Maalämpöfoorumi
Maalämmön suunnittelu => Mitoitus omakotitalot ja pienet kohteet => Aiheen aloitti: sipo - 08.12.22 - klo:15:16
-
Hei,
tässä mitoituspyyntö:
-Rakennuksen sijainti Suomen kartalla: Turku
- Rakentamisvuosi? 1956, Tasamaalla, kallion päällä.
- Jos tiedossa, rakennuksen aikaisempi lämmitysöljyn, lämmityssähkön, polttopuun tms. vuosikulutus? N. 30 000 kwh / vuosi, 2,5 m3 vesivaraaja, yösähkölämmitys. Sisälämpötila ollut melko korkea edellisillä asukkailla (23 C), tosin käyttöveden kulutus ollut vastaavasti erittäin pientä.
- Patterilämmitys vai lattialämmitys? Vesikiertoinen patterilämmitys.
- Ilmanvaihto: koneellinen iv. lämmöntalteenotolla, huippuimuri, painovoimainen ilmanvaihto? Koneellinen poisto, ns. talotuuletin. Osan vuodesta käytetty myös tuloilmalämmitintä (W=1,4kw) korvausilmaventtiilissä.
- Lämmitettävän rakennuksen ulkomitat tai ulkoseinien yhteenlaskettu ulkopituus. Kellari 9,77 m * 8,83 m. 1. kerros ulkopituus 28,43 m. Ullakko 9,77 m * 8,83 m.
- Ulkoseinien lämpöeristeen materiaali ja paksuus, ulkoseinän kokonaispaksuus? Rappaus 5 cm + siporex 35 cm + rappaus 5 cm.
- Kerrosten lukumäärä (kellari, alakerta, yläkerta)? Kellari, alakerta, yläkerta = 3.
- Lämpimien tilojen neliömäärät kerroksittain (väliseiniä yms. ei lasketa pois)? Kellari 71 m2, 1. kerros 83,7 m2 yläkerta 62,4 m2.
- Huonekorkeudet kerroksittain? Kellari 2,00 m, 1. kerros 2,55 m, ullakko keskiarvo 2,3 m.
- Alapohjan laatu, (maanvarainen, rossipohja jne..) sekä lämpöeristeen laatu ja paksuus? Maanvarainen betonilaatta, ei lämmöneristystä.
- Yläpohjan lämpöeristeen materiaali ja paksuus? 400 mm selluvilla
- Millaiset ikkunat (2– vai 3 lasiset)? Onko ikkunoiden yhteisala huomattavasti normaalia suurempi tai pienempi? 3-lasiset (1990-luku), normaali 1950-luvun ikkunamäärä
- Onko muita lämmitettäviä tiloja, esim. autotalli? Onko rakennusten välillä lämmönsiirtokanaali ja kuinka pitkä? Ei
- Tilojen lämpötilat? (Esim. puolilämmin autotalli, jossa +12C lämpö.) Kellari + 18, muuten +20 tavoite
- Jos on tiedossa rakennuksen ulkovaipan U -arvoja, olisi niistä kovasti hyötyä laskennassa. Ei valitettavasti
-
Tervetuloa mukaan foorumille!
Koetin tehdä laskelman ja liitin siitä tulosteen omaan viestiisi (https://www.maalampofoorumi.fi/index.php?action=dlattach;topic=11226.0;attach=17931).
Jos laskelman lähtötiedoissa on virheellisyyksiä, kerro niistä ja korjaan ne. Korjaaminen on helppoa.
Laskelmassa olevan lämpöpumpun antoteho [??] kW (= lämmitysteho),
pitää katsoa pumpun valmistajan tiedoista B0 W50 tai B0 W55 olosuhteissa (http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=5629.msg67769#msg67769).
B0 W35 olosuhteissa ilmoitettu lämmitysteho on isompi ja se saavutetaan vain lattialämmityksellä eikä päde patterilämmityksellä.
Jos kohteessa on vain osaksikin patterilämmitys, on mitoitus tehtävä patterilämmityksen mukaisesti.
