Maalämpöfoorumi
Lämpöpumput => IVT / Bosch => Aiheen aloitti: HE E11 - 09.07.12 - klo:10:24
-
Osaisiko joku paremmin asiaan perehtynyt auttaa? Koneena IVT:n HE E11 ja vieressä erillinen 300/160 rst käyttövesivaraaja. Tekninen tila erillisessä autotallissa, josta kierrätetään lämmintä käyttövettä jakotukille. Pumppu mennyt kesämoodiin ja sammuttanut lämmityspuolen kierrätyksen. Käyttöveden tuotanto 'Säästö' asennolla (46-54). Pistin merkille, että yllättävän pajon kone on päällä vain lämpimän käyttöveden ylläpitämiseen huoneessa missä on ainkin 25C lämmintä. Tarkempi tutkiskelu lyhytaikamittauksista osoitti järkyttävää 38 käynnistyskertaa ja 2 tunnin päälläoloa. Veden käyttö ko. vuorokautena vähäistä.
Epäilykseni kohdistui tälläkin forumilla joskus mainittuun epäilyyn, että kiertovesipumppu sekottaisi varaajan lämpökerrostumat ja näin T3 anturi antaa virheellisiä arvoja. T3:n arvo näyttää tippuvan noin kymmenyksen minuutissa ja näin nopeasti veden lämpötila ei oikeasti voi varaajassa laskea. IVT:n huoltomies kävi vaihtamassa anturin ja sama ralli jatkuu.
Kokeellisesti sammutin käyttöveden kiertovesipumpun, annoin tilanteen rahoittua ja sitten jäin odottelemaan seuraavan 24h arvoja. Käynnistyskerrat tipahtivat tasan puoleen eli 19 ja kone päällä enää tunnin. Käyttöveden käyttö ja kaikki muukin kiertovesipumppua lukuunottamatta vastaavaa kuin aikaisemmallakin kerralla. Pistin kiertovesipumpun päälle ja taas palattiin aikaisempaan rytmiin.
Osaako kukaan kertoa pystyykö ongelman korjaamaan asetuksilla tai T3-anturin paikkaa vaihtamalla? Onko tuo 19 käynnistyskertaa vuorokaudessa järkevä pelkkään käyttöveden lämmittämiseen vai edelleen normaalia korkeampi?
-
Käyttöveden tuotanto 'Säästö' asennolla (46-54).
Onko tuo 19 käynnistyskertaa vuorokaudessa järkevä pelkkään käyttöveden lämmittämiseen vai edelleen normaalia korkeampi?
Kyllä tuo 19 kertaakin kuulostaa aika järjettömältä määrältä. Mulla (tosin eri pumppu) riittää 1 kerta vuorokaudessa, joka ajoittuu siis iltasuihkuun. Lämpimän veden kiertoa ei ole vielä kytketty päälle.
Tuo 46 on ilmeisesti käynnistyslämpötila. Eikös sekin ole aika korkea...? Riippuu tietenkin mistä se mitataan. Jos on varaanin yläosasta niin sitten voi olla oikeaa hehtaariluokkaa, mutta jos se on ylä- ja alaosan lämmöistä laskettu joku painotettu arvo (kuten käynnistyslämpö Thermialla/Danfossilla on) niin kuulostaa aika korkealta. Mulla on 37 ja hyvin riittää. Varaajan yläosassa on nimittäin lämpimämpää vettä kuin tuo 37 kun kompura hörähtää käyntiin.
Oma osansa voi tietenkin olla varaanin eristys...
-
Kiitoksia nopeasta kommentista! Tuo 46 astetta on käynnistyslämpötila ja ko. pumpun tehdasasetus Säästö -asetuksessa. Mitataan varaajan alaosasta ja sitä ilman muuta voi säätää alaspäin niinkuin ehdotitkin. Sen verran jo kokeilin ettei tuohon varsinaiseen ongelmaan auta, mutta varmasti hienosäätönä paikallaan kunhan joku osaa kertoa miten tuon kiertovesipumpun aiheuttaman häiriön saa korjattua. :-/
-
Onko tuossa käyttöveden kiertopumpussa ollenkaan ajastinta, sekä linjasäätöventtiiliä jolla kierron saa kuristettua minimiin?
-
Epäilykseni kohdistui tälläkin forumilla joskus mainittuun epäilyyn, että kiertovesipumppu sekottaisi varaajan lämpökerrostumat ja näin T3 anturi antaa virheellisiä arvoja. T3:n arvo näyttää tippuvan noin kymmenyksen minuutissa ja näin nopeasti veden lämpötila ei oikeasti voi varaajassa laskea. IVT:n huoltomies kävi vaihtamassa anturin ja sama ralli jatkuu.
Käyttöveden kierto on "myrkkyä" lämpöpumppujen optimaaliselle toiminnalle.
Kierto pitää minimoida kellokytkimellä ja virtauksen säätämisellä mahdollisimman pieneksi.
Koska lämpöpumppu on kaukana erillisessä rakennuksessa, yksi mahdollisuus on asentaa pieni sähkövaraaja lähelle kulutuspisteitä.
ATS
-
Kiitoksia hyvistä neuvoista. Kiertovesipumpussa on ajastin ja yleensä pois päältä 24-06, joskin tuon testin aikana pumppu oli päällä koko 24h. Kuristusmahdollisuus pitää vielä selvittää, sehän voisi hyvinkin tuoda ratkaisun. Itsellä kävi myös mielessä tuo erillinen pieni varaaja jos muu ei auta, tila sille sattuu onneksi löytymään talon puolelta.
Onhan tuo 19 käyntikertaakin aika paljon ja ihmetyttää vähän tuon T3 arvon laskeminen silmissä myös silloin kun kiertovesipumppu on pois päältä. Kun vesi on 46-50 asteista (T3 anturin mukaan) niin aseteen kymmenys katoaa noin minuutissa. Siitä on helppo laskea, että noin aste 10 minuutissa, 6 astetta tunnissa mikä jo riittääkin siihen että pumppu käynnistyy ainakin kerran tunnissa ja näin ~24 kertaa vuorokaudessa. Laskin nyt käynnistyslämpötilaa 42 asteeseen ja pysäytyslämpötilan (T8:n) 50 asteeseen. Näyttää muuten saavuttavan tuon T8:n ja pysäyttävän pumpun silloin kun T3 kertoo veden lämpötilaksi 46 astetta eli 4 asteen ero mitattuna yläältä ja alhaalta. Pitäisiköhän tuotakin eroa pyrkiä säätämään jostain vai kuuluuko ollakin noin? Joka tapauksessa lämmitä vettä riittää tuollakin asetuksella (hanasta 48 asteista) ja 45 asteen jälkeen ei näytä enää katoavan sitä asteen kymmenystä noin minuutissa vaan kestää paljon pidempään. Mahtaakohan johtopäätös tästä olla, että huonosti eristetty uusi varaaja. Teknisessä tilassa näytti olevan 23 astetta tänään, joten miten mahtaisi käydä tuolle pömpelille Siperian aroilla.
Onkohan vielä jotain muita asetuksia mitä pitäsi tarkastaa / tuunata?
-
. Mahtaakohan johtopäätös tästä olla, että huonosti eristetty uusi varaaja.
Onkohan vielä jotain muita asetuksia mitä pitäsi tarkastaa / tuunata?
Ei vaan se lämpö hukkuu sinne putkistoon jota pumppu kierrättää.
Siitä mukavuudesta että haluaa 1 sekunnilla kuumaa vettä hanasta joutuu maksamaan tavalla tai toisella enemmän kuin siitä että se kuuma vesi tulee 3-5 sek päästä hanasta. Pysäytä se kuumankierto kokonaan niin käyntiekrrat putoaa alle 10. Jos se varaaja siejaitsee tosiaan pitkämatkanopäässä niin pieni erillinen kv varaaja on paras ratkaisu.
Tuossa omaa kv. lämmön vaihtelua sinisellä viivalla.
