Maalämpöfoorumi
Lämpöpumput => IVT / Bosch => Aiheen aloitti: jaana - 02.12.10 - klo:00:05
-
Hienoa lukea, että valtaosa maalämmön valinneista tuntuu olevan suhteellisen tyytyväisiä valintaansa. Itse en voi sanoa samaa.
Asumme torppaa, joka on v -71 valmistunut täystiilitalo. Neliöitä löytyy 138 ja ne lämpiävät vesikiertoisella patteriverkostolla. Asennutimme taloomme vanhan, paljon öljyä vievän (n 3000L/v.) öljylämmityksen tilalle maalämpöpumpun ivt greenline C6 + 100L puskurivaraaja, porakaivolle tuli syvyyttä 120m.
Ongelma on nyt se, että pumppu on käynyt 12 438 h kahdessa vuodessa ja käyttänyt apusähköä huimat 1320 h!! Lisäksi olemme laittaneet erillisen, oman sähkönkulutusmittarin pumpulle, jonka avulla olemme seuranneet tämän syksyn todellista sähkön kulutusta pumpun osalta. Sähkölasku on varsinkin näin talvikuukausina törkeä.
Pumpun asentaneen firman edustajat ovat käyneet muutamia kertoja katsomassa ja kääntelemässä hienosäätö-hanikoita, mutta todenneet lukemien menevän normaalin rajoissa.
Emme ole alan asiantuntijoita, emmekä tunne pumpun sielunelämää sen tarkemmin. Käyttöohjetta olemme lukeneet väsymiseen asti. Nyt alkaa olla jo turhautuminen sitä luokkaa, että pumppu vinssataan kohta kirosanain pannarista ja asennamme suoran sähkölämmityksen tilalle -tulee näillä kulutuksilla edullisemmaksi.
Kysynkin nyt apua täältä. Mitkä ovat pienen, onnettoman kuluttajan mahdollisuudet saada rahoilleen vastinetta ja lupauksille katetta jos pumppu ei toimikaan niin kuin on luvattu? Löytyykö ns puolueetonta alan asiantuntijaa, joka voisi tulla arvioimaan mikä systeemissä on vikana? Apuja kaivataan! :-[
-
Pumppunne on alimitoitettu.
Jos lämmitysöljyn kulutus on ollut noin 3000 litraa / vuosi, se tarkoittaa noin 26 -27.000 kWh lämmitystehon tarvetta vuodessa.
Sen tuottamiseen tarvitaan noin 10 kW -tehoinen lämpöpumppu, jota Teidän IVT C6 ei ole.
Sen nimellisteho lienee luokassa noin 6 kW.
Lämpöpumppunne on teholtaan vahvasti alimitoitettu.
Pumpun antama lämmitysteho ei riitä tupanne lämmittämiseen ja se joutuu siksi käyttämään sähkövastustaan puuttuvan lämpötehon tuottamiseen.
Siitä taasen aiheutuu pumpun suuri sähkön kulutus.
Pumppu pitäisi mitoittaa niin, että sen teho yksistään riittää ainakin -20 - 25 asteen pakkasiin saakka.
Itse laittaisin ns. täystehoisen pumpun, joka tarvitsee vastuskäyttöä vasta ihan äärimmäisen kovilla pakkasilla, jos silloinkaan.
...
Asiasta kannattaa ensin reklamoida laitteen toimittaneelle yritykselle.
Jos tuo yritys on mitoittanut lämmityslaitteenne, on sillä vastuu epäonnistuneesta mitoituksesta.
Olettehan antaneet oikeat mitoitustiedot talostanne, että liike ei pääse syyttämään Teitä virheestä.
Jos tämä reklamaatio ei johda vaatimanne ajan kuluessa mihinkään toimenpiteisiin, ottakaa yhteyttä kuluttajansuojaviranomaiseen:
http://www.kuluttajavirasto.fi/fi-FI/yhteystiedot/
Kysykää sieltä neuvoa ja apua.
-
pumppu on käynyt 12 438 h kahdessa vuodessa ja käyttänyt apusähköä huimat 1320 h!!
Vuodessa on 8760tuntia.
Jos tuon kulutuksen jakaa kahdella niin vuodessa pumppu on käynyt
6219h.
Jos tuo tuntimäärä on oikein niin lämpöpumppu on käynyt jatkuvasti yli 17kk/2v.Eli n 8,5 kuukautta vuodessa jatkuvaa käyntiä?
Lämpöpumpun ottoteho on manuaalin mukaan 1,7kw +50asteen tuotolla.
Kun kerrotaan vuoden käyntituntiaika pumpun ottoteholla niin pumppu kuluttaisi vuodessa10572kwh.
Lisäsähköä menisi vuodessa 660h X 6kwh= 3960kwh(arvio).
Lämmityksen vuosikulutus olisi14532kwh.
Jos kwh hinta on 0,12cent niin vuodessa pumppu kuluttaa 1269e.
Lisäsähkö vuodessa maksaa 475 e.Nämä yhteensä 1744e.
3000l öljyä maksaa 0,75 cent/litra 2250euroa nykyhinnoilla.
edit:korjailin lisäsähkön kohdalla laskuvirhettä.
-
pumppu on käynyt 12 438 h kahdessa vuodessa ja käyttänyt apusähköä huimat 1320 h!!
Vuodessa on 8760tuntia.
Jos tuon kulutuksen jakaa kahdella niin vuodessa pumppu on käynyt
6219h.
Jos tuo tuntimäärä on oikein niin lämpöpumppu on käynyt jatkuvasti yli 17kk/2v.Eli n 8,5 kuukautta vuodessa jatkuvaa käyntiä?
Lämpöpumpun ottoteho on manuaalin mukaan 1,7kw +50asteen tuotolla.
Kun kerrotaan vuoden käyntituntiaika pumpun ottoteholla niin pumppu kuluttaisi vuodessa10572kwh.
Lisäsähköä menisi vuodessa 660kwh.
Lämmityksen vuosikulutus olisi11232.
Jos kwh hinta on 0,12cent niin vuodessa pumppu kuluttaa 1269e.
Lisäsähkö vuodessa maksaa 73e.Nämä yhteensä 1342e.
3000l öljyä maksaa 0,75 cent/litra 2250euroa nykyhinnoilla.
Minullekin on tullut palstan juttuja lukiessani mieleen tämä asia, josta Jaana kirjoitti. Eli kun maalämpö on hankittu niin aletaan kauhistella kasvanutta sähkölaskua ja kysellä että voiko tämä pitää paikkaansa ja onko systeemissä jotain vikaa? Samalla kuitenkin unohdetaan se, että lämmitysöljykustannukset ovat pudonneet nollaan.
Itse vasta tulevana maalämpömiehenä olen "budjetoinut" öljyyn 200 €/kk eli 2400 €/vuosi. Tämä on hieman yläkanttiin koska öljyä menee n. 2800 litra/vuosi mutta 200 € on mukava tasaluku joka on helppo muistaa ja joka antaa vähän anteeksi öljyn hinnan tai kulutuksen heiluntaa.
Jos sähkö maksaa 0,12 €/kWh niin 2400€ jaettuna 0,12 €/kWh tekee 20000 kWh. Eli öljyyn aikaisemmin kuluneella rahalla ostaa 20000 kWh sähköä joka tarkoittaa, että 2,3 kW ottotehoinen kompressori (käytetään 6 ja 8 kW maalämpöpumpuissa) saisi käydä "täysillä" 365 päivää vuodessa tuottaen maksimilämpöistä vettä. Ja täysillä/koko aikaahan se ei käy kuin huippupakkasilla mikäli mitoitus on edes sinnepäin.
Tietysti tässä aletaan nyt sitten laskemaan niitä takaisinmaksuaikoja investoinnille mutta minä jätän ne laskelmat pienemmälle painoarvolle. Jos "omaa rahaa" palaa vähennysten jälkeen esim. 13000 € MLP-investointiin, niin uskon tällaisen lämmitysjärjestelmän nostavan kiinteistön arvoa selvästi hankinta-arvoaan enemmän.
Mutta eihän siitä tietenkään mihinkään päästä, että kyllä uuden järjestelmän pitää toimia ja vielä sillä tehokkuudella kuin millä se on myyty.
-
Pumppunne on alimitoitettu.
Jos lämmitysöljyn kulutus on ollut noin 3000 litraa / vuosi, se tarkoittaa noin 26 -27.000 kWh lämmitystehon tarvetta vuodessa.
Sen tuottamiseen tarvitaan noin 10 kW -tehoinen lämpöpumppu, jota Teidän IVT C6 ei ole.
Sen nimellisteho lienee luokassa noin 6 kW.
Lämpöpumppunne on teholtaan vahvasti alimitoitettu.
Pumpun antama lämmitysteho ei riitä tupanne lämmittämiseen ja se joutuu siksi käyttämään sähkövastustaan puuttuvan lämpötehon tuottamiseen.
Siitä taasen aiheutuu pumpun suuri sähkön kulutus.
Pumppu pitäisi mitoittaa niin, että sen teho yksistään riittää ainakin -20 - 25 asteen pakkasiin saakka.
Itse laittaisin ns. täystehoisen pumpun, joka tarvitsee vastuskäyttöä vasta ihan äärimmäisen kovilla pakkasilla, jos silloinkaan.
...
Asiasta kannattaa ensin reklamoida laitteen toimittaneelle yritykselle.
Jos tuo yritys on mitoittanut lämmityslaitteenne, on sillä vastuu epäonnistuneesta mitoituksesta.
Olettehan antaneet oikeat mitoitustiedot talostanne, että liike ei pääse syyttämään Teitä virheestä.
Jos tämä reklamaatio ei johda vaatimanne ajan kuluessa mihinkään toimenpiteisiin, ottakaa yhteyttä kuluttajansuojaviranomaiseen:
http://www.kuluttajavirasto.fi/fi-FI/yhteystiedot/
Kysykää sieltä neuvoa ja apua.
Joku tuossa "kaaviossa" mättää.
Joko talo on eristys on heikko kun vertaa neliötä/kautta oljynkulutus?.
Tuntisi vähän siltä. että pumppu on mitoitetttu neliöiden mukaan eikä todellisen kulutuksen mukaan.
Jos vertaan vaikka omaani, 220m2 /C7 ja kulutus on ehkä sitä 20-25 000 kWh luokkaa(joka on kyllä yläkantiin). Aikaisemmin talossa oli suora sähkölämmitys (ed.omistaja)ja kulutus liikkui 25-30000 kWh(arvio).
Meillä pumppu on käynyt keskimäärin 4100h/vuosi (tästä menee 25% altaan lämmitykseen)
Tuo patterilämmitys on kyllä kova haaste C6:selle noilla kilowateilla.
-
Lisäsähköä menisi vuodessa 660kwh. <= tuntimäärä 660, energia jotain muuta
Jos vastuksen teho on vaikka 6kW, niin säästö öljyyn verrattuna on vain noin 500€/v. Eli liian vähän laitteiston hankintahinnan kuolettamiseen järkevässä ajassa.
Isommasta pumpusta ja kaivosta ei ole hyötyä, jos patteriverkosto on mitoitettu liian kuumalle vedelle.
Mikäli pattereille riittää 50 asteinen vesi läpi vuoden, niin isommalla pumpulla kaivolla säästö voisi olla vuositasolla 800-900€, verrattuna öljyyn.
Mikälaisia säästöjä kauppiaat lupaili? Onko ihan kirjallisena olemassa?
-
Lisäsähköä menisi vuodessa 660kwh. <= tuntimäärä 660, energia jotain muuta
Niinpäs onkin,lisäsähkön kulutus vuodessa vähintään 1980kwh ja enintään 5940kwh.
Nyt alkaa olla jo turhautuminen sitä luokkaa, että pumppu vinssataan kohta kirosanain pannarista ja asennamme suoran sähkölämmityksen tilalle -tulee näillä kulutuksilla edullisemmaksi.
Teillä olisi jo nyt helppo kokeilla mitä suoran sähkölämmityksen kulutus tulisi olemaan.Jos pysäyttää lämpöpumpun ja lämmittää vain siinä olevilla sähkövastuksilla niin silloin on suora sähkölämmitys.
Miten teillä pärjätään kovemmilla pakkasilla,pysyykö talon lämpötila normaaliarvoissa vai alkaako huonelämpö laskea?
Onko talossa sen olemassaolon aikana parannettu lämpöeristyksiä vai onko alkuperäis eristys?
-
Meille asennusfirma sanoi, että jos sähkönkulutus "normaaliolosuhteissa" on 10 %:n rajoissa lasketusta niin ylös kuin alaskinpäin, niin pumpun mitoitus on onnistunut. Valitsimme IVT C7HT+ -pumpun siksi, että sen sähkökulutus kilpaileviin tarjouksiin oli n. 30 % pienempi. Investointikulut olivat samaa luokkaa.
-
Kyllä haiskahtaa siltä, että pumppu on alimitoitettu. Mikä teillä oli lähtökohta mitoitukseen ja pumpun valintaan? Usein sanotaan, että mahdollisimman halpa ja toimiva pumppu!
Tällaisella lähtöasetelmalla pumppu tietysti toimii, mutta sen paras mahdollinen soveltuvuus käyttötarpeeseen ei varmaan ole paras mahdollinen.
Ajattelin vielä, mikä teillä on ollut menoveden lämpötila patteriverkostoon öljyä käyttäessänne? Onko patteriverkosto mitoitettu siten, että sinne on syötettävä hyvin kuumaa vettä riittävän sisälämmön aikaansaamiseksi, koska käyttämänne öljymäärä tuntuu aika suurelta lämmitettävään pinta-alaan nähden. Millainen on lämpimän käyttöveden kulutus?
Meillä lähtökohta maalämmön mitoitukseen oli sama öljyn vuosikulutus, mutta lämmitettävää tilaa on enemmän eli 185 neliötä. Tarjouksista emme valinneet halvinta vaan mielestämme riittävän tehokkaan pumpun, joka ei kuitenkaan ole ylimitoitettu.
Pannun tilalla on siritellyt nyt IVT X11 invertteri. Kaivo on 160 m aktiivista. Lämpöä riitti muutama päivä sitten olleilla yli 20 asteen pakkasillakin hyvin. Kompressori kierrosluku oli 20 pakkasella noin 50 Hz ja nyt kun lauhtui -7 asteeseen niin kierrosluku on pudonnut 34 hertsiin. Vuorokausikulutus on ollut 32-38 kWh. Invertteri tuottaa maksimissaan 60 asteista menovettä, joka riittää hyvin talvisimpiinkin keleihin.
Meillä lämmityskulut ovat pudonneet alle puoleen öljyvaihtoehtoon nähden, eikä tarvitse miettiä, osuuko öljyn osto oikeaan hetkeen. Kahden vuoden määräaikaisten sähkösopimusten avulla tietää ainakin kaksi vuotta energian hinnan.
Olen samaa mieltä ivt7-09:n kanssa siitä, että +-10% toteutuneena kulutuksena on mitoitusta pidettävä onnistuneena.
Jos olette anteneet riittävät tiedot mitoituksen tekemiseen talossanne, niin kannattaa varmaan aloittaa keskustelu mitoituksen tekijän kanssa lämpöpumpun vaihdosta.
Kuluttajan suoja on onneksi täällä hyvällä tolalla.
-
onko tuo kaivo, 120m vähän turhan matala ?!
-
onko tuo kaivo, 120m vähän turhan matala ?!
Varmaan aika sopiva tuollaiselle pienelle pumpulle. Eihän se patterilämmitystalossa ota sieltä kaivosta kuin 3.5kW teholla lämpöä.
-
onko tuo kaivo, 120m vähän turhan matala ?!
Varmaan aika sopiva tuollaiselle pienelle pumpulle. Eihän se patterilämmitystalossa ota sieltä kaivosta kuin 3.5kW teholla lämpöä.
Onhan se matala tuohon aloitusviestin energiakulutukseen, mutta jos sieltä on laskelmissa ollut tarkoitus ottaa vain vähän energiaa ja paljon sähköverkosta, vaikkapa 50/50%. Se on tuo energianmäärä mikä määrää tarvittavan kaivon eikä pumpun teho. Jos pumppu kävis koko ajan niin sieltä otettas 30Mwh energiaa vuodessa jos tuo 3.5kw pitää paikkansa, ja silloin se menis aikasen "tyhjäksi".
-
3000 litraa öljyä vuodessa 1971 valmistuneelle tuon kokoiselle talolle on ihan uskottava kulutus.
Uskomattomalta sitten vaikuttaa se logiikka, minkä mukaan on päädytty noin alimitoitettuun maalämpöpumppuun sellaisella energian vuosikulutuksella. Alitehoinen maalämpöpumppu on ainakin minun mielestäni energiansäästömielessä verrattavissa pelkkään ilmalämpöpumppuun.
Lämmitysjärjestelmän muutos on sen verran mittava ja kallis projekti, että LVI- tai rakennusalan insinöörin/teknikon apu suunnittelussa on maallikolle tarpeen. Olkoon laitemyyjä sitten vaikka DI, niin hänen puheisiinsa uskomalla tulos on usein sellainen kuin Jaanan tapauksessa.
Minun kotikunnassani vaadittiin maalämpöön siirryttäessä jo kolme vuotta sitten rakennuslupamenettely, ja kustannuksista huolimatta pidin sitä ihan oikeana. Tulevaisuudessa alettaneen vaatia myös pätevän asiantuntijan laatimaa järjestelmän mitoitusta. Mitä pikemmin, sen parempi.
-
Minun kotikunnassani vaadittiin maalämpöön siirryttäessä jo kolme vuotta sitten rakennuslupamenettely, ja kustannuksista huolimatta pidin sitä ihan oikeana. Tulevaisuudessa alettaneen vaatia myös pätevän asiantuntijan laatimaa järjestelmän mitoitusta. Mitä pikemmin, sen parempi.
Toivottavasti ei toteudu koskaan.
-
Minun kotikunnassani vaadittiin maalämpöön siirryttäessä jo kolme vuotta sitten rakennuslupamenettely, ja kustannuksista huolimatta pidin sitä ihan oikeana. Tulevaisuudessa alettaneen vaatia myös pätevän asiantuntijan laatimaa järjestelmän mitoitusta. Mitä pikemmin, sen parempi.
Toivottavasti ei toteudu koskaan.
Mielestäni maalämpöjärjestelmää suunnittelevan pitäisi ensin teettää suunnitelma ja mitoittaa vermeet kodalleen ja sitten vasta tarjouksia kyselemään toimittajilta.
Täytyisi kyllä tarjousvaiheessa kellojen soida jos toimittaja a antaa esim 30% alhaisemman hinta-arvion kuin toimittaja b.
Herää kyllä myöskin kysymys että onko vaihtoventtiilikone ollenkaan sopiva patterijärjestelmän "moottoriksi". Itsellä talo suunniteltiin alusta asti maalämmölle ja suhde kulutus/kuutiot ei voisi parempi olla :D.
On se vaan hieno keksintö tuokin.
-
onko tuo kaivo, 120m vähän turhan matala ?!
Varmaan aika sopiva tuollaiselle pienelle pumpulle. Eihän se patterilämmitystalossa ota sieltä kaivosta kuin 3.5kW teholla lämpöä.
Onhan se matala tuohon aloitusviestin energiakulutukseen, mutta jos sieltä on laskelmissa ollut tarkoitus ottaa vain vähän energiaa ja paljon sähköverkosta, vaikkapa 50/50%. Se on tuo energianmäärä mikä määrää tarvittavan kaivon eikä pumpun teho. Jos pumppu kävis koko ajan niin sieltä otettas 30Mwh energiaa vuodessa jos tuo 3.5kw pitää paikkansa, ja silloin se menis aikasen "tyhjäksi".
Tuskin se nyt kuitenkaan ympäri vuoden tulee käymään 24/7.
20MWh voi olla lähempänä totuutta.
Vaikka talon lämmitysenergian tarve olisi 50MWh, niin ihan turhaa se kaivo on mitoittaa 50MWh mukaan, jos pumppu ei pysty sitä 50MWh sieltä missään olosuhteissa ottamaan. Joko nyt alkaa valjeta miksi noissa alitehoisissa järjestelmissä pumppu määrää kaivon syvyyden. Aloittajan tapauksessa olisi tietenkin mukava, jos kaivo olisi mitoitettu talon energiankulutuksen mukaan. Silloin taloon saataisiin toimiva järjestelmä pelkällä pumpun vaihdolla.
