Maalämpöfoorumi
Maalämmön suunnittelu => Mitoitus omakotitalot ja pienet kohteet => Aiheen aloitti: Zipoda - 07.10.22 - klo:16:24
-
Tällaisia lähtötietoja tarvittaisiin mitoituksen tekemiseen:
- Rakennuksen sijainti Suomen kartalla? Tieto tarvitaan mitoituksen laskemiseen.
Oulu
- Rakentamisvuosi? Onko rinnetalo?
Paritalo. 1957, Ei ole rinnetalo
- Jos tiedossa, rakennuksen aikaisempi lämmitysöljyn, lämmityssähkön, polttopuun tms. vuosikulutus? Tieto on varsin hyödyllinen.
Suorasähkölämmitys: kokonaiskulutus 29 400 kWh vuonna 2021. (2 aikuista, 2 teiniä + esikoululainen)
- Patterilämmitys vai lattialämmitys?
Ilmalämpöpumppu, pönttöuuni keskikerroksessa, sähköpattereita ja sähkölattialämmitys kellarissa. Talon pattereista vain neljä on käytössä, ilmalämpöpumpun puhaltaessa sekä keskikerrokseen, että yläkertaan.
- Ilmanvaihto: koneellinen iv. lämmöntalteenotolla, huippuimuri, painovoimainen ilmanvaihto?
Painovoimainen
- Lämmitettävän rakennuksen ulkomitat tai ulkoseinien yhteenlaskettu ulkopituus.
Korkeus yläpohjasta kellariin asti: 7.59 m (josta maapäällistä seinää 6.11 m ja kellarin maata vasten/alla olevaa seinää 1.48 m)
seinien pituus: 36.48 m
- Ulkoseinien lämpöeristeen materiaali ja paksuus, ulkoseinän kokonaispaksuus?
Ulkoseinän kokonaispaksuus: 18 cm
Eriste vaihtelee. Yläkerrassa on villoja, mutta ilmeisen huonosti asennettuna (vuotoja on).
Keskikerroksessa ei mitään (tämä kummallisuus on yleistä tällä alueella) osassa seinää voi olla muhaa, mutta oletettavasti ei ole, vaan vuonna 1957 oletettu tyhjiön olevan hyvä ratkaisu.
Kellarin seinä betonia? 20 cm + styroksi (fuktisol )10 cm talon ulkopuolella.
- Kerrosten lukumäärä (kellari, alakerta, yläkerta)?
Kolme: Kellari, alakerta, yläkerta.
- Lämpimien tilojen neliömäärät kerroksittain (väliseiniä yms. ei lasketa pois)?
Kellarin kokonaisala: 62.5 m2
Keskikerroksen kokonaisala: 64.65 m2
Yläkerran kokonaisala: 58.65 m2
- Huonekorkeudet kerroksittain?
Yläkerta: 2.48 m
Keskikerros: 2.48 m
Kellari: 1.96 m
- Alapohjan laatu, (maanvarainen, rossipohja jne..) sekä lämpöeristeen laatu ja paksuus?
Kellari on maata vasten. Eristeen laadusta ei tietoa.
- Yläpohjan lämpöeristeen materiaali ja paksuus?
Sahanpuru ja paksuus lienee noin 20 cm.
- Millaiset ikkunat (2– vai 3 lasiset)? Onko ikkunoiden yhteisala huomattavasti normaalia suurempi tai pienempi?
2 lasia. Yhteisala normaali.
- Onko muita lämmitettäviä tiloja, esim. autotalli? Onko rakennusten välillä lämmönsiirtokanaali ja kuinka pitkä?
Ei
- Tilojen lämpötilat? (Esim. puolilämmin autotalli, jossa +12C lämpö.)
- Jos on tiedossa rakennuksen ulkovaipan U -arvoja, olisi niistä kovasti hyötyä laskennassa.
Liitteenä paintilla piirtämäni piirros talon mitoista (ei siis ole missään mittasuhteessa)
Kiitos jo etukäteen! Olen valmis antamaan lisätietoja.
-
Tuleeko tähän kohteeseen maalämpökone ja patterilämmitys.
