Maalämpöfoorumi
Ongelmia maalämmön kanssa => Yleistä => Aiheen aloitti: Ville H - 21.09.22 - klo:20:24
-
Pumppu on Jämä/Nibe 1145 10kw, huomasin että lattialämmityksen paine oli noussut 2.5bar:iin ja varoventtiilistä oli vettä tiputellut. Laskin paineet eilen 1bar tuntumaan ja nyt ne olivat jo nousseet takaisin 2bar.
Mahtaisikohan vika olla pumpun vaihtoventtiilissä? Ja mitenhän tuota voisi testailla, ilmeisesti tuolle vaihtoventtiilille oli jokin pakko ohjaus olemassa.
Pumpun vaihtoventtiili on vaihdettu jo kertaalleen...
-
Minkä ikäinen laitteisto? Äkkiseltään tulee mieleen, että lämminvesivaraajan kierukka vuotaa ja käyttöveden paine pääsee lämmitysverkkoon kierukan kautta.
Tuonhan voi testata sulkemalla varaajan kylmävesilinjan ja päästämällä kuuman veden paine nolliin jostain hanasta ja sitten laske lämmityspiirin paine taas 1 bar, jos paine ei nyt nouse niin vika lienee kierukassa.
-
Laitteisto on noin 10 vuotta vanha. Varaajana on Jäspi 500L
-
Onko menoveden lämpötila mikä ja onko siinä tapahtunut muutosta aiempaan? Toki vaihtoventtiili voi vuotaa lämmintä vettä käyttövesikierukan kautta lämmityspuolelle, mutta ei sen pitäisi painetta niin paljon nostaa että varoventtiili sitä joutuisi purkamaan.
Jos paisuntasäiliön esipaine karannut, niin lämmityksen aikana lämmitysverkon paine taitaa myös nousta kun ei ole enää laajenemisvaraa säiliössä käytössä, oliko tuon vian havainnon aikaan mitenkä ollut lämmitystarvetta ja kuinka kuumaa menovesi yleensä on ollut? Esipaineen voi tarkistaa, kun laskee lämmityspiirin paineettomaksi ja mittaa säiliön pohjassa olevasta venttiilistä paineen, pitäisi olla jotain luokkaa 0,25-0,5 bar.
-
Minkä ikäinen laitteisto? Äkkiseltään tulee mieleen, että lämminvesivaraajan kierukka vuotaa ja käyttöveden paine pääsee lämmitysverkkoon kierukan kautta.
Tuonhan voi testata sulkemalla varaajan kylmävesilinjan ja päästämällä kuuman veden paine nolliin jostain hanasta ja sitten laske lämmityspiirin paine taas 1 bar, jos paine ei nyt nouse niin vika lienee kierukassa.
Jos tuon @Lappasen ehdottaman testin aikana paine edelleen nousee niin sitten on mahdollista että lauhduttimen lämmönvaihtokennossa on jotain puhki ja kylmäaineen paine vuotaa lämmitysverkon puolelle.Kylmäaineen paine lauhduttimessa on normaalisti jotain 5-7bar kompressorin seistessa ja 15-20bar kun kompressori käy.
On kyllä hyvin harvinaista tuollainen.
Vahtoventtiili ei voi vaikuttaa verkoston paineisiin.
-
Onko menoveden lämpötila mikä ja onko siinä tapahtunut muutosta aiempaan? Toki vaihtoventtiili voi vuotaa lämmintä vettä käyttövesikierukan kautta lämmityspuolelle, mutta ei sen pitäisi painetta niin paljon nostaa että varoventtiili sitä joutuisi purkamaan.
Jos paisuntasäiliön esipaine karannut, niin lämmityksen aikana lämmitysverkon paine taitaa myös nousta kun ei ole enää laajenemisvaraa säiliössä käytössä, oliko tuon vian havainnon aikaan mitenkä ollut lämmitystarvetta ja kuinka kuumaa menovesi yleensä on ollut? Esipaineen voi tarkistaa, kun laskee lämmityspiirin paineettomaksi ja mittaa säiliön pohjassa olevasta venttiilistä paineen, pitäisi olla jotain luokkaa 0,25-0,5 bar.
