Maalämpöfoorumi
Lämpöpumput => Thermia => Aiheen aloitti: Maiju123 - 13.08.22 - klo:16:41
-
Meillä on Thermian diplomat. Näillä sähkö hinnoilla sähkölasku oli jo viime vuonna 880 pahimpina talvikuukausina
, saati tulevan talven hintoja. Tarkoitus olisi lämmittää osin varaavalla takalla. Eikö niin, että pumppu lämmittää ulkolämpötilan mukaan, eikä takasta ole hyötyä suoraan. Miten alas voi säätää ulkolämpötilan, josta alkaa lämmittää ja miten yleensäkin säätää mahdollisimman edulliseksi?
-
Saako tohon vehkeeseen sisäanturin ja löytyykö sille järjellinen paikka huushollista?
Ilmeisesti on iso kone ja paljon lämmitettävää tuolla 880€/kk ajateltuna tai sitten sähkösoppari semmonen joka tuon mahdollistaa.
-
Saako tohon vehkeeseen sisäanturin ja löytyykö sille järjellinen paikka huushollista?
Ilmeisesti on iso kone ja paljon lämmitettävää tuolla 880€/kk ajateltuna tai sitten sähkösoppari semmonen joka tuon mahdollistaa.
Vanhasta ketjusta päättelen tämän kohteen olleen noin 11kW, kaivohan oli noin 160m. Ja talo 2008 rakennettu, eli ei pitäisi olla ihan läpituulettuva.
880e/kk maalämpöomakotitalossa ei kuulosa terveeltä. Oli sähkönhinta mitä tahansa.
-
Mitä sanoo koneen laskurit, onko vastukset olleet päällä kuinka paljon?
Ei kai keruu kylmäksi ole mennyt noilla @luu5 mitoilla?
-
Näillä sähkö hinnoilla sähkölasku oli jo viime vuonna 880 pahimpina talvikuukausina
Ensiksi kannattaisi selvitää mihinkä tuo sähkö on haaskattu.
Katso sähkölaskuista paljonko on ollut sähkön kulutus kWh:na noina pahimpina talvikuukausina?
ATS
-
Vanhasta ketjusta päättelen tämän kohteen olleen noin 11kW, kaivohan oli noin 160m. Ja talo 2008 rakennettu, eli ei pitäisi olla ihan läpituulettuva.
Jos talon lämmitystarve vastaa tuota ylläkerrottua 11 kW maksimitehoa, on porakaivo aivan liian matala.
160 metrin sijaan tarvittaisiinkin noin 260 metrinen, vaikka kohde olisi Etelä-Suomessakin.
Jos kaivo on liian matala, saattaisi kone käyttää talvella paljonkin vastuksia, josta suuri sähkön kulutus voisi johtua.
Nyt kuitenkin kaikenlaiset lähtötiedot laskentaa varten ovat ihan pelkkiä arvailuja, joten tuo heittämäni metrimäärä on täysin vailla pohjaa.
-
Aika paljon enemmän tarvittaisiin tietoja kohteesta. Ensimmäisenä kokeilisin ottaa kokonaan vastukset pois käytöstä ja katsoa, mihin tuo pumppu oikeasti pystyy nyt ennen lämmityskautta.
Edittinä vielä, että tämähän olikin jo aikaisemminkin korjailtu ja kompuroita ym vaihdettu. Taitaa olla jatkuvan remontoinnin kohde jos ei rakennella kuntoon. Samanmittainen maapiiri kaivon rinnalle voisi toimia pelastajana, eikä kustanna mahdottomia.
-
Ompa hienoa, kun löytyy jo pohjatiedot! Meillä on sähkönkulutus noin 16 000kwh vuodessa (kuuden hengen perhe, jossa nuoret käy suihkussa paljon...). Aikaisemmilla sähkönhinnoilla sähkölaskut oli noin 370 pahimpina pakkaskuukausina, mutta pörssisähköhän meillä oli kun tuollainen 880 sähkölasku saatiin.