-
Kiitos vaan kommenteista. Opin tässä koko ajan lisää ihmeellisen pumppumme saloista :)
Lisäinfona voin kertoa, että pumpun asentanut firma lupasi vuositasolla järjestelmän kustantavan n 750€ ja tällä hetkellä, koska sähkömme laskutetaan käytön mukaan kuukausittain tämä summan kustannamme jo kahdessa talvikuukaudessa :o
Taloamme on remontoitu ja mm katto on uusittu, jolloin yläpohjan eristystä lisättiin. Seiniä on käyty läpi ja eristetty hatarammista kohdista, ikkunan pielet ja muut kummalliset 70-lukulaiset "eristämme vanhoilla kalsareilla" -tyyppiset ratkaisut olemme vaihtaneet nykyaikaisempiin materiaaleihin.
Ja patterinverkkoon syötettiin öljylämmityksen aikaan 50-60 asteista vettä.
Ja pyysimme tarjouksia useista eri firmoista ympäri Suomea. Valitsemamme ei suinkaan ollut se edullisin. Firman edustaja vaikutti vakuuttavalta ja luotettavalta. Kaikki suunnitelmat, sisältäen talon tiedot ovat paperilla.
Ja tottakai varauduimme sähkölaskun nousuun. Vika vaan on siinä, ettei tämä upea (lue=kallis) systeemi tule maksamaan itseään takaisin ennen eläkeikäämme. Ja koen, että olemme tulleet huijatuiksi, osaltaan myös sen takia, ettemme riittävästi ole järjestelmästä ymmärtäneet kysyä ja kyseenalaistaa.
Näin jälkeenpäin on hyvä taas viisastua!
-
Tuskin se nyt kuitenkaan ympäri vuoden tulee käymään 24/7.
20MWh voi olla lähempänä totuutta.
Vaikka talon lämmitysenergian tarve olisi 50MWh, niin ihan turhaa se kaivo on mitoittaa 50MWh mukaan, jos pumppu ei pysty sitä 50MWh sieltä missään olosuhteissa ottamaan. Joko nyt alkaa valjeta miksi noissa alitehoisissa järjestelmissä pumppu määrää kaivon syvyyden. Aloittajan tapauksessa olisi tietenkin mukava, jos kaivo olisi mitoitettu talon energiankulutuksen mukaan. Silloin taloon saataisiin toimiva järjestelmä pelkällä pumpun vaihdolla.
No nyt alkaa valjeta että ihan tosissaan luulet että kaivo pitäisi mitoittaa pumpun tehon mukaan...bs... no ei sille sitten mitään voi. ;)
Tuossa sitten ollaan "jumissa" ei voi parantaa (edullisesti) järjestelmää kun on se kaivo mitoitettu pumpun eikä todellisen kulutuksen mukaan. Muistan hyvin vielä ajan kun piti ostaa öljyä vuodeksi, niin sitä piti ostaa tietty määrä että se riitti vuodeksi, oli se oilonin/pannun teho ihan mitä tahansa.
Ei riitä että se olisi "mukava", vaan että se olisi silloin oikein suoritettu mitoitus. Tässä on taas vedetty ns. nenästä kun on myyty alimittainen järjestelmä kun on haluttu ottaa kauppa kotiin halvemmalla hinnalla. Tuossa ei nyt sitten auta koon vaihto kun se kaivo ehtyy...
Joko nyt alkaa valjeta miksi se kaivo pitää mitoittaa energioitten eikä pumpun tehon mukaan...
-
Tuskin se nyt kuitenkaan ympäri vuoden tulee käymään 24/7.
20MWh voi olla lähempänä totuutta.
Vaikka talon lämmitysenergian tarve olisi 50MWh, niin ihan turhaa se kaivo on mitoittaa 50MWh mukaan, jos pumppu ei pysty sitä 50MWh sieltä missään olosuhteissa ottamaan. Joko nyt alkaa valjeta miksi noissa alitehoisissa järjestelmissä pumppu määrää kaivon syvyyden. Aloittajan tapauksessa olisi tietenkin mukava, jos kaivo olisi mitoitettu talon energiankulutuksen mukaan. Silloin taloon saataisiin toimiva järjestelmä pelkällä pumpun vaihdolla.
No nyt alkaa valjeta että ihan tosissaan luulet että kaivo pitäisi mitoittaa pumpun tehon mukaan...bs... no ei sille sitten mitään voi. ;)
Tuossa sitten ollaan "jumissa" ei voi parantaa (edullisesti) järjestelmää kun on se kaivo mitoitettu pumpun eikä todellisen kulutuksen mukaan. Muistan hyvin vielä ajan kun piti ostaa öljyä vuodeksi, niin sitä piti ostaa tietty määrä että se riitti vuodeksi, oli se oilonin/pannun teho ihan mitä tahansa.
Ei riitä että se olisi "mukava", vaan että se olisi silloin oikein suoritettu mitoitus. Tässä on taas vedetty ns. nenästä kun on myyty alimittainen järjestelmä kun on haluttu ottaa kauppa kotiin halvemmalla hinnalla. Tuossa ei nyt sitten auta koon vaihto kun se kaivo ehtyy...
Joko nyt alkaa valjeta miksi se kaivo pitää mitoittaa energioitten eikä pumpun tehon mukaan...
Mutta jos on päätetty laittaa liian pieni pumppu, niin suotta sille isoa kaivoa tekee. Myyjä on myynyt mitä on myynyt ja mitoitus on kaikin puolin susi, mutta tuskin tuolla pikku pumpulla saa tuota 120m kaivoa jäähän. Eli ei ole liian matala tuolle pumpulle.
-
Mielestäni maalämpöjärjestelmää suunnittelevan pitäisi ensin teettää suunnitelma ja mitoittaa vermeet kodalleen ja sitten vasta tarjouksia kyselemään toimittajilta.
Uusi asunto-osakeyhtiölaki on hyvä esimerkki mihin pakkoholhoamisella pahimmillaan päästään. Tehdään yksinkertaisesta asiasta vaikeaa, hankaloitetaan kilpailua ja rahastetaan sillä.
Ei kiinteistön lämmitystarpeen ja laitteiden mitoittaminenkaan mitään rakettitiedettä ole, kunhan lähtökohdat ovat tiedossa. Olisiko rakennuslupamenettely estänyt tämän tapauksen, epäilen. Tunareita on joka alalla, myös niissä tarkastajissa ja sertifioiduissa työntekijöissä/firmoissa. Kesällä työkaverini poika joutui VTT:n sertifikaatin suorittaneen tunarin uhriksi kylpyhuoneremontin yhteydessä. Onneksi Suomessa on kuluttajansuoja, vaikka se ei aina vahingon kärsinyttä lohdutakaan.
Mihin keksittäisiin seuraavaksi jokin rakennuslupamenettely? Ei silti etteikö niillekin tarvetta ole, mutta toivottavasti jokin järki pysyy mukana. Ammattilaisissa pätee joka alalla vanha sanonta: hyvä kello kauas kuuluu.
Anteeksi offtopic.
-
Kiitos vaan kommenteista. Opin tässä koko ajan lisää ihmeellisen pumppumme saloista :)
Lisäinfona voin kertoa, että pumpun asentanut firma lupasi vuositasolla järjestelmän kustantavan n 750€ ja tällä hetkellä, koska sähkömme laskutetaan käytön mukaan kuukausittain tämä summan kustannamme jo kahdessa talvikuukaudessa :o
Taloamme on remontoitu ja mm katto on uusittu, jolloin yläpohjan eristystä lisättiin. Seiniä on käyty läpi ja eristetty hatarammista kohdista, ikkunan pielet ja muut kummalliset 70-lukulaiset "eristämme vanhoilla kalsareilla" -tyyppiset ratkaisut olemme vaihtaneet nykyaikaisempiin materiaaleihin.
Ja patterinverkkoon syötettiin öljylämmityksen aikaan 50-60 asteista vettä.
Ja pyysimme tarjouksia useista eri firmoista ympäri Suomea. Valitsemamme ei suinkaan ollut se edullisin. Firman edustaja vaikutti vakuuttavalta ja luotettavalta. Kaikki suunnitelmat, sisältäen talon tiedot ovat paperilla.
Ja tottakai varauduimme sähkölaskun nousuun. Vika vaan on siinä, ettei tämä upea (lue=kallis) systeemi tule maksamaan itseään takaisin ennen eläkeikäämme. Ja koen, että olemme tulleet huijatuiksi, osaltaan myös sen takia, ettemme riittävästi ole järjestelmästä ymmärtäneet kysyä ja kyseenalaistaa.
Näin jälkeenpäin on hyvä taas viisastua!
Mitäs ne kaivon lämpötilat sitten on, missä huitelevat käynnin aikana?
Juuri tuossa katsoin omaa takaisinmaksuaikaa ja se on osumassa 7-8v haarukkaan, 2.5v kulunut hankinnasta... piirinsuurtein suunnitellussa (voi olla että lyhenee valtio-ohjauksella ensi vuoden alusta). Tuo kyllä myöskin tarkoittaa "eläkeikää", mutta ei se haittaa, vuosia tulee ja menee ;).
Tässä olis nyt tämän kaskadivehkeen (jälkimmäisen osan) paikka kun menovesilämötila on noin korkea, jos kaivossa vaan riittäis potku:
http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=4026.0
Tämä oli nyt tämmöinen teoria tähän kohtaan, ei todellista markkinoilla oloa vielä nykyään. Tee se itse hommilla onnistuis tietysti, 2-4kw lisää tarvittais lisää, siispä R134:lla korkeampaan lämpötilaa kohti.
Edit: Jos asiat, mitoitus+säästöt+tekeminen yms, on kerran hyvin paperilla niin ei niitä välttämättä tarvitse osata kyseenalaistaa etukäteen vaan lopputuloksen vasta tarvitsee kyseenalaistaa jos ei tavoitteisiin päästykään. Siitä sitten pitäis seurata jotain. Takuu on kumminkin asioilla ja 2v on sopiva aika todeta toteutumat. Ei muuta kuin hyppimään tasajalkaa toimittajan pakeille....miks tästä nyt tämmönen tuli...tuossa lukee 750/v ja se menee /2kk...
Itse en pystyisi hyppimään, koska omassa projektissa otin niin paljon vastuuta omalle kontolle.
-
Jaana tuskin ainoa jolle onnistuttu myymään alitehoinen pumppu niillä puheilla että sen energiansäästö olisi muka sitä mitä se olisi oikein mitoitetulla pumpulla- äkkiä googlettamalla en kuitenkaan löytänyt juuri vastaavaa tapausta josta olisi kuluttajalautakunnan päätös.
Oheinen tapaus on sikäli hieman eri että ilmeisesti jotkin virheet keruupiirissä eivät ehkä ainoastaan heikentäneet laitteen hyötysuhdetta mutta aiheuttivat vakavampia häiriöitä ja sittemmin vikaa laitteessa.
Jos on mustaa valkoisella oleva laskelma joka mielestänne poikkeaa merkittävästi toteutuneesta niin ei muuta kuin yhteyksiä kuluttajaoikeusneuvontaan ja pumpun teille myyneelle taholle kerrotte että alatte mainostamaan firman nimeä internetin ihmeellisessä maailmassa jos ei asiaa saada kaikkia osapuolia tyydyttävälle tasolle.
http://www.kuluttajariita.fi/lautakunnan-ratkaisuja/index.php?action=read&id=717
-
Jaanalle.
Pyydä ihmeessä sinne joku toinenkin kuin alkuperäiset asentajat katsomaan että pumppu on todella säädetty oikein.
Itsellä huomasin vajaan seitsemän vuoden jälkeen että on poltettu noin 1000kw/v aivan turhaan osaamattoman asennuksen ansiosta.
Toinen ja suositeltavampi tapa on lukea tältä foorumilta oikeitten ja asialleen omistautuneiden asiantuntijoiden ajatuksia ja käytännössäkin kokeiltuja ratkaisuja että pumppusi toimisi mahdollisimman tehokkaasti.
Itselläni on ivt c7 168 metrin kaivolla 200 neliöä lämmintä ja käyttötunnit vuositasolla jää uusilla (tältä foorumilta) saatujen oppien jälkeen vuositasolla paljon alle 2000h ilman vastuksia.
Manuaali käteen ja jos et jotain ymmärrä niin kysymys tänne niin eiköhän ongelma ratkea.
Foorumilla on käyty mielestäni kaikki epäkohdat läpi ja selaamalla näitä keskusteluja löydät kyllä vastauksen kysymykseen ihan lukemallakin. Aikaa se vie mutta on todella palkitsevaa nähdä kuinka esim. ATS ja muut konkarit ihan oikeasti on viettäneet aikaansa pumpun ääressä ja selvitelleet asioita.
Missä päin asut?
; Pekka
-
Kesällä työkaverini poika joutui VTT:n sertifikaatin suorittaneen tunarin uhriksi kylpyhuoneremontin yhteydessä. Onneksi Suomessa on kuluttajansuoja, vaikka se ei aina vahingon kärsinyttä lohdutakaan.
Anteeksi offtopic.
Ei kai se VTT:n sertifikaattikaan takaa sitä, että yritys tekee kaikki hommat aina kunnola vaikka "tasokokeen" olisikin kerran läpäissyt?
-
Jaanalle.
Pyydä ihmeessä sinne joku toinenkin kuin alkuperäiset asentajat katsomaan että pumppu on todella säädetty oikein.
Itsellä huomasin vajaan seitsemän vuoden jälkeen että on poltettu noin 1000kw/v aivan turhaan osaamattoman asennuksen ansiosta.
Toinen ja suositeltavampi tapa on lukea tältä foorumilta oikeitten ja asialleen omistautuneiden asiantuntijoiden ajatuksia ja käytännössäkin kokeiltuja ratkaisuja että pumppusi toimisi mahdollisimman tehokkaasti.
Itselläni on ivt c7 168 metrin kaivolla 200 neliöä lämmintä ja käyttötunnit vuositasolla jää uusilla (tältä foorumilta) saatujen oppien jälkeen vuositasolla paljon alle 2000h ilman vastuksia.
Manuaali käteen ja jos et jotain ymmärrä niin kysymys tänne niin eiköhän ongelma ratkea.
Foorumilla on käyty mielestäni kaikki epäkohdat läpi ja selaamalla näitä keskusteluja löydät kyllä vastauksen kysymykseen ihan lukemallakin. Aikaa se vie mutta on todella palkitsevaa nähdä kuinka esim. ATS ja muut konkarit ihan oikeasti on viettäneet aikaansa pumpun ääressä ja selvitelleet asioita.
Missä päin asut?
; Pekka
Tuohon semmoinen kommentti, että jos aikoo jotain vaatia toimittajalta, niin heille pitää antaa mahdollisuus fixata itse. Ja jos kovasti menee muuttelemaan asioita naapurikylän MLP-asianttuntijan kanssa, niin saattaapi antaa alkuperäiselle toimittajalle mahdollisuuden paeta vastuutaan tai ainakin riitelyherkkyys kasvaa.
Toinen asia on jos ottaa sen vastuun itselleen...tämä tapaus kylläkin kuulostaa niin kovasti toimittajan mokalta, on päässyt "kesäpoika" tunaroimaan. ;)
-
Jaanalle.
Pyydä ihmeessä sinne joku toinenkin kuin alkuperäiset asentajat katsomaan että pumppu on todella säädetty oikein.
Itsellä huomasin vajaan seitsemän vuoden jälkeen että on poltettu noin 1000kw/v aivan turhaan osaamattoman asennuksen ansiosta.
Toinen ja suositeltavampi tapa on lukea tältä foorumilta oikeitten ja asialleen omistautuneiden asiantuntijoiden ajatuksia ja käytännössäkin kokeiltuja ratkaisuja että pumppusi toimisi mahdollisimman tehokkaasti.
Itselläni on ivt c7 168 metrin kaivolla 200 neliöä lämmintä ja käyttötunnit vuositasolla jää uusilla (tältä foorumilta) saatujen oppien jälkeen vuositasolla paljon alle 2000h ilman vastuksia.
Manuaali käteen ja jos et jotain ymmärrä niin kysymys tänne niin eiköhän ongelma ratkea.
Foorumilla on käyty mielestäni kaikki epäkohdat läpi ja selaamalla näitä keskusteluja löydät kyllä vastauksen kysymykseen ihan lukemallakin. Aikaa se vie mutta on todella palkitsevaa nähdä kuinka esim. ATS ja muut konkarit ihan oikeasti on viettäneet aikaansa pumpun ääressä ja selvitelleet asioita.
Missä päin asut?
; Pekka
Kiitos paljon kaikille vastauksista! Ilahduttavaa, että toisinaan netin välityksellä saa asiallistakin apua!
Pyysimme apua/arviota toiselta pumppuja asentavalta yritykseltä, mutta eivät ole syvemmin halunneet sekaantua asiaan, koska pelkäävät siitä nousevaa meteliä. LÄhinnä ovat puhelimessa asiaa päivitelleet. Ja olen lähettänyt postia maahantuojan edustajallekin, vastausta ei ole tähän päivään mennessä kuulunut.
Täytynee itse alkaa yön pimeinä tunteina opiskelemaan pumpun sielunelämää enemmän. Ja seuraava askel lienee yhteydenotto kuluttajansuojalautakuntaan.
Asustamme pääkaupunkiseudulla.
-
Ei kai se VTT:n sertifikaattikaan takaa sitä, että yritys tekee kaikki hommat aina kunnola vaikka "tasokokeen" olisikin kerran läpäissyt?
Juuri sitä tuossa tarkoitin.
-
Lisäinfona voin kertoa, että pumpun asentanut firma lupasi vuositasolla järjestelmän kustantavan n 750€ ja tällä hetkellä, koska sähkömme laskutetaan käytön mukaan kuukausittain tämä summan kustannamme jo kahdessa talvikuukaudessa
Täyttelin IVT:n mitoituslaskelman Jaanan kertomilla tiedoilla ja aika samaa näyttää mitä Jaana kertoo.
Näkyisiköhän lämpöpumpun näytöstä millaiset keruun lämpötilat on tällä hetkellä.
Tarkoitan lämpöpumpulta 120m:n lämpökaivoon menevän ja sieltä palaavan keruuliuoksen lämpötiloja.
Lämpöpumppu käy ilmeisesti nyt jatkuvasti,olisiko tiedossa suunnilleen missä ulkolämpötilassa lämpöpumppu alkaa käydä tauotta?
http://www.vpw2100.com/default.asp?lngLangID=7&lngSiteID=1&lngAFID=699685289
edit:nykyisin kwh hinta on 0,12e paikkeilla
(http://i7.aijaa.com/b/00799/7137378.jpg) (http://www.aijaa.com/v.php?i=7137378.jpg)
-
Kiitos paljon kaikille vastauksista! Ilahduttavaa, että toisinaan netin välityksellä saa asiallistakin apua!
Pyysimme apua/arviota toiselta pumppuja asentavalta yritykseltä, mutta eivät ole syvemmin halunneet sekaantua asiaan, koska pelkäävät siitä nousevaa meteliä. LÄhinnä ovat puhelimessa asiaa päivitelleet. Ja olen lähettänyt postia maahantuojan edustajallekin, vastausta ei ole tähän päivään mennessä kuulunut.
Täytynee itse alkaa yön pimeinä tunteina opiskelemaan pumpun sielunelämää enemmän. Ja seuraava askel lienee yhteydenotto kuluttajansuojalautakuntaan.
Asustamme pääkaupunkiseudulla.
Onhan täällä näkynyt sellaisiakin esimerkkejä että homma on hoitunut tsuittsaittsukkelaan toimijan/maahantuojan toimesta, kun on joku epäkohta ollut. Pumppua vaihdettu yms, en nyt muista millä merkillä mutta sillä ei liene väliä. Alalla toimijat ymmärtävät kyllä mikä vaikutus on negajulkisuudella tällaisissa asioissa. Yleensäkkin "hiljaisuuus" merkitsee että kaikki hyvin mutta "meteli" kantautuu laajalle. Ei muuta kuin asiallista viestiä toimijalle että on otettu/otetaan yhteyttä suojalaitoksiin, kun ei vastakaikua tule... vielä ei ole myöhäistä. Ja tätä foorumi-vipua kanssa voi käyttää, se on sitä joukkovoimaa...;)
-
Moros,
Kannattaa tosiaan laittaa tarkeaa statistiikkaa pumpun toiminnasta tänne, voihan se "hyvällä tuurilla" olla niinkin että laitteessa on vikaa/asennusvirhe minkä vuoksi sen antoteho ei olisi edes sitä mitä sen pitäisi olla tuolle mallille. Viat menee selkeästi takuun piikkiin joten se olisi se helpompi tie saada asia kuntoon kuin että jos joudutaan vaihtamaan koko pumppu isompaa.