Vai tuleeko joku muu lämmönjakomenetelmä?
-
Tuleeko tähän kohteeseen maalämpökone ja patterilämmitys.
Vai tuleeko joku muu lämmönjakomenetelmä?
Kiitos vastauksesta.
Tulee maalämpöpumppu ja vesikiertoiset patterit.
-
Tervetuloa mukaan foorumille!
Koetin tehdä laskelman ja liitin siitä tulosteen omaan viestiisi (https://www.maalampofoorumi.fi/index.php?action=dlattach;topic=11046.0;attach=17333).
Ulkoseinien U -arvot laitettu lähinnä arvaamalla ja voivat poiketa todellisesta.
Jos laskelman lähtötiedoissa on virheellisyyksiä, kerro niistä ja korjaan ne. Korjaaminen on helppoa.
Laskelmassa olevan lämpöpumpun antoteho 11 kW (= lämmitysteho),
pitää katsoa pumpun valmistajan tiedoista B0 W50 tai B0 W55 olosuhteissa (http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=5629.msg67769#msg67769).
B0 W35 olosuhteissa ilmoitettu lämmitysteho on isompi ja se saavutetaan vain lattialämmityksellä eikä päde patterilämmityksellä.
Jos kohteessa on vain osaksikin patterilämmitys, on mitoitus tehtävä patterilämmityksen mukaisesti.
Tässä laskelman tulos tiivistettynä:
Paritalonpuolikas ”Zipoda” OULU (Pohjois-Pohjanmaa)
VUOTUINEN LÄMMITYSTARVE: PATTERILÄMMITYS - COP -laskennassa 47 °C - menovesi lämpötila max 54 °C
LÄMMITYSTARVE ILMAN LÄMMINTÄ KÄYTTÖVETTÄ - MUT = -32 °C
- Kellari 1957: Patterilämmitys, 20°C, 63 m2, 123 m3 23 W/m2 1,44 kW 5 396 kWh
- Keskikerros 1957: Patterilämmitys, 21°C, 65 m2, 160 m3 69 W/m2 4,46 kW 11 486 kWh
- Talon yläkerta 1957: Patterilämmitys, 21°C, 59 m2, 145 m3 73,6 W/m2 4,31 kW 11 117 kWh
RAKENNUKSEN LÄMPÖHÄVIÖT YHTEENSÄ 55 W/m2 10,21 kW 27 999 kWh
• Kiinteistö, 186 m2, 428 m3 3,6 COP 9,91 kW 27 999 kWh
- Lämmin käyttövesi, varaajatilavuus 0,212 m3 / 50 °C 3,4 COP 1,20 kW 5 000 kWh
- Yhteensä 3,6 SCOP 11,1 kW 32 999 kWh
- Vähennetään taloussähkön lämmitysvaikutus -1 315 kWh 0,44 kW 31 684 kWh
- Ei huomioitu mitään lisälämmitysmuotoja 0 kWh 0,00 kW 31 684 kWh
- Maalämmöllä tuotetaan 11,00 kW 31 683 kWh
- Sähkövastuksella tuotettavaksi jää 0 kWh
Yhteensä 186 m2 171 kWh/m2 3,6 SCOP 11,0 kW 31 684 kWh
• Tarvittava lämmityslaitteen lämmitysteho 11,1 kW
- Valitun lämmityslaitteen lämmitysteho, ( Optimiteho ) 11,0 kW
- Valitun lämpöpumpun teho riittää saakka -31 °C
- Maasta kerätään ( 3,6 COP) 8,0 kW 22 817 kWh
- Sähkölaitokselta tulee pumpun käyttösähköä 8 867 kWh
- Ostosähköä yhteensä (pumpun käyttösähkö + vastuslämmitystä 0 kWh) 8 868 kWh
- Ei ole ilmanvaihdon jälkilämmitystä sähköllä! 0 kWh
• Tarvitaan vähintään 240 m lämpökaivo. Kaivon yläosassa 4 m vedetöntä ja 20 m maaporausta. Poraussyvyys 240 m
- Kaivon aktiivisyvyys 236 metriä. Kaivoon tarvittavan keräimen pituus 2 x 240 m. Putkea kaivossa yhteensä 480 m
- Liitäntä pumpulta kaivolle. Välimatka = 10 m. (Painehäviö 7,4 kPa) 2 kpl PE40x3.7 20 m
Kaivon aktiivisyvyydellä tarkoitetaan sitä kaivon syvyyttä, jossa keruuputkisto on aina veden ympäröimänä.