(http://www.saunalahti.fi/sundanic/Lammot24h.jpg)
-
Joko linjansäätöventtiilillä (tai normaalilla käsiventtiilillä) kuristat tuon kierron niin pieneksi kuin mahdollista, eli haet kokeilemalla kuinka pienellä kierrätyksellä saat hanoista tulemaan heti lämmintä vettä ja käynnistyskerrat tippuvat heti. Minulla edellisessä kohteessa toimi ainakin hyvin ja lämpimän käyttöveden kierrätys kierti kuitenkin yli 20 metrisessä eristetyssä putkistossa.
-
Ei vaan se lämpö hukkuu sinne putkistoon jota pumppu kierrättää.
Siitä mukavuudesta että haluaa 1 sekunnilla ...... niin pieni erillinen kv varaaja on paras ratkaisu.
Ihan samaa mieltä, joku 60-100L priimaus lähelle kulutusta olis paras, niillä matkalle hukkuvilla energioilla pitää tommosen varaajan kyllä kuumana ja on heti kuumaa tarjolla.
Aikas viileenä pitelet varaajan lämpöjä, ilmeisesti kumminkin riittää.
Montako kulutajaa?
Paljonko kuluu vettä 1kk?
Tuosta käppyrästä, onko varaaja kuinka iso?
Missä kohtaa on sininen anturi?
Näyttäis tippuvan lämmöt ~1C/1h vauhtia, oliko oikein tulkittu?
-
Käyttöveden aiheuttamat käynnistyskerrat
Reply #5 - 09.07.2012 at 21:22:12 Quote
Kiitoksia hyvistä neuvoista. Kiertovesipumpussa on ajastin ja yleensä pois päältä 24-06, joskin tuon testin aikana pumppu oli päällä koko 24h. Kuristusmahdollisuus pitää vielä selvittää, sehän voisi hyvinkin tuoda ratkaisun. Itsellä kävi myös mielessä tuo erillinen pieni varaaja jos muu ei auta, tila sille sattuu onneksi löytymään talon puolelta.
Onhan tuo 19 käyntikertaakin aika paljon ja ihmetyttää vähän tuon T3 arvon laskeminen silmissä myös silloin kun kiertovesipumppu on pois päältä. Kun vesi on 46-50 asteista (T3 anturin mukaan) niin aseteen kymmenys katoaa noin minuutissa. Siitä on helppo laskea, että noin aste 10 minuutissa, 6 astetta tunnissa mikä jo riittääkin siihen että pumppu käynnistyy ainakin kerran tunnissa ja näin ~24 kertaa vuorokaudessa. Laskin nyt käynnistyslämpötilaa 42 asteeseen ja pysäytyslämpötilan (T8:n) 50 asteeseen. Näyttää muuten saavuttavan tuon T8:n ja pysäyttävän pumpun silloin kun T3 kertoo veden lämpötilaksi 46 astetta eli 4 asteen ero mitattuna yläältä ja alhaalta. Pitäisiköhän tuotakin eroa pyrkiä säätämään jostain vai kuuluuko ollakin noin? Joka tapauksessa lämmitä vettä riittää tuollakin asetuksella (hanasta 48 asteista) ja 45 asteen jälkeen ei näytä enää katoavan sitä asteen kymmenystä noin minuutissa vaan kestää paljon pidempään. Mahtaakohan johtopäätös tästä olla, että huonosti eristetty uusi varaaja. Teknisessä tilassa näytti olevan 23 astetta tänään, joten miten mahtaisi käydä tuolle pömpelille Siperian aroilla.
Onkohan vielä jotain muita asetuksia mitä pitäsi tarkastaa / tuunata?
Back to top
Personal Message Sulla on ihan ok arvot käyntiajoissa, mutta käynnistykset mättää.
Neljän asteen hystereesi?
-
Onko varaaja manttelivaraaja?
Mittaako T3-anturi lämpötilaa manttelista?
Jos asia on tuolla tavalla, niin nopea lämpötilan laskeminen voi johtua siitä, että manttelin lämmönsiirtoteho on pienempi kuin pumpun antoteho. Tuollaisessa tapauksessa lämpötilaeroa kannattaa kasvattaa reilusti, käynnistys vaikka +40c ja sammutus +50c.
Pienellä lämpötilaerolla myös varaajassa tapahtuva normaali lämpökerrostuminen saattaa aiheuttaa useamman käyntijakson lämpimän veden kulutuksen jo päätyttyä.
-
Hyvä ja ajankohtainen topic myös itselleni.
Olen tässä pohtinut aikalailla samoja asioita. Kun HE 9 lämmittää tuota 300 L varaajaa (DS 300 R) rajumman käytön jälkeen, useampi saunoja tai pidemmät suihkut niin pumpun pysähtymisen jälkeen varaajan lämpötila T3 tippuu tosi nopsaan vaikka perheen käyttövesikäyttö on loppunut. Asetukset on 49 käynnistys ja lopetus 57. Eli tuossa 8 asteen ero, mutta paneelista katsottuna veden lämpö saavuttaa n. 53 lämpötilan ja siitä se putoaa tuon rajumman käytön jälkeen tosin nopeasti 49:iin ja pumppu taas uudelleen päälle. Tätä jatkuu ehkä n. pari kertaa huippukäytön jälkeen.
Onko tämä sitten varaajan ominaispiirre vai mikä? Viisaammat kertokoon mitä tässä kannattaisi tehdä? Kasvattaa tuota 8 asteen start/stop eroa vaikka 3-4 asteella? Jolloin varaajan lämpö olisi ehkä n. 57 ja putoaminen tuonne start 49:iin kestäisi pidempään? Minkälaisia haittoja tuon eron kasvattamisesta tulee?
Meidän järjestelmässä on myös tuo käyttöveden kierto, mutta silti se ei tunnu pudottavan lämpöjä epätieteellisillä tutkimuksilla kuin n. 0.1 astetta 5 minuutissa - olen tuon katsonut silloin kun ei ole ollut rajumpaa käyttöä. Järjestelmä ollut vasta muutaman viikon käytössä ja kaikki on uutta itselle, joten peruskysymyksiähän satelee. ;)
-
Pumppu käyttäytyy ihan oikein kun kv ajoa tulee useampi peräkkäin.
Manttelista ei ehdi siirtyä lämpö varaajaan.
Isommalla pumpulla tuo varmaan vielä korostuu.
Hystereesin voi laittaa huoletta vaikka 10c een eikä lämmin vesi lopu.
-
No niin, huoltomies kävi asentamassa linjasäätöventtiilin paluukiertoon kuten kuvasta näkyy:
(http://file:///C:/Users/Janne/Desktop/20120711_113245.jpg)
Vaikutusta ei kyllä vielä testaamaan päästy, koska ei tunnu pysyvän lämmöt varaajassa muutenkaan. Varaaja siis Boschin IVT:lle tekemä DS 300R. Kun käyttää lämmintä vettä (esim. 5-10 sek) niin T3:n lukema lähtee heti laskuun. Normaalilla (varsin vähäisellä) vedenkäytöllä aste katoaa noin 6 minuutissa mikä nyt ei voi tuollaisen vesimassan kassa pitää paikkaansa millään. Ihan kun varaajan ottama kylmä vesi menisi suoraan sinne manttelin alareunaan anturin viereen :'(
Vuorokaudessa, edelleen hyvin vähäisellä vedenkäytöllä, käynnistyksiä tulee vähintään 20. Ei ole siis ihme jos sillä kierrolla, missä nyt varmasti muutama aste 20m matkalla katoaa, käynnistyksiä tulee se 38-40 / vuorokausi. Huoltomiehen kanssa järkeiltiin samaa mitä Raksaajakin epäili, että lämpö ei siirry kunnolla manntelista siihen varsinaiseen käyttöveteen. Lisättiin P2 pumpun kiertonopeutta 75%, käännettiin Mukavuus -asetukset päälle että saatiin kertävä vesi kuumemmaksi, tarkastetiin erillisellä mittarilla että anturit antavat oikeita lukemia. Lopputulos ihan sama.