Ja jos laite on tosiaan myyty täystehoisena ja siitä on dokumentit olemassa niin mielestäni toimittaja ei voi vastuustaan luistaa.
Pisti tuossa silmään eräs tapaus tällä foorumilla jossa ilmeisesti oli vika pumpussa minkä vuoksi laite ei ilman lisävastuksia kyennyt tuottamaan tarpeeksi lämmintä vettä nimeksikkään; eli olisi tärkeää tietää missä ulkolämpötilassa pumppusi alkaa vastuksia käyttämään.
Toisaalta 6kw pumppu -70 luvun 138 neliöiseen taloon on kyllä selkeästi alimitoitettu, 8kw:kin saattaisi kovimmilla pakkasilla tarvita vastuksia kaveriksi.
http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=1779.msg17689#msg17689
-
Jaanalle kysymys:
Lisäksi olemme laittaneet erillisen, oman sähkönkulutusmittarin pumpulle, jonka avulla olemme seuranneet tämän syksyn todellista sähkön kulutusta pumpun osalta. Sähkölasku on varsinkin näin talvikuukausina törkeä.
Mitä tuo mittari näyttää eri aikajaksoille mitä olette laittaneet ylös?
-
Oletko jaana kirjannut ylös vuorokautisia sähkönkulutuksia pumpulle asennetusta sähkömittarista? Pumpun logiikasta kannattaa ottaa myös vuorokautiset vastustunnit ylös. Noista lukemista voisi haarukoida minkä teholuokan maalämpöpumppu oikeasti tarvittaisiin. Kuinka paljon saa olla pakkasta, että maalämpöpumppu pystyy lämmittämään rakennuksen ilman sähkövastuksen apua? Lämpenevätkö patterit kauttaaltaan ylhäältä alas asti? Paljonko vesi jäähtyy patteriverkostossa? Onko patterit yksilehtisiä?
Nykytilanne on siltäosin huono, että maalämpöpumppu joutuu tekemään kuumaa vettä patteriverkostoon ja lisäksi keruupiiristä tuleva liuos saattaa olla kylmää. Näitten yhteisvaikutuksesta pumpun antoteho ilman vastuksen apua saattaa olla lähempänä viittä kuin kuutta kilowattia.
Suomen lämpöpumppuyhdistys SULPU on laatinut suunnitteluohjeet lämpöpumpun mitoitukseen: http://www.sulpu.fi/images/stories/pdf/LPjarjsuunnittelu.pdf Ohjeesta löytyy mm. laskentakaavat keruupiirin mitoitukseen sekä patteriverkoston mitoitukseen.
-
Tutkitaanpa hieman noita lukuja uudestaan.
Jos lämmitysöljyn kulutus on ollut 3000 litraa/vuodessa, saadaan siitä
vanhemmalla öjykattilalla n. 25000 kWh lämmitysenergiaa.
Tällöin tehontarve olisi n. 9KW
Tämä 6KW lämpöpumppu on siis osatehomitoitettu ja kattaa n. 55% tehontarpeesta.
loput 45% tehosta katetaan sähkövastuksella.
On väärin puhua alimitoitetusta lämpöpumpupusta,
koska tämäkin pumppu kattaa asunnon tehontarpeen kaikkien
rakennusmääräysten mukaisesti. On huomioitava ,että vaikka tehonpeitto olisi vain 55%.
On vuotuinen energianpeitto tälläkin pumpulla varmaankin yli 95%. Tällöin pumpun pitäisi pystyä
tuottamaan vuodessa 23750kWh, jolloin sähkövastuksen osuudeksi jäisi 1250kWh.
Jos mietitään tuota pumpun käymää 12438h aikaa sekä 1320h lisäsähköä.
Tuo käyntiaika vastaisi n. 8500-9000 litraa lämmitysöljyä/ 2 vuodessa?
Ja jos lasketaan jonkunlaista COP arvoa noilla arvoilla tulee¨COP 1.6 ?
Nuo älyttömän suuret käyttötunnit eivät voi johtua koneen mitoituksesta,
Vaan vika kyllä löytyy jostain muualta.
Se mikä mielestäni on alimitoitettu,on lämpökaivo, tai sitten
IVT ei vain purista kaivosta lämpöä niin hyvin kuin muut.
Joka tapauksessa kyllähän tuonkin koneen pitää pystyä parempaan kuin COP 1.6
-
Jaanan pumppu on annettujen tietojen perusteellla huilannut vuositasolla 1881h. Tekee 78 vrk.
Ei todellakaan voi olla noin kauhea kulutus kuuden kw pumpulla.
Taitaa olla joku katkeroitunut sähkö/kaukolämmittäjä joka on saanut tasauslaskun.
Pistäppä Jaana pikkuseisen faktaa tänne niin jatketaan
-
Jos lämmitysöljyn kulutus on ollut 3000 litraa/vuodessa, saadaan siitä
vanhemmalla öjykattilalla n. 25000 kWh lämmitysenergiaa.
Tällöin tehontarve olisi n. 9KW
Voi olla myös niin, että tuo 3000L on asuntovälittäjän ilmoittama lukema tai sitten joku on unohtunut mainita, että puitakin poltettiin ennen MLP:n tuloa paljon.
[size=8](Vai olisi koko aloitus PILP-/VILP-/ILP-miehen tekemä provo.... )[/size]
-
Hiukan lisäinfoa kiinnostuneille:
Sähkönkulutus pumpulla oli
marraskuun 2010 aikana 1473kWh, siis pelkällä pumpulla.
Nyt joulukuun alkupäivinä 1.-5.12.2010 on kulunut 253kWh.
Yksittäisenä pakkaspäivänä marraskuussa, jolloin ulkolämpötila oli n -15´C, pumppu kulutti 108kWh/vrk.
Sähkövastus tulee apuun, kun ulkolämpötila laskee -5 asteeseen.
Vesi jäähtyy kierroksellaan patteriverkossa 5-8´C. Patterit ovat kaksi-lehtisiä, lukuunottamatta kahta patteria tuulikaapissa ja pikku-vessassa. Kylpytiloissa ja eteisessä on 2008 asennettu (vesikiertoinen) lattialämmitys.
Keruuliuos on nyt tällä hetkellä meno -2,3´C, paluu 0,8´C.
Vanha öljylämmitysjärjestelmä oli vuodelta 1980 ja se reistaili siinä määrin, että ajattelimme suuren kulutuksen johtuvan osaltaan järjestelmän huonosta kunnosta.
Varsinainen asuin-pinta-alahan meillä on vain 92 m2, kokonaispinta-ala autotalleineen on sen 138 m2.
Niin ja tulisijaa meillä ei ole...
Toivottavasti huomasin vastata kaikkiin kysymyksiin...
-
Vaikuttaisi että talo falskaa aikas reippaasti joko autotallista tai jostain.
Jos meillä pysyy C7 :lla samoissa kulutuslukemsisa marraskuu 1450kWh) ja on yli 2 krt enemmän asuimispinta-alaa. Mielestäni tässä ei voi MLP:n myyjää kauheasti syyttää alimitoitetusta pumpusta neliöihin nähden.
-
Onko vaihtoventtiilin toiminta tarkastettu?
-
Hiukan lisäinfoa kiinnostuneille:
Sähkönkulutus pumpulla oli
marraskuun 2010 aikana 1473kWh, siis pelkällä pumpulla.
Nyt joulukuun alkupäivinä 1.-5.12.2010 on kulunut 253kWh.
Yksittäisenä pakkaspäivänä marraskuussa, jolloin ulkolämpötila oli n -15´C, pumppu kulutti 108kWh/vrk.
Sähkövastus tulee apuun, kun ulkolämpötila laskee -5 asteeseen.
Vesi jäähtyy kierroksellaan patteriverkossa 5-8´C. Patterit ovat kaksi-lehtisiä, lukuunottamatta kahta patteria tuulikaapissa ja pikku-vessassa. Kylpytiloissa ja eteisessä on 2008 asennettu (vesikiertoinen) lattialämmitys.
Keruuliuos on nyt tällä hetkellä meno -2,3´C, paluu 0,8´C.
Vanha öljylämmitysjärjestelmä oli vuodelta 1980 ja se reistaili siinä määrin, että ajattelimme suuren kulutuksen johtuvan osaltaan järjestelmän huonosta kunnosta.
Varsinainen asuin-pinta-alahan meillä on vain 92 m2, kokonaispinta-ala autotalleineen on sen 138 m2.
Niin ja tulisijaa meillä ei ole...
Toivottavasti huomasin vastata kaikkiin kysymyksiin...
Pumppu käy ainakin oikein. Se selviää noista lämpötilaeroista.
Kulutus on vaan tosi iso noille neliöille. Syy? Ilmanvaihto? Eristys tuulikaapissa tai eteisessä?
-
Toivottavasti huomasin vastata kaikkiin kysymyksiin...
Tuliko pantua merkille lämpöpumpun käyntitunnit marraskuulta?
-
Asumme torppaa, joka on v -71 valmistunut täystiilitalo. Neliöitä löytyy 138 ja ne lämpiävät vesikiertoisella patteriverkostolla.
Tällä samalla foorumilla on aiemminkin kauhisteltu -60, -70 lukujen täystiilitalojen suurta energiankulutusta.
Tällöin ei kannattanut lämpöeristyksiin paljoa panostaa, koska öljy maksoi silloin nykyrahassa n. 1c/l. Onhan tässä välillä ollut melkoisesti inflaatiotakin mutta kuitenkin....
ATS
-
Talon tehontarpeesta:
Yksittäisenä pakkaspäivänä marraskuussa, jolloin ulkolämpötila oli n -15´C, pumppu kulutti 108kWh/vrk
Jos oletetaan että COP tuolle jaksolle oli 1,5 niin talon keskimääräinen tehontarve oli 6,75 kw (1,5x108/24h).
Asuinneliötä kohti se tekisi 73 wattia (6750/92) mikä on aika paljon mutta jos tallikin lämmin niin sitten 48 wattia per neliö, mutta tämä siis -15 pakkasessa.
Muistini mukaan wirsbo käytti lattialämmitys laskelmissaan maksimi tehontarpeena 60w/m2 liekkö tuo sama 60w/m2 passeli -70 luvun talolle, tuskin, mutta toisaalta tuossa oli vain -15 astetta pakkasta, olisi mielenkiintoista nähdä paljonko talo veisi pelkän vastuksen avulla lämmitettynä samassa -15 pakkasessa.
Täystiilitaloista; muuratut talot ovat yleensä varsin tiiviitä ainakin seinien osalta mutta -70 luvulla tehty yläpohja onkin sitten eri asia (sekä tiiveyden että eristämisen suhteen).
tietääkseni 70 luvulla puutaloissa käytetiin yleisesti 4 tuuman runkoa eli villaa 10 cm ja täystiilitaloissa taas on ehkä ollut 5 cm villaa kahden tiilin välissä silti U- arvoina tarkasteltuna nuo rakenteet lähellä toisiaan mutta tiiliseinä varmempi tiiveyden suhteen koska se ei tarvitse erillistä höyrysulkua.
-
Itse tekisin tässä niin että laskisin pattereille menevää menoveden lämpötilaa reilusti vaikka useammalla pöytätuulettimella / vast. , jotka keilaisivat pattereita päin.
Tästä seuraisi se että pumpun antoteho kasvaisi yhdessä hyötysyhteen kanssa.
Yhdessä näiden toimenpiteiden kanssa ottaisin sähkövastuksen pois toiminnasta.
Nämä toimenpiteet tietysti lisäävät lämmönottoa kaivosta, joten sen lämpötilaa täytyisi tietysti samalla myös vähän seurailla.
Kaikki muut toimet vasta sitten kun on ensin näin katsottu että piisaako lämpö vai ei. Jos kokeilu on onnistunut niin sitten vaan vaihdatte patterit puhallinpattereiksi.
Mites kaivo? Onko havaintoa vedenpinnan korkeudesta tai veden tuotosta?
-
Täystiilitaloista; muuratut talot ovat yleensä varsin tiiviitä ainakin seinien osalta
Silloin -70 luvulla täystiilitalo oli rakenteeltaa sellainen että ulkoverhouksena puhtaaksimuurattu täydenkiven poltettu savitiili.Sisäverhous samanlainen,joko puhtaaksimuurattu tai rapattu.
Noiden välissä sitten 50-100mm villaeriste.Taisipa silloin olla mielipiteitä että tarvitaanko villaeristettä laisinkaan,tiili kun on niin "lämmin".
Lisäksi tuon ajan tyylinä oli isot ikkuna,usein ainakin olohuoneeseen yhden seinän kokoinen ikkuna.Lämmityskustannuksilla ei tuohon aikaan ollut merkitystä kun öljy ja sähkö oli niin halpaa.
Onkohan Jaanan täystiilitalon seinät myös sisäpuolelta tiilestä tai rapattua?
-
Energiankulutus tuonikäisesä talossahan on suuri ja tuo 3000l/vuodessa lämmitysöljyä on varmaankin aika tarkka kulutus.
Mutta eihän talon energiankulustus miksikään muutu vaikka lämmitysmuoto muuttuisu.
Kuulostaisi kyllä siltä että tuo pumppu ei tuota sitä mitä pitäisi.
Olikos tuossa mallissa nestelasi?
Onko katsottu että nestelasi ei kupli (riittävästi kylmäainetta)?
Olisi mielenkiintoista nähdä kuvia kuinka tuo on kytketty. Varsinkin tuon puskurivaraajan osalta.
-
Talon energiankulutuksen saa selville kun laittaa lämpöpumpun pelkän vastuksen perään pariksi päiväksi.
Nyt kun on luvassa useiksi päiviksi tasaista muutaman asteen pakkasta.
- Kytke kompressori pois päältä ja anna vastuksen hoitaa lämmitys parin päivän ajan
- Lue aamuin ja illoin
- Talon ja IVT:n sähkömittarien lukemat sekä kirjaa ylös myös kelloaika milloin mittarit on luettu
- Selvitä tai arvioi ulkolämpötila mittausjaksoilta.
Tämän jälkeen tee samanlaiset mittaukset kun IVT on normaalissa käytössä.
Jos ulkolämpötila pysyy nykyisissä lukemissa, IVT ei käytä vastuksia, saadaan melko tarkkaan määritettyä talon lämmitysenergian tarve ja pumpun hyötysuhde.
ATS
-
Talon energiankulutuksen saa selville kun laittaa lämpöpumpun pelkän vastuksen perään pariksi päiväksi.
Nyt kun on luvassa useiksi päiviksi tasaista muutaman asteen pakkasta.
- Kytke kompressori pois päältä ja anna vastuksen hoitaa lämmitys parin päivän ajan
- Lue aamuin ja illoin
- Talon ja IVT:n sähkömittarien lukemat sekä kirjaa ylös myös kelloaika milloin mittarit on luettu
- Selvitä tai arvioi ulkolämpötila mittausjaksoilta.
Tämän jälkeen tee samanlaiset mittaukset kun IVT on normaalissa käytössä.
Jos ulkolämpötila pysyy nykyisissä lukemissa, IVT ei käytä vastuksia, saadaan melko tarkkaan määritettyä talon lämmitysenergian tarve ja pumpun hyötysuhde.
ATS
Hyvä ajatus, täytynee kokeilla.
Marraskuun osalta käyttötunnit ovat pumpun osalta 598h, lisäenergia 67h.
Nestelasista en osaa sanoa tähän hätään mitään (selaa käyttöohjetta =)) ja kytkentäkuvia yritän ehtiä laittamaan.
Tiilitalomme seinät ovat juurikin tällaiset tiili-eriste-tiili -tiilipinta löytyy siis sisältäkin. Ja kattoremontin yhteydessä yläpohjaan on laitettu lisäeristettä.
Talli on lämmitetty n +12´C
-
marraskuun 2010 aikana 1473kWh, siis pelkällä pumpulla.
Marraskuun osalta käyttötunnit ovat pumpun osalta 598h, lisäenergia 67h.
Jos laskee lisälämmitystehon 6kw:n mukaan niin vastus on kuluttanut n 402kwh
Lämpöpumpun osalta kulutus ollut n1071kwh.
Lämpöpumpun ottoteho (1071/598) 1,79kw
Manuaalin mukaan ottoteho +50C olisi 1,7kw joten oheislaitteet ja laskennan toleranssit huomioiden ihan normaali ottoteho.
Lämpöpumpun tuotto (1,7/5,4) 598 käyttötunnilta on 3230kwh.
Lisävastuksella tuotettu 402kwh.
Nämä yhteensä on 3632kwh,eli tuo olisi talon kulutus ilman lämpöpumppua.Lämpöpumpulla siis 1473kwh marraskuussa.
Hurja on lämmönkulutus.
Kannattaa tosiaan testata muutama vrk:n ajan lämmittämällä pelkillä sähkövastuksilla että saa realistista vertailupohjaa.
Kun lämmitetään sähkövastuksilla niin lämmön tuotto ja kulutus on suht yhtäsuuret.Silloin talon lämmönkulutus saadaan tarkasti selville.
-
Tällä nimimerkki tomppelin tekemällä laskentapohjalla voi tarkastella maalämpöpumpun mitoitusta ja kuukausittaista kulutusta esimerkiksi kulutetun 3000 öljylitran mukaan: http://www.pauna.net/Laskentakaavat/PorakaivoLpumppu.xls
Onko maalämpöpumppu jonka kulutusta on aprikoitu tämän esitteen mukainen: http://www.tuottolampo.com/FIN_produktblad_Greenline_HE_C_E.pdf
Jos on, niin antoteho taitaa 50 asteiseisella patteriverkoston menovedellä olla viiden kilowatin kieppeillä.
Noista jaanan viesteistä poimituista tunneista, kilowattitunneista ja vastustunneista laskettuna on talo kuluttanut lämpöä karkeasti laskettuna reippaan 3000 kWh:n edestä. Tomppelin laatimalla laskentapohjalla tarkasteltuna 3000 litran öljynkulutuksen mukaan on marraskuun lämmöntarve ollut n. 3000 kWh. Edelleen samalla laskentapohjalla tarkasteltuna vuotuinen säästö öljylämmitykseen verrattuna jää alle tuhanteen euroon.
Maalämpöpumpun pätkäkäynti ei ainakaan ole jaanalla ongelmana :D
-
Pojat hei!!!
Älkää pistäkö liian vaikeasti ymmärrettävää tekstiä tähän viestiketjuun!
Nämä tietäjät tuppaa välillä unohtamaan meidän tavallisten lukijoiden rajallisuuden ymmärtää kaikkea heti tässä ja nyt.
Pumppu ja sen toiminta on loppujen lopuksi aivan loogista ja kaikki on laskettavissa, mutta kuten täälläkin joku kirjoitti että annetaan 15 minuutin käyttöopastus 20 tonnin laitteeseen ja se siitä.
Omasta puolesta voin sanoa että "onneksi" vaihtoventtiili alkoi nikottelemaan jolloin oli pakko tutustua tämän palstan antiin vähän syvällisemmin.
Hienoja ihmisiä joilla on aikaa auttaa ja neuvoa. :)
Pekka
-
marraskuun 2010 aikana 1473kWh, siis pelkällä pumpulla.
Tämä ylläoleva on lämpöpumpun kokonaiskulutus marraskuulta,siis lämpöpumppu ja lisäenergia vastuksella yhteensä.
Marraskuun osalta käyttötunnit ovat pumpun osalta 598h, lisäenergia 67h.
Tuosta lisäenergia tuntimäärästä 67h lasketaan 6kw:n vastuksen ottama teho 6X67 = 402kwh
Jos laskee lisälämmitystehon 6kw:n mukaan niin vastus on kuluttanut
n 402kwh
Lämpöpumpun osalta kulutus ollut n1071kwh.
Marraskuun kokonaiskulutuksesta vähennetään lisäenergiateho niin saadaan lämpöpumpun kuluttama teho .1473-402= 1071kwh
Lämpöpumpun ottoteho (1071/598) 1,79kw
Lämpöpumpun osuus marraskuun kokonaistehosta jaetaan marraskuun käyntituntimäärällä niin saadaan ottoteho kilowatteina.
Manuaalin mukaan ottoteho +50C olisi 1,7kw joten oheislaitteet ja laskennan toleranssit huomioiden ihan normaali ottoteho.
