Maalämpöfoorumi
Lämpöpumput => Karhu-maalämpöpumppu => Aiheen aloitti: rakentaja - 28.02.05 - klo:23:00
-
Tämä alijäähdytys kiinnostaa varmaan muitakin. Voisiko Pohjolan maalämmön kaverit kertoa miten tämä alijäähdytys ja IV-puoli käytännössä toimii?
Karhussahan on kaksi "kennoa" IV-tulopuolella. Onko ne molemmat tähän alijäähdytykseen vai onko toisella kennolla joku muu "virka" ja jos on, niin mikä sen toisen virka käytännössä on?
Kiittti vastauksista.
t: rakentaja
-
Helppo vastata kun ei tiedä asiasta mittään...mutta arvaukseni on että kylmänesteet on tietenkin erotettava normaalitoiminnasta, joka on IV-koneessa mukana. Näin toimii IV kone tarvittaessa tavallisen koneen tapaan ilman mlp:tä. Tämän vuoksi siis kaksi kennoa.
-
Olin yhteydessä Karhun poikiin ja lupasivat piakkoin kirjoittaa foorumille ja selittää alijäähdytyskennon toimintaa ja teknistä toteutusta.
Joten odotellaan päivä-pari, niin eiköhän asia selviä.
-
Viitaten Rakentajan esittämään kysymykseen alijäähdytyskennon toiminnasta.
On hyvä, että pumppumme on saanut osakseen rakentavaa keskustelua. On syytä kuitenkin muistaa, että maalämpöfoorumi on aiheesta kiinnostuneille tarkoitettu keskustelupalsta. Nyt keskustelu
alkaa jo muuttua kinasteluksi, olisi varmaan hyvä vähän rauhoittua. Rakentava keskustelu on
jokaiselle mukavampaa luettavaa. Poikkeuksena otamme kysymykseen kantaa, mutta vastaisuudessa emme vastaa palstalla suoraan meille esitettyihin kysymyksiin. Vastaamme mielellämme asiakkaiden meille suoraan esittämiin kysymyksiin oman kotisivumme kautta.
Foorumi on käyttäjien keskustelusivu ei valmistajien. Alijäähdytyskenno ja COP arvot ovat askarruttaneet monen mieltä.
Alijäähdytyskenno= IV koneeseen sijoitettu kenno, jolla saadaan maalämpöpumpun kylmäainepiirin ns. jälkilämpö hyödynnettyä tuloilman jälkilämmitykseen ja näin saadaan
myös pumpun hyötysuhdetta nostettua. Nostaa tuloilman lämpötilaa noin 8-15 astetta ja
luovuttaa lämpöä noin 700-1300 w riippuen kompressorin koosta, varaajan ja tuloilman lämpötilasta sekä ilmamäärästä. Tätä lämpöä ei perinteisessä maalämpöpumpussa saada hyödynnettyä.
IV-koneen jäähdytyskenno= Jäähdyttää kesällä IV-koneen tuloilman maaliuoksella
COP arvo= Kertoo kuinka moninkertaisesti pumppu tuottaa lämpöä kompressorin
käyttämään sähköön verrattuna. Arvot ilmoitetaan 0/35 ja 0/50 lämpötiloilla. Eli maaliuos 0 C ja
lämmitysverkkoon menevä vesi 35 tai 50 astetta. COP arvossa ei lasketa apulaitteiden kuluttamaa sähköä mukaan esim. kiertovesipumput. COP arvon vaikuttavat monet kylmätekniset ratkaisut.
Kylmäaineen höyrystymis- ja lauhtumislämpötila, varaajan lämpötila, maaliuoksen lämpötila, kylmäaineen alijäähdytys ja imukaasun lämpötila. Normaali olosuhteissa esim. maaliuoksen lämpötila on vaihteleva eli pumppu ei käy samoilla arvoilla ympäri vuoden. Hyvätuottoinen porakaivo tai syvä järviputkisto voi olla hyvinkin tasatuottoinen ympäri vuoden. Käytännön olosuhteissa pumpun COP arvo apulaitteet mukaan lukien liukuu 3 ja 4 välillä.
Toivottavasti asia selveni hiukan.
Hyvää kevättä toivottaen
Pohjolan Maalämpö Oy
-
Kiitos valmistajalle asiallisesta vastauksesta !!!!
-
"Karhun" kirjoituksessa toimintapiste 0/35 astetta tarkoittaa varmaan höyrystimen ja lauhduttimen lämpötiloja eikä maaliuoksen ja lämpöpuolen "lämmonvaihtonesteen" lämpötilaa.
Tämä siksi, että myöskin höyrystimellä ja lauhduttimella on oma hyötysuhde,ei vaikuta lopputulokseen paljon, mutta jos mitoitus tehty niukasti("Laihialla"käyttö muualla) ,voi olla merkitystä hiukan.,siis hyötysuhtteeseen.
