Maalämpöfoorumi
Lämpöpumput => Karhu-maalämpöpumppu => Aiheen aloitti: nh1131 - 25.10.06 - klo:13:07
-
Ovat kuulemma muuttaneet mallia, pienempi varaaja, 160 litraa.
Mitat nykyään 600*600*1800 (s*l*k).
Kellä on kyseinen malli kertokoon totuuden pumpusta, risut ja ruusut.
Myös asiantuntija mielipiteet tekniikasta ja toiminnasta tervetulleita?
-
Myös asiantuntija mielipiteet tekniikasta ja toiminnasta tervetulleita?
Valitettavasti nuo asiantuntijoiden käsitykset taitavat olla kovin kiven takana. Eipä Suomessa taida olla asiantuntijoita, jotka tuntevat yleisimmät pumppumerkit, puhumattakaan Karhun tapaisista tulokkaista.
-
Kyllä vanhat tekijätkin voivat vapaasti kertoa mielipiteitä karhusta. ;D
-
Ongelma on ettei Pohjolan Maalämmön sivuilta löydy Karhun säätimen käyttöohjetta. Äkkiähän tuo olisi arvioitavissa, jos sellainen olisi luettavana.
Hommaa käyttöohje niin arvioidaan...
Jani
-
Nämä sieltä löyty ainoastaan
http://www.pohjolanmaalampo.fi/kv-mallin_asennus_ja_kayttoohje.pdf
http://www.pohjolanmaalampo.fi/kv-mallin_esisuunnitteluohje.pdf
Onko näistä apua?
-
Eipä ole kun siinä viitataan vaan SIIHEN säätimen ohjaimen käyttöohjeeseen.
Jani
-
Ja kun se säädin on se ehkä tärkein eri pumppuja erottava tekijä. Tälläkin foorumilla säädöistä on taidettu keskustella enemmän kuin mistään muusta.
-
Käsittääkseni Karhu-pumput käyttävät TeamControl-ohjauskeskusta. Manuaalin kuvasta voisi päätellä käytössä olevan Tiimi5200.
Sen käyttöohjeet löytyvät
http://www.team-control.fi/php/lataa.php?tiedosto=TiiMi5202_Manuaali.pdf
PS. Karhu kyllä vaikuttaa hyvin mielenkiintoiselta vehkeeltä, harmi vaan että on melko vähän tietoa käyttökokemuksista vielä saatavilla...
-
Mitä maksaa kyseiset uudet mallit maksaa? Onko hinnat verrattavissa vanhoihin? Itselle tarjottiin kv 8:sia hintaan 6220 euroa. Kyseessä messuilla ollut malli kappale.
-
Mitä maksaa kyseiset uudet mallit maksaa? Onko hinnat verrattavissa vanhoihin? Itselle tarjottiin kv 8:sia hintaan 6220 euroa. Kyseessä messuilla ollut malli kappale.
OHO :o
Onpas nerokas ohjausjärjestelmä!
Me muut voimme vain kadehtien ihmetellä moisia hienouksia. Ei taida olla epäselvää missä pumpussa on monipuolisin ohjausjärjestelmä. Tuokoot Pohjolan Maalämpö mulle tuollaisen autotalliin niin saavat LÄ:n vaihdossa :D
- lämpökäyrää seuraava kompuran käyttö
- sähkövastus 0-120 min viive
- kotona/poissa kytkin L1 pudotukseen (se takkakytkin)
- hystereesi vaivaiset +- 20 astetta (ainakin riittää:) )
Jani
P.S @ Rakentaja Rami et kai jättänyt kauppaa väliin, listahinta nettisivuilla 8300 euroa, mistä muualta saat 300 litran säiliöllä varustetun tulistinpelin tuohon hintaan?
-
P.S @ Rakentaja Rami et kai jättänyt kauppaa väliin, listahinta nettisivuilla 8300 euroa, mistä muualta saat 300 litran säiliöllä varustetun tulistinpelin tuohon hintaan?
Niin, tuossa uudessa mallissa ei kyllä ole tietääkseni, kuin 160 litran varaaja. Enkä vielä itse tiedä, että onko se tulistimella toteutettu. Mutta huomenna pitäisi postin tuoda tarkempaa tietoa.
-
- lämpökäyrää seuraava kompuran käyttö
Mitä tämä tarkoittaa käytännössä?
- sähkövastus 0-120 min viive
Entä tämä?
- kotona/poissa kytkin L1 pudotukseen (se takkakytkin)
Taitaa olla lattialämpötalossa melko turha kytkin.
- hystereesi vaivaiset +- 20 astetta (ainakin riittää:) )
Entäs tämä?
En vielä näillä tiedoilla ohjauslogiikkaa mitenkään ylivoimaiseksi alkaisi kehua. Ekowellin ohjauslogiikkaan kaipaisin eniten (tällä hetkellä)
- vaihteleva alasäiliön minimilämpötila: alasäiliö määrää lauhdutuslämpötilan ja varsinkin talvella ja oikeastaan jo näin syksyllä alasäiliön minimi voisi olla ehkä jopa 25, mikä on jo melko kaukana valmistajan suosittelemasta noin 34 asteen lämpötilasta.
- mahdollisuus muokata käyrää: nyt käyrä määritetään kulmakertoimella ja +- asetuksesta, jolla käyrän antamaan lämpötilaan lisätään tai vähennetään asetuksen mukaan (yksikkönä aste, pitäisi olla pienempi). Erityisesti ulkolämpötila 10-0 -alue on hieman hankala, nostin lämpötilaa asteella, kun lämpötila alkoi olla 10 paikkeilla ja nyt kun se on ollut nollan paikkeilla, tekisi taas mieli laskea asteella.
- mahdollisuus siirtää saunakytkin pois pumpun luota. Meillä on pumppu teknisessä tilassa, jonne ei viitsisi joka saunomisen takia mennä kytkintä päälle laittamaan. Eipä tuota onneksi ole tarvinnutkaan, mutta jos tarvitsisi niin harmittaisi.
-
Mitä tämä tarkoittaa käytännössä?
Entä tämä?
Entäs tämä?
En vielä näillä tiedoilla ohjauslogiikkaa mitenkään ylivoimaiseksi alkaisi kehua.