Lämpöpumpussa toimii kompressorin lisäksi vähintään 2 kiertopumppua,toinen keruupiirissä ja toinen lauhdutinpiirissä ja ne kuluttaa 200-400w tehoa,lisäksi logiikan käyttösähkö
Valmistaja ilmoittama lämpöpumpun otto(1,7kw)- ja antotehon(5,4kw) +50 asteen tuotolla.Siis ottaa sähköverkosta 1,7kw ja antaa 5,4kw lämpötehoa
Lämpöpumpun tuotto (1,7/5,4) 598 käyttötunnilta on 3230kwh.
Kerrotaan marraskuun käyntituntimäärä(598h) lämpöpumpun antoteholla(5,4kw) niin saada lämpöpumpun tuottama lämpöteho 5,4X589 = 3230kwh
Kun lämpöpumppu on marraskuussa käynyt 598h niin se on tuottanut 3230kw lämpötehoa
Lisävastuksella tuotettu 402kwh.
Nämä yhteensä on 3632kwh,eli tuo olisi talon sähkön kulutus ilman lämpöpumppua jos lämmitys olisi suoralla sähköllä.
Lämpöpumpulla sähkön kokonaiskulutus siis 1473kwh marraskuussa.
Lämpöpumppu ja lisävastus on yhteensä ottaneet marraskuussa verkosta 1473kwh sähköä
Hurja on lämmönkulutus.
Kannattaa tosiaan testata muutama vrk:n ajan lämmittämällä pelkillä sähkövastuksilla että saa realistista vertailupohjaa.
Laskelmissa on useita lopputulokseen vaikuttavia tekijöitä joten se voi olla joko oikein tai sitten joku osatekijä voi olla väärä ja silloin laskelmakin on väärin
Kun lämmitetään sähkövastuksilla niin lämmön tuotto ja kulutus on suht yhtäsuuret.Silloin talon lämmönkulutus saadaan tarkasti selville.
-
Peki ihmetteli tässä taannoin Jaanan pumpun käyntituntimäärää. Samoin minäkin.
Jos pumppu käy 6200 tuntia vuodessa se merkitsee suurinpiirtein:
Oletetaan että kesäkuukausina touko- elokuussa käyttövettä tehtäisiin noin 3-4 tuntia päivässä. Tekee 480 h/4 kk. Lopun 8 kk. pumppu käy tauotta !! 6240 tuntia vuodessa. Jotenkin en voi ymmärtää tätä.
Käännetään asia toisinpäin.
Jos pumppu käy vuodessa 6200 tuntia ja jos matalan kaivon vuoksi pumppu ei annakkaan kuin 5 kW tehon niin niin saadaan 31000 kWh.
Lisävastus päällä 1320 X 6 kW = 7920 kWh
Tekee yhteensä 38920 NETTO kWh vuodessa
Jos öljyä kuluu 3000l/v niin 70-luvun kattila antaa korkeintaan 80 % hyötysuhteen. Tekee 24000 kWh NETTO
Tuo 38920 kWh vastaa öljyä samalla kaavalla 4600 l
Joku tässä koko jutussa ei ole kohdallaan
Tuntuu vaan todella kummalta että tuonkokoinen talo kuluttaisi niin paljon?
Jos vanhemmat foorumilaiset ampuvat ajatukseni alas niin kestän sen kuin mies. Mutta ei mitään pilkunviilauksia
Ainut selitys koko ongelmaan olisi se että esim paisuntaventtiilin toiminta olisi niin pielessä, että kompura ei purista lämpöä keruunresteestä tuskin lainkaan. Kylmägurut selittäkööt tämän puolen
Jaanalle terkkuja ja neuvo että vaadi myyjäliikettä paneutumaan asiaan.
-
Tuo IVT:n vastus mahtaa olla porrastettu 3/6/9 kW?
-
Enemmin ja enemmin kun porukat vääntää noista Jaanan antamista arvoista erilaisia laskentatuloksia, niin entistä selvemmältä näyttää että joku on reippaammin pielessä.
Kuinkahan tarkasti/hyvin tuo IVT nuo tunnit yms. ilmoittaa, onko joku muu huomannut epätarkkuuksia?
Jaana on varmaa uhrannut itsenäisyyspäivän ja aatonkin vastustestille!? ;)
-
Itsellä c7 vm 2003 ja tuntiaikalaskuri toimii.
Mutta tuossa Jaanan pumpussa on pakko joko lukijassa tai laskurissa vikaa. Syyskuussa käynti koko ajan. HALOO
-
IVT:n tuntilaskuri toimii minuutin tarkkuudella. mutta näytöltä ei saa ulos kuin tunnin tarkuudella.
-
Enemmin ja enemmin kun porukat vääntää noista Jaanan antamista arvoista erilaisia laskentatuloksia, niin entistä selvemmältä näyttää että joku on reippaammin pielessä.
Kuinkahan tarkasti/hyvin tuo IVT nuo tunnit yms. ilmoittaa, onko joku muu huomannut epätarkkuuksia?
Jaana on varmaa uhrannut itsenäisyyspäivän ja aatonkin vastustestille!? ;)
Noniin, pyhät meni töitä paiskiessa ja nyt on vastustestin aika :D
Tällä päivämäärällä lämmitys on siirretty yksinomaan sähkövastuksensa varaan ja seuraamme suurella mielenkiinnolla mitä tapahtuu. Jo parin tunnin sisällä tapahtui seuraavaa: Kiertämään lähtevän menoveden lämpötila nousi 44,3´C -> 53 ´C ja paluu vastaavasti 38,1´C -> 45,4´C.
Sähkövastus ei onneksemme paukuta tauotta ;D
-
Enemmin ja enemmin kun porukat vääntää noista Jaanan antamista arvoista erilaisia laskentatuloksia, niin entistä selvemmältä näyttää että joku on reippaammin pielessä.
Kuinkahan tarkasti/hyvin tuo IVT nuo tunnit yms. ilmoittaa, onko joku muu huomannut epätarkkuuksia?
Jaana on varmaa uhrannut itsenäisyyspäivän ja aatonkin vastustestille!? ;)
Noniin, pyhät meni töitä paiskiessa ja nyt on vastustestin aika :D
Tällä päivämäärällä lämmitys on siirretty yksinomaan sähkövastuksensa varaan ja seuraamme suurella mielenkiinnolla mitä tapahtuu. Jo parin tunnin sisällä tapahtui seuraavaa: Kiertämään lähtevän menoveden lämpötila nousi 44,3´C -> 53 ´C ja paluu vastaavasti 38,1´C -> 45,4´C.
Sähkövastus ei onneksemme paukuta tauotta ;D
pysyy ainakin tupa lämpimänä.
;)
-
Ja ensimmäinen vuorokausi vastuksella on lämmitelty ja tuloksia seuraavanlaisia:
-24 h tunnin aikana sähköä kului 114 kwh, ulkolämpötila n -7´C.
-vertailun vuoksi yksittäinen talvipäivä marraskuussa ulkona -15´C kulutti 108kwh.
Näistä sitten voi tehdä päätelmiä.
Pumpun myyneen firman edustaja ehdotti vaihtoehtona, että porauttaisimme 70m syvemmän kaivon ja ostaisimme pumpun IVT C9, kustannuksia arviolta n. 6000-10 000.
-
Pistäppä tänne kaikki koneestasi saatavat tiedot ja lämpötilat niin katsotaan.
Jaksaako se sun pumppu tehdä ilman vastuksia esiml. lämmintä hanasta tulevaa vettä?
Valikosta näet kuinka lämpöistä se on. Pitäisi olla noin 52 asteista kun kompura on lämmittänyt huippuun. Tämä siis kompuralla.
Ihan sairas kulutus tuolla vastuksellakin talossasi on.
Kannattaisi ehkä investoida eristyksiin kuin isompaan pumppuun.
Sehän vain vie vielä enemmän sähköä jos lämmöt ei sisällä pysy.
Pyydä pukilta jos se toisi vaikka laserlämpöpistoolin niin näet missä pahimmat vuodot on.
Onko talosi muurattu reikä- vai tavallisella tiilellä. Asia selviää ikkunapeltiä hieman raottamalla.
Katon vuodot huomaa helposti jos alkaa lumi katolla sulamaan ja tulee jääpuikkoja räystäälle vaikka ilma on pakkasella.
Saako kysyä paljonko teidän sähkölasku on ollut koko kulutuksen osalta kk tasolla?
Pekka
-
-24 h tunnin aikana sähköä kului 114 kwh, ulkolämpötila n -7´C.
Marraskuun keskimääräinen kulutus kaikkiaan 49,4kwh/vrk
-lämpöpumppu 35,7kwh/vrk
-vastus 13,7kwh/vrk.
Säilyikö teillä marraskuulla normaalit sisälämpötilat?
Paljonko teillä on sisälämpötila?
-
Mielenkiintoista pähkäiltävää olemme tästä Jaanan perheen maalämpöarvoituksesta saaneet. Tarkempaa tietoa on häneltä monikin kysynyt, mutta ei kukaan vielä sitä lämpimän käyttöveden osuutta lämmityskustannuksista. Meillä se on ~22%/kaksi henkilöä, miten lienee heillä?
Tuli vaan mieleen, että voisiko jutun juoni piillä siellä puolella, eli voiko suhteettoman suuri käyttöveden lämmitysosuus sekoittaa pumpun tunti- ja kWh-laskurin?
Haeskelin tässä netistä säätilatietoja viime vuosilta ja sieltä pääkaupunkiseudulta löytyi seuraavanlaisia lukemia:
01.09.2008 - 31.08.2010 kuukausien keskilämpöjen mukaan laskettu tuon 2 vuoden ajanjakson keskilämpötila oli +6,3 astetta Celsiusta.
Marraskuun 2010 keskilämpö taas oli -0,5 astetta.
Delta T, eli sisä- ja ulkolämpötilojen ero Jaanan asuinseuduilla oli sen kahden vuoden ajanjaksona keskimäärin 15,7 astetta (sisälämpötila 22 ), ja marraskuun 2010 aikana 22,5 astetta. Siis marraskuussa 2010 lämpötilojen ero oli ~43% suurempi kuin kaksivuotisjaksona 09.2008 -08.2010. Sen sijaan vuorokautta kohti laskettu käyntituntimäärä ja lisäsähkö marraskuussa 2010 oli vain ~16% suurempi kuin em. kaksivuotiskautena. Kuitenkin rakenteiden läpi tavalla tai toisella kulkeutuva lämpöenergia on kutakuinkin suoraan riippuvainen ulko- ja sisälämpötilojen erosta, samoin ilmanvaihdon osuus.
Vaikuttaa siltä, että siinä talossa säätilasta riippumaton energiankulutus vaihtelee aikamoisesti.
Vertaamalla oman talomme kohdalla samoja lukemia, päädyin parin yksikön tarkkuudella yhtä suuriin prosenttilukuihin kumpanakin ajanjaksona.
Viisaammat mielipiteet ja kannanotot ovat tervetulleita.
-
Marraskuulla säilyi suhteellisen normaali sisälämpötila 19-21´C.
Tutkimme juuri viikonloppuna välikaton eristeitä ja kyllä sieltä se 40-50cm villaa löytyy. Katto on uusittu 90-luvun jälkipuoliskolla ja remontin yhteydessä on villaa lisätty. Katolta ei tipu jääpuikkoja.
Ikkunoiden puitteet on käyty läpi sisä- ja ulkopuolelta ja huoneita remontoitu perusteellisesti ja levytetty/paneloitu uudestaan katosta lattiaan (etsien niitä nyrkin kokoisia reikiä, joista lämpö karkaa). Puu-pinnalla oleva ulkoseinä revittiin kesällä auki ja rakennettiin uudestaan eristäen samalla nykyaikaisemmin.
Sähkönkulutuksemme luetaan kaukona kuukausittain ja laskutetaan reaali-käytön mukaisesti, joten se vaihtelee suuresti kesä-ja talvikuukausina. Kesällä lasku on max 50 €/kk luokkaa ja talvella 350-470€/kk.
Mitenhän saisin tuon käyttöveden osuuden lukeman koneesta ulos? (laiska ei jaksa kaivaa manuaalia...)
Pirtin lämpökuvaus on nyt seuraavaksi työn alla... huhhuijaa tätä elämän (ja lämmittämisen) helpoutta. ::)
Vielä iso kiitos ihanille ihmisille, jotka raaskivat aikaansa kuluttaa pohtien ongelmaamme! ;D
-
01.09.2008 - 31.08.2010 kuukausien keskilämpöjen mukaan laskettu tuon 2 vuoden ajanjakson keskilämpötila oli +6,3 astetta Celsiusta.
Marraskuun 2010 keskilämpö taas oli -0,5 astetta.
Vuoden keskilämpötila ei ole paras mahdollinen talon lämmitystarpeen mittari, koska vuoden keskilämpötilaan vaikuttaa kesäkuukausien lämpötilan vaihtelu. Kuluvan vuoden alkukuukaudet olivat poikkeuksellisen kylmiä ja kesäkuukaudet taas poikkeuksellisen lämpimiä. Siksi tämän vuoden keskilämpötila ei tule kovin paljon poikkeamaan pitkän ajan keskiarvosta. Kesäkuukausien keskilämpötila ei vaikuta lämmitysenergian kulutukseen. Alkuvuoden kylmyyden vuoksi tänä vuonna lämmitysenergiaa kuluu kuitenkin ehkä noin 20% enemmän kuin edellisenä vuotena.
Tuon jäsen Kallioniemen laskelman voisi tehdä tarkemmin käyttämällä lämmitystarvelukuja. Alla on mainitulle ajanjaksolle Helsinki-Vantaan mittausten kuukausittaiset luvut.
Jos Jaanalla on tallella kuukausittaiset sähkölaskut ja niiden kulutuslukemat, niin hän voi halutessaan laskea kuukausikulutuksen ja lämmitystarveluvun suhteen jokaiselle kuukaudelle (kilowattituntien määrä jaettuna lämmitystarveluvulla). Sitä kautta selviäisi ainakin se, onko talon energiankulutuksessa tapahtunut suurempia muutoksia sinä aikana kun pumppu on ollut käytössä. Olennaista on katsoa lämmityskuukausien (syyskuusta huhtikuuhun) kulutuksen suhdelukua.
2008/9 200
2008/10 272
2008/11 435
2008/12 515
2009/1 652
2009/2 615
2009/3 583
2009/4 353
2009/5 74
2009/6 39
2009/7 6
2009/8 0
2009/9 77
2009/10 424
2009/11 435
2009/12 691
2010/1 908
2010/2 728
2010/3 612
2010/4 371
2010/5 127
2010/6 0
2010/7 0
2010/8 30
2010/9 121
2010/10 371
2010/11 560
-
Maalämpöön vaihtavia on ja tulee olemaan kiihtyvällä vauhdilla.
Esim. tämä osio kiinnostaa varmasti vielä tulevaisuudessa monia jotka kokevat itsensä petetyksi toimittajan osalta.
Luvataan kuu taivaalta mutta saadaankin vain tähdet.
Toisaalta pumpun ostajankin PITÄÄ opetella systeemit ja säädöt koska kalliiksi tulee takuun jälkeen kun huoltomies ajaa usein aivan turhaan pihaan ja laskuhan siitä lähtee.
Näitä vehkeitä myydään tyyliin osta ja unohda, mutta eihän se niin mene.
Asentaja asentaessaan ja antaessaan manuskan käteen ei voi muuta tehdä kuin toivoa että säädöt ovat kohdallaan.
Jokainen talo on kuitenkin oma yksilönsä ja pumppu täytyy säätää ajan kanssa siihen ympäristöön sopivaksi että siitä saisi kaiken hyödyn irti.
Valitettavasti harvalla asentajalla on pokkaa sanoa että säädöt on tehty sinnepäin, koita pärjätä vaikka asia on juuri näin.
Hyvää lämmityskautta kaikille lukijoille.
Ja kiitos Jaanalle että nostit sen kuuluisan kissan pöydälle. :)
Pekka
-
Peki kirjoitti täyttä asiaa. Maalämpö vaatii manuaalin opiskelua ja paneutumista laitteiston filosofiaan sekä säätämiseen. Kun hyvät säädöt ovat löytyneet, niin eihän niitä sitten jatkuvasti tarvitse olla veivaamassa, ellei aivan hurjia muutoksia lämpötiloissa tapahdu.
Vastuun tunteva mitoituksen tekijä ei välttämättä tyydy siihen, että mahdollinen tuleva asiakas kertoo muistinvaraisesti paljonko energiankulutus on aiemmin ollut.
Esillä pitäsi olla niin sähkölaskut kuin öljylaskutkin parilta viime vuodelta. Vuosikulutukset asettuvat aika lähelle toisiaan pitkässä juoksussa, ja usein ne ovat hyvin muistissakin, mutta mitoituksen tekijän tulisi laskuja ainakin kysyä.
Rakennustekniikkaa tunteva mitoittaja pystyy jo näillä perustiedoilla päättelemään, onko rakennuksen enegian kulutus normaali, vai onko siinä jotain poikkeavaa.
Joku tässä Jaanan perheen talon tapauksessa mättää, kun vielä taloon on tehty enrgiakorjauksia.
Ainakin patterikierron aikana vesi jäähtyy heillä mielestäni todella paljon! Mihin lämpö karkaa? Toivottavasti lämpökuvaus tuo tietoa asiaan.
Meillä -76 rakennetussa talossa veden jäähtyminen kierron aikana noin -6 -8 asteen pakkasilla on kahden ja kolmen asteen välillä. Pumpun energiankulutus viimeisen viikon aikana ollut omalla takamittarilla mitattuna 28-31 kWh/vrk. Maakierron kaivoon meno -2,7 ja paluu +1,8 astetta.
Rakennuslupamenettelyn en usko tuovan ratkaisua tyypilliseen alan ylikuumentumisen mukana tuovan toimittajien hutiloinnin, ja vastuuttomien helpon rahan tavoittelua hamuavien toimijoiden tuloon alalle. Lisäkustannuksia ja byrokratiaa kyllä.
Olisiko mahdollista vaatia toimittajalta esim. 10 % takuumaksu, pankkitakuu, kuten rakennustoiminnassa on käytäntö, joka vapautuisi, kun vuosi on kulunut ja laitteisto toimii kuten mitoituslaskelmassa on esitetty. Näin jo pankin toimesta tulisi toimittajan luotettavuus tarkistettua.
-
Jaana kirjoitti;
Tällä päivämäärällä lämmitys on siirretty yksinomaan sähkövastuksensa varaan ja seuraamme suurella mielenkiinnolla mitä tapahtuu. Jo parin tunnin sisällä tapahtui seuraavaa: Kiertämään lähtevän menoveden lämpötila nousi 44,3´C -> 53 ´C ja paluu vastaavasti 38,1´C -> 45,4´C.
Yksistään tuo lämmitysveden lämpötilan nousu (miksi se muuten nousi, ettei vaan tehnyt käyttövettä tuossa ja pumppu näytti varaajalle menevän lämpötilan?) kulutti jo mukavasti energiaa vaikkakin patteritalossa ei niin paljon kuin lattialämmitystalossa olisi vienyt, mutta joka tapauksessa tuo vaikuttaa tuohon 24 tunnin energiankulutukseen, kannattaisi siis antaa vastuksen olla vielä päällä toiset 24h ja katsoa kulutus siltä jaksolta.
Sitten pumppu taas päälle ja lukemat ylös 24h.
24 h tunnin aikana sähköä kului 114 kwh, ulkolämpötila n -7´C.
Tästä tulisi keskimääräiseksi tehoksi 4,75kw eli teoriassa 6kw pumpun ei pitäisi -7 asteessa vielä vastusta tarvia avuksi paitsi jos todellinen antoteho on siis alle tuon 4,75kw.
Sitten vielä tuosta kulutuksesta; Jaanan MLP lämmittää myös autotallin ja jos tallia käytetään päivittäin (auto ulos ja sisään) niin se kyllä kasvattaa lämmitysenergian tarvetta vaikka talli ilmeisesti onkin vain +12 lämmössä.
Toinen juttu on käyttövesi, paljonkohan Jaanan taloudessa menee kaiken kaikkiaan vettä vuodessa? 120m3?
-
Puu-pinnalla oleva ulkoseinä revittiin kesällä auki ja rakennettiin uudestaan eristäen samalla nykyaikaisemmin.
Tehtiinkö tuo eristyksien lisääminen ulkoseinän sisä- vai ulkopuolelle.
