Maalämpöfoorumi
Maalämmön suunnittelu => Mitoitus omakotitalot ja pienet kohteet => Aiheen aloitti: Therminaattori 2028 - 08.08.22 - klo:20:07
-
Moikka. Kyseessä perintökohde ja edes menneeltä isältä ei paljoa tietoja jäänyt. Täällä paljon kysellään mitoituksia, niin ajattelin itsekkin, jos auttaisi omaa tilannetta. Muutamat tarjoukset olen saanut maalämpötoimijoilta ja vähän on heittoa laskelmissa.
Laskelmien lähtötieto 50pino kuutiota mänty/kuusipuuta. Omasta metsästä kaadettuja voi toki seassa olla koivuakin jonkun verran. Laskelmissa mitä olen saanut, niin puun lämpöarvona käytetty 1360Kwh/p-m3 ja 1500Kwh/p-m3. Lämmityskattilan hyötysuhde laskelmissa ollut 70% ja 75%. Nykyinen lämmityskattila Etna K30 ja 2000L varaaja jotka tarkoitus jättää rinnalle, niinkauan kuin toimivat. Maalämpö tulee kuitenkin täysitehoisena rinnalle. Kokonais neliöt 215m2 joista kellari lattialämmitys 46m2. Kellari maanalla 1/2 osaa ja seinät oletettavasti lecaharkkoa ulkopuolella 100mm styroksi, huonekorkeus 2,2m. Asuinkerroksessa ja yläkerrassa 2-lehtiset vesikiertoiset patterit jokaisessa huoneessa. Painovoimainen ilmanvaihto. Ensimmäisen lämpökaivon saisi 35m päähän rakennuksesta ja toinen 50m päähän tai vinoporauksella ehkä voisi olla lähempänä? Onko järkevää jos kaivot yhdistäisi vai tuoda omat putket kummastakin kaivosta tekniseen tilaan. Talossa asunut 4hlö. Kiitokset etukäteen!
-
Tervetuloa mukaan foorumille!
Koetin tehdä laskelman ja liitin siitä tulosteen omaan viestiisi (https://www.maalampofoorumi.fi/index.php?action=dlattach;topic=10883.0;attach=16904).
Jos laskelman lähtötiedoissa on virheellisyyksiä, kerro niistä ja korjaan ne. Korjaaminen on helppoa.
Laskelmassa olevan lämpöpumpun antoteho 14,2 kW (= lämmitysteho),
pitää katsoa pumpun valmistajan tiedoista B0 W50 tai B0 W55 olosuhteissa (http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=5629.msg67769#msg67769).
B0 W35 olosuhteissa ilmoitettu lämmitysteho on isompi ja se saavutetaan vain lattialämmityksellä eikä päde patterilämmityksellä.
Jos kohteessa on vain osaksikin patterilämmitys, on mitoitus tehtävä patterilämmityksen mukaisesti.
Tässä laskelman tulos tiivistettynä:
Talo ”Janne1990” LOPPI (Kanta-Häme)
VUOTUINEN LÄMMITYSTARVE: PATTERILÄMMITYS - COP -laskennassa 44 °C - menovesi lämpötila max 54 °C
LÄMMITYSTARVE ILMAN LÄMMINTÄ KÄYTTÖVETTÄ - MUT = -28 °C
- Kellari 1950: Patterilämmitys, 16°C, 46 m2, 101 m3 28,1 W/m2 1,29 kW 2 888 kWh
- Asuinkerros 1950: Patterilämmitys, 21°C, 169 m2, 439 m3 73,4 W/m2 12,41 kW 29 763 kWh
RAKENNUKSEN LÄMPÖHÄVIÖT YHTEENSÄ 64 W/m2 13,70 kW 32 650 kWh
• Kiinteistö, 215 m2, 541 m3 4,0 COP 13,23 kW 32 650 kWh
- Lämmin käyttövesi, varaajatilavuus 0,175 m3 / 50 °C 2,9 COP 0,96 kW 4 000 kWh
- Yhteensä 3,9 SCOP 14,2 kW 36 650 kWh
- Vähennetään taloussähkön lämmitysvaikutus -2 780 kWh 1,08 kW 33 870 kWh
- Ei huomioitu mitään lisälämmitysmuotoja 0 kWh 0,00 kW 33 870 kWh
- Maalämmöllä tuotetaan 14,20 kW 33 870 kWh
- Sähkövastuksella tuotettavaksi jää 0 kWh
Yhteensä 215 m2 158 kWh/m2 3,9 SCOP 14,2 kW 33 870 kWh
• Tarvittava lämmityslaitteen lämmitysteho 14,2 kW
- Valitun lämmityslaitteen lämmitysteho, ( Optimiteho ) 14,2 kW
- Valitun lämpöpumpun teho riittää saakka -28 °C
- Maasta kerätään ( 3,9 COP) 10,7 kW 25 094 kWh
- Sähkölaitokselta tulee pumpun käyttösähköä 8 776 kWh
- Ostosähköä yhteensä (pumpun käyttösähkö + vastuslämmitystä 0 kWh) 8 776 kWh
- Ei ole ilmanvaihdon jälkilämmitystä sähköllä! 0 kWh
• Tarvitaan vähintään 250 m lämpökaivo. Kaivon yläosassa 7 m vedetöntä ja 20 m maaporausta. Poraussyvyys 250 m
- Kaivon aktiivisyvyys 243 metriä. Kaivoon tarvittavan keräimen pituus 2 x 250 m. Putkea kaivossa yhteensä 500 m
- Liitäntä pumpulta kaivolle. Välimatka = 35 m. (Painehäviö 12,1 kPa) 2 kpl PE50x4.6 70 m
Kaivon aktiivisyvyydellä tarkoitetaan sitä kaivon syvyyttä, jossa keruuputkisto on aina veden ympäröimänä.