-
"Karhun" kirjoituksessa toimintapiste 0/35 astetta tarkoittaa varmaan höyrystimen ja lauhduttimen lämpötiloja eikä maaliuoksen ja lämpöpuolen "lämmonvaihtonesteen" lämpötilaa.
Moi, mä vahvasti epäilen, että toimintapiste 0/35 astetta tarkoittaa juuri maapiirin paluulämpötilaa 0 C
ja pumpulta lämmityspiiriin lähtevää veden lämpötilaa 35C. Standardin mukainen ilmoitustapa COP-arvolle.
-Peca-
-
http://www.aie.org.au/melb/material/resource/cop.htm
-
http://hyperphysics.phy-astr.gsu.edu/hbase/thermo/heatpump.html#c1
-
Viitaten Rakentajan esittämään kysymykseen alijäähdytyskennon toiminnasta.
Alijäähdytyskenno= IV koneeseen sijoitettu kenno, jolla saadaan maalämpöpumpun kylmäainepiirin ns. jälkilämpö hyödynnettyä tuloilman jälkilämmitykseen ja näin saadaan
myös pumpun hyötysuhdetta nostettua. Nostaa tuloilman lämpötilaa noin 8-15 astetta ja
luovuttaa lämpöä noin 700-1300 w riippuen kompressorin koosta, varaajan ja tuloilman lämpötilasta sekä ilmamäärästä. Tätä lämpöä ei perinteisessä maalämpöpumpussa saada hyödynnettyä.
Eikös tämä toimi vain silloin kun kompressori käy?
Miten toimii kesällä. Nostaako silloinkin sisään tulevan ilman läpötilaa? Jos ei, niin toisaalta ei liene kesällä kovin merkittävä ominaisuus, kun ei kerran tarvi nostaa sisään tulevan ilman lämpötilaa?
IV-koneen jäähdytyskenno= Jäähdyttää kesällä IV-koneen tuloilman maaliuoksella.
Voisiko tästä saada jotain numeroarvoja?
Esim. 130l/s nopedella kun sisään tuleva ilma on + 28C ja maapiiristä tulee kennolle + 5 C nestettä, tulevan ilman lämpötila laskee x C.
Olisi kiva saada fakta vastauksia - ei tyyliin "en tästä mitään tiedä" mutta...
Rakentaja
-
Viitaten Rakentajan esittämään kysymykseen alijäähdytyskennon toiminnasta.
Alijäähdytyskenno= IV koneeseen sijoitettu kenno, jolla saadaan maalämpöpumpun kylmäainepiirin ns. jälkilämpö hyödynnettyä tuloilman jälkilämmitykseen ja näin saadaan
myös pumpun hyötysuhdetta nostettua. Nostaa tuloilman lämpötilaa noin 8-15 astetta ja
luovuttaa lämpöä noin 700-1300 w riippuen kompressorin koosta, varaajan ja tuloilman lämpötilasta sekä ilmamäärästä. Tätä lämpöä ei perinteisessä maalämpöpumpussa saada hyödynnettyä.
Eikös tämä toimi vain silloin kun kompressori käy?
Miten toimii kesällä. Nostaako silloinkin sisään tulevan ilman läpötilaa? Jos ei, niin toisaalta ei liene kesällä kovin merkittävä ominaisuus, kun ei kerran tarvi nostaa sisään tulevan ilman lämpötilaa?
Onko tästä jollain jo jotain lisätietoa? Kiinnostaisi kovin...
-
Pikkasen lisäideaa kehiteltynä tuohon ongelmaanne!
Eli itselläni on kehiteltynä seuraava ratkaisu:
"Patteri" ei olekkaan iv-koneessa, vaan heti äänenvaimentimen jälkeen kanavajäähdyttimenä. Tällöin päästään kanavaa laajentamalla ja heti jäähdyttimen jälkeen supistamalla laittamaan suurempi jäähdytin järjestelmään. Samalla kun saadaan suurempi jäähdytin, jäähdytys pinta-ala kasvaa ja saadaan suurempi hyöty irti, kuin koneessa olevasta rajoitetun kokoisesta patterista.
Olen myös ratkaissut teidän mainitseman ongelman miten saada neste kiertämään siellä, kun ei pumppu ole käynnissä!
Jos asia kiinnostaa siinä määrin että haluatte oikein kunnon ohjeistusta, niin ottakaa yhteyttä: juhasan@hotmail.com
Terv: jramo
-
Ketju, johon ehdotuksesi laitoit koski alijäähdytinkennoa
IV-koneessa tai kanavassa, joka siis lämmittää
tuloilmaa, eikä jäähdytä sitä.
Alijäähdytinkennossa kiertää kylmäaine eikä
maalämmön keruuliuos.