• Alla keruupiirin painehäviö sileäseinämäisille keräinputkille virtauksella 0,55 l/s = 33 l/min = 1980 l/h:
- Kaivo, painehäviö 0,55 l/s virtaus PE40*2.4 putkilla, ΔT = 3,3 K. Liitäntäputkitus mukana. Volyymi 503 litraa 87 kPa = Huono
- Kaivo, painehäviö 0,55 l/s virtaus PE45*2.6 putkilla, ΔT = 3,3 K. Liitäntäputkitus mukana. Volyymi 635 litraa 49 kPa = 0,49 bar
- kostea savi, 626 m = 3 x 210 metriä PE40x3.7 SINIRAITA. Upotussyvyys vähintään 1,3 m. Vol 715 litraa 16 kPa = 0,16 bar
...
Jos haluat, lähetän koko laskelman sinulle tavalliseen sähköpostiisi. Silloin voisit itse korjata virheelliset lähtötiedot.
Laskentaohjelman avaamiseen tarvitaan koneellesi ladattu ilmainen LibreOffice -toimisto-ohjelma (https://fi.libreoffice.org/).
Laskentapohja on myöskin ladattavissa täältä. (http://bergheat.ingalsuo.fi/)
Tämäkin mitoituslaskelma on vain suuntaa antava; ei ole mikään takuumitoitus.
Luotettavimman suunnittelun ja mitoituksen saat paikalliselta alan ammattisuunnittelijalta.
-
Kiitos Tomppeli,
Tämä auttaa paljon! Halusin varmistaa tarjouslaskelman.
Siinä oli laitettu 250 metrin kaivo ja Jäspi Jämä Star 12kWh RST pumppu. Eli pitäisi toimia. En tiedä kannattaisiko pyytää vielä varmuuden vuoksi poraus syvyyteen 260 metriä.
Yläkerrassa lämittetäviä nelliöitä varmaan vähän yläkanttiin, kun on viistokatot.
-
Kyllä 250 metrinen kaivo riittää, mutta keruun putkitus pitää olla 45 tai 50 millinen.
-
Kyllä 250 metrinen kaivo riittää, mutta keruun putkitus pitää olla 45 tai 50 millinen.
Kiitos Tomppeli,
Onko noita keruuputkia siis myös pienemmällä halkaisijalla? Onko kuinka yleistä käyttää pienempää? Miten halkaisija vaikuttaa keruu ominaisuuksiin?
(Ilmeisesti isommassa putkessa kiertää hitaammin? --> enemmän aikaa lämmölle siirtyä?)
-
Keruun putkitus pitää olla riittävän isoläpimittainen, jotta maalämpökoneen maakiertopumppu ehtii tuoda riittävällä nopeudella lämpöä maasta.
40 millinenkin on liian pieniläpimittainen.
Tarvitaan vähintään 45 millinen maakeruun putkitus.
Jos teet keruun liian pieniläpimittaisella putkituksella laskee maalämpökoneesi hyötysuhde (COP) reippaasti. On huono idea säästää keruuputkituksen mitoissa.
-
Keruun putkitus pitää olla riittävän isoläpimittainen, jotta maalämpökoneen maakiertopumppu ehtii tuoda riittävällä nopeudella lämpöä maasta.
40 millinenkin on liian pieniläpimittainen.
Tarvitaan vähintään 45 millinen maakeruun putkitus.
Jos teet keruun liian pieniläpimittaisella putkituksella laskee maalämpökoneesi hyötysuhde (COP) reippaasti. On huono idea säästää keruuputkituksen mitoissa.
Vielä (tyhmä kysymys): mitä suurempi halkaisija, sitä parempi? Valitsen ehdottomasti 50 millisen siinä tapauksessa.
-
45 millinenkin riittää.