Onkohan sisäanturin laittaminen kallista ja koska talossa on yksi iso korkeatila ja muut huoneet pienempiä, niin en oikein tiedä mihin sen laittaisi.
-
KAtselin sitä isoa laskua, oli joku kylmä kuukausi ja kulutus koko taloudelle oli siinä kuussa 2400kwh, onko se paljon maalämpöpumpulle ja 6 hengelle? Talossa on paksut seinät ja hyvät eristeet, mutta yksi iso ja korkea tila....
Meillä oli silloin yksi iso syöppö eli autotallissa on sähkölämmitteinen lattialämmitys, jota pidettiin niin, ettei mene pakkasen puolelle. Sen jälkeen laitettiin pois...
-
Jos kaikki on kunnossa eikä talossa isoja sähkösyöppöjä niin 1300-1500 kWh pitäis karkeasti 6 henklön talous mennä 2008 rakennetussa alta 200m2 talossa talvikuukausina. Siihen nähden tuo 2400 kWh on korkeahko kulutus.
-
Meillä korkein kk-kulutus 12kW maalämpökoneella oli viime joulukuu. Carunan ilmoittamalla keskilämpötilalla -6 astetta, kokonaiskulutus oli 1619 kWh. Lämmitettävää meillä on yli 300m2, joten teidän koneen asetuksia on syytä vilkaista.
-
En pitäisi mahdottomana, että autotallin lattialämmitys voisi 1000kWh/kk viedäkin.
-
Lisätään listaan, niin tammikuussa 2022 jolloin täällä -4c keskilämpötila ja 252m2 lämmitettävää alaa, niin kiinteistön kokonaiskulutus 1320kWh josta maalämpöpumpun osuus 926kWh ja ilmanvaihdon 56,8kWh.
-
Kyllä se taitaa meillä olla tuo autotalli, joka vie. Katselin muita kuukausia ja syyskuu 880 kwh, lokakuu 1300, marraskuu 1500, joulukuu 2400, tammikuu 1900, helmikuu 1450 ja maaliskuu 1200. Tossa joulukuun jälkeen pienennettiin autotallin lämpöjä. Tänä vuonna jätetään autotallin lämmitys, niin veikkaan, että pienenee kummasti sähkönkulutus. Pumpun lisäksi ei siis ollenkaan lämmitetty takalla.
Meillä on paljon ikkunaa (lämpöikkunoita) ja aurinko lämmittää taloa herkästi. Talo pysyy lämpimänä yöllä, jos päivä on lämmin. Miten alas voi laittaa sen lämpötilan (ulko), josta alkaa lämmittää. Jos yölämpötila ulkona siis laskee, ei tarvis kuitenkaan lämmittää.
-
Pumpuissa on erilaisia säätöjä "ylilämmittämisen" estämiseksi. Lienee helpointa pudottaa pyyntiä 2 astetta esim. 23 -> 21. Jossain vaiheessa alkaa tulla kylmä ja säädön voi palauttaa normaaliksi. Eipä tuolla juuri mitään säästä, mutta ylilämpöä leikkaa tehokkaasti aurinkoisina syyspäivinä.
-
Käsittääkseni siinä on sellainen asetus, että alkaa lämmittämään kun ulkolämpötila laskee alle 20 astetta. Voiko sitä laskea? voisi sitten varaavalla takalla kompensoida, jos on viileämpi talo
-
Käsittääkseni siinä on sellainen asetus, että alkaa lämmittämään kun ulkolämpötila laskee alle 20 astetta. Voiko sitä laskea? voisi sitten varaavalla takalla kompensoida, jos on viileämpi talo
Eiköhän Thermiassakin sitä lasketa jonkun mittaisen ajan keskiarvona. Eli esim viimeisen 24h keskilämpötila on alle 20 astetta niin sitten aletaan lämmittämään. Ja lämmitystä ei muuna aikana tehdä, vaikka pyyntiä olisikin.
Nibessä oletusasetus taitaa olla 17 astetta ja suodatusaika 24h. Eli voinet tiputtaa tuota muutamalla asteella. Toisaalta jos haluat kierrättää lämmintä vettä kosteissa tiloissa, niin tämä ei onnistu sitten.