Minä taas noilla tiedoilla kauheasti antaisi kommenttia, mikäli en ensin lukisi (ja edes yrittäisi ymmärtää) ko. säätimen ominaisuuksia :-[
Tuolta saat Acrobat readerin
http://www.adobe.com/fi/products/acrobat/readstep2.html
Jani
P.S @ Rakentaja_Ramille
Laita sitten foorumille tiedot siitä uudesta pumpusta, sano samalla että laittavat kotisivuilleen linkin tuonne säätimen sivuille...
-
Mitenkähän kävi lämpötaluodellisesti (sähkönkulutksen kannalta) kun karhun varaaja muutettiin 300 litrasta => 160 litraa?
Miltä se ohjaus vaikutti Karhussa, noin niinku perehtyneempien silmissä?
-
Karhupumpuissa on käytetty ainakin TiiMi 5202 maalämpösäädintä.
Mitä mallia uudessa KV mallissa käytetään, ei ole ainakaan minun tiedossani.
Pumpussa on kuitenkin tulistin, minkä ansiosta lämmin käyttövesi riittää.
-
Karhupumpuissa on käytetty ainakin TiiMi 5202 maalämpösäädintä.
Mitä mallia uudessa KV mallissa käytetään, ei ole ainakaan minun tiedossani.
Pumpussa on kuitenkin tulistin, minkä ansiosta lämmin käyttövesi riittää.
Ei se tulistin paljon auta jos säiliö on 160 litraa.
Tulistimen teho on 8 kilowatin pumpussa luokkaa alle 2kW.
Tiimi säädin on suht alkeellinen Oumanin kopio, jota hanakat liikkeet myy.
-
Säädin on fyysisesti sama kuin muunmoassa Nereuksen Cereksen käyttämä mutta noissahan saattaa olla laitekohtaisia softa eroja.
Säädin on asiallinen monipuolinen ja simppelin kokoinen fyysisesti. ominaisuuksia on riittävästi, vaikuttaa paljon mainostettua kotimaista kilpailijaansa monipuolisemmalta. oinoa miinus on mielestäni pieni näyttö, mutta isomman näytön tarve on normaalille käyttäjälle ihan maku asia, turhia nappuloita ei ole, eli kaikkia uskaltanee painella. Ihan jees!
evt752 ihmettelit mm.
- sähkövastus 0-120 min
asetus löytyy myös omasta pumpustasi mutta ei noin laajana.
- kotona/poissa kytkin L1 pudotukseen (se takkakytkin)
löytyy myös omasta pumpustasi, hyötyä ei ehkä ole varaavassa lattialämmityksessä mutta muuten saattaa olla hyödyllinen toiminto (elämän tavoista kiinni).
- hystereesi vaivaiset +- 20 astetta (ainakin riittää )
omassasikin on tuo hystereesi mutta vain 0 - 10 astetta. Tuollahan taistelee tehokkaasti tarvittaessa pätkäkäyntiä vastaan.
Kaipailit Ekowelliisi vaihtelevaa alasäiliön minimiä??
siinähän on. muuta alasäiliön minimi nollaan. Sen jälkeen tuo minimi säätyy menoveden lämpötilan mukaan. Sen vastapainoksi saat pätkäkäyntiä mutta kompromisseja on tehtävä ;D . Itselläni alasäiliön minimi tällähetkellä 30 astetta. Jos laittaa alle menoveden lämpötilan => suntti täysin auki => suntti 100 % => pyytää peliin vastuksia. Ja jos ei niitä halua käyttää niin vastuksilta sähköt pois sillä riskillä että jos vika tulee niin ne ei ole käytössä.
Jos valmistaja suosittelee 34 astetta niin sou vat itsehän tuon asettelet.
Lämpökäyrään kannattaisi tutustua hieman paremmin, voithan määrätä käyrän kulmakertoimen ,suuntaissiirron minimin maksimin mitä vielä tarvitset??
kun tuon kerran saa kohdalleen ei sitä juuri tarvitse säädellä.(sinulla taitaa olla väärä käppyrä)
Ja jos tuota saunakytkintä paljon tarvittaisi se olisi softa puolen juttu siirtää se ulkopuoliseksi.
-
Tiimi säädin on suht alkeellinen Oumanin kopio, jota hanakat liikkeet myy.
Hankinta kanavista riippumatta kysymyksiä terolle:
Oletko Oumanin osakkenomistaja?
Mitkähän ovat nuo oumanin merkittävät paljon mainostamasi hienoudet muihin verrattuna kun kaikki eivät niitä huomaa? ???
Onhan se hyvä kotimainen ja toimiva mutta...?
-
Ei tuossa uudessa kv mallin pumpussa ole ilmeisesti muuttunut muuta kuin vesivaraajan koko, joka on siis nyt 160 litraa tulistuksella hoidettuna. Ulkomitat on tosiaan noi 600x600x1800. Mutta minkälaiseen käyttöön riittää toi 160 litraa? Pärjääkö 4 hengen perhe sellaisella, kun porealtaita ei ole, eikä suihkussakaan liikoja läträtä? Lämmitettävä ala talossa 135 neliötä ja noin 380 kuutiota.
-
Nyt on Karhu vihdoin kaupallisissa mitoissa, nuo mitat kun karsivat paljon karhunkatselijoita. ;)
Rakentaja-Ramille: (mutu) pitäis riittää tuon kokoiseen ja jos vielä kohtuudella vettä käyttää.
Kokeile! tarvitsemme kokemuksia ;)
-
Kymysys kuuluu miten Ekowell ECT -sarja mahtuu
samoihin mittoihin 260 litran varaajalla,jotain ihmeellistÄ???????
-
Ei tuossa uudessa kv mallin pumpussa ole ilmeisesti muuttunut muuta kuin vesivaraajan koko, joka on siis nyt 160 litraa tulistuksella hoidettuna. Ulkomitat on tosiaan noi 600x600x1800. Mutta minkälaiseen käyttöön riittää toi 160 litraa? Pärjääkö 4 hengen perhe sellaisella, kun porealtaita ei ole, eikä suihkussakaan liikoja läträtä? Lämmitettävä ala talossa 135 neliötä ja noin 380 kuutiota.
Kyllä tuo pitäisi riittää normaali käytössä.
160 litrasta saa suihkuvettä noin 240 litraa eli yhdessä suihkussa saa olla 20 min ja kahdessa 10 min. yhteensoittoon.
-
Tiimi säädin on suht alkeellinen Oumanin kopio...