Tuntien testauksien tuloksena todettiin että niin se vain läpö tippuu ja huoltomies sanoi ottavansa yhteyttä IVT:n maahantuojaan, että onko ko. laitteen kanssa ollut vastaavia ongelmia muualla. Ilmeisesti seuraavaksi on vaihtumassa koko varaaja. Vähän kyllä mietityttää, että onkohan nyt kuitenkin jossain jokin asetus millä tuon saisi toimimaan.
Peki mikä tuo hystereesi on?
-
No ei näköjään katsellakkaan kuvaa. Nyt täytyy alkaa selvittämään miten tällä editorilla lisätään kuvia tekstiin :D
-
Tarkoitan hystereesillä lämpötilaeroa jolla pumppu käynnistyy ja sammuu. Sulla tuo arvo on ymmärtääkseni vain neljä astetta.
Laita se arvo vaikka 45c startti- ja 55c stoppiarvoksi niin eiköhän ala rauhottuu.
-
Ihan kun varaajan ottama kylmä vesi menisi suoraan sinne manttelin alareunaan anturin viereen :'(
Kylmän veden kuluukin mennä varaajan alaosaan, mutta käsittääkseni anturin pitäisi olla manttelin puolivälissä tai yläosassa eikä alaosassa (ammattilaiset korjatkoon, jos olen väärässä). Onkohan anturi asennettu väärään paikkaan...mahtaako tuossa varaajassa olla useampia vaihtoehtoja anturin sijainnille?
-
Mulla on tuo lämpötilaero ollut se tehdasasetuksissakin oleva 8 astetta ja sitten olen vain kokeillut eri käynnistys ja pysätyslämpötiloja. Nyt ennätin sen laittamaan Säästö -tilaan ja laitoin käynnistyksen 40 asteeseen ja pysäytyksen 50 asteeseen. Katsotaan miten käy kierrolla ja ilman.
Anturi on tuossa mallissa noin 30 cm varaajan pohjasta ylöspäin sellaisessa telineessä. Senhän tietenkin voisi helposti alumiiniteipillä teipata vaikka varaajan puoliväliin jos sellainen liike tuntuu järkevältä.
-
Oliko jollakulla tietoa millä asetuksilla lämpö siirtyisi mahdollisimman tehokkaasti manttelista itse käyttöveteen?
Sellainenkin tuli mieleen, että onko mahdollista että manttelissa olisi ilmaa, mikä aiheuttaisi ongelmia. Varaajan päällä olevasta ilmahanasta olen tietysti ilman päästänyt pois, mutta en tiedä poistaako sen käyttöveden, manttelin vai molempien puolelta. Asennusohjetta, tai mitään muutakaan ohjetta ei webistä tunnu tuohon laitteeseen löytyvän.
-
Anturi on tuossa mallissa noin 30 cm varaajan pohjasta ylöspäin sellaisessa telineessä. Senhän tietenkin voisi helposti alumiiniteipillä teipata vaikka varaajan puoliväliin jos sellainen liike tuntuu järkevältä.
Jos anturille ei ole varaajassa kuin yksi paikka niin voisi olettaa, että se on se oikea paikka IVT:n/Bosch:n mielestä ja antaisin olla siinä. Ei kannata summan mutikassa alkaa anturia siirtelemään.
Lähinnä oli mielessä että jos on asentajalle tullut virhe ja laittanut anturin väärään paikkaan, mikäli vaihtoehtoja olisi ollut useampia.
-
Muokkailinkin tuota aiempaa viestiäni, mutta tosiaan mulla kanssa sama varaaja eli DS 300 R (ei siis DVB 300). Anturin johto näyttäisi menevän vasemmalta ylhäältä sisään varaajaan. Tein myös tuon 8->10 hystereesi muutoksen. Kahtellaan miten homma kehittyy.
-
Dino, tarkistappa vielä vaihtovenan toiminta. Voipi vuotaa lämmityspuolelle manttelista lämpöö.
-
Thx vinkistä. Mutta, mites tuon toiminta tarkastetaan? Mulla on toi puskurivaraaja lattialämmitykselle (n. 200 L), jossa sisä/ulko lämpömittarit kupariputkissa kiinni lattian lähtevälle ja palaavalle vedelle. En ole huomannut, jotta ainakaan huolestuttavan isoiksi olisi lämmöt nousseet eikä ole kosteiden tilojen lattioiden lämmöt poikenneet normaalista.
-
Katso paljonko ulkona on lämpöö ja sitten säädät kesäkytkentä arvon valikosta alle sen. Venan pitäisi jumittua pelkkään kv ajoon ja vuotoa ei näin ollen tapahdu.
Ihan vaan asian vierestä, miksi toi erillinen puskuri vaikka on lattialämpö?
-
Kaaviokuva olis kiva kans nähdä tosta kytkennästä.
-
Puskuri tuli mukaan automatic ja kaippa siitä jotain hyötyä on ainakin kesäaikaan. Meillä ei ole kuin kosteat tilat sekä yksi toinen laattalattiapiiri kesäaikaan lämpeämässä. Kaaviokuvaa ei valitettavasti ole aiheesta nyt, ehkä sen saan joskus aikaiseksi ;) Pitää tuota venaa tuumailla myös.
-
Se varaajan lämpöä mittaava antura mittaa manttelin lämpöjä eikä säilion, niin ainakin mulla. Tsekkaa toi vaihtovena, vikoja on ollut luvattoman paljon.
-
näyttää siltä että ovat pienentäneet manttelin tilavuutta 17 litraa? ja varaajan kapasiteetti taasen kasvaneen. :o
Koskee varmaan c mallin koneita?
-
Varaajan kytkennöistä kuva:
http://aijaa.com/0097110520535
Vasen puoli edessä kuumalinja ja oikea kylmä.
Kylmään linjaan tullee tuo käyttöveden kierto, etummainen putki.
Kierto on säädetty tapahtuvaksi 15 min ajan joka tunti klo 08-23 ja pois kokonaan 23-08.
Säätöventtiili kierrosta löytyy myös (ei kuvassa), mutta on täysillä vielä. Grundfos 25W kiertovesipumppu pyörittää lämpimän veden kiertoa.
-
Miksi kylmään linjaan tuo kierto on laitettu?
Kannattaisi ehkä putkari pyytää käymään.
-
Kuvitelmani oli tuon nähdessäni, jotta tuo olisi linjan paluu. Mutta pitää varmistaa asennuksen suorittaneelta taholta tämä askarruttava seikka. Meillä on varsinaiset käyttövesijakotukit huushollin puolella. Mutta kun oikein muistelen, niin taisi olla öljykattilassa kuumalla puolella tuo kiinni. Mutta ensi viikolla varmistunee.
-
Kv kierron paluu tulee tosiaan samaan linjaan tuon varaajalle tulevan kylmän kanssa. Asentaja käväisi tänään ja pitäisi olla kytkennät oikein.
Kv käynnistyksiä tullut viimeaikoina n. 10 kpl vrk ja lämpimän veden kulutus runsasta (kokonais veden kulutus vähintään 0.5 m3 päivässä, josta aika iso osa lämmintä vettä :) - lutraavat lapset ...)
Säädettiin kuitenkin kv differenssiä 11 asteeseen ja muutettiin vähän raja-arvoja. Nyt start 46 ja stop 57.
Pumppu ollut päällä meillä nyt kuukauden. Pumppu käynyt lämmitykseen 23 h, lämpimän kv tuottoon 82h, käynnistyskerrat lämmitys 156 ja vesi 316. Tosin aluksihan oli tuo 8 differenssi kv vedelle muutaman viikon.
Sähköä pumppu on vienyt kuukaudessa 337 kw (erillinen kw mittari).
-
Mulla on menny nyt Heinäkuussa vaan 68 kwh. Tosin kotona vaan yksi asukki muiden mökkeillessä.
Hienosti sulla kumminkin rauhottu noi käynnistykset jos tolla veden kulutuksella vaan kymmenkunta käynnistystä. :)
Kuka tietää mitä eroa on hystereesillä ja differenssillä?
Ohjekirjassa mainitaan noi molemmat.
