Maalämpöfoorumi
Maalämmön suunnittelu => Mitoitus omakotitalot ja pienet kohteet => Aiheen aloitti: Simon - 10.04.22 - klo:15:44
-
Olemme vaihtamassa rintamiestalon vesikiertoista (patterit) lämmitysjärjestelmää maakaasulämmityksestä maalämpöön. Tarjouksia ollaan kyselty. Olisi mukava saada joku mitoitus mihin voisi tarjouksien mitoituksia verrata. Kiitos!
Rakennuksen sijainti Suomen kartalla?
Kotka
- Rakentamisvuosi? Onko rinnetalo?
1954 tasamaalla
- Jos tiedossa, rakennuksen aikaisempi lämmitysöljyn, lämmityssähkön, polttopuun tms. vuosikulutus? Tieto on varsin hyödyllinen.
Vuosikulutus 17500 kWh maakaasua kellarin ollessa lämmittämätön. Kellariin on tulossa nykyisen lämmitettävän tilan lisäksi vesikiertoisella lattialämmityksellä 32 m2 (64 m3)
sekä vesipattereilla lämmitettävää tilaa 26 m2 (52 m3) jotka eivät ole mukana vuosikulutuksessa.
- Patterilämmitys vai lattialämmitys?
Patterilämmitys sekä kellarissa osittainen lattialämmitys
- Ilmanvaihto?
Painovoimainen
- Lämmitettävän rakennuksen ulkomitat tai ulkoseinien yhteenlaskettu ulkopituus.
8 x 9 m
- Ulkoseinien lämpöeristeen materiaali ja paksuus, ulkoseinän kokonaispaksuus?
Rakenne ulkoapäin
yläkerta: vuorilauta, ilmarako, tuulensuojalevy huokoleijona 25 mm, vinolaudoitus, sahanpuru 100 mm, laudoitus, kivivilla 100 mm, kyproc
keskikerros: vuorilauta, ilmarako, tuulensuojalevy huokoleijona 25 mm, vinolaudoitus, sahanpuru 100 mm, laudoitus, huokolevy
kellari: salaojittava lämmöneriste (eps) 100 mm (myös sokkelin maanpäällinen osa eristetty eps 100 mm), betoni 220 mm
- Kerrosten lukumäärä?
kellari, alakerta, yläkerta
- Lämpimien tilojen neliömäärät kerroksittain (väliseiniä yms. ei lasketa pois)?
yläkerta: 50 m2
keskikerros: 64 m2
kellari: tulossa lämmitettävää 60 m2
- Huonekorkeudet kerroksittain?
yläkerta: 2.35 m korkein kohta
keskikerros: 2.6 m
kellari: n. 2m
- Alapohjan laatu, (maanvarainen, rossipohja jne..) sekä lämpöeristeen laatu ja paksuus?
kellarissa maanvarainen lattia josta 32 m2 170 mm salaojittava lämmöneriste EPS (lattialämmitys) loput 28 m2 eritämätön betonilattia
- Yläpohjan lämpöeristeen materiaali ja paksuus?
puru 300 mm keskellä, vinokaton alueella toinen lape 100 mm puru ja toinen 150 mm kivivilla
- Millaiset ikkunat (2– vai 3 lasiset)? Onko ikkunoiden yhteisala huomattavasti normaalia suurempi tai pienempi?
Normaali kokoiset 3-lasiset nykyaikiset puu-alumiini ikkunat
- Onko muita lämmitettäviä tiloja, esim. autotalli? Onko rakennusten välillä lämmönsiirtokanaali ja kuinka pitkä?
ei
- Tilojen lämpötilat?
21
Lämmitettävän alan tilavuus:
yläkerta 96 m3
keskikerros 168 m3
kellari 116 m3
yhteensä 380 m3
-
Tervetuloa mukaan foorumille!
Koetin tehdä laskelman ja liitin siitä tulosteen omaan viestiisi (https://www.maalampofoorumi.fi/index.php?action=dlattach;topic=10724.0;attach=16599).