• Alla keruupiirin painehäviö sileäseinämäisille keräinputkille virtauksella 0,74 l/s = 44,4 l/min = 2664 l/h:
- Kaivo, painehäviö 0,74 l/s virtaus PE40*2.4 putkilla, ΔT = 3,5 K. Liitäntäputkitus mukana. Volyymi 604 litraa 174 kPa = Kelvoton
- Kaivo, painehäviö 0,74 l/s virtaus PE45*2.6 putkilla, ΔT = 3,5 K. Liitäntäputkitus mukana. Volyymi 742 litraa 99 kPa = Ei toimi
- Kaivo, painehäviö 0,74 l/s virtaus PE50*2.8 putkilla, ΔT = 3,5 K. Liitäntäputkitus mukana. Volyymi 897 litraa 60 kPa = Ok
- Kaivo, painehäviö 0,74 l/s virtaus PE50*2.5 GeoDuo pariputki, ΔT = 3,5 K. Liitäntä mukana. Volyymi 918 litraa 57 kPa = Ok
Tai vaakakeruulla:
- kostea savi, 584 m = 2 x 300 metriä PE40x3.7 SINIRAITA. Upotussyvyys vähintään 1 m. Vol 668 litraa 44 kPa = 0,44 bar
...
Sain vähän pienemmän lämmitystarpeen. Saattaa johtua virheellisistä lähtötiedoista.
...
Jos haluat, lähetän koko laskelman sinulle tavalliseen sähköpostiisi. Silloin voisit itse korjata virheelliset lähtötiedot.
Laskentaohjelman avaamiseen tarvitaan koneellesi ladattu ilmainen LibreOffice -toimisto-ohjelma (https://fi.libreoffice.org/).
Laskentapohja on myöskin ladattavissa täältä. (http://bergheat.ingalsuo.fi/)
Tämäkin mitoituslaskelma on vain suuntaa antava; ei ole mikään takuumitoitus.
Luotettavimman suunnittelun ja mitoituksen saat paikalliselta alan ammattisuunnittelijalta.
-
Voisiko talossa olla huono tiiviys ja siksi on suuri lämmitysenergian tarve?
Jäähtyykö talo tuulisella ilmalla?
Olisiko tiiviyttä mahdollista parantaa esimerkiksi avaamalla ikkunoiden vuorilaudat ja lisäämällä sinne vaikkapa uretaanivaahtoa?
Onko talossa mahdollisesti tehokas liesituuletin, joka vie paljon lämpöä harakoille?
Voisiko yläpohjan päälle lisätä puhallusvillaa? Se on aika edullinen ja helppo tapa parantaa rakennuksen lämpötaloutta.
Nyt, kun sähkönkin hinta on korkea, kannattaisi pohtia jotain pientä, helppoa keinoa parantaa energiatehokuutta.
-
Moi Tomppeli. Kyllä tuulisella kelillä rakennuksen vanha hirsiosa jäähtyy vähän ja yläpohjaan olisi tarkoitus lisätä tiettyihin paikkoihin sellu/puhallusvillaa. Tehokasta liesituuletinta ei ole. Keskuspoisto on, mutta sitä harvemmin käytetään. Pystynkö sulle sähköpostilla lähettämään itsepiirretyt pohjakuvat rakennuksesta ja rakenteista/paksuuksista. Tuota laskelmaasi jos pystyisi vähän tarkentamaan. Tällä hetkellä pumppu vaihtoehdot ovat thermia eco 16kw tai thermia atlas 18km. Mikä on sun sähköpostiosoite?
-
Laitoin sinulle yksityisviestin..
-
Tervetuloa mukaan foorumille!
Koetin tehdä laskelman ja liitin siitä tulosteen omaan viestiisi (https://www.maalampofoorumi.fi/index.php?action=dlattach;topic=10883.0;attach=17433).
Jos laskelman lähtötiedoissa on virheellisyyksiä, kerro niistä ja korjaan ne. Korjaaminen on helppoa.
Laskelmassa olevan lämpöpumpun antoteho 16 kW (= lämmitysteho),
pitää katsoa pumpun valmistajan tiedoista B0 W50 tai B0 W55 olosuhteissa (http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=5629.msg67769#msg67769).