Millainen lisäeristys tuossa yhteydessä asennettiin?Siis esim uretaani,puhallusvilla vai levyvilla?Minkä paksuinen lisäeriste suunnilleen on?(50mm---100mm--150mm)
Onko ulkoseinät osittain vai kokonaan puurakenteisia,siis ei tiiliverhous tai täystiilirakenne.Vai onko teillä ulkoseinät kokonaan puurakenteisia?
Tiiliverhous on yleensä sellainen että ulkoseinässä on normaali puurunko,levytetty tai paneloitu sisäverhous ja tiiliverhous on seinärakenteessa uloinpana.
Täystiilitalo tuolta -70 luvulta on rakenteeltaan sellainen että sisä- ja ulkoverhous on molemmat tiilestä,ei siis puurunkoa.
Puurakenteisessa ulkoseinässä on myös ulkoverhous puuta,yleensä lautaa.
-
Eikös näissä vanhoissa taloissa ollut tapana vetää pattereiden syöttöputket lattiavaluun ja seinän lähelle? Tässä talossa tuo pumppu toimii niinkuin sen kuuluukin. Se puskee maksimiteholla, maksilämmöillä liian pieniin pattereihin lämpöä, ja ottaa sitten vastukset ihan oikein avukseen.
Jos menoveden lämpötilaa ei saada alemmas, niin kohteessa ei päästä luvattuihin säästöihin. Laskemalla menoveden lämpötilaa vaikka väliaikaisilla pöytäpuhaltimilla sattaisiin kymmenien kilowattien säästöt per päivä, plus pumpusta enemmän tehoa.
Pumpun vaihtaminen suurempaan malliin ei juurikaan auta mitään, koska menoveden lämpötila on vain liian korkea.
Ihan samaa asiaa taottiin tässä ketjussa: http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=1395.0
-
Joku tässä Jaanan perheen talon tapauksessa mättää, kun vielä taloon on tehty enrgiakorjauksia.
Ainakin patterikierron aikana vesi jäähtyy heillä mielestäni todella paljon! Mihin lämpö karkaa? Toivottavasti lämpökuvaus tuo tietoa asiaan.
Meillä -76 rakennetussa talossa veden jäähtyminen kierron aikana noin -6 -8 asteen pakkasilla on kahden ja kolmen asteen välillä. Pumpun energiankulutus viimeisen viikon aikana ollut omalla takamittarilla mitattuna 28-31 kWh/vrk. Maakierron kaivoon meno -2,7 ja paluu +1,8 astetta.
Minusta tuo 10 asteen läähtyminen on ihan normaalia mikäli lähtevä vesi on selvästi yli 50-asteista.
Ainakin meillä -73 rakennetussa talossa se toteutuu jos lähtevän veden lämpö on luokkaa 55-58 astetta, ulkolämpötila -19 ja kv-pumppu ykkösteholla. Toisaalta jos tinkii sisälämpötilasta hieman (22 => 20) niin lähtevän veden lämpö putoaa 8-9 astetta ja jäähtymisaste 5-6 astetta. Tuollainen 2-3 asteen jäähtyminen toteutuu jos lähtevä vesi on luokkaa 35 astetta.
Tämä kuluva talvi täytyy minunkin seurata oikein luupin kanssa noita lämpötiloja ja öljynkulutuksia. Jos näyttää siltä ettei Jaanan systeemissä ole mitään vikaa loppujen lopuksi ja että yli 50-asteista kiertovettä tarvitaan viikkotolkulla oman mökin lämpimänä pitämiseen niin sitten on ehkä kallistuttava jonkun Suomi-pumpun suuntaan.
-
Jaana kirjoitti;
Sitten vielä tuosta kulutuksesta; Jaanan MLP lämmittää myös autotallin ja jos tallia käytetään päivittäin (auto ulos ja sisään) niin se kyllä kasvattaa lämmitysenergian tarvetta vaikka talli ilmeisesti onkin vain +12 lämmössä.
Meilläkin on tällainen 12 - 13°C lämpöinen (kun ulkona n. -4°C) "autotalli", jossa ei kuitenkaan pidetä autoa. Ovi on vanha puinen kippiovi 60-luvulta, jossa selviä rakoja niin, että päivä paistaa läpi. Ovi tullaan kyllä mitä todennäköisemmin uusimaan ensi kesänä. Kiinnostaisi vain kuulla, jos jollain on ollut kokemuksia tai käsitystä siitä kuinka monta euroa tuollaisesta ovesta mahtaa mennä harakoille näin talvisaikaan. Autotallissa on 1-lehtinen suhteellisen suuti vesipatteri.
-
01.09.2008 - 31.08.2010 kuukausien keskilämpöjen mukaan laskettu tuon 2 vuoden ajanjakson keskilämpötila oli +6,3 astetta Celsiusta.
Marraskuun 2010 keskilämpö taas oli -0,5 astetta.
Vuoden keskilämpötila ei ole paras mahdollinen talon lämmitystarpeen mittari, koska vuoden keskilämpötilaan vaikuttaa kesäkuukausien lämpötilan vaihtelu. Kuluvan vuoden alkukuukaudet olivat poikkeuksellisen kylmiä ja kesäkuukaudet taas poikkeuksellisen lämpimiä. Siksi tämän vuoden keskilämpötila ei tule kovin paljon poikkeamaan pitkän ajan keskiarvosta. Kesäkuukausien keskilämpötila ei vaikuta lämmitysenergian kulutukseen. Alkuvuoden kylmyyden vuoksi tänä vuonna lämmitysenergiaa kuluu kuitenkin ehkä noin 20% enemmän kuin edellisenä vuotena.
Tuon jäsen Kallioniemen laskelman voisi tehdä tarkemmin käyttämällä lämmitystarvelukuja. Alla on mainitulle ajanjaksolle Helsinki-Vantaan mittausten kuukausittaiset luvut.
Jos Jaanalla on tallella kuukausittaiset sähkölaskut ja niiden kulutuslukemat, niin hän voi halutessaan laskea kuukausikulutuksen ja lämmitystarveluvun suhteen jokaiselle kuukaudelle (kilowattituntien määrä jaettuna lämmitystarveluvulla). Sitä kautta selviäisi ainakin se, onko talon energiankulutuksessa tapahtunut suurempia muutoksia sinä aikana kun pumppu on ollut käytössä. Olennaista on katsoa lämmityskuukausien (syyskuusta huhtikuuhun) kulutuksen suhdelukua.
2008/9 200
2008/10 272
2008/11 435
2008/12 515
2009/1 652
2009/2 615
2009/3 583
2009/4 353
2009/5 74
2009/6 39
2009/7 6
2009/8 0
2009/9 77
2009/10 424
2009/11 435
2009/12 691
2010/1 908
2010/2 728
2010/3 612
2010/4 371
2010/5 127
2010/6 0
2010/7 0
2010/8 30
2010/9 121
2010/10 371
2010/11 560
Kävi myös mielessä nuo lämmitystarveluvut, mutta kun näyttivät olevan maksullista tietoa, niin jätin nuukana henkilönä hakematta.
Räknäilin noita prosenttilukuja sitten niiden mukaan, mutta luvut muuttuivat vain muutaman prosenttiyksikön verran, siis talon lämmitystarve/vrk oli kaksivuotiskautena 1.9.2008 - 31.8.2010 12,8. Marraskuussa 2010 se oli 18,7 eli ~46% suurempi kuin kahden vuoden keskiarvo.
Pumpun käyntitunnit/vrk olivat kaksivuotiskautena 17,04. Marraskuussa 2010 ne olivat 19,9, eli vain 17 % enemmän kuin kahden vuoden keskiarvo.
Maalaisjärjellä ajatellen pumpun päivittäisen käyntituntimäärän pitäisi 46% keskimääräistä kylmemmässä marraskuussa olla enemmän kuin 117% vuotuisesta keskiarvosta.
Ellei sitten käyttöveden osuus lämmöntarpeesta ole luokkaa 2/3, tai se vaihtele kymmeniä prosentteja eri vuodenaikoina.
Aika vaikeita nämä laskuyritykset ovat ilman perusteellisia tietoja vallitsevista oloista.
-
Ovi on vanha puinen kippiovi 60-luvulta, jossa selviä rakoja niin, että päivä paistaa läpi. Ovi tullaan kyllä mitä todennäköisemmin uusimaan ensi kesänä. Kiinnostaisi vain kuulla, jos jollain on ollut kokemuksia tai käsitystä siitä kuinka monta euroa tuollaisesta ovesta mahtaa mennä harakoille näin talvisaikaan. Autotallissa on 1-lehtinen suhteellisen suuti vesipatteri
Mututuntumalla sanoisin että uusi ovi ei niin paljon sähkölaskua pienennä että järkevässä ajassa maksaisi itsensä takaisin (etenkään MLP lämmitteisessä tallissa) mutta voi olla että olen väärässä.
Alla linkki parocin lisäeristyslaskuriin, sillä voi asiaa karkeasti simuloida valitsemalla esim. 100mm puruseinän ja minimialan 10m2 ja siihen sitten 50mm lisäeristys, se saa aikaan noin 35 euron säästön vuodessa.
http://www.paroc.com/SPPS/Finland/BI_attachments/Lisaeristyslaskuri/lisaeristyslaskuri.html
-
Jos Jaanalla on tallella kuukausittaiset sähkölaskut ja niiden kulutuslukemat, niin hän voi halutessaan laskea kuukausikulutuksen ja lämmitystarveluvun suhteen jokaiselle kuukaudelle (kilowattituntien määrä jaettuna lämmitystarveluvulla). Sitä kautta selviäisi ainakin se, onko talon energiankulutuksessa tapahtunut suurempia muutoksia sinä aikana kun pumppu on ollut käytössä. Olennaista on katsoa lämmityskuukausien (syyskuusta huhtikuuhun) kulutuksen suhdelukua.
Tässä meidän toteutunut MLP:n kulutus ja lämmöntarveluku 2009-2010
(Kiitokset JariA:lle)
(http://i8.aijaa.com/b/00494/7163597.jpg) (http://www.aijaa.com/v.php?i=7163597.jpg)
-
No niin alkoihan niitä tulla. Käppyröitä nimittäin. Kertokaas arvon herrat mitä v.....ua esim. Jaana tekee jollain lämpöluvulla kun hieman valistuneemmatkaan ei noista ymmärrä.
On se kumma kun tuollaisia käppyröitä kyllä osataan väsätä muttei osata lukea.
:(
Onko kukaan muuten laskenut nousuveden vaikutusta lämpökainon tuottoon?
Voisiko joku seriffi poistaa nämä turhat kirjoitukset tästä viestiketjusta ja keskityttäisi vain Jaanan ongelmaan.
Pekka
-
No niin alkoihan niitä tulla. Käppyröitä nimittäin. Kertokaas arvon herrat mitä v.....ua esim. Jaana tekee jollain lämpöluvulla kun hieman valistuneemmatkaan ei noista ymmärrä.
On se kumma kun tuollaisia käppyröitä kyllä osataan väsätä muttei osata lukea.
:(
Onko kukaan muuten laskenut nousuveden vaikutusta lämpökainon tuottoon?
Voisiko joku seriffi poistaa nämä turhat kirjoitukset tästä viestiketjusta ja keskityttäisi vain Jaanan ongelmaan.
Pekka
:-* :-* :-* kerrankin joku muukin on kanssani samaa mieltä.
-
No jospa yritän suomentaa tätä lämmöntarvelukua.Sen tarkoitus on toimia vertailulukuna toteutuneelle talon sähkönkulutukselle.Silloin kun kaikki pelaa niinkuin pitääkin niin toteutunut mitattu kulutus ja laskemalla saatu lämmöntarveluku on suht samat.Jos taas mitattu kulutus poikkeaa huomattavasti tuosta lämmöntarveluvusta niin niiden erotuksesta pystyy suoraan laskemaan tai graafisesta käyrästä näkemään paljonko kulutus on pielessä.Esim tässä Jaanan talon tapauksessa alkutilanne on kohtuuttoman suuri sähkönkulutus lämmityskaudella.Jos jollain on tiedossa paljonko Jaanan talon oikea lämmön tai sähkön kulutus pitäisi olla normaalisti olla niin olisi iso apu jos kertoisi sen täällä foorumilla niin ei tarvitsisi alkaa seulomaan yksittäisistä asiaan vaikuttavista tekijöistä.Niitä kuitenkin tässä lämmitysmenetelmässä on monia ja lisäksi vielä rakennuksen ominaisuuksista johtuvat tekijät.Tätä moniulotteista yhtälöä hämmentää lisäksi se ettei tässä vaiheessa ole varmuutta edes siitä onko Jaanan talon lämmönkulutus rakenteellisista syistä johtuen luonnostaan noin suuri mitä se nyt on vai onko suureen lämmönkulutukseen syynä alimitoituksen tai mahdollisen laitevian takia olemattomalla hyötysuhteella toimiva lämpöpumppujärjestelmä.
Jäsen JariA kertoi viestissään ohjeet miten lämmöntarveluku Jaanan talosta voidaan helposti laskea ja silloin olisi konkreettinen vertailukohta parin vuoden kulutushistoriasta nähtävissä ja siitä erottuisi muutokset jos jotain normaalista poikkeavaa lämpöpumpun toiminta-aikana sattunut.Vertaamalla sähkökulutusta ja lämmöntarvelukua. ;)
-
No niin alkoihan niitä tulla. Käppyröitä nimittäin. Kertokaas arvon herrat mitä v.....ua esim. Jaana tekee jollain lämpöluvulla kun hieman valistuneemmatkaan ei noista ymmärrä.
On se kumma kun tuollaisia käppyröitä kyllä osataan väsätä muttei osata lukea.
Tässä vähän valistusta arvon herroille :-?
http://[URL=http://www.aijaa.com/v.php?i=7166412.jpg][IMG]http://i3.aijaa.com/b/00481/7166412.jpg[/IMG][/url]
Tässä on pitkään kinattu "eipäs-juupas" tuloksena on ollut, että epäilään jotta pahissti menee sähköä.
Johdonmukaisuus ja loogisuus pitää olla johtotähtenä tälläisissä selvityksissä.
Onko saatu selville
- paljonko kuluttaa
- paljonko pitäisi kuluttaa
- onko vika lämpöpumpussa
- onko vika talossa
- johtuuko suuri kulutus kulutustottumuksista.
Yllä olevassa käppyrässä olen esittänyt osittaisen vastauksen kysymykseen "Paljonko pitäisi kuluttaa"
Siinä on laskettu lämmitystarveluvun ja kuukausikulutuksen avulla neliömetriä kohden kulutuksen suhdeluku.
Suhdeluku on talokohtainen ja lämmityskaudella lähes vakio.
Minulla suhdeluku on n. 0,010
Jaanalla suhdeluku on 0,023 marraskuun kulutuksen perusteella.
Jaanan talo kuluttaa siis 2,3 kertaisesti energiaa neliömetriä kohden minun talooni verrattuna eikä minunkaan talo uusi ole.
Rakennettu 1975, puurunko tiilivuoraus seinissä villaa 170 mm ja katossa 250mm, kolminkertaiset lämpölasi-ikkunat.
Nykyisissä uusissa taloissa suhdeluku on alle 0,005, joten jaanan talon kulutus on 4 - 5 kertainen uusiin taloihin verrattuna.
Tehkää muutkin vastaavanlainen vertailu, niin saadaan lisää valistusta.
Sitten kun saadaan lisää "vastuskokeen" tuloksia, voidaan vastata myös kysymyksiin
- "paljonko kuluttaa"
- "onko vika lämpöpumpussa"
-" onko vika talossa"
ATS
-
Täydellisen tietämättömyyden tuomalla varmuudella mielipiteeni on se että, joko toteutunut 3000 litran pö-kulutus on höhönhöpön juttuja tai sitten lämpöpumppu ei ole teknisesti kunnossa.
Lämmitysveden lämmön lasku meno-paluun aikana on minusta sitä luokkaa että lämpö kyllä siirtyy huoneilmaan ihan hyvin. ilmeisestikään(toivottavasti) huonetermostaatit, eikä mikään muukaan vanha säädin ole sotkemassa pumpun toimintaa, jotta pumppu saa tehdä töitä omaan tahtiinsa.
Esimerkki taloa on eristetty vielä erittäin paljon. Noilla lisäeristeillä talon kuvittelisi pysyvän lämpöisenä komppessorin tuomalla lämmöllä ihan oikeasti kylmille ilmoille asti.
Ennen lisäeristyksiä talon öljykattila on varmaankin tyrkännyt 25asteen pakkasilla 90 asteista vettä pattereille.
Vm 73 litteä täystiiilitalomme vei sen samaisen 3000 litraa pö kuin esimerkkitalo.
170 neliötä josta noin 35m2 on 15-20asteista.
Tämä talo: tuplatiilirakenne, välissä 10cm villaa ja katolla mahtavat 15cm villaa, jota erillaiset tintit joka syksy ahkerasti vähentävät. 2-kerrosikkunat ja olkkarissa ja keittiössä tietty ne jätti-ikkunat, kuten silloin kun talo on suunniteltu, oli tapana laittaa.
8,5 nibellä pärjätty hyvin ilman sähkövastuksia 6 vuotta.
"asiantuntijoille": Mitenkä on, kun kompressori menee aikanaan vanhaksi ja väljäksi, käykö niin, että se vaan hurisee mutta ei tuota enää lämpöä nimeksikään ja masiina ottaa vastukset käyttöön aina vaan useammin? Voiko olla niin että Jaanan perheen kompressori on kuitenkin jo valmiiksi viallinen(väljä)? Vai näkeekö sen jostain Jaanan ilmoittamista luvuista että niin ei voisi olla?
-
Jippii, Karhu on herännyt. Tuosta käppyrästä sain minäkin jotain selvää. Toivottavasti myös Jaana ymmärtää.
Pekka
-
Lämmöntarveluvut käppyröiden tekoon "hieman valistuneille" ja muillekin, löytyvät ilmaiseksi:
http://www.degreedays.net/
-
Siinä on laskettu lämmitystarveluvun ja kuukausikulutuksen avulla neliömetriä kohden kulutuksen suhdeluku.
Suhdeluku on talokohtainen ja lämmityskaudella lähes vakio.
Minulla suhdeluku on n. 0,010
Jaanalla suhdeluku on 0,023 marraskuun kulutuksen perusteella.
Jaanan talo kuluttaa siis 2,3 kertaisesti energiaa neliömetriä kohden minun talooni verrattuna eikä minunkaan talo uusi ole.
Rakennettu 1975, puurunko tiilivuoraus seinissä villaa 170 mm ja katossa 250mm, kolminkertaiset lämpölasi-ikkunat.
Nykyisissä uusissa taloissa suhdeluku on alle 0,005, joten jaanan talon kulutus on 4 - 5 kertainen uusiin taloihin verrattuna.
Tehkää muutkin vastaavanlainen vertailu, niin saadaan lisää valistusta.
yritin tässä tehdä laskelmia oman taloni kulutuksesta per m2, ikävä kyllä minulla ei ole tarkkaa tietoa paljonko lämmitykseen menee energiaa mutta jos MLP tuntejen mukaan laskee niin marraskuulle 2010 tulee tällaiset lukemat (arvioin että nibe 1145-10 pumppu ottaa 2,8kw tehoa);
350h x 2,8kw = 980 kwh sähköä lämmitykseen ->
4,5 kwh/kk/m2
0,0053 suhdeluku
Toisaalta jos lasken sähkökattilan kulutuslukemilla (arviolla edelleen koska tiedän vain kokonaissähkönkulutuksen) niin 2009 marraskuun lukemat olisi luokkaa 15 kwh/kk/m2 ja suhdeluku 0,026 (käyttäen marraskuu 2010 tarvelukua)
-
Tässäpä omat jos viimein ATS:n opeista jotain ymmärsin.
pumppu käynyt 355h
Pumpun c7 kulutus 2.3kw/h, Ei vastuksia.
Lämpöluku 560
neliöitä 200
suhdeluku 0.0073
Käyttöveden lämmitys mukana.
Laskelma perustuu tuntimittaukseen koska pumpussa ei ole kwh mittaria.
Meniköhän oikein?
Tosin LTO vie noin 180w/h
Kaiken kaikkiaan 0.006
Mitä tuo luku sitten pitäisi kertoa mulle?
Miksi ei voisi laskea w/kuutio? Kaava on unohtunut.
Jos Jaanan talossa on kulutus mainittu 4-5 kertainen niin sitten reikätiilet on ladottu lappeelleen.
Pekka :-?
