyntijaksoja. Kun lämmitys on koko ajan päällä, lämmitettävä neste on jo valmiiksi lämpimämpää ja käyntijaksot ovat lyhyempiä.
Laittamastasi kuvasta ei saa paljon irti mutta näyttäisi siltä, että ainakin perusasiat ovat kunnossa.
-
Asteminuutit yms. kyllä tiedossa miten pelittävät ja myös lämpökäyrän käyttäytyminen teoriassa.
Nyt hakusessa kuitenkin tähän yölämmitys systeemiin oikea tapa. Itsellä ajatus olisi lämmittää yöllä sen verran ku tarvii ja takalla loput sitten päivällä. Tähän asti toiminut hyvin, vaikka lämpötila sisällä tietysti laskee. Hakusessa on siis paras tapa tällaiseen systeemiin ja siksi juuri tuo kompressorin edit: max. tehon muodostama max. menoveden lämpötila eri ulkolämpötiloissa kiinnostaa. -5, -10, -20, -25 astetta tilanteessa. Meinaan, että jos pyyntilämpötila on kovempi kuin kone pystyy tuottamaan niin silloinhan se kompura käy koko yön yli tauotta.
Jos laitan oman lämpökäyrän vaikka vaateriin ulkoilman ollessa -10....-20 C ja pyynnin samaksi esim. 30 astetta niin kompura todennäköisesti lepoa aina välissä. Takalla sitten loppu lämpö tarvittaessa.
Veikkaan, että jos kone koko ajan käytössä tasaisesti niin sähkölaskussa näkyy aikalailla näillä hinnoilla ja on itseasiassa jo nyt huomattava ero viime vuoteen, jolloin kone oli tasaisesti päällä kokoajan ja pyrki tasaiseen sisälämpötilaan.
Mukana lokitiedot
Tuo laatan viilentyminen kyllä varmaan vaikuttaa tuohon kompuran käyntiaikaan. Eilen tosiaan minuutit vain jatkoivat ensi käynnistyksen jälkeen laskua vaikka kon oli ollut päällä tunnin.
Tuntuu, että alakerrassa betonilattia varaa jonkin verran aina lämpöä ja iltaa kohti tietysti on melkolailla viileä. Olisikohan sitten järkevää laittaa kompura pari kertaa käymään päivällä myös....
-
Kompressorin max teho ei riipu ulkolämpötilasta.
-
Tarkoitin max. tehon tuottamaa maksimi lämpötilaa tietyssä ulkolämpötilassa. Ilmeisesti tällainen on olemassa olkoonkin vaikeasti määritettävissä. Esim., jos ulkona on -20 astetta ei laite pelkällä kompuralla pysty enää pääsemään kuin tiettyyn menoveden lämpötilaa, vaikka mitä pyynti olisi. Tällöin asteminuutit vain vähenevät jatkuvasti ja kone käy vai olenko ymmärtänyt jotain väärin.
-
Huomasin, että ulkolämpötilan ollessa -5 C kestää kompuralla saavuttaa haluttu 31 C suhteellisen kauan ja asteminuutut samalla vain pienenevät, kun laite ei saavuta nopeasti pyydettyä menoveden lämpöä. Ohessa myös logintutkija käyrät. Olen yrittänyt tällä hetkellä lämmittää vain yöllä taloa ja päiväsaikaan laittanut lämmön pois. Mitenkäs tuota omaa lämpökäyrää kannattaisi alkaa virittelemään tuon datan perusteella? Tarkoituksena on siis ylläpitää lämpöä talossa öisin MLP ja päivällä kovimpien pakkasten aikaan lisää lämpöä takalla. Tällä hetkellä ei siis ole tarkoitus pitää sisällä tasaista lämpöä vaan sellaiset olosuhteet, että talossa vielä vaatetuksen kanssa pärjää. Ulkolämpötilan ollessa -5 talossa on pärjännyt ilman takan tuomaa lisälämmitystä, mutta -10 asteen kohdalla tarkoitus olisi nyt käyttää takkaa myös.