Jos laskelman lähtötiedoissa on virheellisyyksiä, kerro niistä ja korjaan ne. Korjaaminen on helppoa.
Laskelmassa olevan lämpöpumpun antoteho 8,7 kW (= lämmitysteho),
pitää katsoa pumpun valmistajan tiedoista B0 W50 tai B0 W55 olosuhteissa (http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=5629.msg67769#msg67769).
B0 W35 olosuhteissa ilmoitettu lämmitysteho on isompi ja se saavutetaan vain lattialämmityksellä eikä päde patterilämmityksellä.
Jos kohteessa on vain osaksikin patterilämmitys, on mitoitus tehtävä patterilämmityksen mukaisesti.
Tässä laskelman tulos tiivistettynä:
RMT ”Simon” KOTKA (Kymenlaakso)
VUOTUINEN LÄMMITYSTARVE: PATTERILÄMMITYS - COP -laskennassa 44 °C - menovesi lämpötila max 54 °C
LÄMMITYSTARVE ILMAN LÄMMINTÄ KÄYTTÖVETTÄ - MUT = -27 °C
- Kellari 1954: Patterilämmitys, 21°C, 60 m2, 150 m3 32,2 W/m2 1,93 kW 6 094 kWh
- Keskikerros 1954: Patterilämmitys, 21°C, 64 m2, 166 m3 61,6 W/m2 3,94 kW 9 143 kWh
- Talon yläkerta 1954: Patterilämmitys, 21°C, 50 m2, 110 m3 49 W/m2 2,45 kW 5 676 kWh
RAKENNUKSEN LÄMPÖHÄVIÖT YHTEENSÄ 48 W/m2 8,32 kW 20 913 kWh
• Kiinteistö, 174 m2, 426 m3 4,0 COP 8,02 kW 20 913 kWh
- Lämmin käyttövesi, varaajatilavuus 0,135 m3 / 50 °C 2,9 COP 0,72 kW 3 000 kWh
- Yhteensä 3,8 SCOP 8,7 kW 23 913 kWh
- Vähennetään taloussähkön lämmitysvaikutus -1 592 kWh 0,58 kW 22 321 kWh
- Ei huomioitu mitään lisälämmitysmuotoja 0 kWh 0,00 kW 22 321 kWh
- Maalämmöllä tuotetaan 8,70 kW 22 321 kWh
- Sähkövastuksella tuotettavaksi jää 0 kWh
Yhteensä 174 m2 128 kWh/m2 3,8 SCOP 8,7 kW 22 321 kWh
• Tarvittava lämmityslaitteen lämmitysteho 8,7 kW
- Valitun lämmityslaitteen lämmitysteho, ( Optimiteho ) 8,7 kW
- Valitun lämpöpumpun teho riittää saakka -27 °C
- Maasta kerätään ( 3,8 COP) 6,6 kW 16 500 kWh
- Sähkölaitokselta tulee pumpun käyttösähköä 5 821 kWh
- Ostosähköä yhteensä (pumpun käyttösähkö + vastuslämmitystä 0 kWh) 5 821 kWh
- Ei ole ilmanvaihdon jälkilämmitystä sähköllä! 0 kWh
• Tarvitaan vähintään 175 m lämpökaivo. Kaivon yläosassa 5 m vedetöntä ja 10 m maaporausta. Poraussyvyys 175 m
- Kaivon aktiivisyvyys 170 metriä. Kaivoon tarvittavan keräimen pituus 2 x 175 m. Putkea kaivossa yhteensä 350 m
- Liitäntä pumpulta kaivolle. Välimatka = 10 m. (Painehäviö 6,8 kPa) 2 kpl PE40x3.7 20 m
Kaivon aktiivisyvyydellä tarkoitetaan sitä kaivon syvyyttä, jossa keruuputkisto on aina veden ympäröimänä.