-
Lämmöntarveluvut käppyröiden tekoon "hieman valistuneille" ja muillekin, löytyvät ilmaiseksi:
http://www.degreedays.net/
Tuossa pitää huomata valita "Base temperature"-arvoksi 17, jota ainakin ilmatieteenlaitos käyttää. Muuten luvut eivät ole vertailukelpoisia.
-
Mitä tuo luku sitten pitäisi kertoa mulle?
Miksi ei voisi laskea w/kuutio? Kaava on unohtunut.
Luku kertoo, että talosi lämmitysenergiankulutus on varsin samanlaista kuin muissakin maalämmitystaloissa. Tyypillisesti luvut vaihtelevat 0,005 - 0,011 välillä siten että patterilämmitystaloissa luku on isompi kuin lattialämmitystaloissa.
Luvun voi laskea myös kuutioiden mukaan. Kaava on silloin: kuukausikulutus kWh / lämmitystarveluku / kuutiomäärä. Talojen välisessä vertailussa neliömäärä on toimivampi, koska ihmiset tuntuvat tietävän paremmin talojensa neliöt kuin kuutiot.
Talojen välisen vertailun lisäksi lukua voi käyttää oman talonsa kulutuksen seuraamiseen. Voi esimerkiksi laskea eri vuosien samojen kuukausien luvut (vaikkapa marraskuu 2009 ja marraskuu 2010) ja päätellä siitä, onko lämmitysenergiaa kulunut enemmän tai vähemmän. Vuodenaikojen vaihtelusta aiheutuvat erot voi eliminoida siten, että laskee luvun joka kuukausi sitä edeltävälle 12 kuukauden mittaiselle jaksolle. (Energiankulutuksen määrä ajalla 1.11.2009 - 31.10.2010 / lämmitystarvelukujen summa samalla ajalla / neliömäärä). Seuraavan kuukauden alussa laskee saman luvun ajalle 1.12.2009 - 30.11.2010 jne. Tämän 12 kuukauden luvun pitäisi pysyä myös kesäkuukausien aikana suurin piirtein vakiona, jos lämpöpumpun toiminnassa ei tapahdu suuria muutoksia.
Jaana kertoi että hänen talonsa eristystä on parannettu viime kesänä. Lisäeristämisen vaikutusta energiankulutukseen hän voisi tutkia vertaamalla esimerkiksi marraskuun 2009 ja marraskuun 2010 talon kokonaissähkönkulutusta. Helsingin lämmitystarveluvuista tiedetään, että marraskuu 2010 oli noin 29 % kylmempi kuin marraskuu 2009 (560/435 = 1,287). Laskemalla: marraskuun 2010 kokonaissähkönkulutus / marraskuun 2009 kokonaissähkönkulutus tulee jokin luku. Jos se on pienempi kuin tuo 1,287 niin voidaan olettaa että lisäeritystys on parantanut talon energiankulutusta. Jos se on sama tai isompi niin voi pohtia, mistä se johtuu. Samalla tavalla hän voi tietysti laskea vaikkapa syyskuu - marraskuu 2009 suhteen syyskuu - marraskuu 2010 välillä. Lämpöpumpun oman sähkömittarin kulutuksella vertailua ei voi tehdä, koska mittari on asennettu vasta syksyllä 2010.
Edit: korjattu päivämäärässä ollut kirjoitusvirhe + lisätty linkkejä:
Lisätietoja lämmitystarveluvuista Motivan sivulta:
http://www.motiva.fi/julkinen_sektori/energiankayton_tehostaminen/kiinteistojen_energianhallinta/kulutuksen_normitus/mita_ovat_lammitystarveluvut
ja Ilmatieteenlaitoksen sivulta:
http://ilmatieteenlaitos.fi/lammitystarveluvut
Motivan esite lämmitystarvelukujen avulla tehtävästä lämmitysenergiankulutuksen normituksesta:
http://www.motiva.fi/julkaisut/lammitystarveluku-esite.2193.shtml
-
Minulla suhdeluku on n. 0,010
Jaanalla suhdeluku on 0,023 marraskuun kulutuksen perusteella.
Jaanan talo kuluttaa siis 2,3 kertaisesti energiaa neliömetriä kohden minun talooni verrattuna
Seppaant varmaankin laski Jaanan talon suhdeluvun siten, että hän huomioi jollain tavalla Jaanan autotallin matalamman lämpötilan asuintilojen lämpötilaan nähden? (Tarkoitukseni tässä ei ole johtaa keskustelua siihen, millä tavoin talojen eri tilojen lämpötila pitäisi ottaa huomioon.) Jos tällaista huomiointia ei tehdä, niin Jaanan talon suhdeluku marraskuussa 2010 on jonkin verran pienempi: 1475 kWh / 560 lämmitystarveluku / 138 neliötä = 0,0190. Ero on silti suuri Seppaantin ja Jaanan lukujen välillä, lähes kaksinkertainen.
Yksi selitys suurelle erolle luvuissa on, että Jaanan lämpöpumppu on käyttänyt sähkövastusta. Vastusta on käytetty paljon, koska marraskuu 2010 oli poikkeuksellisen kylmä. Arvelen että Seppaantin pumppu ei ole samaan aikaan käyttänyt vastusta, ei ainakaan yhtä paljon.
Jaanan talon maalämpöpumppu toimii osatehoisesti eli se käyttää sähkövastusta. Vastuksen vaikutusta suhdeluvun vaihteluun eri kuukausien välillä voisi tarkastella jos Jaanan on mahdollista kertoa syyskuun ja/tai lokakuun 2010 pumpun kuluttaman sähköenergian määrä ja mahdollisesti lisäksi samojen kuukausien vastuksen käyttötuntien määrä. Oletan että näiden leudompien kuukausien aikana vastuksen käyttötuntien määrä on ollut pienempi kuin marraskuussa. Eri kuukausien suhdelukujen vertailu antaisi lisätietoa osatehoisen lämpöpumpun toiminnasta erilaisissa olosuhteissa. Täystehoisen lämpöpumpun suhdeluku pysyy lämmityskauden aikana suhteellisen vakiona eri kuukausien välillä, osatehoisen pumpun luku taas vaihtelee sen mukaan kuinka paljon vastus on käytössä. Se kuinka paljon Jaanan talon kohdalla suhdeluku vaihtelee kuukaudesta toiseen antaisi entistä tarkemman tiedon siitä, kuinka paljon enemmän hänen talonsa kuluttaa lämmitysenergiaa verrattuna toisiin taloihin.
-
Seppaant varmaankin laski Jaanan talon suhdeluvun siten, että hän huomioi jollain tavalla Jaanan autotallin matalamman lämpötilan asuintilojen lämpötilaan nähden?
Juuri näin. Otin autotallin pinta-alasta huomioon vain puolet.
Ottaa autotallin miten tahansa huomioon on jaanan kulutus selvästi suurempi kuin minulla ja muilla tämän vertailuluvun laskeneilla.
Laskin myös sen marraskuun päivän, jolloin oli -15C pakkasta ja sähkön kulutus 108 kWh, sain vertailuluvuksi 0,030.
Jos minä lämmittäisin suoralla sähköllä olisi vertailuluku 0,027.
Koska minulla suoralla sähkölläkin on pienempi kulutus kuin jaanalla, voi tästä tehdä sen johtopäätöksen, että suurin syyllinen suureen kulutukseen on itse talo
Jaanan tapauksessa vertailuluku ei ole vakio, koska lämpöpumpun hyötysuhde vaihtelee paljon vastuksen käyttöasteen mukaan.
Edelleen kaipaan "vastuskokeen" tuloksia, jotta pääsisi kiinni talon todelliseen energiankulutukseen.
ATS
-
Jarrutellaanpas hieman.
Tuo Jaanan marraskuun kulutuksen mukaan laskettu suhdeluku olisi vain ja ainostaan vertailukelpoinen jos maalämpöpumppujen hyötysuhde olisi sama. Ei voida sanoa että Jaanan talo kuluttaisi 2,3 kertaisesti verratuna seppaant:in taloon. Tuosta selviää vain että jaana mlp kuluttaa 2,3 kertaisesti. Jos Jaanan MLP on viallinen, eikä toimi hyvällä hyötysuhteella, ei silloin voida pumpun kulutuksen perusteella tehdä minkäänlaista arviota itse talon energian kulutuksesta.
Ainoa looginen ja järkeekäyvä kulutusarvo joka tässä ketjussa on tullut esille. On tuo alussa mainittu 3000l/v lämmitysöljyä = n.25000kWh vuodessa. Tuo 25000kWh/vuodessa on hyvin vertailukelpoinen.
Tuskin tuo itse talon energiankulutus on mihinkään muuttunut MLP asennuksen yhteydessä, ellleivät asentajat sitten tehneet 1m2 reikää ulkoseinään samalla.
Onneksiahan MLP asentajalla kylmäalan pätevyys, joten nopeastiahan asentaja katsoo höyrystymis-/lauhtupaineista sekä lämpötiloista toimiiko tuo kone niinkuin sen pitää.
-
Valitettavasti en ehdi käydä foorumilla välttämättä edes joka päivä ja nyt tosiaan liian myöhään tajuan, että vastus-testin jatkaminen vähintään kahdella päivällä olisi varmasti ollut järkevää. Nyt on käynnissä vastustesti nro 2, tällä kertaa myös pumpun myynyt yritys on kiinnostunut testin tuloksista.
Tällä hetkellä olen taas töissä, joten en pääse käsiksi sähkölaskuihin ja -lukemiin. Ei varmasti ole vahingoksikaan verrata esim kk-kulutusta ja lämmitystarvelukuja keskenään.
Sen verran öljynkulutuksesta on saatu lisätietoa, että oli yhteydessä talon edelliseen omistajaan. Mehän emme ole talossa asuneet kuin yhden talven yli öljyllä lämmittäen. Kyselin hiukan tarkemmin aikaisempia kulutuksia ja ed. asukas kertoi, että kulutus on ollut luokkaa 2800-3400L vuodessa, jolloin 3400 on ehdoton katto. Näitä on tietenkin kysytty aiemminkin, kiinteistövälittäjällä vaan saattaa olla taipumusta kaunistella lukemia :o
Seinistä sen verran, että kaikki ulkoseinät ovat tiili-eriste-tiili -rakenteella, väliseinät, kantava seinä ja kaikki pinnat tiiltä eri muodoissaan -kyseessä on siis täystiilitalo ;)
Takapihalle antaa nämä tyypilliset isot ikkunat yhden olohuoneen seinällisen verran. Tämä seinä on ainoa, jossa puu-runko. Ja tätä seinää tiivistimme eristäen ikkunanpielet uretaanilla ja lisäten vanhan levy-villan lisäksi tuulensuojalevyn (olisiko 50mm "karhu") + uusi lautapinta vanhan mineriitti-levyn tilalle. Ikkunat ovat alkuperäiset ja vain kaksi-lasiset.
Talli on autolle liian pieni (tai liian täynnä tavaraa), joten toista hataraa ovea raotetaan silloin tällöin tarvekaluja haettaessa.
Välikaton tutkimukset jatkuvat taas päivännäöllä. Nyt kaivaudutaan katon alle toiselta puolen taloa ja katsotaan olisiko siellä eristeenä vanhoja puhelinluetteloita tms. joka selittäisi ongelmaamme enemmän. ;)
-
Mitenhän saisin tuon käyttöveden osuuden lukeman koneesta ulos? (laiska ei jaksa kaivaa manuaalia...)
Kukaan IVT -specialisti ei vissiin ole vielä vastannut ylläolevaan Jaanan kysymykseen.. ?
Tietääkseni missään pumpussa ei voi erikseen mitata käyttötunteja käyttövedelle ja lämmityspiirille.
On olemassa joitain kaavoja joilla voi laskea noin -arvon lämpimän käyttöveden energiankulutuksesksi. Esim. Motivan sivuilta löytyy joitain kaavoja.
Jossakin olen nähnyt olettamuksen että lämpimänveden kulutus on n. 0,4xkokonaisveden kulutus.
Siitä sitten kaavalla Q=mx4,2kJ/Cx(t2-t1) voi laskea enrgiankulutuksen lämpimälle käyttövedelle. m =vesimäärä kilogrammoina, (t2-t1) -lämpötilaeron voi olettaa olevan esim. 50C.
P.S. Onko alapohjan eristystä vielä kukaan epäillyt ? Jos talo kerran muuten on uudelleen eristetty. Onko lattiat kylmät ?
-
Mitenhän saisin tuon käyttöveden osuuden lukeman koneesta ulos? (laiska ei jaksa kaivaa manuaalia...)
Tietääkseni missään pumpussa ei voi erikseen mitata käyttötunteja käyttövedelle ja lämmityspiirille.
IVT:stä en tiedä, mutta ainakin Thermiassa nuo näkyvät omina lukuinaan. Luulisi kaikissa vaihtoventtiilivehkeissä tuon onnistuvan helposti.
edit: sivu 26: http://www.ivttampere.fi/esitteet/GreenlineHTPlus_fi_2.1.pdf
-
10sek painamalla Valikko nappia sen jälkeen lukee huolto- I/S oik yläkulmassa ja sitten valinta 7.2 jossa näkyy %-na
(http://www.saunalahti.fi/sundanic/kv-n_luku.jpg)
-
Manuaalista
Lämpöpumppu C6/E6
Nimellisvirtaus 0,20 l/s
Minimivirtaus 0,14 l/s
Jaanan kertoma
Kiertämään lähtevän menoveden lämpötila nousi 44,3´C -> 53 ´C ja paluu vastaavasti 38,1´C -> 45,4´C.
24 h tunnin aikana sähköä kului 114 kwh, ulkolämpötila n -7´C.
Tästä voi laskea jatkuvan tehon joka on 4,75kw/h
Patteriverkon virtaus olis siten hieman minivirtausta suurempi eli 0,149l/s(0,536m3/h)
Eli dT 7,6C,virtaus 0,149l/s niin lämmönkulutus on 4,75kw/h ja vuorokaudessa 114kwh mikä on yhtäsuuri kuin vastuksen mitattu vrk kulutus.
Lämpöpumpulla dt (44,3C-38,1C) on 6,2C.
Oletetulla virtauksella 0,149l/s olisi teho 3,38kw/h ja 81,2kwh/vrk.
Jaanan kertoman mukaan lämpöpumppu alkaa käydä jatkuvasti n -5C ulkolämpötilassa joten tuo havainto sopisi tässä laskettuihin kulutuksiin.
Kaikki teholaskelmat tarkoittaa talon lämmönkulutusta/lämpöpumpun antotehoa,ainoastaan vastuksella tuotettua lämpötehoa on käytetty sellaisenaan kun se on yhtäsuri kuin kulutus
Eli -7C:n pakkasella lämpöpumpun antoteho/talon lämmönkulutus olisi 3,38kw/h(81,2kwh/vrk).
Vastuksella lämmitettäessä talon lämmönkulutus oli 4,75kw/h(114kwh/vrk)
Jaana tuossa jokuaika sitten kertoi että lämpöpumppu alkaa käydä jatkuvasti -5C pakkasella,vaikuttaisi ihan oikealta havainnolta myös tämän laskelman mukaan.COP arvo on enää 2,2 kun lämpöpumpun antoteho on 3,38kw.Valmistaja ilmoittaa antotehoksi 5,4kw +50C tuotolla.Alhaisen COP ja antotehon syynä voisi olla myös liian alhainen keruun lämpötila.Siitä ei varmaankaan ole mitään mittauksiin perustuvaa tietoa ja taitaa olla mahdotonta laskeakaan.
-
http://[URL=http://www.aijaa.com/v.php?i=7174463.jpg][IMG]http://i4.aijaa.com/b/00324/7174463.jpg[/IMG][/url]
Vertailin yllä jaanan , Bnu:n (L-Ässä) ja oman taloni ominaisenergiankulutuksia.
Tässäkin näkyy se että jaanan ominaiskulutus kasvaa ilmojen kylmetessä johtuen lisääntyvästä vastuksen käytöstä.
Oleellisin havainto on kuitenkin se, että itse talon kulutus on puolitoistakertainen minun taloon verrattuna. Tosin jaanan kulutus perustuu vain yhden päivän vastuksella ajoon.
Kommentteja
ATS
-
Matias kirjoitti
Alhaisen COP ja antotehon syynä voisi olla myös liian alhainen keruun lämpötila.Siitä ei varmaankaan ole mitään mittauksiin perustuvaa tietoa ja taitaa olla mahdotonta laskeakaan.
jaana kirjoitti 5.12.2010
Sähkövastus tulee apuun, kun ulkolämpötila laskee -5 asteeseen.
Vesi jäähtyy kierroksellaan patteriverkossa 5-8´C. Patterit ovat kaksi-lehtisiä, lukuunottamatta kahta patteria tuulikaapissa ja pikku-vessassa. Kylpytiloissa ja eteisessä on 2008 asennettu (vesikiertoinen) lattialämmitys.
Keruuliuos on nyt tällä hetkellä meno -2,3´C, paluu 0,8´C.
-
Jakeluun menee!!!
Kertoisitko vielä että missä tuo lauhtumislämpötila nousee ja mistä sitä voi seurata. Älä vaan sano että ulkolämpötilan mittarista.
Ja sen että kannattaako lämmin tulo/paluu pitää lähempänä 7 astetta kuin 10 astetta kun sitä voi pumpun sisäisellä kierrolla helposti säädellä. :D
Pekka
-
Keruuliuos on nyt tällä hetkellä meno -2,3´C, paluu 0,8´C.
Nimellisvirtaus, keruupiiri l/s 0,30
Keruupiirin dT 3,1C on ihan hyvä ja keruulämpötilat normaaleissa rajoissa.
Keruupiiristä Jaanan pumppu ottaa noilla arvoilla 3,9kw lämpötehoa joten sekin on ihan tälle lämpöpumpulle sopiva arvo.Jos lasketaan keruupiiristä saatava lämpöteho ja sähköverkosta otettu 1,7kw teho niin saadaan 5,6kw kokonaisteho.Tämä on linjassa valmistajan ilmoittamiin tehoarvoihin.
Antoteho/Ottoteho lämpötilassa 0/50°C 1 kW 5,4/1,7
Antoteho/Ottoteho lämpötilassa 0/35°C 1 kW 5,9/1,3
Näillä perusteilla lämpöpumppu toimii aika tarkoin ilmoitetulla teholla.
Talon lämmönkulutus on niin suuri että tämän teholuokan pumppu(6kw) on kyllä reilusti alimitoitettu.
Jos Jaanan talon pinta-alan laskee huonelämpötilan mukaan niin se olisi 115m2 joka on yhtäsuuri kuin meidän talo.
8.12 Jaana kertoo
Ja ensimmäinen vuorokausi vastuksella on lämmitelty ja tuloksia seuraavanlaisia:
-24 h tunnin aikana sähköä kului 114 kwh, ulkolämpötila n -7´C.
Meillä n 100km pohjoisempana oli 8.12-10 ulkolämpötila -5C ja mitattu talon lämmönkulutus(sis käyttövesi) oli 49kwh.(Lämpöpumpun kuluttama sähköteho tuolle päivälle oli 19kwh)
Eli Jaanan talon lämmönkulutus on 2,3 kertainen jos verrataan meidän 1987 rakennettuun taloon.
Että kyllä se Jaanan lämpöpumppu on mitoitettu reippaasti alakanttiin talon lämmönkulutukseen nähden,muutenhan pumppu vaikuttaisi toimivan niinkuin pitääkin
edit:tulipa laskettua keruupiirin teho pelkällä vedellä ,keruuliuoksella olisi hieman alhaisempi.
-
Tuo "vertailuluku" olis mukavempi sisäistää/vertailla jos sen vielä kertois 1000:lla, olis luettavampaa. En kyllä tiedä kuinka paljon sitä on täällä jo viljeskelty että kannattaako modata.
Tässä omat tälle vuodelle kuukausittain (*1000):
Tam 5,9
Hel 6,1
Maa 7,3
Huh 8,5
Tou 14,4
Kes 229,5
Hei #JAKO/0!
Elo 46,1
Syy 17,1
Lok 9,2
Mar 7,2
Jou #JAKO/0!
Tässä ne minusta "epäluettavammat" luvut:
0,0059
0,0061
0,0073
0,0085
0,0144
0,2295
#JAKO/0!
0,0461
0,0171
0,0092
0,0072
#JAKO/0!
-
Vastustesti jatkuu tähän iltapäivään ja laitan lisää siitä illalla.