-
Eli jos haluan pitää talon lämmitystä ihan pienellä, niin siihen ei ole estettä (paitsi kenties märkätilojen kostuminen)
-
Pumpuissa on erilaisia säätöjä "ylilämmittämisen" estämiseksi. Lienee helpointa pudottaa pyyntiä 2 astetta esim. 23 -> 21. Jossain vaiheessa alkaa tulla kylmä ja säädön voi palauttaa normaaliksi. Eipä tuolla juuri mitään säästä, mutta ylilämpöä leikkaa tehokkaasti aurinkoisina syyspäivinä.
Minä tein täältä foorumilta löytämäni hyvän vinkin pohjalta itse pudotuskytkennän Diplomat optimumiin. Asensin asuntoon keskeiselle sijainnille huonetermostaatin, joka antaa jatkuvasti jännitettä lämpöpumpun sisään asennetulle kytkennälle, kun huoneen lämpötila on pienempi kuin toivottu lämpötila. Lämpötilan ylittyessä termostaatti katkaisee lähtevän jännitteen, ja lämpöpumpusta tulee käyttöön lämpötilan pudotustoiminto, jotta se ei pyrkisi enää lämmittämään menovettä niin korkeaksi. Kolme astetta pudotuksen arvona on toiminut hyvin, ja lämpötilavaihtelut asunnossa ovat jääneet pienemmäksi kuin ennen tätä kytkentää.
Itse kytkentä on pumpun päässä sellainen, että kaksi riviliitintä, numero 307 ja 308 yhdistetään toisiinsa pudotustoiminnan aikana 10 kilo-ohmin vastuksella. Liittimien ja vastuksen välissä tätä yhteyttä on katkomassa yhden moduulin kokoinen välirele, jonka NC-kärkien kautta tuo yhteys kulkee siinä kohtaa kun huonetermostaatti ei ohjaa relettä aukaisemaan kärkiään.
Käytin tätä relettä:
https://www.onninen.fi/abb-valirele-abb-esb20-11-230-230vac-1su-1a-20a/p/ABA202
Thermian kytkentäohje tästä:
https://apsautomation.fi/assets/files/Thermia-Diplomat.pdf
-
En tiennytkään tuosta EVU:sta. Nyt pitäisi löytää laite joka ohjaisi EVU-signaalia Nordpoolin hinnan perusteella ettei tarvitsisi tehdä itse. GridIO on kai joskus sellaisia tehnyt. Kuka tietää?
-
Nordpoolin hinnoista puheenollen...miten voisin hyödyntää maalämpöpumpussa (edes manuaalisesti säätäen) sähkön matalia hintoja? Kun sähkö on lähes ilmaista yöllä, olen välillä laittanut saunan päälle kylpytiloja lämmittämään, mutta voinko laittaa vastusta päälle maalämpöpumpusta?
Kysyy täysin amatööri ja perehtymätön....
-
Paljon fiksumpaa olisi nostaa lämpökäyrää tai pakottaa kompura päälle yöksi. Eihän se sähkö ilmaista ole silloinkaa, kun huomioi siirtomaksun ja sähköveron. Tuskin on niin paljon halvempaa, että kannattaa maalämpötalossa vastuksia käyttää.
-
Hyväksi kokemiani toimenpiteitä sähkönsäästöön:
- maalämmön sisätermostaatti asennettu niin, että reagoi heti kun uuniin laittaa tulen.
- maalämmön lämpöasetukset niin, että lämmittää vain yöllä.
- sähkö on edullista, kun tekee sopimuksen, jossa hinta sovitaan hintakiinnityksin etukäteen. Kiinnityksiä voi tehdä kaksi vuotta etukäteen. Itse maksan seuraavana kahtena vuonna sähköstä alle 10 snt/kWh. Paitsi ensi talvena 12 snt/kWh.
- polttopuu on myös edullista 7 snt/kWh
-
Mitenköhän nuo asetukset saa niin säädettyä, että lämmittää vain yöllä, vai onkohan meillä niin vanha pumppu ettei onnistu?