Tämä oli toivottavasti trollin yritys, muutoin paljastit että et ymmärrä koko asiasta yhtään mitään ???
Jani
-
Kymysys kuuluu miten Ekowell ECT -sarja mahtuu
samoihin mittoihin 260 litran varaajalla,jotain ihmeellistÄ???????
Vaikka Ekowell ECT seisoo tuolla 600 x 600 alalla on sen syvyys mitta kuitenkin mm. pullistuneen oven ansiosta suurempi apulaitteet tulevat tuon pohjalevyn ulkopuolelle.
Mutta tuo leveysmitta on monesti ratkaisevampi.
-
Kaipailit Ekowelliisi vaihtelevaa alasäiliön minimiä??
siinähän on. muuta alasäiliön minimi nollaan. Sen jälkeen tuo minimi säätyy menoveden lämpötilan mukaan. Sen vastapainoksi saat pätkäkäyntiä mutta kompromisseja on tehtävä ;D .
Lämpöässässä käytän samaa toimintoa. Siinä alaminimi seuraa muutaman asteen alle lämpökäyrää, joka sopii siinä mielessä että alalämmön putoaminen lähes pysähtyy pitkäksi aikaa kun lattiaveden ja alasäiliön veden lämpötilojen ero pienenee. Alaminimi siis 23 astetta (huomaa ne LÄ:n pahisn kovat lauhtumispaineet) tällä hetkellä, josta se "vaivainen" hystereesi (10astetta) ->33 asteeseen.
Säätimeen siis kaipaisi:
1. hystereesiä lisää, esim. 20 astetta
2. samanlaisen differenssipistesäädön (lämpökäyrä -+5 astetta, mistä hystereesiä aloitetaan laskemaan)
3. Alamaksimi tjms. , joka rajoittaa kohdan 1 ja 2 vaikutukset kovalla pakkasella.
Jani
-
Ei tuossa uudessa kv mallin pumpussa ole ilmeisesti muuttunut muuta kuin vesivaraajan koko, joka on siis nyt 160 litraa tulistuksella hoidettuna. Ulkomitat on tosiaan noi 600x600x1800. Mutta minkälaiseen käyttöön riittää toi 160 litraa? Pärjääkö 4 hengen perhe sellaisella, kun porealtaita ei ole, eikä suihkussakaan liikoja läträtä? Lämmitettävä ala talossa 135 neliötä ja noin 380 kuutiota.
Miksi ei pärjäisi, jos ruotsalaispumpun omistajat pärjäävät ilman tulistusta alle 50 asteen keskimääräisillä käyttöveden lämpötiloilla. Kannattaa selvittää onko varaaja haponkestävää (kuten esim. LÄ), ruostumatonta (kuten esim. geopro), vai jotain "huonompaa" materiallia.
Toinen asia mikä kannattaa selvittää on miten pumppu toimii kokonaisuudessaan. En löydä nettisivuilta edes lämpimän käyttöveden tuottotapaa?
Pohjolan maalämpö saisi satsata enemmän nettisivuihinsa (tämä tosin koskee muitakin pumppumerkkejä). Saisivat nyt ainakin laittaa linkin sinne säätimen valmistajan sivulle.
Jani
-
Tällaiset tiedot löysin TiiMistä:
Team-Control Oy
Uitontie 6
86220 Merijärvi
Tel 08-477 55 00
Fax 08-477 410
www.team-control.fi
team@team-control.fi
-
Kannattaa selvittää onko varaaja haponkestävää (kuten esim. LÄ), ruostumatonta (kuten esim. geopro), vai jotain "huonompaa" materiallia.
Pohjolan maalämpö saisi satsata enemmän nettisivuihinsa (tämä tosin koskee muitakin pumppumerkkejä).
Jani
Mitähän tuo huonompi sitten mahtaisi olla?
Jos tarkoitat "mustaa" rautaa niin tuohan on testatuin materiaali.(pari vuosisataa on siitä lämmityskattiloita tehty ja hyvin menestyy vielä nykyäänkin). Tärkein asia tässä suhteessa on lämpimän käyttöveden tuottotapa kattilavesihän on hapetonta. itse suosisin kierukassa lämpiävää vettä kun tuon pohjalla ei muhi mitään vuosien lietekerrostumia. Ruostumattomassakin on ollut ongelapaikkoja, on noitakin syöpynyt puhki.
Nettisivuilla valmistajat eivät ilmeisesti halua kaikkea näyttää :( Jos kaikki olisi netissä paljastuisi jälleenmyyjien ja asetajien tietämättömyys ;D
-
On sillä varaajan materiaalilla nyt sellainen vaikutus, että toinen materiaali on kalliimpaa kuin toinen. Kun maalämpöpumput muuten kasataan samoista osista (esim. kompura, peltikuoret, kupariputkea jne.) niin kyllä hintaeroille täytyy minun mielestäni löytyä todellinen syy.
Minulla oli MLP:tä hankkiessani (silloin niistä ymmärtänyt tätäkään vähää) silloin tärkeä pointti haponkestävästä teräksestä tehty varaaja. Ajatuksena että kun joskus kompurasta aika jättää niin muu osa pumpusta olisi vielä käyttökelpoinen.
Sen verran venepuolella harrastaneena en halua ruveta varaajassa tarkastamaan mitään suojasinkkejä / anodeita, haponkestävä tavara on kestänyt aina suolavedessäkin niin toivottavasti myös hanaveden "ikuisesti".
Jani
-
Varaajamateriaalilla on tosiaan merkitystä jos siinä varastoidaan käyttövettä mutta ei nyt sotketa kahta eri asiaa. Sinkkianodejahan käytetään käyttövettä varaavissa varaajissa ei kierukka malleissa.
Ei siis käytetä ainakaan suomalaisissa lämpöpumpuissa.
Varaajan hinnasta osa todellakin muodostuu materiaaleista työn osuus on kuitenkin merkittävä. Kierukka mallissa jossa kierukat reilun kokoisia Suuri materiaalikustannus tulee kuparista.
Kuten itsekin totesit on hitonmoinen myyntivaltti tuo haponkestävä. Suurin osa ostajista kun on jossainmäärin tietämättömiä asiasta ja tuohan kuulostaa todella varmalta ratkaisulta.