Itselle on edelleen myös hieman epäselvää, että miten tuo kompressorin käyntiaika määräytyy eri ulkolämpötiloissa ja kuinka lämmintä menovettä tuolla kompressorilla voi edes tuottaa eri ulkolämpötiloilla? Kaikki rautalangasta väännetyt selvennykset otetaan vastaan tähän asiaan. Mikä siis vaikuttaa kompressorin tuottamaan maksimi menoveden lämpötilaan...
Onko minun tilanteessa mahdollista/järkevää säätää lämpökäyrä siten että kylmimpien pakkasten aikaan pyyntilämpötila pienenee, jotta kompressori saisi taukoja? Takka sitten hoitaisi viihtyvyyden päivällä.
Onko sinulla tiedossa kuinka paljon kompressori kävi tilanteessa missä taloa lämmitettiin tasaisesti? Olisi hyvä jos tiedät vaikka nollakelissä ja -10 ja -20 suunnilleen käyntiajat. Esim itsellä käy tällä hetkellä noin 30% ajasta + 10% käyntiveteen.
Asiaa ei oikein ilman tuota tietoa voi suunnitella pidemmälle. Perustelen enemmän ja konkreettisesti kun laitat nuo arvioidut/tiedossa olevat käyntiaikatarpeet.
-
Kiitokset vastauksesta.
Minulla käyntiaika on ollut about 33% lämmitys+vesi loput lepoa. Minulla ei ole muuta kuin sähkönkulutus tiedot viime vuodelta ja ainakin kulutuksessa tämä systeemi on näkynyt selvästi. Lisäksi, kun pörssisähkö on reilusti halvempaa yöllä niin kun käyttää tuon 33% pelkästään halvemman sähkön aikaan tulee rahallista säästöä. Sisälämpötila tosin kyllä laskee enemmän. Tietysti, jos näillä pakkasilla muutenkin pääsee 30% käyntiaikaan täytyy tuota omaa systeemiä vielä miettiä. Täytyy kokeilla tuota jatkuvaa joku päivä, kun sähkön hinnat ovat hieman maltillisemmat.
-
Kiitokset vastauksesta.
Minulla käyntiaika on ollut about 33% lämmitys+vesi loput lepoa. Minulla ei ole muuta kuin sähkönkulutus tiedot viime vuodelta ja ainakin kulutuksessa tämä systeemi on näkynyt selvästi. Lisäksi, kun pörssisähkö on reilusti halvempaa yöllä niin kun käyttää tuon 33% pelkästään halvemman sähkön aikaan tulee rahallista säästöä. Sisälämpötila tosin kyllä laskee enemmän. Tietysti, jos näillä pakkasilla muutenkin pääsee 30% käyntiaikaan täytyy tuota omaa systeemiä vielä miettiä. Täytyy kokeilla tuota jatkuvaa joku päivä, kun sähkön hinnat ovat hieman maltillisemmat.
En nyt tiedä pumppusi tehoa, mutta jos nyt laskemisen helpottamiseksi leikitään sen olevan 10kw, niin 33% käyntiajalla (8h/vrk) talon lämmitysenergian tarve olisi 80kWh/vrk. Ulkolämpötilan laskiessa se luonnollisesti kasvaa, eli jos pumppu vaikka -10 lämpötilassa kävisi jo 50% (12h), niin lämmitystarve olisi 120kwh/vrk. Ymmärrätkö logiikan?
Eli tavallaan nyt täytyisi olla tiedossa paljonko pumppu käy oikealla lämpökäyrällä missäkin ulkolämmössä. Sen jälkeen voidaan lähteä miettimään miten se saataisiin parhaiten käymään vain halpoina tunteina. Unohdetaan toistaiseksi nuo asteminuutit ja menolämmöt.