-
Säädettiin kuitenkin kv differenssiä 11 asteeseen ja muutettiin vähän raja-arvoja. Nyt start 46 ja stop 57.
Itse laskisin lämpöjä vähintään parilla asteella alaspäin. Alkaa tuollaisen +57c veden tekeminen olemaan hieman sellaista pumpun "kidutusta".
-
Mulla on menny nyt Heinäkuussa vaan 68 kwh.
Samoissa pyöritään. 73 Kwh, meillä on kylläkin ollut kaikki 4,5h koko ajan kuluttamassa.
-
Mulla on menny nyt Heinäkuussa vaan 68 kwh.
Samoissa pyöritään. 73 Kwh, meillä on kylläkin ollut kaikki 4,5h koko ajan kuluttamassa.
Meillä 1.-27.7. 67 kWh, tosin oltiin mökillä 4 päivää, jonka ajan pumppu oli sammutettuna.
-
Mulla on menny nyt Heinäkuussa vaan 68 kwh.
Samoissa pyöritään. 73 Kwh, meillä on kylläkin ollut kaikki 4,5h koko ajan kuluttamassa.
Meillä 1.-27.7. 67 kWh, tosin oltiin mökillä 4 päivää, jonka ajan pumppu oli sammutettuna.
Käsittämättömiä lukuja, täällä huitelee 240kWh tähän mennessä tässä kuussa. >:(...mutta onpa sähkö halpaa näin kesällä ;)
-
Meillä 1.-27.7. 67 kWh, tosin oltiin mökillä 4 päivää, jonka ajan pumppu oli sammutettuna.
Joillakin vie pelkät kv-pumput tuon verran.
Jos on 2-piirinen lämmönjako ja kummassakin piirissä pyörii vaikka Grunfos UPS 25-60 II- tai III-teholla niin niiden kulutus jo suurinpiirtein tuota luokkaa.
-
Meillä 1.-27.7. 67 kWh, tosin oltiin mökillä 4 päivää, jonka ajan pumppu oli sammutettuna.
Joillakin vie pelkät kv-pumput tuon verran.
Jos on 2-piirinen lämmönjako ja kummassakin piirissä pyörii vaikka Grunfos UPS 25-60 II- tai III-teholla niin niiden kulutus jo suurinpiirtein tuota luokkaa.
Njoo, patteriverkon kv-pumppu ei ole tuon mittarin takana. Se vie 1-teholla n. 22 kWh/kuukausi kun ei sitä oikein arvaa sammuttaakaan ottamalla sulake pois. Eikä myöskään lkv-pumppu joka tosin kierrättää ainakin näin kesäaikaan vain 2x15 min/päivä.
-
Meillä 1.-27.7. 67 kWh, tosin oltiin mökillä 4 päivää, jonka ajan pumppu oli sammutettuna.
Joillakin vie pelkät kv-pumput tuon verran.
Jos on 2-piirinen lämmönjako ja kummassakin piirissä pyörii vaikka Grunfos UPS 25-60 II- tai III-teholla niin niiden kulutus jo suurinpiirtein tuota luokkaa.
Njoo, patteriverkon kv-pumppu ei ole tuon mittarin takana. Se vie 1-teholla n. 22 kWh/kuukausi kun ei sitä oikein arvaa sammuttaakaan ottamalla sulake pois. Eikä myöskään lkv-pumppu joka tosin kierrättää ainakin näin kesäaikaan vain 2x15 min/päivä.
Tuossapa tuo selitys lienee (tuon kyllä arvasin jo etukäteen) ... on erilaisia tyylejä/kytkentöjä mittailla ja se sitten näkyy isona erona kun kokonaiskulutukset on kesällä pieniä.
Meikäläisen mittarissa on kaikki lämmityksen ja käyttöveden tuottamiseen ja siirtämiseen liittyvät vermeet ohjauksineen.
-
Tuossapa tuo selitys lienee (tuon kyllä arvasin jo etukäteen) ... on erilaisia tyylejä/kytkentöjä mittailla ja se sitten näkyy isona erona kun kokonaiskulutukset on kesällä pieniä.
Meikäläisen mittarissa on kaikki lämmityksen ja käyttöveden tuottamiseen ja siirtämiseen liittyvät vermeet ohjauksineen.
Joo, kiertovesipumput jäivät "entiselleen" öljylämmityksen peruilta, ainoastaan käyttöveden kiertoon laitettiin sellainen auton lohkolämmityksessäkin käytetty kytkinkello. Eli tuon parikymmentä kWh/kk voisi kyllä säästää jos ottaisi patteriverkon pumpulta sulakkeen pois mutta moni on kertonut että voi olla pumpun käynnistyminen syksyllä nihkeää jos se on seissyt vaikkapa 3 kk.
-
Sisältääkö nämä abt. 70 kWh/kk kulutukset myös märkätilojen lattialämmitykset kesäaikaan? Meillä kulutus oli 215 kWh 1.7 - 27.7 välisenä aikana, sisältäen märkätilojen lattialämmityksen ja käyttöveden teon.
-
Meillä 1.-27.7. 67 kWh, tosin oltiin mökillä 4 päivää, jonka ajan pumppu oli sammutettuna.
Joillakin vie pelkät kv-pumput tuon verran.
Jos on 2-piirinen lämmönjako ja kummassakin piirissä pyörii vaikka Grunfos UPS 25-60 II- tai III-teholla niin niiden kulutus jo suurinpiirtein tuota luokkaa.
IVT pumppu pysäyttä kaikki KV-pumput kun mnee yli 18 asteen ulkona. Ei ole ns kostean tilanlämmitystä koska tila kuivuu tuuletuksella.
-
Samma här. Laatan kierto on kyllä päällä ykkosellä ja se vie noin 25kwh kuukaudessa lisää.
-
Moi
Oman lyhyen kokemuksen ja kokeilujen perusteella lämpimän käyttöveden kierron kanssa käynnistyskertoja ja energian kulutusta voi pienentää kaiketi seuraavilla tavoilla. Näillä eväillä pumpun käynnistysten määrä tippui minulla tasolta +20 tasolle 6-7 / vrk.
1. Pumpun käynnistys ja pysäytys lämpötilan ero mahdollisimman suureksi. Itsellä 12 C (42-54). Mitä suurempi ero sitä harvemmin pumppu käynnistyy. Jos alaraja on kovin alhaalla ja lämpimän käyttöveden käyttö rankkaa tulee veden riittävyys jossain vaiheessa ongelmaksi. Korkea ylälämpötila syö hyötysuhdetta joten jossain pisteessä homma ei enää kannata.
2. Kiertoveden lämpö. Hae matalin lämpö millä tulet toimeen. Jos ajaisi putken ympäristön lämpöistä vettä ei tule häviöitä, eihän se tietenkään olisi lämmintä mutta ei tulisi lämpöhäviöitä. Mitä suurempi lämpötilaero ympäristöön sitä enemmän häviöitä. Itsellä lähtö n. 44 C. Varaajan anturi kun näyttää 42 niin yläosassa on kyllä kuumempaa. Epäilen että tässä 99 talossa kierron putkien eristys ei ole kummoinenkaan. Talvella hukkalämpö menee edes lämmityksen hyväksi. Kesällä sekin pitää jäähdyttää ilmalämpöpumpulla pois.
3. Linjasäätöventiililä virtaus niin pieneksi kun mahdollista. Tämä on tietty kompromissi 2 kanssa ja lopulta vähän makuasia. Itsellä kuristus 50% kohdalla. Hanasta lämpimällä vedelle kokeilemalla selviää koska aluksi ja n. ½ minuutin päästä on eroa turhan paljon. Teknisen tilan meno/paluu putkien pintalämpötilasta saa ihan hyvän näppituntuman.