Tuo paineen nousu alkoi ilmenemään kun laitoin talon kuivien tilojen ja tallin lattialämmityspiirit päälle. Normaalisti kesäksi olen pysäyttänyt tallin ja talon kuivien tilojen kiertovesipumput.
Pumppu ei ole ollut päällä kun olen sattunut varastossa käymään, olen vain huomannut että lattialämmityspiirien paine on noussut ja kerran on lattia ollut märkänä kun ylipaineeventtiilistä on vedet tullu pihalle. Eipä tuo lämmityksen menovesi kovin lämmintä näillä keleillä vielä tahdo olla, ainakaan pyynti ei ole.
-
Ensin kalvopaisunta-astian esipaineen tarkastus ja säätö oikea oppisesti. Jos kalvo ehjä, ei tarvitse uusia kalvo-pa:ta. Jos kalvo ei ole ehjä, kalvo-pa vaihtoon.
Jos edellä mainitut asiat eivät rauhoita paineen kohoamista, niin sitten voisi epäillä levylämmönvaihtimen vuotoa. Jos kylmäaine vuotaa vesipiiriin suuntaan, on syytä reagoida asiaan nopeasti, ennen kuin vesi pääsee kylmäainepiiriin.
-
Mitään mittauksia en ole kerennyt tekemään. Sen koitin että paisuntasäiliössä on painetta, pohjan paineventtiiliä kun vähän avasin niin ilmaa tuli heti ulos.
Paineet nousee tuohon vajaaseen 3bar edelleen ja ylipaineventtiilistä kun valuttelee useamman litran vettä niin paineet saa putoamaan normaaliksi. Vettä tuonne jostain nyt tulee lisää, hankala vain testata tuota varaajan paineettomaksi laskemistä näin lapsiperheessä. Paine kun ei mittaria seuraamalla nouse mitenkään "silmissä"
-
Kyllä se varaajan kierukka kannattaa testata, sammutat lämpöpumpun ja lasket paineet nolliin lämmityspiiristä vaikka yöksi. Eiköhän se painemittari jotain painetta jo yön jälkeen näytä jos kierukan kautta vesi lämmityspiiriin pääsee, ei pitäisi vaikuttaa aamusuihkuunkaan mitenkään kunhan aamulla paineistat taas piirin ja käynnistät pumpun.
-
Kyllä se varmaan tuo lämminvesi kierukka on puhki ja vuotaa sinne lämmityspiiriin. Jos kaasua vuotaisi kiertoveteen, niin luulisi jo jostain kuuluvan melkoinen pörpötys. Jos sattuisi olemaan laipalliset kierukat, niin selviäisi varmaan sen vaihdolla.
Edittinä vielä. Oliko tuo Jäspin 500 L varaaja Star mallia, eli onko siinä lämmityskierukka sisällä, jossa siis kiertää patterivesi, vain onko tuo sellainen malli, joka on täynnä patterivettä, jossa on lämminvesikierukka ?
Toinenhan on noista 10 bar säiliö, jossa 3 bar kierukassa ja toinen sitten 3 bar lämmitysvaraaja, jossa kiertää 10 bar kierukka.
Epäilen, ettei latauskierukka ole vaihtokelpoinen, mutta kuumavesikierukka saattaa olla. Jos täyttöhanat eivät vuoda, niin ei tuolla ole muuta paikkaa nestevuodolle, kuin se varaajan sisusta. Syöpymiset riippuu paljon sen käyttöveden laadusta. Jotku syövyttää nopeastikin. Voisi tarkastaa kemian ja tarvittaessa yhteys Wattmaniin laadun parantamiseksi.