• Alla keruupiirin painehäviö sileäseinämäisille keräinputkille virtauksella 0,53 l/s = 31,8 l/min = 1908 l/h:
- Kaivo, painehäviö 0,53 l/s virtaus PE40*2.4 putkilla, ΔT = 3 K. Liitäntäputkitus mukana. Volyymi 376 litraa 60 kPa = Ok
- Kaivo, painehäviö 0,53 l/s virtaus PE45*2.6 putkilla, ΔT = 3 K. Liitäntäputkitus mukana. Volyymi 473 litraa 35 kPa = 0,35 bar
Tai vaakakeruulla:
- kostea savi, 370 m = 2 x 180 metriä PE40x3.7 SINIRAITA. Upotussyvyys vähintään 1 m. Vol 386 litraa 18 kPa = 0,18 bar
...
Jos haluat, lähetän koko laskelman sinulle tavalliseen sähköpostiisi. Silloin voisit itse korjata virheelliset lähtötiedot.
Laskentaohjelman avaamiseen tarvitaan koneellesi ladattu ilmainen LibreOffice -toimisto-ohjelma (https://fi.libreoffice.org/).
Laskentapohja on myöskin ladattavissa täältä. (http://bergheat.ingalsuo.fi/)
Tämäkin mitoituslaskelma on vain suuntaa antava; ei ole mikään takuumitoitus.
Luotettavimman suunnittelun ja mitoituksen saat paikalliselta alan ammattisuunnittelijalta.
-
Tuossa tekemässäni laskelmassa kerrosten kuutiomäärät eivät vastaa ilmoittamiasi.
Laskelmassa käytin ilmoittamiasi huonekorkeuksia ja ja pinta-aloja ja tilavuudet määräytyivät sillä perusteella.
Jos ne ovat väärin, voin muuttaa laskelmaa vastaamaan ilmoittamiasi tilavuuksia.
-
Tuossa tekemässäni laskelmassa kerrosten kuutiomäärät eivät vastaa ilmoittamiasi.
Laskelmassa käytin ilmoittamiasi huonekorkeuksia ja ja pinta-aloja ja tilavuudet määräytyivät sillä perusteella.
Jos ne ovat väärin, voin muuttaa laskelmaa vastaamaan ilmoittamiasi tilavuuksia.
Jos voisit laskea myös tilavuuksien mukaan mitoituksen. Yritin tilavuuksia laskiessa ottaa pois esim. kylmän vinttitilan yläkerrassa ja muut pienet lämmittämättömät tilat. Paljon kiitoksia ajastasi.
-
Tässä laskelmasta versio B (https://www.maalampofoorumi.fi/index.php?action=dlattach;topic=10724.0;attach=16604), joka laskettu huonekorkeuksien sijaan tilavuuksien perusteella.
...
RMT ”Simon”, versio B KOTKA (Kymenlaakso)
VUOTUINEN LÄMMITYSTARVE: PATTERILÄMMITYS - COP -laskennassa 44 °C - menovesi lämpötila max 54 °C
LÄMMITYSTARVE ILMAN LÄMMINTÄ KÄYTTÖVETTÄ - MUT = -27 °C
- Kellari 1954: Patterilämmitys, 21°C, 50 m2, 116 m3 35,5 W/m2 1,77 kW 5 566 kWh
- Keskikerros 1954: Patterilämmitys, 21°C, 64 m2, 168 m3 62 W/m2 3,97 kW 9 194 kWh
- Talon yläkerta 1954: Patterilämmitys, 21°C, 50 m2, 96 m3 47,1 W/m2 2,35 kW 5 457 kWh
RAKENNUKSEN LÄMPÖHÄVIÖT YHTEENSÄ 49 W/m2 8,09 kW 20 217 kWh
ERITTELY Osuus Max teho Osuus Energiaa/a