4. Viikkoajastimella kierto pois silloin kun sitä ei tarvitse. Yöllä saa helposti 6h taukoa ja tänään kun koulut alkoi toisen 6h arkipäiviin. Meillä pääsee viikossa 60% päällä, 40% pois suhteeseen. Esim. Clas Ohlsonin 32-8618 hintaan 7,95e. Automaattinen kesä/talviaika, paristo varmennus, 20 ohjelmaa. Legionella ohjelman aikana kiertovesi pumppu pitää olla päällä ettei pöpöt jää piileskelemään putkissa ;).
5. Käyttöveteen liittyvien putkien eristäminen tekniseen tilaan armafexillä tai vastaavalla. Turha kai sitä teknistä tilaa on lämmittää yhtään ylimäräistä silloin kun ei ole lämmitys kausi. Itse laitatin patterin tekniseen tilaan varalta mutta saattoi olla turha investointi. Eristyksen vaikutus ei varmaan ole suuri mutta eipä tuo eriste ole kovinkaan kallista ja valmistajan sivulla hyvät asennus ohjeet jos viitsii itse askarrella.
Minulla on lämpimän veden kierrossa saunan ja pesuhuoneen lattiat ja rättipatteri. Sinne kytkettiin termostaatin ulkoisella anturilla eli säätää lämpötilan todellisen tarpeen mukaan. Ei mikään paluuvirtausventtiilin musta tuntuu. Oman aiemman kokemuksen mukaan paluuvirtaus venttiili ja/tai termari toimii ok jos sauna ja pesuhuone on keskellä taloa (=22 C) seinät ympärillä. Jos seinänä on ulkoseinä erillinen anturi on ehdoton. Kerran kun säätää se on siinä kesät talvet kunnes termari on jumissa.
Kiinteistössä öljyn kulutus oli 2100 l / vuosi josta peräti 90 l / kuukausi meni lämpimään käyttöveteen ja sauna / pesuhuone / rättipatteri yhdistelmän lämmittämiseen. Vaimo ja pari murrosikäistä läträä suihkussa melkeinpä päivittäin, joskus aamuin illoin. 6 kk vuodessa ollut lämmitys / jäähdytys ilmalämpöpumpulla. Varaavaa takkaa olen polttanut vain kovimmilla pakkasilla kun oli öljylämmitys. Nyt maalämmöllä täytyy varmaan katsella missä vaiheessa pumppu lyö sähkön päälle jos lyö. Ostopuita ei viitsi polttaa ihan huvin vuoksi, korkeintaan tunnelman 8-)
Kone IVT EQ E8 ja varaaja ulkoinen 300/160 RST. Mitään pätkäkäyntiä en ole huomannut varaajan kanssa. Tuo ulkovaipassa oleva 160 l on kuitenkin ½ varaajan vesimäärästä. Koneen sammuttua varaajan lämpö laskee ihan tasaisesti.
Kunhan saan kWh mittarin pumpun eteen voisin kokeilla esim. viikon mitä pumppu vie ilman optimointeja ja mitä niiden kanssa + katsoa käynnistyskertojen lukumäärät. Vedenkulutus on mittarin mukaan aika lailla vakio viikkotasolla.
-
Sisältääkö nämä abt. 70 kWh/kk kulutukset myös märkätilojen lattialämmitykset kesäaikaan? Meillä kulutus oli 215 kWh 1.7 - 27.7 välisenä aikana, sisältäen märkätilojen lattialämmityksen ja käyttöveden teon.
Meillä ei ole kiertoa märkätilojen lattioissa, ainoastaan patterit seinällä. Sitten varmaan laitetaan kun seuraava saunaremppa tulee.
-
täällä IVT c9 HTplus lämmittää käyttövettä pahimmillaan 18 minuutin välein. Välillä "vika"oli pois, mutta nyt palannut. Lämpötilat näyttää järkeviä. Starttaa 48 asteessa ja pysähtyy 55 asteessa. Ei ole erillistä varaajaa. Käyntikertoja tulee vuorokaudessa aika pahissti...Olisiko kenelläkään hyvää arvausta aiheuttajasta??? Kiitokset etukäteen
-Q-
-
täällä IVT c9 HTplus lämmittää käyttövettä pahimmillaan 18 minuutin välein. Välillä "vika"oli pois, mutta nyt palannut. Lämpötilat näyttää järkeviä. Starttaa 48 asteessa ja pysähtyy 55 asteessa. Ei ole erillistä varaajaa. Käyntikertoja tulee vuorokaudessa aika pahissti...Olisiko kenelläkään hyvää arvausta aiheuttajasta??? Kiitokset etukäteen
-Q-
Kaksi yleisintä syytä:
- Vaihtoventtiili vuotaa. Tämän näkee siitä, että lämmönjakoverkon nousee silloin kun pumppu lämmittää lämminvesivaraajaa. (veikkaisin tätä)
- Käyttövesikierto sekoittaa ja jäähdyttää varaajaa. Tämän voi kokeilla sammuttamalla kierron pois (jos sellainen talossa on).
-
täällä IVT c9 HTplus lämmittää käyttövettä pahimmillaan 18 minuutin välein. Välillä "vika"oli pois, mutta nyt palannut. Lämpötilat näyttää järkeviä. Starttaa 48 asteessa ja pysähtyy 55 asteessa. Ei ole erillistä varaajaa. Käyntikertoja tulee vuorokaudessa aika pahissti...Olisiko kenelläkään hyvää arvausta aiheuttajasta??? Kiitokset etukäteen
-Q-
(olen joskus aikaisemmin kertonut tämän)
Jätin aikoinaan (voisi jo sanoa) vuonna 2004 erillisen 250litrasen kierukalla olevan KV-varaajan käytöön asentajan ehdotuksesta. Sanoi että siitä on hyötyä. Kuuma vesi ei varmasti lopu ihan helpolla ja toinen että tätä pätkäkäyntiä ei tule niin paljoa turhaan juurikin tuon jäähtymisen takia. Tämän takia olen säätänyt KV-lämmityksen niin että KV:ttä ei lämmitetä ollenkaan arkisin 23:00-15:00 välisenä aikana koska silloin 99% ollaan pois kotoa. Jos tarvitsee kuumaa vettä varaajasta riitttää sitä kyllä normaali tarpeisiin käsien pesuun jne. Komanneksi pumpun ei tarvitse tappaa legioonaa koska KV-varaaja hoitelee sitä jatkuvasti. Pumppu lämmittää maks.+48 ja varaaja priimaa veden +65 asteeseen.
Tämä takia startit on nyt 2500-3000 välissä vuodessa.
Joku piti hölmönä lämmittää vettä suoraan sähköllä ja tämän joku sen täällä laskikin normikultuksella. ehkä joku sen voi vielä laskeakkin mitä maksaa. 150m3 kuution paikkeilla taitaa veden vuosikulutus huidella. Itse en tuijota niinkään tuota rahanmenoa tämän erillisen varaajan osalta vaan kysymys on lähinnä juurikin mukavuudesta/pumpun iän pidentämisestä koska sen se varmaan tekee käynnistysten määrään kääntäen suhteutettuna.
Ja jos tuo pumppu tuosta kosahtaa niin ei lopu ihan heti kuumavesi. Tänä päivänä korjaajan paikalle saanti voi yleensä vähän viedä aikaa.
-
uuno wrote on 26.10.2012 at 21:21:22:
täällä IVT c9 HTplus lämmittää käyttövettä pahimmillaan 18 minuutin välein. Välillä "vika"oli pois, mutta nyt palannut. Lämpötilat näyttää järkeviä. Starttaa 48 asteessa ja pysähtyy 55 asteessa. Ei ole erillistä varaajaa. Käyntikertoja tulee vuorokaudessa aika pahissti...Olisiko kenelläkään hyvää arvausta aiheuttajasta??? Kiitokset etukäteen
-Q-
Kaksi yleisintä syytä:
- Vaihtoventtiili vuotaa. Tämän näkee siitä, että lämmönjakoverkon nousee silloin kun pumppu lämmittää lämminvesivaraajaa. (veikkaisin tätä)
- Käyttövesikierto sekoittaa ja jäähdyttää varaajaa. Tämän voi kokeilla sammuttamalla kierron pois (jos sellainen talossa on).
vuotaako vaihtoventtiili vai onko vika toimilaitteessa? Toimilaite on Honeywell VC4012. Minkäläinen on vaihtaa???linjaston ilmaus venttilin vaihdon jälkeen??