B0 W35 olosuhteissa ilmoitettu lämmitysteho on isompi ja se saavutetaan vain lattialämmityksellä eikä päde patterilämmityksellä.
Jos kohteessa on vain osaksikin patterilämmitys, on mitoitus tehtävä patterilämmityksen mukaisesti.
Tässä laskelman tulos tiivistettynä:
Talo ”Janne1990” laskelma versio B LOPPI (Kanta-Häme)
VUOTUINEN LÄMMITYSTARVE: PATTERILÄMMITYS - COP -laskennassa 47 °C - menovesi lämpötila max 54 °C
LÄMMITYSTARVE ILMAN LÄMMINTÄ KÄYTTÖVETTÄ - MUT = -28 °C
- Kellari 1950: Patterilämmitys, 16°C, 46 m2, 101 m3 29,3 W/m2 1,35 kW 3 132 kWh
- Asuinkerros 1950: Patterilämmitys, 21°C, 169 m2, 465 m3 75,4 W/m2 12,75 kW 30 587 kWh
- Yläkerta 1982: LaminaattiLattialämmitys, 21°C, 26 m2, 57 m3 * * 70,8 W/m2 1,83 kW 4 444 kWh
RAKENNUKSEN LÄMPÖHÄVIÖT YHTEENSÄ 66 W/m2 15,93 kW 38 164 kWh
• Kiinteistö, 241 m2, 623 m3 3,6 COP 15,62 kW 38 164 kWh
- Lämmin käyttövesi, varaajatilavuus 0,21 m3 / 50 °C 3,4 COP 1,15 kW 4 800 kWh
- Yhteensä 3,6 SCOP 16,8 kW 42 964 kWh
- Vähennetään taloussähkön lämmitysvaikutus -1 645 kWh 0,64 kW 41 319 kWh
- Ei huomioitu mitään lisälämmitysmuotoja 0 kWh 0,00 kW 41 304 kWh
- Maalämmöllä tuotetaan 16,00 kW 41 289 kWh
- Sähkövastuksella tuotettavaksi jää 15 kWh
Yhteensä 241 m2 172 kWh/m2 3,6 SCOP 16,0 kW 41 304 kWh
• Tarvittava lämmityslaitteen lämmitysteho 16,8 kW
- Valitun lämmityslaitteen lämmitysteho, ( Lähes täysteho ) 16,0 kW
- Valitun lämpöpumpun teho riittää saakka -25 °C
- Maasta kerätään ( 3,6 COP) 11,6 kW 29 771 kWh
- Sähkölaitokselta tulee pumpun käyttösähköä 11 533 kWh
- Ostosähköä yhteensä (pumpun käyttösähkö + vastuslämmitystä 15 kWh) 11 548 kWh
- Ei ole ilmanvaihdon jälkilämmitystä sähköllä! 0 kWh
• Tarvitaan 2 kpl 194 m kaivoa. Kaivojen yläosassa 5 m vedetöntä ja 15 m maaporausta. Poraussyvyys 194 m
- Kaivon aktiivisyvyys 189 metriä. Kaivoon tarvittavan keräimen pituus 2 x 194 m. Putkea kaivossa yhteensä 388 m
- Liitäntä pumpulta jakokaivolle. Välimatka = 35 m. (Painehäviö 17,3 kPa) 2 kpl PE50x4.6 70 m
Kaivon aktiivisyvyydellä tarkoitetaan sitä kaivon syvyyttä, jossa keruuputkisto on aina veden ympäröimänä.
• Alla painehäviö virtauksella 0,88 l/s (virtaus kaivoa kohden on 0,88 / 2 = 0,44 l/s = 26 l/min = 1584 l/h):
- Kaivo, painehäviö 0,44 l/s virtaus PE40*2.4 putkilla, ΔT = 3 K. Liitäntäputkitus mukana. Volyymi 906 litraa 57 kPa = Ok
Tai vaakakeruulla:
- kostea savi, 789 m = 3 x 260 metriä PE40x3.7 SINIRAITA. Upotussyvyys vähintään 1,2 m. Vol 920 litraa 37 kPa = 0,37 bar
...
Lämpökaivojen keskinäinen etäisyys laskelmassa on 25 metriä. Jos etäisyys jää pienemmäksi, tarvitaan syvemmät kaivot.
...
Jos haluat, lähetän koko laskelman sinulle tavalliseen sähköpostiisi. Silloin voisit itse korjata virheelliset lähtötiedot.
Laskentaohjelman avaamiseen tarvitaan koneellesi ladattu ilmainen LibreOffice -toimisto-ohjelma (https://fi.libreoffice.org/).
Laskentapohja on myöskin ladattavissa täältä. (http://bergheat.ingalsuo.fi/)
Tämäkin mitoituslaskelma on vain suuntaa antava; ei ole mikään takuumitoitus.
Luotettavimman suunnittelun ja mitoituksen saat paikalliselta alan ammattisuunnittelijalta.