On tietysti emalointia luotettavampi vaikka ei tuokaan huono ole.(itse en emaloitua ehkä kuitenkaan ostaisi)
Hanavedestäkin noita suoloja löytyy ja varsinkin jos kaivovettä käyttää saattaa olla suuria laatueroja, happamuus yms.
Heponkestävä on hyvä ratkaisu jos haluaa lämmintä vettä välttämättä varastoida. Tämmöisessä tapauksessa kiinnittäisin huomiota käyttövesivaraajan puhdistettavuuteen tuonne kun kerääntyy siitä hyvästäkin kaivovedestä kaikenlaista vuosien saatossa. ;)
Mutta ettei liikaa poikettaisi aiheesta niin joku tietävä voisi kertoa tuon karhun rakenteesta jotain faktaa.
-
Minusta jostain olisin kuullut että Karhu KV MLP:ssa varastoidaan sitä lattialämmitysvettä, lämmin käyttövesi tulisi kierukan kautta jolloin se vaihtuu aina täysin eikä jää säiliöön.
Kertokaa jos olen väärässä.
Onko muita valmistajia joilla tämä lämmitys ja lämmin käyttövesi tehdään edellämainitulla tavalla?
-
Eilen messuilla näin Karhun. Varaaja oli eristetty Solumuovilla.
Siinä oli kaksi sähkövastusta kyljessä; Ylä ja alaosassa. Suunniteltu osatehoiseksi?
Käsittääkseni se oli mustaa rautaa ja kierukoilla tehdään käyttövesi. Kompurasta johdettiin kuumakaasu säiliön yläosaan, josta se kiertää alaspäin ja samalla kylmäaine lauhtuu.
Ekowellillä on täysin samanlainen rakenne jossain mallissa? EVT752 vahvistanee?
Kehuivat markkinoiden hiljaisimmaksi.
-
Olisit ottanut kuvan laitteesta.
Ainakin kilpailijat kuvasivat ko. laitetta, mahtaa myös heillä kiinnostus herätä.
-
Eipä tuossa taida paljon olla kuvattavaa.
Alakerta oli ihan normaali... Poikkeuksena levylämmönssiirrin(lauhdutin) puuttu ja on kuparikierukkana säiliössä.
Nestelinjat oli aika pitkiä ja muutenkin kuparia riittää. Ei liene turhan halpa valmistaa.
-
No nyt on tullut kommentteja mutta yhteenveto on vaikeaa näin nippelitiedoista tietämättömänä. ???
Onko varteen otettava vaihtoehto 8)?
Mitä muuta kannattas harkita, Ekowelliäkö?
-
Ekowellillä ainakin on käsittääkseni vastaava malli, mutta isommalla säiliöllä.
Muita tulistuskoneita:
- Geopro SH sarja
- Lämpöässä V ja T- mallit
-
. Kannattaa selvittää onko varaaja haponkestävää (kuten esim. LÄ), ruostumatonta (kuten esim. geopro), vai jotain "huonompaa" materiallia.
Jani
Geopro GS mallin varaaja on Haponkestävää ferriittistä erikois varaajaterästä.
-
Teron kuvauksien perusteella pitkälti samanlainen kuin omani paitsi Ekowellin konehuone asuu yläkerrassa ja käyttövesipuolella ei ole sähkövastusta (ylävastusta).
Ohjauslogiikasta löytyy tuolle oma lähtökin mutta vastus on jätetty turhana asentamatta joissain vanhemmissa malleissa on asennettu.
Vaikuttaa ihan mielenkiintoiselta täytynee joskus tutustua :)
-
Geopro GS mallin varaaja on Haponkestävää ferriittistä erikois varaajaterästä.
HäirikköVallu täällä taas terve.
Duodabaduoda. Oliskohan nyt mennyt Terolta vähän puurot ja vellit sekaisin mahtollisesti. Eikö se hapan AISI316 ole austeniittista eikä ferriittistä terästä? Vai voiko todella olla niin, että GS tehdään ferriittisestä teräksestä.
Em. on helppo testata ottamalla magneetti käteen ja repimällä vähän fylliä varaajan ympäriltä ja kattomalla tarttuuko. Jos tarttuu se on ferriittistä jos ei niin se on tod.näk. austeniittista.
Ferriittisen rosterin korroosionkesto ei ole yhtähyvää kuin austeniittisen. Et sori vaan jos magneetti kilahti pöntön kylkeen.
Se on tuo korkea kromipitoisuus (yli11%) joka tekee rostereista hyvin korroosiota kestävää. Tokihan muitakin mömmöjä tungetaan kuten nikkeliä ja molybdeeniä joukkoon.
Suurinta osaa pöntön valmistuskustannuksissa näyttelee kuitenkin siihen upotetut työtunnit eikä marginaalinen materiaalivalinnassa tehty säästö. Olisi aika säälittävää jos tällä valinnalla tehtäisiin hommasta kannattavaa noin mlp:n näkövinkkelistä.
-
HäirikköVallu täällä taas terve.
Duodabaduoda. Oliskohan nyt mennyt Terolta vähän puurot ja vellit sekaisin mahtollisesti. Eikö se hapan AISI316 ole austeniittista eikä ferriittistä terästä? Vai voiko todella olla niin, että GS tehdään ferriittisestä teräksestä.
Em. on helppo testata ottamalla magneetti käteen ja repimällä vähän fylliä varaajan ympäriltä ja kattomalla tarttuuko. Jos tarttuu se on ferriittistä jos ei niin se on tod.näk. austeniittista.
Ferriittisen rosterin korroosionkesto ei ole yhtähyvää kuin austeniittisen. Et sori vaan jos magneetti kilahti pöntön kylkeen.
Se on tuo korkea kromipitoisuus (yli11%) joka tekee rostereista hyvin korroosiota kestävää. Tokihan muitakin mömmöjä tungetaan kuten nikkeliä ja molybdeeniä joukkoon.
Suurinta osaa pöntön valmistuskustannuksissa näyttelee kuitenkin siihen upotetut työtunnit eikä marginaalinen materiaalivalinnassa tehty säästö. Olisi aika säälittävää jos tällä valinnalla tehtäisiin hommasta kannattavaa noin mlp:n näkövinkkelistä.
Voi voi...kuvaavaa kuinka Vallukin luulee tietävänsä jotain.
Kaikki lämminvesivaraajat tehdään ferriittisestä erikoisvaraaja teräksestä, jota valmistetaan Ranskassa.