Toimilaitteen kyljessä oleva oleva valkoinen "liukuva tappi" ei vedä itseään aivan ääriasentoon kun käyttöveden lämmitys loppuu kompressorin pysähtymisen jälkeen. Kun lämmittää käyttövettä, niin tappi vetää itsensä toiseen äärilaitaan loppuun asti.
-Q-
-
Paina tai työnnä sitä tappia sisään kun se on siinä melkein kiinni asennossa. Sitten vaan päästät nopeasti otteen irti ja katsot mihin asentoon se tappi sit jää. Pitäs palautua aika vauhdikkaasti :)
-
ei se tappi liikahda ilman että menneepi rikki
-
No mulla Italialainen moottori, voipi olla vähän erilainen.
Se moottori on kumminkin jotenkin pikalukittu itse venaan. Pitäs irrota kun vähän aikaa ihmettelet. Toisaalta jos se vuotaa niin rikkihän se on valmiiksi. :)
Vitsi vitsi. Ei se moottori hajalla ole vaikka vena ei palaudukkaan.
Ei se tappi kyllä ihan urassaan pohjaan palaa mullakaan vaikkei vika olisikaan päällä.
Katselin kuvaa tosta ja ihan samanlainen vipu näyttäs olevan kun mulla.
Se ON KÄSIKÄYTTÖÄ VARTEN. Painaen sen pitäisi mennä sisään.
Voipi olla uudet tiivisteet sun venassa ja ahistaa tieten enemmän.
-
Tässä aloittelijan kysymys: Mistä ne käynnistyskerrat näkyy ? IVT Greenline HT Plus C11
-
IVT:ssä, ainakaan vanhemmissa ei ole käynnistyksistä kertovaa tiedonkeruuta. Husdatan ohjelma paransi ainakin mulla tuon masiinan seuraamista.
-
Jaahas... tää on hankittu 2009, ilmeisesti liian vanha malli.
-
Minulla myös ongelmia tämän käyttöveden kanssa. Kone on C11. Ensinnäkin, voiko mistään säätää tuota lämmityksen alku loppu lämpötilaa manuaalisesti? En löydä edes asentaja valikosta, vain mukavuus tai säästö. Koneen lämmitettyä veden 52asteeseen, putoaa lämpö ilman mitään käyttöä tai kiertoa noin puolessa tunnissa 46 asteeseen. En keksi yhtään mitään selitystä tälle. Onko mitään vinkkejä? Laitoin kuuman veden venttiilitkin kiinni mutta niin vain lämpö putoaa aina silmissä. Tämä aiheuttaa erittäin paljon käynnistyksiä ja turhaa käyntiä.
-
Koneen lämmitettyä veden 52asteeseen, putoaa lämpö ilman mitään käyttöä tai kiertoa noin puolessa tunnissa 46 asteeseen.
Olisko samaa oiretta kuin Raksaajan viestissä?
täällä IVT c9 HTplus lämmittää käyttövettä pahimmillaan 18 minuutin välein. Välillä "vika"oli pois, mutta nyt palannut. Lämpötilat näyttää järkeviä. Starttaa 48 asteessa ja pysähtyy 55 asteessa. Ei ole erillistä varaajaa. Käyntikertoja tulee vuorokaudessa aika pahissti...Olisiko kenelläkään hyvää arvausta aiheuttajasta??? Kiitokset etukäteen
-Q-
Kaksi yleisintä syytä:
- Vaihtoventtiili vuotaa. Tämän näkee siitä, että lämmönjakoverkon nousee silloin kun pumppu lämmittää lämminvesivaraajaa. (veikkaisin tätä)
- Käyttövesikierto sekoittaa ja jäähdyttää varaajaa. Tämän voi kokeilla sammuttamalla kierron pois (jos sellainen talossa on).
-
Minulla myös ongelmia tämän käyttöveden kanssa. Kone on C11. Ensinnäkin, voiko mistään säätää tuota lämmityksen alku loppu lämpötilaa manuaalisesti? En löydä edes asentaja valikosta, vain mukavuus tai säästö. Koneen lämmitettyä veden 52asteeseen, putoaa lämpö ilman mitään käyttöä tai kiertoa noin puolessa tunnissa 46 asteeseen. En keksi yhtään mitään selitystä tälle. Onko mitään vinkkejä? Laitoin kuuman veden venttiilitkin kiinni mutta niin vain lämpö putoaa aina silmissä. Tämä aiheuttaa erittäin paljon käynnistyksiä ja turhaa käyntiä.
Kuinka vanha pumppu?
Valikosta voi kyllä jos Regon ohjain säätää nuo ala- ylä lämmöt.
Vaihtovena, lämpimän veden kierto päällä tai tehdasasetukset voivat kaikki olla syypäitä.
Uusissa vehkeissä on lisäksi puskurivaraaja pienennetty 40 litraiseksi joka vanhemmissa vehkeissä on 57 litrainen.
Husdatan ohjelma vaan tilaukseen niin näkis paremmin.
-
Oire ei oikein sovi vaihtovenaan koska lämmityskierron lämpö ei nouse käyttövettä tehtäessä. Toki heti alkuun kun vaihtaa käyttövedeltä lämmitykseen tulee nousua hetkeksi mutta sitten normaali. Kierto on pois päältä. Katselin taas juuri, lämmitti käyttöveden ja 10 min pudotus jo 5 astetta ilman käyttöä. Toki talossa kuutioita 900 joten jos vuotaa vähän sekin vie paljon energiaa ja ei ehkä huomaa lattiaveden nousuna suoraan? Kone 2010 c11 he+ tms. Laitoin nyt käyttöveden tuotannon pois lomatoiminnon kautta. Katsotaan koska on kokonaan kylmä. Nyt ei toki tarvi paljon lämmitystä kun aurinko paistaa.
-
Jos sun pumpussa Italialainen vaihtovena niin vuotaa ennemmin tai myöhemmin. Armatur merkkinen harmaa tuntuu pelittävän todella hienosti. Tuo jousella varustettu vuotaa salakavalasti vain vähän mutta jatkuvasti mantteliin varastoituneen kuumemman veden lämmityskiertoon ja seurauksena on tuo tiheä käynti.
Toisaalta lämpötilaa mittaava anturi on liimattu manttelin pintaan ja jos tuo manttelin tilavuus on pieni niin jäähtyyhän se todella nopeasti.
Kaiva siis sieltä valikosta ne käyttövettä koskevat säädöt ja laita hystereesiksi vaikka 10K. Esim. 45 starttilämmöksi ja 55 pysäytyslämpötilaksi.
Tossa käppyrässä mun pumpun romahdukset :-[ Pienemmällä manttelilla varmaan vielä jyrkempää kämppyrää.
Pumpun näytössä oleva kv lämpötila ei siis mittaa itse käyttövettä vaan manttelin alaosan lämpöä.
-
Vaikuttaa siltä että se päästää läpi. Laitoin kesätoiminnon päälle ja viileneminen (katsottuna pumpun näytöltä) loppui siihen sekuntiin. Nyt viileni puolisen astetta 4 tuntiin kun ennen olisi käynyt tuolla välillä jo 4 kertaa. Venttiili on Armatur. Samaa kieltä kertoi sähkönkulutus, katsoin aamulla onlinesta ja palkit on käytännössä nyt hävinneet kun on laitoin käyttöveden tekemisen estetyksi eli pelkkää lattiaa lämmittää. Käytännössä siis on viimeajat kuluttanut ylivoimaisen osan käyttöveden tekemiseen päivittäisestä 30 kwh kulutuksesta.
-
Onkohan sulla se Armatur asennettu oikein päin? Moottorin alla on itse vaihtovena A-kirjain pitäs olla varaajan suuntaan ja B- kirjain lämmityksen suuntaan.