Johtumishäviöt 73,3% 5,93 kW 76,0% 15 356 kWh
Painovoimainen ilmanvaihto 21,1% 1,71 kW 18,8% 3 802 kWh
- josta sähköllä, jälkilämmitys asetusarvo + °C 0,0% 0,00 kW 0,0% 0 kWh
- maalämmöllä 21,1% 1,71 kW 18,8% 3 802 kWh
Vuotoilmat 5,6% 0,45 kW 5,2% 1 059 kWh
Lämmönsiirtokanaali 0,0% 0,00 kW 0,0% 0 kWh
Maalämmöllä yhteensä 100,0% 8,09 kW 100,0% 20 217 kWh
JOHTUMISHÄVIÖIDEN ERITTELY Ala
Alapohjat 164,0 m2 3 % 0,22 kW 6 % 1 285 kWh
Yläpohjat 164,0 m2 16 % 1,30 kW 9 % 1 731 kWh
Umpiseinän ala 196,1 m2 40 % 3,25 kW 37 % 7 572 kWh
Ikkunat 13,0 m2 11 % 0,87 kW 9 % 1 775 kWh
Ovet 4,0 m2 4 % 0,29 kW 3 % 674 kWh
Johtumat yhteensä 541,1 m2 73 % 5,93 kW 64 % 13 037 kWh
• Kiinteistö, 164 m2, 380 m3 4,0 COP 7,80 kW 20 217 kWh
- Lämmin käyttövesi, varaajatilavuus 0,135 m3 / 50 °C 2,9 COP 0,72 kW 3 000 kWh
- Yhteensä 3,8 SCOP 8,5 kW 23 217 kWh
- Vähennetään taloussähkön lämmitysvaikutus -1 512 kWh 0,56 kW 21 705 kWh
- Ei huomioitu mitään lisälämmitysmuotoja 0 kWh 0,00 kW 21 705 kWh
- Maalämmöllä tuotetaan 8,50 kW 21 705 kWh
- Sähkövastuksella tuotettavaksi jää 0 kWh
Yhteensä 164 m2 132 kWh/m2 3,8 SCOP 8,5 kW 21 705 kWh
• Tarvittava lämmityslaitteen lämmitysteho 8,5 kW
- Valitun lämmityslaitteen lämmitysteho, ( Optimiteho ) 8,5 kW
- Valitun lämpöpumpun teho riittää saakka -27 °C
- Maasta kerätään ( 3,8 COP) 6,4 kW 16 036 kWh
- Sähkölaitokselta tulee pumpun käyttösähköä 5 669 kWh
- Ostosähköä yhteensä (pumpun käyttösähkö + vastuslämmitystä 0 kWh) 5 669 kWh
- Ei ole ilmanvaihdon jälkilämmitystä sähköllä! 0 kWh
• Tarvitaan vähintään 171 m lämpökaivo. Kaivon yläosassa 5 m vedetöntä ja 10 m maaporausta. Poraussyvyys 171 m
- Kaivon aktiivisyvyys 166 metriä. Kaivoon tarvittavan keräimen pituus 2 x 171 m. Putkea kaivossa yhteensä 342 m
- Liitäntä pumpulta kaivolle. Välimatka = 10 m. (Painehäviö 6,5 kPa) 2 kpl PE40x3.7 20 m
Kaivon aktiivisyvyydellä tarkoitetaan sitä kaivon syvyyttä, jossa keruuputkisto on aina veden ympäröimänä.
• Alla keruupiirin painehäviö sileäseinämäisille keräinputkille virtauksella 0,52 l/s = 31,2 l/min = 1872 l/h:
- Kaivo, painehäviö 0,52 l/s virtaus PE40*2.4 putkilla, ΔT = 3 K. Liitäntäputkitus mukana. Volyymi 369 litraa 57 kPa = Ok
- Kaivo, painehäviö 0,52 l/s virtaus PE45*2.6 putkilla, ΔT = 3 K. Liitäntäputkitus mukana. Volyymi 463 litraa 33 kPa = 0,33 bar
Tai vaakakeruulla:
- kostea savi, 360 m = 2 x 180 metriä PE40x3.7 SINIRAITA. Upotussyvyys vähintään 1 m. Vol 386 litraa 18 kPa = 0,18 bar
...
Tämäkin mitoituslaskelma on vain suuntaa antava; ei ole mikään takuumitoitus.