Austeniittinen teräs on HALPAA ja se ei kestä lämpötiloja yli 60C. siinä lämpötilassa metallin koostumus muuttuu ja siihen tulee hiushalkeamia. (ferriittinen on todella kallista).
Kaikki metallurgiasta jotain tietävät tuntevat asian.
Ferriittinen teräs on vaikeaa käsitellä kylmänä ja vaatii ammattitaitoa.
Joten ota se magneetti käteen ja koita siihen lämpöässän pöntön ala päähän, jos siinä näkyy sisävaippa..
Minä tiedän jo tuloksen
Voi voi...
-
Klonks kiinni otti mutta melko heikosti. Olit Tero kaiketi oikeassa. Tsori epäilykseni. En kuvittele tietäväni mitään. Olin siinä uskossa että pönttö olisi ollut valmistettu haponkestävästä.
-
Ei kestä.
-
Juu ei mitään. Näinhän näihin hommiin tulee selvyys.
Myönnän kyllä oman virheeni mutta lähinnä siltä osin että pannu saattaa olla (ja varmaan onkin) tehty jostain muusta kuin normaalista haponkestävästä. Ilmeisestikin juuri mainitsemasi helpomman kylmämuokattavuuden takia. Eli niitä ei valmisteta lastuavilla menetelmillä (sorvata) vaan syvävetona tms.
Muuten tuo mitä kirjoitin pitää täysin kutinsa. Helppo tarkistaa vaikka netistä jos kiinnostusta asiaa kohtaan löytyy. Alla olevassa linkissä on suomenkielellä se sama mikä löytyy kyllä muualtakin.
http://www.acodrain.fi/Tuotteet/Materialer/Rustfrit%20St%C3%A5l.aspx
Olisi hedelmällisempää jos tietäisimme mitä tuo ranskalainen erikoisteräs oikeasti on. Onko sulla antaa jotain materiaalistandardia AISI (USA), W.Nr (Saksa). Pannunvalajan teräkset on varmasti standardoitu siinä missä muutkin teräkset. Näin saisimme ongittua ohjeanalyysit esille eli mistä teräs koostuu.
Esim. linkki siihen puotiin joka nauttii 100% markkinaosuutta ko teräkseen. Luulen että samaa terästä saa kyllä valmistaa jokunen muukin.
Mainitsemasi kylmähauraus tuntuu vähän uskomattomalta. 60-asteessa sulaa jätski mutta ei teräs. Teräksiä karkaistaan 700-1000 asteen lämpötiloissa ja päästetäänkin esim. 400-500 asteen lämmössä (riippuen tietysti karkaisutyypistä). Voisitko antaa tähän asiaan vähän lisävalaistusta kun tunnet metallurgiaa selkeästi itseäni enemmän. Lisää karkaisusta voi lukea esim. Bodycoten sivuilta www.bodycote.fi
Mistä katsoit hinnat. Annatko viittauksen?
-
Ei minulla mitään täsmäselityksiä ole. Onpahan tuttava piirissä alan ihmisiä.
Varaajateräs on kirottua alan ihmisten parissa, koska siinä on täysi monopoli Ranskalaisella yrityksellä nimeltä Ugine
http://www.uginesavoie.fr/pub/groupe.asp?id=150&id_rub=undefined
tuolta sivuilta on maallikon turha mitään etsiä ::)
Varaajien päädyt syvävedetään ja hitsataan säiliöksi, niitä ei sorvata.
Materiaalin kiderakenne haurastuu yli 60C lämpötilassa
Alla Volkkarin kirjoittelua...Ehkä hän tietää lisää
**************************************
Aihe: Re: Ekowellin omistajat, kertokaa kokemuksia
Viestittäjä volkkari Tammikuu 1st, 2006, 8:21am
--------------------------------------------------------------------------------
Varaajamateriaaleista, ei ole itsestäänselvyys että
ruostumaton teräs on parempi varaajanvalmistusmateriaali kuin hiiliteräs (musta)
Ensiksi on muistettava käyttötarkoitus onko
kysymyksessä ns.käyttövesilämpöpumppu kuten
lämpöässä v-sarja ja ruotsalaiset vai tulistuskoneet
esim ekowell lämpöassä s-sarja.
Käyttövesi sisältää aina happea joka on palmisen
(ruostumisen)tärkein ylläpitävä vioma
Lämmitysverkoston lämmönsiirtöaine (vesi) on ns.
kuolluttavettä josta on happi poistunut joten palamista ei tapahdu.
80-luvulla käytettetiin lattialämmityksessä diffuusiosuojaamattomia putkia niihin järjesteelmiin olisi syytä lisäta inhipiittoreita
Diffuusio on kun ilmakehän paine (i,ibar)painaa ilmaa(mukana happea)muoviputken seinämän läpi
rosterivaraajien ongelmat ovat pistekorroosiossa
korkella lämpötiloilla varsinkin kalkkinen vesi
lisäksi sen huono lämmönjohtavuus huonotaa lämpökerrointa.
Kustannustekijänä valitaa myös useimmiten austeniittinen rst vaikka ferriittinen olisi ehdoto
yli 50 asteisille lämpötiloille.
***************************************
-Tero-
-
Teron kuvauksien perusteella pitkälti samanlainen kuin omani paitsi Ekowellin konehuone asuu yläkerrassa ja käyttövesipuolella ei ole sähkövastusta (ylävastusta).
Ohjauslogiikasta löytyy tuolle oma lähtökin mutta vastus on jätetty turhana asentamatta joissain vanhemmissa malleissa on asennettu.
Ekowell sai jossain vaiheessa parannettua tulistusta niin paljon, että ylävastus jäi tarpeettomaksi (mutta ohjauslogiikkaan se jäi). Saatan olla jopa kuullutkin, mitä tulistuksessa parani, mutten enää muista.
Kuvauksen perusteella karhu vaikuttaa samanlaiselta ratkaisulta kuin ekowell, mutta ei tietystikään tarvitse sitä olla. Miksihän siinä on ylävastus, jos ratkaisu ja rakenne on muuten sama?
-
Kaipailit Ekowelliisi vaihtelevaa alasäiliön minimiä??
siinähän on. muuta alasäiliön minimi nollaan. Sen jälkeen tuo minimi säätyy menoveden lämpötilan mukaan. Sen vastapainoksi saat pätkäkäyntiä mutta kompromisseja on tehtävä ;D
Miksi pätkäkäyntiä?