-
Kyllä se varmaan tuo lämminvesi kierukka on puhki ja vuotaa sinne lämmityspiiriin. Jos kaasua vuotaisi kiertoveteen, niin luulisi jo jostain kuuluvan melkoinen pörpötys. Jos sattuisi olemaan laipalliset kierukat, niin selviäisi varmaan sen vaihdolla.
Edittinä vielä. Oliko tuo Jäspin 500 L varaaja Star mallia, eli onko siinä lämmityskierukka sisällä, jossa siis kiertää patterivesi, vain onko tuo sellainen malli, joka on täynnä patterivettä, jossa on lämminvesikierukka ?
Toinenhan on noista 10 bar säiliö, jossa 3 bar kierukka ja toinen sitten 3 bar lämmitysvaraaja, jossa kiertää 10 bar kierukka.
Epäilen, ettei latauskierukka ole vaihtokelpoinen, mutta kuumavesikierukka saattaa olla. Jos täyttöhanat eivät vuoda, niin ei tuolla ole muuta paikkaa nestevuodolle, kuin se varaajan sisusta. Syöpymiset riippuu paljon sen käyttöveden laadusta. Jotku syövyttää nopeastikin. Voisi tarkastaa kemian ja tarvittaessa yhteys Wattmaniin laadun parantamiseksi.
Varaaja on Jämä VLM 500 star. Aika shita laatua on kun ei kymmentä vuotta kestä.
-
Tuo onkin varsin erikoista, jos haponkestävä teräs antaa noin nopeasti periksi noissa Jäspin varaajissa. Senhän pitäisi olla juuri AISI 316L laatua. Tässä siis tietysti tuo, että vain ”epäilynä” tuo paikka, josta paine pääsee nousemaan vesijohtopaineeseen. Paisunta-astiat taas vaikuttaa isommin, jos tilavuus ei ole kunnossa suhteessa kiertovesimäärään. Meillä laitettiin 18 L lisäksi 80 L pönttö, niin kausivaihteluiden tiputtelut loppui siihen. Eikä ilmatkaan enää lorise. Käyttövesipuolelle laitettiin C2B-130L, eli 130 L kalvopaisuntasäiliö, ilman takaiskua, niin loppui myös käyttövesien tiputtelut lattioille. Meillä siis porakaivovesi. Tippaakaan ei tule enää lattioille, vaikka laskisi lämmintä vettä niin, että varaaja kylmenee jo kunnolla, eli muutama tunti putkeen pihalle uima-altaaseen.
Jos vuoto olisi siis lämpöpumpun sisällä, niin vuotosuunta kylmäainepiiristä on joko kaivon kiertoon, tai sitten siihen lämmityskiertoon ja se tulee ulos kaasuna sen aikaa kun kaasua riittää. Käyttöveden paine pääsee ainoastaa täyttöhanan, tai varaajan kierukan kautta lisäämään juurikin vesimäärää lämmityskiertoon.
-
Tuo onkin varsin erikoista, jos haponkestävä teräs antaa noin nopeasti periksi noissa Jäspin varaajissa. Senhän pitäisi olla juuri AISI 316L laatua. Tässä siis tietysti tuo, että vain ”epäilynä” tuo paikka, josta paine pääsee nousemaan vesijohtopaineeseen. Paisunta-astiat taas vaikuttaa isommin, jos tilavuus ei ole kunnossa suhteessa kiertovesimäärään. Meillä laitettiin 18 L lisäksi 80 L pönttö, niin kausivaihteluiden tiputtelut loppui siihen. Eikä ilmatkaan enää lorise. Käyttövesipuolelle laitettiin C2B-130L, eli 130 L kalvopaisuntasäiliö, ilman takaiskua, niin loppui myös käyttövesien tiputtelut lattioille. Meillä siis porakaivovesi. Tippaakaan ei tule enää lattioille, vaikka laskisi lämmintä vettä niin, että varaaja kylmenee jo kunnolla, eli muutama tunti putkeen pihalle uima-altaaseen.