Sen verran ehdin käydä kurkkaamassa, että lämpimän käyttöveden osuus oli 28%. Saattanee olla keskivertoa suurempi, koska taloudessa kaksi pientä lasta ja kaksi pitkätukkaista koiraa, joita kaikkia pestään jatkuvasti milloin mistäkin syystä.
Käsittääkseni kuitenkin voimme pikkuhiljaa muodostaa käsityksen, että
-järjestelmämme on ali-mitoitettu
-talo on vanha ja hatara
-
Edelleen palaisin siihen että millä puheilla kauppias teille pumpun möi, antoiko paperilla ennusteita&laskelmia sähkönkulutuksesta&säästöistä verrattuna öljylämmitykseen joita pumppu saisi aikaan?
Henkilökohtainen kantani on että 6kw pumppu 1970 luvun taloon kertomallanne öljynkulutuksella on selkeästi alimitoitettu, vaikkakin yläpohjassa kuulostaisi olevan hyvä eristys, liekkö se osin sotki MLP kauppiaan teholaskelmia, tiedä häntä.
isot vanhat ikkunat teillä varmaan "haaskaa" lämmitysenergiaa, liekkö siellä sen kummempaa helposti parannettavissa olevaa syytä isolle energiankulutukselle, ei varmaan.
Surullisinta tässä on se että ei se 8kw pumppu ja 40m lisää syvyyttä kaivoon olisi juuri kustannuksia lisännyt jos homma olisi tehty alunperin jo oikein (20k€ olisit saanut jonkun ruostalaisen 8kw pumpun ja syvemmän kaivon liekkö aikoinaan pyysitte tarjouksia useammasta paikkaa).
-
Lisäinfona voin kertoa, että pumpun asentanut firma lupasi vuositasolla järjestelmän kustantavan n 750€ ja tällä hetkellä, koska sähkömme laskutetaan käytön mukaan kuukausittain tämä summan kustannamme jo kahdessa talvikuukaudessa
Kun kerrotaan vuoden käyntituntiaika pumpun ottoteholla niin pumppu kuluttaisi vuodessa10572kwh.
Lisäsähköä menisi vuodessa 660h X 6kwh= 3960kwh(arvio).
Lämmityksen vuosikulutus olisi14532kwh.
12snt/kwh hinnoilla lämmityksen vuosikustannus olisi nyt arviolta 1743e.
Tuo on kahden vuoden kulutuksen laskettu keskiarvo.
Vuoden 2008 hinnoilla pumpun kulutukseksi on arvioitu n 6000-8000kwh/v.Noilla tiedoilla laskien arvio talon todellisesta lämmönkulutuksesta on n 50% liian pieni.Kyllä siinä alkaa olla perusteita vaatia lämpöpumpun mitoittaneelta yritykseltä tuotevastuuta.
-
Sen verran ehdin käydä kurkkaamassa, että lämpimän käyttöveden osuus oli 28%. Saattanee olla keskivertoa suurempi, koska taloudessa kaksi pientä lasta ja kaksi pitkätukkaista koiraa, joita kaikkia pestään jatkuvasti milloin mistäkin syystä.
Tästäkin voisi jotain päätellä:
Pumppu on käynyt 12 438 h kahdessa vuodessa.
Jos lasketaan keskimääräiseksi antotehoksi 5kw, on pumppu tuottanut
2 vuodessa 62190kWh. Täma vastaisi vuositasolla n.3,9m3 lämmitysöljyä. Hurjalta kuulostava luku.
Mutta niin on myös 28% käyttöveden osuus! käyttöveden osuus olisi siis 17413kWh kahdessa vuodessa. Tämä tarkoittasi , että vuotuinen veden kulutus oli n. 400m3 vuodessa! Tämä on yli 3 kertaa normaalin kulutuksen.
Kun vähennetään tuon käyttöveden lämmitys kokonaiskulutuksesta, saadaan talon lämpöhäviöt. Jotka olisivat 22389kWh vuodessa.
Tämä kulutus on jo kiitettävän hyvä noinkin vanhalle talolle.
Jos veden kulutus olisi 120m3 vuodessa, joka lähempä normaalia kulutusta. Olisi vuotuinen kokonaiskulutus n.25000kW vuodessa.
Tämä olisi myös aika lähellä sitä alussa mainittua 3000 litran vuosikulutusta.
Voiko vuotuinen vedenkulutus olla näin suuri ?
Onko talossa käyttövedenkierto ?
-
No niin tulihan se sieltä!!!
Vettä meinaan menee parin nuoren kanssa ihan sikana.
Eihän tuo 400 kuutioo tee kuin reilu 200 litraa päivä per lärvi.
Pelkkä suihku 10 min 120l.
;D
Pekka
-
No niin insinöörit ;) täältä taas lisää iltapuhdetta :D
48h vastustesti on nyt suoritettu ja tuloksia:
ensimmäisen 24h aikana sähköä kului 142kwh.
Seuraavien 24h aikana sähköä kului 148kwh.
Hurjan veden kulutuksen sait niperox meille laskettua. HSY kuitenkin laskuttaa meiltä sen karvan alle 20 m3 kuukaudessa (joka sekin on paljon), joten vuosikulutus on jotakuinkin hiukan alle 240m3/4 henkeä.
Selasin tuossa ukko-rukan pientä mustaa muistivihkoa ja on näköjään merkinnyt joulukuussa toisena päivänä arvot 17%LV ja 83%RAD, ilmeisesti vaihtelee nuokin arvot aikalailla.
Sitten kaivelin sähkölaskuja ja sähkön kk-kulutuksia on saatavilla vain viimeisen vuoden ajalta ja ne jaettuna lämmitystarveluvulla:
12/09 4,73
1/10 4,27
2/10 3,99
3/10 3,80
4/10 4,32
5/10 9,23
6/10 0
7/10 0
8/10 27,37
9/10 9,24
10/10 4,20
11/10 3,77
Sitten taas pienen mustan muistikirjan kimppuun... oma mittari pumpulle asennettiin 16.9.10
-Syyskuussa pumppu kulutti 16.9.-30.9. 297kwh
lisäenergiaa käytössä tuolloin 0 h
-Lokakuussa kulutus 919kwh
lisäenergiaa 3h
-Marraskuussa kulutus 1462kwh
lisäenergiaa 67h
Mitähän nämä viksummille kertookaan :D
Niin ja käyttövetemme ei kierrä.
-
Oli ihan pakko lähteä lähemmin tarkastelemaan, mitä tuon ikäinen ja kokoinen talo voisi järkeenkäyvästi energiaa kuluttaa.
Lähtötietojen perusteella päädyin seuraavanlaisiin mitta-arvioihin rakennuksen osalta kun oletin, että Jaanan antamat neliöt tarkoittivat asuinpinta-alaa:
- Asunto-osa sisämitoin 8,5 m x 11m, josta 3 m2 väliseinien osuutta
- Autotalli 8m x 4,8 m
- Huonekorkeudet 2,5 m
- Ulkoseinät 82,5+53,5 m2, eristys 100 mm lasivillaa U = 0,42
- Yläpohjat 95 + 38 m2, eristys 400 mm " U = 0,135
- Alapohjat 95 + 38 m2, eristys 50 mm solumuovi U = 0,76
- Ikkunat 15 + 2,5 m2 2-kertaiset U = 2,5
- Ulko-ovet 4 + 5 m2 U = 1,6
Ko. rakenteet olivat aika tavanomaisia noilla vuosiluvuilla 1970-71.
Tavanomaisilla laskumenetelmillä sain sitten rakennuksen vaipan lämpöhäviöiksi tuntia kohti -5 asteen ulko- ja +22/12 asteen sisälämpötiloilla:
Ulkoseinät 1,3 kW
Yläpohjat 0,4 "
Alapohjat 0,9 "
Ikkunat 1,1 "
Ulko-ovet 0,3 "
Yht. 4,1 kW
Siis vain vaipan lämpöhäviöt. Jos oletetaan ilmanvaihdon ja käyttöveden lämmöntarpeiksi kokonaistarpeesta 25 % kummallekin, päädytään lukuun 7,3 kW, tai ainakin sinne päin.
Ei ole kummakaan, jos laitteisto tökkii ja energiaa palaa.
Ainakin meidän kunnassamme rakennusluvan saannin ehtona on myös pätevä LVI-suunnittelu ja sen pitäisi kaiken järjen mukaan olla ehtona myös sellaisellekin luvalle, missä on kyse vain lämmitystavan muutoksesta.
-
Mitenhän tuollaisen täystiilitalon ulkoseinien eristyksen tehostaminen onnistuisi jos tiilimuurien välit injektoisi uretaania täyteen? ;)
-
Mitenhän tuollaisen täystiilitalon ulkoseinien eristyksen tehostaminen onnistuisi jos tiilimuurien välit injektoisi uretaania täyteen? ;)
Ja koska reikätiilet ovat jo valmiiksi lappeellaan, voisi ne reiätkin pursotella täyteen :D
-
48h vastustesti on nyt suoritettu ja tuloksia:
ensimmäisen 24h aikana sähköä kului 142kwh.
Seuraavien 24h aikana sähköä kului 148kwh.
Katselin Helsingin alueen säätiedoista, että ulkolämpötila ajalla 12.12. - 14.12. on ollut noin -11 astetta.
Vastaako tuo Helsingin seudulla asuvien kokemusta ja käsitystä?
-Lokakuussa kulutus 919kwh
lisäenergiaa 3h
-Marraskuussa kulutus 1462kwh
lisäenergiaa 67h
Lokakuun vertailuluku 919 kWh / 371 lämmitystarveluku / 138 neliötä = 0,01794
Marraskuun vertailuluku 1462 kWh / 560 lämmitystarveluku / 138 neliötä = 0,01891
Sähkövastuksen käyttö marraskuussa on korottanut vertailuluvun arvoa. Molempien lukujen ero muiden talojen ilmoitettuihin vertailulukuihin on edelleenkin suuri.
Pyöräytin Jaanan ilmoittamat 12 kk kokonaissähkönkulutuksen luvut taulukkolaskennassa. Niistä voi sanoa ainakin sen, että kulutuksen vaihtelu kuukausittain seuraa koko ajan varsin tarkkaan lämmitystarveluvun vaihtelua (teknisesti sanoen: lämmitystarveluvun vaihtelu selittää kokonaissähkönkulutuksen vaihtelusta noin 95%). Mitään suuria poikkeamia minkään kuukauden kohdalla ei ole. Talon kokonaissähkönkulutuksen perusteella arvioiden lämpöpumppu on toiminut ainakin nuo 12 kk jokseenkin samalla tavalla.
-
Hurjan veden kulutuksen sait niperox meille laskettua. HSY kuitenkin laskuttaa meiltä sen karvan alle 20 m3 kuukaudessa (joka sekin on paljon), joten vuosikulutus on jotakuinkin hiukan alle 240m3/4 henkeä.
Mikähän mahtaa olla tyypillinen lapsiperhetalon vedenkulutus?
- Kokonaiskulutus?
- Lämpimän veden kulutus?
Mittaustuloksia kiitos
ATS
-
Mikähän mahtaa olla tyypillinen lapsiperhetalon vedenkulutus?
- Kokonaiskulutus?
- Lämpimän veden kulutus?
Mittaustuloksia kiitos
ATS
2 aikuista, 7-, 5- ja 2- vuotiaat lapset. Vaimo kotona viime vuoden ja tämänkin, eli käyttösähköä ja vettä menee päivälläkin. Pyykkikone ja astianpesukone myllyttävät varmaan kumpikin kerran päivässä, pyykkikone välillä useamminkin. Lämmintä ruokaakin lapsille annetaan.
Kaksi kertaa viikkoon sauna, jolloin täytetään lapsille 2 hengen amme(100 litraa?) ja pienempi amme(40 litraa?). Lisäksi normaalit aamusuihkut ym. Hikiliikuntaakin tulee harrastettua useamman kerran viikossa kummankin aikuisen toimesta, eikä haista hielle. Talo rakennettu 2007.
Vettä menee melko tarkaan 110 kuutiota vuodessa. Kokonaissähköä noin 13-14 000 kWh. Pumpun osuutta en tiedä tarkkaan, uusi luotettava kWh-mittari on ollut siinä kiinni vasta pari viikkoa, mutta varmaankin 7000-8000 kWh/vuosi käyttötunneista laskettuna. Veden osuus pumpun käyttötunneista oli vuonna 2009 25% ja vuonna 2010 joulukuun alkuun mennessä 28%.
-
Hurjan veden kulutuksen sait niperox meille laskettua. HSY kuitenkin laskuttaa meiltä sen karvan alle 20 m3 kuukaudessa (joka sekin on paljon), joten vuosikulutus on jotakuinkin hiukan alle 240m3/4 henkeä.
Mikähän mahtaa olla tyypillinen lapsiperhetalon vedenkulutus?
- Kokonaiskulutus?
- Lämpimän veden kulutus?
Mittaustuloksia kiitos
ATS
Meillä 2 aikuista ja 2 alle kouluikäistä lasta. Veden kokonaiskulutus aika tasan 100m3 vuodessa. Talvikuukausina kulutus 6-8m3, kesäkuukausina 8-10m3. Veden lämmittämiseen menee kesällä noin 2,5-3 kWh/vrk (MLP:n kokonaiskulutus - LJ-pumpun kulutus).
MLP kokonaiskulutus kesäkuukausina 110-140 kWh/kk.
-
Meillä on enää 2 aikuista ja viime vuosina veden kulutus on ollut 12-13m3/kk.Sama kulutus kesällä ja talvella.
Kaikki pesukoneet yms vesikalusteet on alkuperäisiä vuodelta 1987.
Ehkä nuo vanhemmat koneet yms käyttää reilummin vettä kuin nykyajan koneet ja vesikalusteet.
-
Mikähän mahtaa olla tyypillinen lapsiperhetalon vedenkulutus?
- Kokonaiskulutus?
- Lämpimän veden kulutus?
Meillä 2+3 vuodessa menee 180m3 vettä, marraskuussa 10kw MLP käytti 50 tuntia käyttöveden lämmittämiseen (kokonaistunnit oli 404 josta siis noin 12% meni KV- lämmittämiseen)
-
Mikähän mahtaa olla tyypillinen lapsiperhetalon vedenkulutus?
- Kokonaiskulutus?
- Lämpimän veden kulutus?
Mittaustuloksia kiitos
ATS
Minulla on arvot vain pelkästä kokonaisvedenkulutuksesta mutta kerrotaan nyt kuitenkin kun sattuu olemaan samaa kokoa oleva perhe (2+2)
Eli viimeisen 48 kk vedenkulutus keskimäärin 8 kuutiota/kk (vaihteluväli 5,5 - 11).
Käyttösähköä 450 kWh/kk.
Noista luvuista vedenkulutus saadaan kasvamaan kunhan lapset kasvavat vielä muutaman vuoden. Huipussaan kulutus lienee noin 10 vuoden kuluttua. Sähkönkulutus taas kasvaa jo ensi vuonna kun pumppu korvaa öljypannun. Toisaalta nyt "lämmitysbudjetti" on 200 €/kk eli kyllä sillä ostaa jo pumpullekin kauroja jonkun +20000 kWh/vuosi. Suotavaa olisi kyllä että pärjäisi alle 10000 kWh:n.
-
Jos et ihan ladossa asu niin kyllä tuo 10 000kWh voi olla helpostikkin saavutettavissa. Meillä menee Lämmitys+KV tuon alle.
n 40kWh/m2/v (9000 kWh/220m²/v). Vettä lotrataan aika surutta.
-
Käsittämättömän paljon tuntuu meillä menevän vettä. Kotona ollaan täälläkin alle koulu-ikäisten lasten kanssa ja pyykki- ja astianpesukoneet pyörivät 1-2krt päivässä (molemmat koneet alle 2 vuoden ikäisiä). Jokainen perheen jäsen käy suihkussa kerran päivässä. Ihan kohtuu meiningillä mennään.
Lisäksi käytössä on vanha piha-kaivo, josta kastellaan pihaa ja pestään autot.
Nyt takana taas maalämpöä tämä edeltävä vrk ja sähköä kulutti 84kwh. Pakkasta on tosiaan pidellyt sen -10´C verran.
En näköjään huomannut edellisissä laskelmissa jakaa kwh/lämmöntarvelukua neliöillä...
Mietin tässä, että voiko varaaja olla niin hatara, ettei pysty pitämään vettä lämpimänä, vaan pumppu joutuisi sitä lämmitämään jatkuvasti uudestaan?
Sallinettehan tyhmätkin kysymykset... :-[
-
Sori, luultiin tyttöjäsi vähän vanhemmaksi. HSY taitaa ennakoida dramaattisen muutoksen vedenkäytössä kun niistä tulee murkkuja.
Siinä varaajassa on varmuudella ainakin kaksi reikää.
Tuo sun kulutus muuten alkaa olla ihan ok mielestäni.
Se pumppu lämmittää sitä käyttövettä joka ikinen kerta kun talokin lämpee. Pistä yöksi veden lämmitys pois niin saat silleen nipistettyy hiukan tuota kulutusta alemmaksi.
Pekka :)
-
En näköjään huomannut edellisissä laskelmissa jakaa kwh/lämmöntarvelukua neliöillä...
Olisko nuo kulutuslukemat olleet kaikesta kulutetusta sähköstä?Siis talossähkö+lämmityssähkö?
Nyt takana taas maalämpöä tämä edeltävä vrk ja sähköä kulutti 84kwh. Pakkasta on tosiaan pidellyt sen -10´C verran.
Jos tuosta vähentää 28% käyttöveden kulutukseen niin talon lämmitykseen jää 60kwh.Korjaa lämmöntarvekerrointa melkoisesti
. Kotona ollaan täälläkin alle koulu-ikäisten lasten kanssa ja pyykki- ja astianpesukoneet pyörivät 1-2krt päivässä (molemmat koneet alle 2 vuoden ikäisiä).
Tuo on kyllä sellainen tilanne jolle ei mahda mitään,itsellä on 3 lasta,nyt onneksi aikuisia mutta oli aikoja kun noilla meni yhdellä suihkukäynnillä 1250 litran varaaja tunnissa kylmäksi.Silloin kävi monesti mielessä että lapset on kivoja kun ne pysyis lapsina.
Jaanalla ne ajat on vielä edessäpäin.Siinä mielessä hyvä kun ei ole liian iso varaaja.Kyllä varaajan eristeet nykypäivänä on kunnollisia.Tietysti helppo testata kun mittaa tai kokeilee varaajan ulkopinnalta lämpötilaa.Mittaukseen on hyvä sellainen digitaalinen sisä/ulkolämpömittari jos teippaa ulkoanturin varaajan kylkeen yläosaan.
-
Siitä tallista vielä. Pistäppä eristettä oviin sisäpuolelle jos et käytä sitä tallia päivittäin. Entisessä talossani sama juttu auttoi aika paljon ja tuossa sinulla vesi käy yhdessä kylmässä tilassa ikäänkuin jäähyllä, joka ei tee hyvää kokonaisuutta ajatellen.
Voisit nostaa samalla tallin lämmöt lähemmäksi talon muuta lämpöä ja katsoa mitä se vaikuttaa.
Joskus kun heittää lantin ilmaan niin voi saada kaksi takas.
Pekka
-
Olisko nuo kulutuslukemat olleet kaikesta kulutetusta sähköstä?Siis talossähkö+lämmityssähkö?
Siis kyllä. Pumpulla ollut oma mittari vasta tästä syksystä, enkä lähtenyt käyttötuntien pohjalta laskemaan kk-kulutuksia menneelle vuodelle. Lieneekö lukemia/kulutuksia ylhäälläkään.
Joo taitaa olla pahisi irti ja lompakko levällään, kun nämä kullanmurut ehtivät murrosikään... ;)
-
Joo taitaa olla pahisi irti ja lompakko levällään, kun nämä kullanmurut ehtivät murrosikään... ;)
Jos ei ehdi jäätyä ennen.... ;)
-
Täytyy vielä sanoa, että olen todella positiivisesti yllättynyt tämän palstan suhteen! Kuinka Suomen maasta löytyykin mahtavia tyyppejä, jotka uhraavat omaa vapaa-aikaansa ja älyään ihan pyyteettä tuntemattomien ihmisten eteen. Olen todella kiitollinen kaikista kommenteista ja taatusti taas yhtä pykälää viisaampi.
Ja Pekka, autotallin suhteen on varmasti parannettavaa. Kiitos vinkeistä! :)
-
Meneekö esim. tiskikoneelle lämmin vesi mlp:n tekemänä, toki uudet vehkeet ei paljon vettä käytä, mutta jonkinlaista kulutuslisää kuitenkin(kokonaissähköä kyllä säästyy)?