Itselläni alasäiliön minimi tällähetkellä 30 astetta.
Mulla myös.
Jos laittaa alle menoveden lämpötilan => suntti täysin auki => suntti 100 % => pyytää peliin vastuksia. Ja jos ei niitä halua käyttää niin vastuksilta sähköt pois sillä riskillä että jos vika tulee niin ne ei ole käytössä.
Eikös ohjauslogiikassa ole joku asetus, joka aiheuttaa sen, että alasäiliön lämpötila on aina kyseisen asetuksen verran päälle menoveden lämpötilaa? En muista sitä (enkä jaksa käydä tarkistamassa (ja manuaali on vieläkin hukassa)).
Jos valmistaja suosittelee 34 astetta niin sou vat itsehän tuon asettelet.
Riskinä on kuitenkin se ohjauslogiikasta riippumaton termostaatti, joka menee jossain lämpötilassa (noin 25-30 astetta) päälle ja jonka päällemenemisen saa pois päältä vain sulakkeet pois kytkemällä (mistä voi olla huonoja seuraamuksia, jos esim. reissuun lähtiessä unohtaa laittaa ne takaisin päälle).
Tuon mekaanisen termarin voisi ehkä säätää pienemmälle, esim. lähemmäs 20 asteen lämpötilaa niin voisi pitää sulakkeet päällä.
Lämpökäyrään kannattaisi tutustua hieman paremmin, voithan määrätä käyrän kulmakertoimen ,suuntaissiirron minimin maksimin mitä vielä tarvitset??
No juurihan minä sen selitin. "Käyrä" on ekowellillä suora viiva, haluaisin siihen pari taitekohtaa ulkolämpötilavälille 10-0 (noin).
kun tuon kerran saa kohdalleen ei sitä juuri tarvitse säädellä.(sinulla taitaa olla väärä käppyrä)
No esim. juuri nyt käppyrä on erittäin hyvä (kun ulkona on pari astetta pakkasta).
Ja jos tuota saunakytkintä paljon tarvittaisi se olisi softa puolen juttu siirtää se ulkopuoliseksi.
Eli ei onnistu.
-
Ekowell sai jossain vaiheessa parannettua tulistusta niin paljon, että ylävastus jäi tarpeettomaksi (mutta ohjauslogiikkaan se jäi). Saatan olla jopa kuullutkin, mitä tulistuksessa parani, mutten enää muista.
Kuvauksen perusteella karhu vaikuttaa samanlaiselta ratkaisulta kuin ekowell, mutta ei tietystikään tarvitse sitä olla. Miksihän siinä on ylävastus, jos ratkaisu ja rakenne on muuten sama?
Karhu on alkutaipaleella ko. mallin kanssa. Ekowell sai keksittyä jotain uutta?
Toisaalta Ekowellin säiliö on huomattavasti isompi.
-
Miksi pätkäkäyntiä?
Eikös ohjauslogiikassa ole joku asetus, joka aiheuttaa sen, että alasäiliön lämpötila on aina kyseisen asetuksen verran päälle menoveden lämpötilaa? En muista sitä (enkä jaksa käydä tarkistamassa (ja manuaali on vieläkin hukassa)).
Riskinä on kuitenkin se ohjauslogiikasta riippumaton termostaatti, joka menee jossain lämpötilassa (noin 25-30 astetta) päälle ja jonka päällemenemisen saa pois päältä vain sulakkeet pois kytkemällä (mistä voi olla huonoja seuraamuksia, jos esim. reissuun lähtiessä unohtaa laittaa ne takaisin päälle).
Tuon mekaanisen termarin voisi ehkä säätää pienemmälle, esim. lähemmäs 20 asteen lämpötilaa niin voisi pitää sulakkeet päällä.
No juurihan minä sen selitin. "Käyrä" on ekowellillä suora viiva, haluaisin siihen pari taitekohtaa ulkolämpötilavälille 10-0 (noin).
No esim. juuri nyt käppyrä on erittäin hyvä (kun ulkona on pari astetta pakkasta).
Eli ei onnistu.
Tuo pätkäkäynti tuli johdateltua tuosta hystereesistä.(yritän selitellä: oletetaan että saat alasäiliön minimin noin menoveden tasolle => suntti on selällään => lämmityskaudella meno- ja paluuveden lämpötilaero on astetta x kiertovesipumppu pumppaa y litraa minuutissa varaajan koko on z litraa.
Kun aikaa kuluu niin kauan että y = z varaajan lämpötila on pudonnut astetta x .
Ja jos hystereesi on vain 10 astetta maksimi niin ei tuossa kauvaa nokka tuhise kun lisälämpöä tarvitaan).
Se toinen kompressorin käyntialueen alarajaan vaikuttava asia on yläsäiliön lämpötila ja sen asetukset, koska myös se halutaan tuottaa yksinomaan kompuralla. Sekä tuo pakkaskäynnistys systeemi jolla yritetään estää vastusten käyttöä (en ole perehtynyt kun en käytä niitä).Ja todentotta on myös alasäiliön lämpöero joka lisätään menoveden tavoitteen päälle mutta tuon tehdasasetus on nolla.
Itse en ole päivääkään vastuksella sähköjä pitänyt (kokeillut olen että toimii) ja jos huonosti käy niin vahingosta ehkä viisastuu ;)
Eikä tuo lämpökäyrä ihan suora ole sehän pitää valita niin jotta sen aktiivinen alue alkaa (menoveden minimi leikkaa lämpökäyrää joka on suuntaissiirrolla oikein kohdistettu) vasta kun lämmitystarvetta rupeaa ilmaantumaan.
Jos tuo ei auta ja tuuli tai joku muu vaikuttaa taloon niin paljon että sisälämpö heittelee niin ratkaisu on se sisälämpöanturi. Sehän on hidas viritellä mutta jos jaksaa perehtyä niin sillä saattaa saada hyvän lopputuloksen vaikka säätökäyrä ei ihan kohdallaan olisikaan.
Tuo innostus kuitenkin tyssää yleensä väärin sijoitettuun anturiin. :(
Niin ja tuo saunakytkin olisi varmasti olkopuolinen jos se olisi tarpeelliseksi havaittu, mutta pitäähän noita ominaisuuksia olla. ;)
-
Karhun KV:n lämmin käyttövesi tehdään yhdellä kierukalla varaajassa. Vesi kulkee aina kaksi osaisen varaajan yläosan (jossa kuumenpaa vettä)kautta, siksi karhussa on vastus yläosassa. Jos varaajan yläosan lämpö laskee sille asetettuun minimiin niin ilmeisesti silloin vastus tulee mukaan.