Jos vuoto olisi siis lämpöpumpun sisällä, niin vuotosuunta kylmäainepiiristä on joko kaivon kiertoon, tai sitten siihen lämmityskiertoon ja se tulee ulos kaasuna sen aikaa kun kaasua riittää. Käyttöveden paine pääsee ainoastaa täyttöhanan, tai varaajan kierukan kautta lisäämään juurikin vesimäärää lämmityskiertoon.
Ja jos kaasut vuotaisi verkostoon niin luulisi että se pitäisi ääntä, tai tulisi ulos ilmakelloista kun ne avaa.
Täyttöhanoja olen väännellyt ja ne tuntuu pitävän, kyllä se tuo varaaja taitaa olla shitna koska tuskin paisuntasäiliöiden paine lisäisi lämmitysverkoston vesimäärää päivittäin useilla litroilla, tai ainakin se paineen nouseminen loppuisi jossain vaiheessa kun verkostosta laskee päivittäin litroja pois.
Mikähän varaaja voisi olla hyvä tuon vanhan tilalle, jos ei laita uutta samanlaista.
-
Eihän noita uskalla suositella, jos onkin ihan soossia koko laitos sitten kohta. Mulla on ollut Viessmann Vitocell 100 v mallia CVW 390 L. Mulla siis tuo 17 kW on/off vielä pystyy juuri ja juuri siihen pukkaamaan täydellä teholla lämpöä, eikä tukehdu. Eli se on ihan minimi 17 kW on/off koneelle. Laitatin siihen sähköanodi , kun epäilin etteti ne magnesium anodin lopulta kauan pelaa. 9 v on nyt kohta täynnä. Ainakin erinomainen lämmöneritys siinä on, eikä hohka pätkääkään lämpöjä tekniseen tilaan. Suklaalevy säilyy vielä katolla normaali syömäkelpoisena sellaiset pari kuukautta. Eli tällainen sähköanodilla.
https://vesihana.fi/tuote/viessmann-vitocell-100-v/?gclid=EAIaIQobChMIzaPJ8JGV-wIVk4xoCR2afgqrEAYYASABEgJdqvD_BwE
Toisaalta taas tuli mieleen, että onkohan nuo Jäspi Star varaajat aina ollu haponkestävää terästä, vain onko muutos tehty nykyisiin vasta? Kannattaa varmaan kysäistä Jäspiltä, tai kenen lie nykyään ovatkaan. Tuo anodi kyllä aina mietityttää noissa. Kuulemma ovat karun näköisiä olleet joskus vaihdettaessa, mutta noissa happosäiliöissä en tiedä onko ollenkaan tarvetta ja kumpi siellä sitten syöpyisi? Kuparikierukka kaiketi, jos vedet tulee kovemmasta paineesta matalampaan. En nyt muista noita reaktioita, mutta joku jalompi metalli se kupari kai pitäisi olla.
Lisä edittinä. Tuohan oli vissiin RST kuumavesisäiliö, jossa siis on kai haponkestävä lämmityskierukka. Mitenköhän tuollainen voisi syöpyä mistään enää.
Voisi melkein suositella uutta paisunta-astiaa ja vähän suurentaa sen kokoa samalla. Saattaa olla, että se vanha kalvo on poksahtanut, kun avattiin lisää viileää vettä ja se sitten lämmitettiin takaisin normilämpöön. Mulla on siis 18 L + 80 L paisunta reserviä lämmityksessä ja 130 L kalvopaisunta käyttövedelle.
-
Kyllä kovasti kuulostaa kylmäainevuodolta, joten huoltomies asiaa paikalle ihmettelemään.
Kalvopaisunta-astian 0,5barin esipaine ei voi nostaa verkoston painetta mihinkään suuntaa vaikka rikkoontuisi, eikä noin kova nousu johdu edes lämpötilan nousun tuomasta painevaikutuksesta.
Kyllä jos tahti on tuo niin kohta kone alkaa tekemään matalapainehälytyksiä tai koneen teho muuten alkaa laskemaan, vaikka kävisikin, käy vain paljon kauemmin mitä ennen, kunnes toiminta lakkaa.