Tai voihan tuo mullakin väärinpäin olla :-[
-
Täällä ei ole ongelmat ratkenneet, pikemmin päinvastoin. Vaikka kone on kesäkäytöllä, viilenee käyttövesi silmissä. Käsittämättömintä on se, että vaikka laitan kaikki menoventtiilit kiinni, jäähtyy vesi myös nopeasti. Eihän se pitäisi olla mitenkään mahdollista.
Lisäksi on sellainen ongelma, että kone ei "välitä" käyttäveden lämmityksen ohjearvoista. Pyydän vaikka välille 45-55 niin voi aloitella 40 asteessa ja lyö poikki 48 asteessa. Olen yrittänyt muuttaa arvoja, käyttönyt mukavuutta ja säästöä mutta vaikuttaa että kone arpoo nuo rajat.
Lämpö on pois päältä, mutta yölläkin menee kilo tunnissa sähköä, tekee käyttövettä kaiketi. Vuorokaudessa käynnistyksiä käyttövedelle noin 16-20 vaikka 2 ihmistä ottaa illalla suihkut ei muuta.
Mitä tässä voi tehdä?
-
Vaihtovena jumittaa?
-
Vaihtoventtilin läpi tapahtuvan vapaakierron voi todeta muuttamalla pumpun manuaalisesti talvitilaan. Tällöin vaihtoventtili ajetaan ainakin EQ8ssa lämmityskierron puolelle (off-tilaan), eikä LKV-varaajan korkeammat lämmöt pääse kiertämään itsekseen vapaakierrossa pumpun läpi hukkaan. Vuorokauden kokeilu talvitilassa paljastanee asian tilan? Lokituksesta tämän vaikutuksen näkee myös nopeasti.
Vielä isompi parannus LKV-käynnistyskertoihin minulla tuli tutkimalla eri korkeuksilla varaajassa olleiden lämpötila-antureiden datoja. Manttelillisella erillisvaraajalla lämpö nousi alkuperäisessä anturipaikassa ollessa (n. 1/4 pohjalta) lähes samaan tahtiin latauksen kanssa. Samoin latauksen loppuessa lämpö myös laski nopeasti, vaikka varaajan ylä- ja sisäosissa oli vielä kuumaa vettä. Varaajaan ei ehtinyt siirtyä tuon anturin mukaan tehdyissä lyhyissä latauksissa tarpeeksi energiaa!
Päädyin eri korkeuksilta lämpötiloja loggaamalla siihen, että siirsin pumpun käyttämän varaaja-anturin varaajan "katolle" noin puoleenväliin manttelin reunan ja lkv-lähtöputken väliin. Kun samalla muutin tehdasasetuksina olleet ala- ja ylälämpötilarajat sopiviksi, sain käynnistyskerrat putoamaan n. 15/vrk kulutuksesta riippuen n. 1-2/ vrk määrään. Minulla on minimikäynnistys 40 C ja maksimi 54 C. Varaajan yläosan lämpö nousee tällöin lataukseesa noin 49 asteeseen.
Ilman lokitusdataa en kyllä suosittele tekemään muutosta. Anturin paikka aiheuttaa mittaukseen pientä viivettä, joten ainakin minun pumpussani latauksen katkaisu tapahtuu aina latauksen paluulämpötilan maksimin toteutuessa.
Yllä mainittujen säätöjen lisäksi tein vielä käyttövesiohjelman, jossa käyttöveden lämmitys on estetty klo 00-06. Tällöin useimmiten vuorokauden ainoa lämmitys osuu sopivasti ennenkuin aamun lämpimän veden tarve alkaa. Varaajan lämpöhäviötkin pienenevät jos yöllä ei tehdä "turhia" lämmityksiä. Kaksoistariffia käyttävät optimoisivat tässä kohtaa ehkä toisin...
-
Nostin kiertopumpun 80% ja alkoi käytännössä toimimaan. Siellä oli jostain syystä 40% eli vesi ei mennyt sekaisin ja sammui ennenkuin ehti lämmetä pönttö. Minun koneeni kun sammuttaa tuosta menovedestä eli pöntössä voi olla vielä viileää. Järkeen kävisi että olisi parempi sammuttaa tulovedestä niin olisi varmudella vesi lämmintä.
Tuon T3 anturin nostaminen ylöspäin on kiintoisaa. Se on sellaisessa metalliputkessa joten miten oletteko laittaneet vain alumiiniteipillä tms kiinni ylemmäs? Eikö käytännössä sama vaikutus tule kun vaan "huijaa" käynnistyslämmöllä saman verran kuin nosto vaikuttaisi?
Sitten vielä, onko parempi vetäistä esim 43-63 käyntijakso kuin 53-63 tms? Eikö lataus silloin tällöin pidemmän aikaa ole aina parempi?
-
onko parempi vetäistä esim 43-63 käyntijakso kuin 53-63 tms? Eikö lataus silloin tällöin pidemmän aikaa ole aina parempi?
Onko kommenttia tuohon mikä on optimaalisin käyttöveden latausväli? Käyttövesihän ei tuossa pumpussa lämpene tuolle maksimiarvolle koska se mittaa tulevan veden lämpöä. Käytännössä pyynti 63 jättää itse veden 57
-
Olen taas tässä lomilla tutustunut pumpun syvimpään olemukseen ja en kyllä ymmärrä, käyttöveden lämpö hupenee silmissä ja vaikka laitan kierron pois ja jopa venttiilit kiinni, se kylmenee tunnissa 49 ->40 ja kone käyntiin. :'(
En keksi enää mitään mitä tehdä. Miten tuo mantteli, jos siinä ympärillä on lattiavesi joka viileää näin kesällä kun kierto ei päällä ja muutenkin, voiko se kovasti jäähdyttää käyttövettä joka käsittääkseni keskellä varaajaa?
-
käyttöveden lämpö hupenee silmissä ja vaikka laitan kierron pois ja jopa venttiilit kiinni, se kylmenee tunnissa 49 ->40 ja kone käyntiin.
Miten tuo mantteli, jos siinä ympärillä on lattiavesi joka viileää näin kesällä kun kierto ei päällä ja muutenkin, voiko se kovasti jäähdyttää käyttövettä joka käsittääkseni keskellä varaajaa?
Kun kyseessä on manttelivaraaja niin yksittäisen käyttöveden lämmitysjakson osalta tuollainen on normaalia.
Manttelivaraajahan on kaksiosainen,ulkovaipassa on lattiapiirin vesi jota lämpöpumppu lämmittää käyntijakson aikana,myös käyttöveden lämmityksen.
Sisäosassa varaajaa on käyttövesisäiliö ja lämpö siirtyy johtumalla seinämän läpi ulkovaipasta sisäpuolen varaajaan.
Yleensä ulkovaipan vesitilavuus huomattavasti pienempi kuin sisäosan,esim ulkovaippa 40-70l ja sisävaraaja 150-300l.
Kun käyttöveden lämmitysjakso alkaa niin kompressori siis lämmittää vain ulkovaipan vettä ja koska ulkovaipan vesitilavuus on suht pieni niin se lämpiää nopeammin kuin mitä lämpöä ehtii siirtyä sisäosan vesitilaan.
Kun ulkovaipan lämpötila on saavuttanut maksimin niin kompressori pysähtyy mutta ulkovaipasta siirtyy edelleen lämpöä varaajan sisäosaan ja samalla ulkovaipan lämpötila laskee suht nopeasti ja kompressori käynnistyy uudestaan kun ulkovaipan lämpötila on käynnistysarvossa.
Tätä lämmitys-tauko-lämmitys sykliä toistuu muutaman kerran kunnes varaajan sisäosan lämpötila on noussut niin korkeaksi ettei ulkovaipan lämpötila enää laske,siis ulkovaipasta ei siirry sisäosaan lämpöä koska ne alkaa olla samanlämpöiset.
Reilumman käyttöveden kulutuksen jälkeen on siis normaalia että tulee muutama lyhyempi käynti-taukojakso ja kun varaajan sisäosan lämpö on tarpeeksi noussut niin sitten tulee pidempi taukojakso.