Ekowellissä lämmin käyttövesi tuotetaan kahdella kierukalla, näin se ei aina mene varaajan yläosan kautta vaan sitä ohjaa ktv. tarpeen mukaan (periaate kotisivuilla) Huom. näin sen ole ymmärtänyt selityksistä.
-
Ekowell tuottaa lämpimän käyttöveden sekoittamalla lämmintä ja kuumaa, alasäiliön lämpötila ei koskaan yksin riitä lämpimän veden tuottamiseen, systeemi muistaakseni patentoitu.
Täytyyhän karhunkin esilämmittää tuo käyttövesi alavaraajassa sillä parannetaan hyötysuhdetta ja veden riittävyyttä.
Todennäköisesti käyttövesi kiemurtelee alavaraajasta ylävaraajaan asteittain lämmiten, kun taas ekowellissä tuo käy välillä ulkona.Lopullinen käyttöveden lämpö saadaan todennäköisesti kylmää ja kuumaa sekoittamalla.
Lämpimänveden tuotto tavoilla ei ole varmaan suurta eroa käytännössä.
Yläsäiliön vastus todennäköisesti varmistamassa veden riittävyyttä mikä saattaa johtua varaajan hieman pienemmästä koosta.
Toisaalta vastuksen käyttö ylävaraajassa ei juuri huononna kompuran hyötysuhdetta kun se ei turhaan lämmitä alavaraajan viileää vettä.
:)
-
Ei minulla mitään täsmäselityksiä ole. Onpahan tuttava piirissä alan ihmisiä.
Pakko palata vielä hieman tähän aiheeseen ettei lukijoille jää vääriä kuvitelmia.
Sain vahvistuksen käsityksiini LÄ:n varaajien valmistavalta alihankkijalta, koskien varaajan materiaalia.
Se on AISI316 tai W.Nr. 1.4436 joka on AUSTENIITTINEN haponkestävä teräs. Siinä on ohjeanalyysin mukaan kromia 16.5-18.5%, Nikkeliä 10.5-14% sekä Molybdeeniä 2.5-3%. Nämä seosaineet antavat sille hyvän korroosionkestävyyden.
Siihen voi silti magneetti hieman tarttua.
Tätä materiaalia varaajavalmistajat hankkivat esim. Outokummulta. Ei tarvitse lähteä patonginpyörittäjien maahan aasin selässä sitä hakemaan.
Vielä Terolle. Appiukolle tai muulle sukulaiselle terveisiä että elämme informaatioyhteiskunta-aikaa ja sotien jälkeen on alettu muitakin materiaaleja käyttämään varaajissa kuin mustia teräksiä mitä tuo ferriittinen teräs edustaa.
Paksuissa paineastiateräksissä näin voi edelleen vielä olla.
Siirryn varmaan suomi24:n puolelle tarinoimaan koska tuolla kirjoittajat arvostavat lukijoitaan tarkistamalla tietolähteensä >:(
I rest my case.
-
Onko tämä LÄ:n AUSTENIITTINEN nyt sitten oletusarvoltaan "ikuista", vai meneekö koko pumppu vaihtoon 15 vuoden kuluttua?
Jani
-
Pakko palata vielä hieman tähän aiheeseen ettei lukijoille jää vääriä kuvitelmia.
Sain vahvistuksen käsityksiini LÄ:n varaajien valmistavalta alihankkijalta, koskien varaajan materiaalia.
Se on AISI316 tai W.Nr. 1.4436 joka on AUSTENIITTINEN haponkestävä teräs. Siinä on ohjeanalyysin mukaan kromia 16.5-18.5%, Nikkeliä 10.5-14% sekä Molybdeeniä 2.5-3%. Nämä seosaineet antavat sille hyvän korroosionkestävyyden.
Siihen voi silti magneetti hieman tarttua.
Tätä materiaalia varaajavalmistajat hankkivat esim. Outokummulta. Ei tarvitse lähteä patonginpyörittäjien maahan aasin selässä sitä hakemaan.
Vielä Terolle. Appiukolle tai muulle sukulaiselle terveisiä että elämme informaatioyhteiskunta-aikaa ja sotien jälkeen on alettu muitakin materiaaleja käyttämään varaajissa kuin mustia teräksiä mitä tuo ferriittinen teräs edustaa.
Paksuissa paineastiateräksissä näin voi edelleen vielä olla.
Siirryn varmaan suomi24:n puolelle tarinoimaan koska tuolla kirjoittajat arvostavat lukijoitaan tarkistamalla tietolähteensä >:(
I rest my case.
Vallu,
Onko siis totta, että LÄ:n säiliö on halpaa austeniittistä terästä?
Soitappas vähän asioista jotain tietäville. Korroosion kestävävyys on austeniittisessä parempi, mutta se EI edelleenkään sovellu lämpötiloihin yli 60 astetta.
Voit soittaa ihan kelle vaan varaaja valmistajalle.
- Haato
- Nibe
- Kaukora
Ja kysyä mitä he ovat mieltä. Jos olisi jotain järkeä tehdä varaaja halvasta austeniittisesta rosterista, niin nämä tekevät KYMMENIÄ TUHANSIA pyttyjä ferriittisestä.
Lämpöässä ottaa kustannusten varjolla ison riskin.
Soitappas uudestaan sille valmistajalle ja kysy suoraan jännityskorroosiosta + austeniittisesta aineesta. Miten ne korreloi keskenään.
Edit:
Odotan mielenkiinnolla vastausta!
Edit 2:
Ote Kaukoran sivuilta..
JÄSPI-vedenlämmittimissä säiliön materiaali on korkealaatuinen,
ferriittinen haponkestävä teräs, joka on kehitetty nimenomaan vedenlämmittimiin.
-
Asiasta toiseen...Miten luulette uuden karhu KV mallissa lämpimän käyttöveden riittävän kun menivät muuttamaan varaajan kokoa.
Onko vielä ehtinyt tulla kokemuksia uudesta KV mallista jossa on tuo 160 litrainen varaaja.
Nyt tarttis faktaa... ???