-
Vaikea uskoa, että kylmäainevuoto olisi kyseessä. Tuolta on kuitenkin tainnut jo litrakaupalla päivittäin(?) tulla piiristä vettä pihalle ja paine noussut joka kerta korkealle, eikai sitä kylmäainetta rajattomasti voi piiriin valua ja lorinaakin jo luulisi kuuluvan kun ei sinne tosiaan ole taidettu yhtään uutta vettä laittaa?
-
Moi, joko aloittajan ongelma ratkesi? Jos, niin miten? Itsellä hyvin samanlainen ongelma käsissä, pumppuna Viesmann 222 ja huolena, että meneekö vaihtoon koko p...a. Huoltoliike parhaillaan selvittelee, onko näihin osia saatavilla eli onnistuisiko varaajan vaihto tarvittaessa. 2014 käyttöön otettu kone eli hiertää kyllä aika pahasti, jos koko kone olis pakko vaihtaa 8 vuoden kohdalla. En voi uskoa.
-
Vaikea uskoa, että kylmäainevuoto olisi kyseessä. Tuolta on kuitenkin tainnut jo litrakaupalla päivittäin(?) tulla piiristä vettä pihalle ja paine noussut joka kerta korkealle, eikai sitä kylmäainetta rajattomasti voi piiriin valua ja lorinaakin jo luulisi kuuluvan kun ei sinne tosiaan ole taidettu yhtään uutta vettä laittaa?
Kertaakaan en ole vettä lisännyt ja kyllä tuota helposti toista ämpärillistä saisi päivässä valuttaa pihalle.
Putkimies kävi vaihtamassa täyttöventtiilin, josta ei ollut apuja ja päätyi siihen että pakko olla varaajan kierukan rikki. Uutta varaajaa ei ole vielä asennettu kun niitden toimitusajat on aikas pitkiä.
Kylmäainevuodosta meinas että kone olisi jo kokonaan rikki jos se vuotaisi ja samaten piirit pitäisi kunnon lorinaa.
-
Moi, joko aloittajan ongelma ratkesi? Jos, niin miten? Itsellä hyvin samanlainen ongelma käsissä, pumppuna Viesmann 222 ja huolena, että meneekö vaihtoon koko p...a. Huoltoliike parhaillaan selvittelee, onko näihin osia saatavilla eli onnistuisiko varaajan vaihto tarvittaessa. 2014 käyttöön otettu kone eli hiertää kyllä aika pahasti, jos koko kone olis pakko vaihtaa 8 vuoden kohdalla. En voi uskoa.
Varaajan vaihto onnistuu näihin ja niitä saa tilauksesta. Tosin toimitusajat elää tällä hetkellä.
Vinkkinä tähän, että käytä varaajan vaihtoon vain sen osaavaa tekijää....
-
Varaaja vaihdettu, enää ei nouse paineet! Kyllähän tuo loppuvaiheessa jo hyvin valutti varoventtiilistä vettä lattiakaivoon..
-
Hyvä, että asia ratkesi.
Varaajan käyttöikä jäi lyhyeksi. Olis mukava nähdä kuvaa tai jotain, mikä kohta on pettänyt ja miksi. ( valmistusvirhe/asennusvirhe? materiaali ruostunut? murtunut? )
Tai kiinnostaako asia / katsoitteko tarkemmin?
-
Tulee jo tuotevastuu kysymyksetkin mieleen, että onko käytetty oikeita materiaaleja ja menetelmiä. Esim hitsattaessa poltettu putkia romuksi, tai muuta epäilyttävää. Haponkestävästä kun koko sisusta, niin onhan tuo outo ilmiö, että murenee käsiin pönttö. Tietysti mahdollisimman ohutta tavaraa kustannusten takia, mutta sitten vielä vaaditaan hyvät taidot hitsauksen rattiin. Ei tosin ole tietoa rakennusprosessista, mutta jostain pitäisi löytyä selitys tuolle rapistumiselle.