Seuraileppa vaikka yhden vuorokauden käynnistyksiä että meneekö suunnilleen noin.
Tuossa manttelivaraajassa on siis ulkovaipassa lämmitysvesi ja sisävaipassa puhdas käyttövesi ja tämä on eräs tapa lämmittää puhdasta käyttövettä.
Foorumin jäsen Pekillä on on IVT:n manttelivaraajasta perusteellisempi tuntemus niin jospa Peki kommentoisi vielä tämän IVT:n manttelivaraajan ominaisuuksia ja optimaalisia asetuksia
-
Tuo käyttövesianturi on varaajan puolivälissä ulkopinnalla. Onko siinä kohtaa siis se seinämä kiinni käyttövesisäiliössä vai mittaako tuo todellisuudessa lämmitysvettä?
-
Tuo käyttövesianturi on varaajan puolivälissä ulkopinnalla. Onko siinä kohtaa siis se seinämä kiinni käyttövesisäiliössä vai mittaako tuo todellisuudessa lämmitysvettä?
Kyllä se anturi mittaa vain ulkovaipan veden lämpötilaa,ei siis varsinaisen käyttöveden (sisempi säiliö) lämpöä.
Tämä sen takia että ulkovaipan vesitilavuus on suht pieni ja lauhduttimelle menevän paluuveden lämpö ei saa nousta paljoa yli +50 asteen ettei kompressori rasitu liikaa.
Kaikissa maalämpökoneissa on tämä rajoitus paluuveden lämpötilalle.
Jos tulee ajatus että muuttaa tuo anturi mittaamaan sisemmän säiliön lämpötilaa niin sitten täytyy jollain tavalla varmistaa ettei paluuveden lämpötila nouse liian korkeaksi.
Joissakin lämpöpumpuissa käyttöveden lämmitysjakso pysäytetään erillisellä pressostaatilla mutta yleensä lämpöpumpuissa tätä suojaamassa on ainoastaan korkeapainepressostaatti joka pysäyttää kyllä kompressorin mutta se jää(lukittuu) häiriötilaan joka on käytävä manuaalisesti kuittaamassa
edit: Liitteessä periaatekuva manttelivaraajasta ja toiminnasta
-
Noinhan se menee kuten Matias kirjoitti.
IVT:ssä paluun lämpötila raja on muistaakseni 46C ja tuon rajan ylittyessä pumppu menee häiriötilaan josta se kuitenkin kuittaamattakin palaa normikäyntiin. Tosin kestää aikas kauan, käsin kuitaten tietenkin nopeampi. Tämä siis vanhemmissa malleissa.
Lauhdutin pumpun nopeutta laskemalla saa hiukan korkeamman menoveden aikaiseksi joka taas luonnollisesti lämmittääkin varaajaa hiukan paremmin (syvemmältä), Paluuveden pysyessä alhaisena.
Toinen tapa on tuon anturan sijainnin muuttaminen, mutta kuten Matias tuossa kirjoittikin niin paluu lauhtuttimelle voi olla ongelma. Peca taisi muutoksen tehdäkkin, mutta voipi kommentoida itse.
Paljon lämmintä vettä käytettäessä mullakin tekee 2 lämmityskertaa pienellä tauolla kun manttelin energia siirtyy nopeasti itse varaajaan.
Lämpötila-asetuksia muuttamalla (DT vaikka 15C) saa parhaan tuloksen aikaiseksi. Minulla hanasta loppuu suihkuvesi kun manttelin lämpö on noin 35C.
Taitaa kyllä olla suurin syy tuohon pätkäkäyntiin ja manttelin nopeaan jäähtymiseen se kun nämä uudet manttelit on vain 40 litraisia kun ne vanhemmissa on 57 litraisia. Tällä on saatu itse varaajan tilavuutta vastaavasti nostettua 180 litraan kun se ennen oli 165l. :-[
-
Kiitos! Tämä selvensi todella paljon asioita.
-
Tuo lämpötila anturi on metalliputkessa. Jos sitä nostaa, miten se asennetaan varaajan kylkeen?
-
Hei.
Hetikuuma käyttövesi kierto, toimii kuin lämmitysputki rakeenteessa, se luovuttaa vedessä olevaa lämpöenergiaa ympäröivään rakenteeseen. Minun ratkaisu oli jo suunnittelu vaiheessa, että kuuman käyttöveden putkitus on eristettynä, sekä kiertovesipumppu varustettu ajastimella, jossa on ennalta suunnitellut kiertovesipumpun käyntiajat. Ajastimessa on myös käsiajo mahdollisuus, joka resetoituu itsekseen, seuraavan käyntijakson alettua. Asuntoni myös jäähtyy ns, "geocool" toiminnalla. Asuntoni (1000m3/360m2), kokonaisenergian kulutus on ollut 12000kWh luokkaa
Rakennusmateriaalina minulla on Lammin-betoni harkko.
Lämpöpumpun käynti-, sekä lepojakso ovat pitkiä. Lämpö jakauma on 15vesi/85lämmitys.
-
Luenko jotenkin väärin mutta käykö siis koko yön ja päivällä ei lainkaan? PIenellä menee, meillä on 950m3 ja 350 m2 ja menee saunoineen kaikkineen 14 000 kwh. Onko sulla täydessä lämmössä koko mökki? En keksi mitään miten pääsisi vielä pienempään itse :'(
-
Todella vanha aihe, mutta tässä ketjussa on paljon hyvää infoa. Käyttöveden kierron kanssa olen puuhastellut muutaman vuoden (vaihtelevasti toki, harrastusmielessä) ja nyt tuntuu, että olen löytänyt parhaat asetukset taloomme. Tässäpä opit, joita on mainittu jo aiemminkin tässä ketjussa:
1) Kierto päälle silloin (ja vain silloin), kun lämpimälle vedelle on tarvetta. Meidän lapsiperheessä tämä on käytännössä noin 6:30 - 23:00, jolloin pumppu käy koko ajan. Muutaman vuoden kokeilin 5/25 ja 5/10 pätkimistä, mutta paras tuli kun kierto on päällä koko ajan, koska
2) kierto kannattaa kuristaa minimiin, eli siten että kauimmasta hanasta tulee juuri sen verran lämmintä, kuin tarvii tulla, vauvaperheessä täytyy pestä peppua lämpimällä, eikä viileällä. Kun kierto on päällä jatkuvasti, pystyy kiertoa kuristamaan enemmän kuin tauottamalla kiertoa, jolloin vesi ehtii jäähtymään taukojen aikana. Kova kuristus säilyttäne myös käyttövesivaraajan kerrostumat paremmin.
3) säädä käyttöveden pyyntö riittävän ylös, muttei turhan korkeaksi. Säädä käynnistymisraja riittävän alas jossa vesi on vielä lämmintä ja riittää normaaliin suihkuun.
4) älä pelkää jos vastukset tulee peliin satunnaisesti, esim pitkän suihkun myötä sopivasti varaajan ollessa lähellä käynnistysrajaa. Kun pitää huolen että tämä on satunnaista, niin saat kuitenkin suuren hyödyn juuri noilla alhaisilla varaajan lämmöillä, joissa kierron hukka on pienimmillään.
Näillä säädöillä kompressorin käynnistyksiä tulee nyt noin neljä päivässä, riippuen veden käytöstä (lämmityskauden ulkopuolella), eli kompura käy reilun kuuden tunnin välein. Aiemmista säädöistä tultiin alas huomattavasti ja uskon että suurin syy on tuo optimoitu kuristus. Kerran on nyt tulleet vastukset peliin viikon aikana, silloinkin riitti lämmin vesi suihkussa, eli ollaan lähellä optimia. Talvella vettä riittäkin paremmin käyttöveden esilämmityksen vuoksi.
Lämpimäm veden asetusarvo 50 astetta, käynnistysraja 43,5 astetta (varaajan yläosan lämpöjä, kerrostuminen on aika vahvaa, lämmöt tipahtaa hieman pumpun käynnistyessä. Seuraavaksi lisään puoli astetta lisää hystereesiä. Vastukset tulee peliin 38 asteessa.