-
Soitappas vähän asioista jotain tietäville. Korroosion kestävävyys on austeniittisessä parempi, mutta se EI edelleenkään sovellu lämpötiloihin yli 60 astetta.
Jännää...mikähän mahtaa olla totuus ja mitäköhän tuolla meikkiksen säiliössä tapahtui Oumanin bugittaessa kun ylälämpö oli 86 astetta ja alalämpö 68 astetta ??? ???
Jani
-
Aikani tongittuani löysin tämän:
Lähde: Fluid Finland
Jännityskorroosio
Jännityskorroosio on yleisesti
käytetyn austeniittisen teräksen
eräs suunnittelua rajoittava
ominaisuus. Jännityskorroosio
ilmenee austeniittisessa
rakenteessa silloin kun kolme
tekijää yhtäaikaa on vaikuttamassa:
-väliaineessa klorideja; muutama ppm riittää
-teräksessä on jännityksiä;
-lämpötila on yli 60 oC
Jännityskorroosio etenee austeniittisessa
rakenteessa hiushalkeaman
mukaisesti ja murentaa
teräksen. Ilmiö tapahtuu
hitaasti ja sekoitetaan
usein muihin korroosiotyyppeihin.
-
Aivan varmasti materiaalin valinta on monitahoinen tehtävä ja siinä joudutaan tekemään kompromisseja useiden eri asioiden suhteen.
Jos yksi pääkriteereistä on hyvä "normaali" korroosionkesto niin austeniittiset haponkestävät ovat ferriittisiä parempia. Tokihan niillä on omat huonot puolet joita esittämäsi jännityskorroosio
jossain määrin varmastikin edustaa. Mutta kumpi näistä on sitten se määräävämpi tekijä ja mitä tutkimusta uskotaan. Kavereita jotka tietävät teräksen mikrotasolla mitä siellä tapahtuu saa lähteä hakemaan tutkimuslaboratorioista ei putkiliikkeestä tai geopron myymälästä.
Maailma on kuitenkin vielä oikeasti paljon komplisoidumpi paikka (valitettavasti). Ruostumattomia teräslaatuja on olemassa laidasta laitaan austeniittista, ferriittistä ja jopa austeniittis-ferriittistä.
Eli toistan jo itseäni mutta sen sijaan että tukeudutaan mainosmiesten puheisiin olisi syytä ilmoittaa käytetty teräslaatu mieluummin tyyliin W.Nr. x.xxxx kuin "ranskalainen erikoisvaraajateräs".
Tuo jälkimmäinen esitysmuoto on kovin epämääräinen ja jättää paljon kysymyksiä. Materiaaleja on suorastaan mahdoton vertailla jos toisesta tiedetään mitä se on ja toinen on jokin mystinen citroenteräs.
Eli oleppa hyvä ja ota vaan itse se luuri käteen ja soita noille mainitsemillesi valmistajille ja tiedustele mitä se materiaali oikeasti on. Itse tein sen jo oman kiinnostukseni kohdalta ja annoin tuloksen nähtäväksi. Toivottavasti puhelimessa oleva herra tiesi mistä puhui. Miksei, vaikutti ainakin tietävältä. Sillä saattaahan olla että mahdollinen markkinatutkimuksesi tulos paljastaa sinullekin yllättäviä asioita ja joudut vielä tarkistamaan kantaasi. Itselleni ainakin tämä keskustelu on avannut pienen halun tutkia mistä varaajat ovat oikeasti tehty. Näyttää siltä että se ei ole vielä loppu.
-
Rakensin kesällä 140 neliöisen talon johon laitettiin Karhu KV8. En ole mikään pumppujen asiantuntija, mutta meillä on toiminut ihan hienosti. Käyttövesi on riittänyt suihkussa ihan hyvin. 2 aikuista 2 lasta, ei ammetta. Varaajan tilavuus on se 160 L, toimii meillä täystehopumppuna ja teho on ainakin vielä riittänyt. Varaajan yläosassa tulistusosiossa on vastus joka lähtee päälle jos yläosan lämpö tipahtaa alle 60 asteen. Meillä yläosan lämpötila pyörii 80-90 asteen tienoilla. Olen kääntänyt yläosan termostaatin nollille ja sillä ei ole ollut yläosan lämpötilaan vaikutusta. Ilmeisesti vastuksen tarkoitus on varmistaa suuressa käyttöveden kulutuksessa lämpimän veden riittävyys. Oma pumppuni on ensimmäisiä lasiovellisia pumppuja ja on mielestäni myös ulkonäöllisesti hieno. Pumppu pyörinyt nyt 4 kk ja toistaiseksi olen tyytyväinen.
-
Kiva kuulla kokemuksia tuosta karhusta.
Onko sinulla lattialämmitus tuossa 140:n neliön asunnossa?
Itsellä olisi tulossa 2 kerroksinen asunto, neliöitä hieman yli 200 joista alakerrasta 4/5 jouduttaisiin lämmittämään batterilla. (alakerran suihku/kodinhoitohuone ja yläkerta toimisi lattialämmityksellä.) Oma uskomukseni on että minun tapauksessani tuo K malli erillisellä varaajalla toimisi paremmin. Siitä ei sitten ole mitään hajua, mikä olisi oikea koko. (300 - 700 litraa...?)
-
Meillä on lattialämmitys joka paikassa. Kahdella erillisellä piirillä. Lamikr, varaajan kokoa kannattaa varmaan miettiä sen mukaan tuleeko uuteen taloonne ammetta. Muistaakseni myyjä sanoi, että jos tulee amme niin varaajan koko on vähintään 700 L.
-
Meillä on tosi pieni tulistimella tuleva lämmin vesi. Varaaja on joskus hajonnut. Kyllä silläkin on neljä ihmistä pärjännyt. Tosin on välillä hyvä sulkea hana, niin lämmintä vettä tulee taas. Se menee haaleaksi välillä. Uskoisin hyvin 160 litraisen riittävän.
Mökillä on 200 litrainen varaaja, eikä ole koskaan lämmin vesi loppunut, vaikka muksut lotrasivat suihkussa itsensä lämpimiksi uinnin jälkeen. Saunojiakin on ollut liki kymmenen yhtenä iltana.
Olen joskus miettinyt, mahtavatko nykyimmeiset sulkea hanaa välillä ollenkaan, kun on niin huoli lämpimän veden riittävyydestä?