Tässä laskelman tulos tiivistettynä:
Talo ”sipo” TURKU (Varsinais-Suomi)
VUOTUINEN LÄMMITYSTARVE: PATTERILÄMMITYS - COP -laskennassa 47 °C - menovesi lämpötila max 54 °C
LÄMMITYSTARVE ILMAN LÄMMINTÄ KÄYTTÖVETTÄ - MUT = -25 °C
- Kellari 1956: -Patterilämmitys, 18°C, 71 m2, 142 m3 34 W/m2 2,41 kW 5 510 kWh
- Keskikerros 1956: -Patterilämmitys, 21°C, 84 m2, 213 m3 47,2 W/m2 3,95 kW 9 270 kWh
- Talon yläkerta 1956: -Patterilämmitys, 21°C, 62 m2, 144 m3 45,3 W/m2 2,83 kW 6 665 kWh
RAKENNUKSEN LÄMPÖHÄVIÖT YHTEENSÄ 42 W/m2 9,19 kW 21 446 kWh
• Kiinteistö, 217 m2, 499 m3 3,6 COP 8,90 kW 21 446 kWh
- Lämmin käyttövesi, varaajatilavuus 0,18 m3 / 50 °C 3,4 COP 0,96 kW 4 000 kWh
- Yhteensä 3,6 SCOP 9,9 kW 25 446 kWh
- Vähennetään taloussähkön lämmitysvaikutus -1 503 kWh 0,58 kW 23 943 kWh
- Ei huomioitu mitään lisälämmitysmuotoja 0 kWh 0,00 kW 23 943 kWh
- Maalämmöllä tuotetaan 9,80 kW 23 943 kWh
- Sähkövastuksella tuotettavaksi jää 0 kWh
Yhteensä 217 m2 110 kWh/m2 3,6 SCOP 9,8 kW 23 943 kWh
• Tarvittava lämmityslaitteen lämmitysteho 9,9 kW
- Valitun lämmityslaitteen lämmitysteho, ( Optimiteho ) 9,8 kW
- Valitun lämpöpumpun teho riittää saakka -25 °C
- Maasta kerätään ( 3,6 COP) 7,1 kW 17 238 kWh
- Sähkölaitokselta tulee pumpun käyttösähköä 6 705 kWh
- Ostosähköä yhteensä (pumpun käyttösähkö + vastuslämmitystä 0 kWh) 6 705 kWh
- Ei ole ilmanvaihdon jälkilämmitystä sähköllä! 0 kWh
• Tarvitaan vähintään 174 m lämpökaivo. Kaivon yläosassa 5 m vedetöntä ja 10 m maaporausta. Poraussyvyys 174 m
- Kaivon aktiivisyvyys 169 metriä. Kaivoon tarvittavan keräimen pituus 2 x 174 m. Putkea kaivossa yhteensä 348 m
- Liitäntä pumpulta kaivolle. Välimatka = 10 m. (Painehäviö 7,1 kPa) 2 kpl PE40x3.7 20 m
Kaivon aktiivisyvyydellä tarkoitetaan sitä kaivon syvyyttä, jossa keruuputkisto on aina veden ympäröimänä.
• Alla keruupiirin painehäviö sileäseinämäisille keräinputkille virtauksella 0,54 l/s = 32,4 l/min = 1944 l/h:
- Kaivo, painehäviö 0,54 l/s virtaus PE40*2.4 putkilla, ΔT = 3 K. Liitäntäputkitus mukana. Volyymi 374 litraa 63 kPa = Ok
- Kaivo, painehäviö 0,54 l/s virtaus PE45*2.6 putkilla, ΔT = 3 K. Liitäntäputkitus mukana. Volyymi 471 litraa 37 kPa = 0,37 bar
Tai vaakakeruulla:
- kostea savi, 370 m = 2 x 180 metriä PE40x3.7 SINIRAITA. Upotussyvyys vähintään) 0,9 m. Vol 386 litraa 19 kPa = 0,19 bar
...
Jos haluat, lähetän koko laskelman sinulle tavalliseen sähköpostiisi. Silloin voisit itse korjata virheelliset lähtötiedot.
Laskentaohjelman avaamiseen tarvitaan koneellesi ladattu ilmainen LibreOffice -toimisto-ohjelma (https://fi.libreoffice.org/).
Laskentapohja on myöskin ladattavissa täältä. (http://bergheat.ingalsuo.fi/)
Tämäkin mitoituslaskelma on vain suuntaa antava; ei ole mikään takuumitoitus.
Luotettavimman suunnittelun ja mitoituksen saat paikalliselta alan ammattisuunnittelijalta.