Joku jo kyselikin sitä käyttöveden kierrätystä? Oliko sellainen käytössä, kun en vastausta huomannut?
-
Joo taitaa olla pahisi irti ja lompakko levällään, kun nämä kullanmurut ehtivät murrosikään... ;)
Jos ei ehdi jäätyä ennen.... ;)
Se jääty sillon kun Lordi voitti euroviisut. Sen takia tulee vähän kylmempää maakierrosta tähän aikaan vuodesta. :D
-
Meneekö esim. tiskikoneelle lämmin vesi mlp:n tekemänä, toki uudet vehkeet ei paljon vettä käytä, mutta jonkinlaista kulutuslisää kuitenkin(kokonaissähköä kyllä säästyy)?
Joku jo kyselikin sitä käyttöveden kierrätystä? Oliko sellainen käytössä, kun en vastausta huomannut?
Tiskikone käyttää kylmää vettä. Ja käyttövesi ei kierrä.
-
Joo taitaa olla pahisi irti ja lompakko levällään, kun nämä kullanmurut ehtivät murrosikään... ;)
Jos ei ehdi jäätyä ennen.... ;)
Se jääty sillon kun Lordi voitti euroviisut. Sen takia tulee vähän kylmempää maakierrosta tähän aikaan vuodesta. :D
;D
-
(12-13.12.2010) 48h vastustesti on nyt suoritettu ja tuloksia:
ensimmäisen 24h aikana sähköä kului 142kwh.
Seuraavien 24h aikana sähköä kului 148kwh.
(14.12.2010) Nyt takana taas maalämpöä tämä edeltävä vrk ja sähköä kulutti 84kwh. Pakkasta on tosiaan pidellyt sen -10´C verran.
Näiden mitattujen kulutusten perusteella lämpöpumppu on säästänyt n 58-64kwh/vrk jos ulkolämpötila on ollut sama (-10C).
keisari kyy Lähetetty: Tänään - 22:36:07
Meneekö esim. tiskikoneelle lämmin vesi mlp:n tekemänä, toki uudet vehkeet ei paljon vettä käytä, mutta jonkinlaista kulutuslisää kuitenkin(kokonaissähköä kyllä säästyy)?
Tuo tosiaan kannattaa tarkistaa ja jos tiskikone on lämminvesiliitännällä nyt niin se kannattaa vaihtaa kylmävesiliitännälle niin kevenee lämpöpumpun kuormitus.
Useissa tiskikonehanoissa on mahdollista vaihtaa kylmä/lämminvesi liitäntä suoraan hanasta eikä putkiliitäntöjä tarvitse muuttaa.
Kylmävesiliitännällä tiskikone lämmittää varsinaisen pesun ja viimeisen huuhtelun veden,lämminvesiliitännällä kaikki pesu-ja huuhteluvesi on lämmintä.
edit:Jaana ehtikin vastata että tiskikone on kylmävesiliitännällä
-
(12-13.12.2010) 48h vastustesti on nyt suoritettu ja tuloksia:
ensimmäisen 24h aikana sähköä kului 142kwh.
Seuraavien 24h aikana sähköä kului 148kwh.
(14.12.2010) Nyt takana taas maalämpöä tämä edeltävä vrk ja sähköä kulutti 84kwh. Pakkasta on tosiaan pidellyt sen -10´C verran.
Eli tuosta voisi arvioida COP:n olevan luokkaa 1.75 (mikäli ulkolämpö oli sama -10 molemmissa mittauksissa).
Vaikuttaisi siis että pumppu kyllä tuottaa sitä "ilmaista" energiaakin mutta koska vastukset tulee mukaan peliin jo hyvinkin pienellä pakkasella niin COP on matala. Täällähän on moneen kertaan jo laskettu että Jaanan talon tehontarve näissä noin 10 asteen pakkasissa on luokkaa 6kw-8kw ja siihen ei tuo pumppu kykene ilman vastuksia.
-
Yhteenvetoa tähänastisesta:
- Lämpöpumppu toimii oikein, mutta on liian pieni nykyiselle talolle, mistä syystä toimii vähän vajaan kahden hyötysuhteella.
- Talon energian kulutus on jopa kolminkertainen uusiin lattialämmitystaloihin verrattuna.
- Energiankulutus on samaa suuruusluokkaa kuin 1970-luvun alun tyypillisessä täystiilitalossa.
Mitä pitäisi vielä tehdä?
- Talon lämpöeristyksien tarkastus lämpökameralla
- Ilmastoinnin (huippuimuri?) virtausmäärän tarkistus
- Veden kulutuksen kartoitus
- Paljonko normaalit päivittäiset suihkussa käynnit vie vettä (vesimittari)?
- Mitä muita suurempia päivittäisiä lämpimän veden kulutuksia on?
- Eihän putkistossa vain ole vuotoja? Pyöriikö vesimittari vaikka ei ole veden käyttöä?
- Muuta?
- Pumpun vaihto suurempaan ja kaivon syventäminen ei poista itse ongelmaa, vähentää vain vastustunteja ja siten myös hieman kokonaiskulutusta.
ATS
-
Toistan: menoveden lämpötila alaspäin lisäämällä pattereiden lämmönluovutusta. Lisäski tarkistaisin kuinka tuon lattilämmitysosan toteutus on tehty.
Nythän tuo pumppu paukuttaa rajoittajaa vastaan, huutaen vastusta apuun. Menoveden saaminen johonkin 35-40 asteeseen toisi pumpusta lisää tehoa varmaan 500-1000W.
Puhallinkonvektori tai vastaava.
-
Jaanalle!!!
Uskalla avata se pumppusi kansi ja kääntää ne kaivon ja alakierron pumput asentoon kolme. Voisitko kirjata ylös ne asennot asentajan jäljiltä niin voisimme verrata.
Samoin patterikierron pumppu täysille.
Missä sulla on lämpökäyrä nyt?
Pekka
-
Tulin pitkästä aikaa kurkkaamaan foorumia ja tuli pari kysymystä mieleen Jaanalle:
1. Onko talossa patteritermostaatit, ja ovatko pattereiden linjasäätöventtiilit (ne patterin alareunassa olevat) täysin auki?
2. Onko patterikierron kiertopumppu täydellä teholla?
3. Lämpiävätkö kaikki patterit koko alaltaan, reunasta reunaan?
4. Ovatko mutapussit eli patteri- ja keruupiirin kiertojen siivilät puhtaat?
5. Mitkä ovat IVT:n perussäädöt eii lämpökäyrän säädön numero ja lisäyksen numero?
6. Onko patterikierron paluulämpötilan anturi oikealla kohdallaan? Jos kyseessä IVT:n oma tasaussäiliö johdon pitäisi olla säiliön kannen keskellä olevassa putkessa noin säiliön puolivälissä.
7. Onko talossa aina riittänyt lämmintä?
8. Onko pesutiloissa vesikiertoinen lattialämmitys ja onko sille oma säätö?
9. Onko Sinulla pumpun manuaali ja oletko lukenut sen kannesta kanteen läpi?
10. Onko pumpun asentanut liike valtuutettu IVT:n huoltoliike?
Pelkään pahoin että pumppu on säädetty asennettaessa aivan liian korkealle lämpökäyrälle. IVT mittaa pattereilta TULEVAN veden lämpötilaa ja yleensä öljylämmityksissä mitattiin MENEVÄN veden lämpöä. Joten jos on siirretty vanha käyrä suoraan maalämpöpumpulle ollaan pahasti pielessä.
Tällöin pumppu yrittää koko ajan tuottaa kuumempaa vettä kuin mihin se on suunniteltu ja säästöt katoavat taivaan tuuliin.
-
Oletko seurannut tuon käyttöveden osuutta kokonaiskulutuksessa? IVT:n konehan näyttää kyllä kuinka paljon pumppu on tunteja ottanut ja kuinka paljon käyttöveden tekoon on mennyt.
Hyvin yleinen ja takuun piiriin kuuluva ongelmahan näissä koneissa on tuo vaihtoventtiilin jumittaminen.
Pistä privaviestiä niin saat numeron mistä pitäisi neuvoja löytyä.
Tosin olen kyllä sitä mieltä että tuo teidän mitoitus lipsuu aika vahvasti osatehon puolelle, ainakin jos tuo 3000 litran vuotuinen öljynkulutus pitää paikkansa. Itselläni oli ennen sama pumppu 140 metrin aktiivisyvyydellä olevalla kaivolla. Koko vuoden sähkönkulutus taloussähköineen oli 12272 kWh. Tosin meillä vain kolmihenkinen perhe ilman lemmikkejä vettä läträämässä... :)
-
Jaanalle!!!
Uskalla avata se pumppusi kansi ja kääntää ne kaivon ja alakierron pumput asentoon kolme. Voisitko kirjata ylös ne asennot asentajan jäljiltä niin voisimme verrata.
Samoin patterikierron pumppu täysille.
Missä sulla on lämpökäyrä nyt?
Pekka
Joulukiireitä, joulukiireitä... en ole ehtinyt hetkeen aikaan pumppua murehtimaankaan. Olen nyt työmaalla, joten annan sulle lämpökäyriä heti kun pääsen niitä taas rauhassa kotiin ihmettelemään.
-
Tulin pitkästä aikaa kurkkaamaan foorumia ja tuli pari kysymystä mieleen Jaanalle:
1. Onko talossa patteritermostaatit, ja ovatko pattereiden linjasäätöventtiilit (ne patterin alareunassa olevat) täysin auki?
Kaikki ovat auki.
2. Onko patterikierron kiertopumppu täydellä teholla?
Kyllä.
3. Lämpiävätkö kaikki patterit koko alaltaan, reunasta reunaan?
Viimeksi kun kokeilin, niin kyllä.
4. Ovatko mutapussit eli patteri- ja keruupiirin kiertojen siivilät puhtaat?
Jaahas... siivilöitä en ole tarkistanut.
5. Mitkä ovat IVT:n perussäädöt eii lämpökäyrän säädön numero ja lisäyksen numero?
Tarkistan, kunhan pääsen työmaalta kotiin.
6. Onko patterikierron paluulämpötilan anturi oikealla kohdallaan? Jos kyseessä IVT:n oma tasaussäiliö johdon pitäisi olla säiliön kannen keskellä olevassa putkessa noin säiliön puolivälissä.
Tarkistan tämänkin jahka pääsen kotiin.
7. Onko talossa aina riittänyt lämmintä?
Kyllä. Toisinaan kovimmilla pakkasilla lämpö saattaa tipahtaa hetkellisesti sinne 18, joka tietysti tuntuu heti viileämmältä.
8. Onko pesutiloissa vesikiertoinen lattialämmitys ja onko sille oma säätö?
Kyllä ja kyllä.
9. Onko Sinulla pumpun manuaali ja oletko lukenut sen kannesta kanteen läpi?
Manuaali löytyy. En ole lukenut kannesta kanteen. Teen sen jahka lapset lähtevät kouluun ja saan hetken omille ajatuksille (mikä on noin 3 vuoden kuluttua ;)). Olen lukenut manuaalia tarpeen mukaan.
10. Onko pumpun asentanut liike valtuutettu IVT:n huoltoliike?
Kyllä. Pumpun asentaneet kaverit hävisivät pannarista sanomatta edes näkemiin. Kyselimme käyttöön-otto-opastusta myöhemmin puhelimitse. Lähinnä itse-opiskelulla mennään ja siksi tälläkin foorumilla sitkeästi roikutaan.
Pelkään pahoin että pumppu on säädetty asennettaessa aivan liian korkealle lämpökäyrälle. IVT mittaa pattereilta TULEVAN veden lämpötilaa ja yleensä öljylämmityksissä mitattiin MENEVÄN veden lämpöä. Joten jos on siirretty vanha käyrä suoraan maalämpöpumpulle ollaan pahasti pielessä.
Tällöin pumppu yrittää koko ajan tuottaa kuumempaa vettä kuin mihin se on suunniteltu ja säästöt katoavat taivaan tuuliin.
Ok. Hyvä tietää tämäkin.
-
Katsotko vielä kompressorin lämpötilan (GT6) kun se on ollut käynnissä hyvän aikaa. Tämä kertoo vähän osviittaa siitä onko kone kunnossa.
Osatehokoneenhan pitäisi hurista jatkuvasti pakkaspäivinä ja kompressorin kaasun lämmön olla satasen kieppeillä tai yli.
-
kompressorin kaasun lämmön olla satasen kieppeillä tai yli.
Eikai tuo tieto ole sitä MUTU:a :o
C7 ssa ei ole koskaan mennyt yli 80 asteen vaikka pumppu on käyn 4 vrk yhteen soittoon.
-
kompressorin kaasun lämmön olla satasen kieppeillä tai yli.
Eikai tuo tieto ole sitä MUTU:a :o
C7 ssa ei ole koskaan mennyt yli 80 asteen vaikka pumppu on käyn 4 vrk yhteen soittoon.
Ainakin meillä se meni eilen 103,5 asteeseen C9:ssä. Ei ole tosin laitteen mittareita tarkisteltu.
-
Meilläkin IVT C7 pumppu käynyt jo 6 päivää lähes tauotta ja ottaa välillä sähköä mukaan, silti kompuran lämpö +69C - +71C! Lämpö nousee neillä yli +90c Käyttövettä lämmittäessä! Onkos meilläkin nyt kompura rikki, kun se ei ole noussut koskaan tuota korkeammalle?
-
C7 ssa ei ole koskaan mennyt yli 80 asteen vaikka pumppu on käyn 4 vrk yhteen soittoon.
Sinulla ei taida mitään monitorointiohjelmaa käytössä, vaan olet katsellut noita arvoja koneesta suoraan silloin tällöin? Minua ainakin mietityttäisi jos kaasu käyttövettä tehdessä ei koskaan kävisi yli 80 asteen.
http://picasaweb.google.com/kkuukkeli/Kaivo?authkey=Gv1sRgCO3Gqc7M64-llQE#5554730709032961442
edit lisätty linkki
-
Eipä se taida yli 90 asteen mennä vaikka kuinka vahtaa. Lämmityspulella ei yli 80 astetta.
Enkä voi ainakaan tuosta omasta koneestani sanoa ettei se toimisi.
Patteripuolella kompura voi tosin käydäkin kuumempana kuin LL.
Pekka
-
Heräsihän täällä kinkun vierestä joku.
Tunnustan että minulla omakohtaista kokemusta vain 11 kW HT-pumpusta vanhassa patteritalossa.
Täällä Savossa kun oli reilut 30 pakkasta aattoiltana ja porukka kävi saunassa kaasun lämpö nousi 104 asteeseen. Käytiin suihkussa vuorotellen joten pelkällä maalämmöllä vielä pärjättiin vaikka kone kävikin melkein vuorokauden yhtä soittoa. Samalla tuli varmistetuksi että laite on varmasti täystehokone...
Olisi mukava kuulla mihin kompuran lämmöt asettuvat pienemmissä pumpuissa patteritaloissa, saisi Jaanakin vertailukohtaa.
-
C7 ssa ei ole koskaan mennyt yli 80 asteen vaikka pumppu on käyn 4 vrk yhteen soittoon.
Sinulla ei taida mitään monitorointiohjelmaa käytössä, vaan olet katsellut noita arvoja koneesta suoraan silloin tällöin? Minua ainakin mietityttäisi jos kaasu käyttövettä tehdessä ei koskaan kävisi yli 80 asteen.
http://picasaweb.google.com/kkuukkeli/Kaivo?authkey=Gv1sRgCO3Gqc7M64-llQE#5554730709032961442
edit lisätty linkki
Tapanani ei ole päästää sammakoita suustani.
Tässä sinulle käppyrää. näätkö jossain kohtaa yli 80 asteen???
http://www.saunalahti.fi/sundanic/Kompuranlammot.jpg
Omani ei tee näet kuumaa vettä kuin 46 asteeseen asti koska erillinen KV:n varajaa primaa sen 65:een ja tappaa mahd. legionnellan. Säästää kompuraa huomattavasti.
Tuo varajaa jäi ed asukkaalta. Eikä ole kuuma KV (250L +160L) vielä loppunut.
12 henk on parhaimmillaan käynyt peräjälkeen saunassa ja mitään saunanappeja ei tarvi painella. ;D
ps. Husdatan softa ollut vuodesta 2006.
-
Omani ei tee näet kuumaa vettä kuin 46 asteeseen asti koska erillinen KV:n varajaa primaa sen 65:een ja tappaa mahd. legionnellan. Säästää kompuraa huomattavasti.
Ok, tuo sitten selittääkin. Oletko laskeskellut paljonko tuo erillinen säiliö haukkaa sähköä vuodessa, ei vissiin hirveitä?
-
C9:n käyttöoppaassa sivulla 20 sanotaan G6-lukemasta: "Käytön aikana lämpötila vaihtelee välillä 70 - 125 astetta".
Sata astetta tai yli taitaa olla varsinkin alitehoisilla pumpuilla aika usein esiintyvä lukema.
-
Ok, tuo sitten selittääkin. Oletko laskeskellut paljonko tuo erillinen säiliö haukkaa sähköä vuodessa, ei vissiin hirveitä?[/quote]
Ei mitään hajua, mutta kai joku sen osaa laskea paljonko tuon 20 astetta nostaminen maksaa.
Putkari sanoi että hyötyyn nähden kulutus on minimaallinen , se on tietysti makuasia. Kuuma vesi ei ole talosta loppunut onhan tuo varalla jos vaikka pumppu hajoaa niin ei tartte naama pestä kylmällä vedellä.
Kallioniemi: En ole lukenut käyttöohjetta 6 vuoen aikan kuin pari kertaa ja silloinki kun otin tuon Kv lämmityksen pois klo 0-6 ajalta.
joten tais päästä sammakko suusta TAAS... :-[
-
Ok, tuo sitten selittääkin. Oletko laskeskellut paljonko tuo erillinen säiliö haukkaa sähköä vuodessa, ei vissiin hirveitä?
Ei mitään hajua, mutta kai joku sen osaa laskea paljonko tuon 20 astetta nostaminen maksaa.
Putkari sanoi että hyötyyn nähden kulutus on minimaallinen , se on tietysti makuasia. Kuuma vesi ei ole talosta loppunut onhan tuo varalla jos vaikka pumppu hajoaa niin ei tartte naama pestä kylmällä vedellä.
Jos käytät esim. 30m3 65C kuumaa vettä vuodessa, saat siitä n. 50m3 suihkulämmintä vettä ( 136 l/vrk).
Lisälämmitys vie vuodessa
- Sähköä 665 kWh ja maksaa
- n. 80 E
Paljonko on paljon??? On täällä pienemmistäkin asioista kiistelty verisesti :)
ATS
-
"Käytön aikana lämpötila vaihtelee välillä 70 - 125 astetta".
Sata astetta tai yli taitaa olla varsinkin alitehoisilla pumpuilla aika usein esiintyvä lukema.[/quote]
En ihan usko usko tuohon alitehopumppuasiaan?
Seurasin meillä X11 kuumakaasulämpötiloja aaton -30 pykälän pakkasella, kun lämpimän veden kulutusta oli melkoisesti normaalia enemmän keittiössä ja saunassa.
Patteritkin tarvitsivat oman lisänsä päästäkseen käyttöveden lämmityksen jäkeen tavoitearvoonsa.
Kuumakaasulämpötila T6 oli välillä 112 astetta, max on 120, ja kompuran kierrokset olivat 98 Hz, max on 99 Hz. Ilmeisesti pumppu halusi tuottaa mahdollisimman nopeasti tarvittavan lämpötilan patterikiertoon ja käyttöveteen palatakseen sitten "huilikierroksille" n. 50-65 Hz.
Sähkön vuorokausikulutus oli 23.12. 47 kWh, ulkona -26, aattona 64 kWh, ulkona -30 ja 25.12. 57 kWh, ulkona -20. Keruuliuoksen lämpötila meno -4,3 ja paluu +0,5.
Tänään kun pakkanen lauhtui -12 asteeseen, vaikka tuuleekin reippaasti, on kierrokset enää noin 39 Hz, kuumakaasu T6 76 astetta ja maameno -3,5 ja paluu +0,8.
Tämä on normaalitilanne. Arvot tietysti vaihtelevat tarvittavan lämmön tuoton mukaan.
-
"Tässä sinulle käppyrää. näätkö jossain kohtaa yli 80 asteen???
http://www.saunalahti.fi/sundanic/Kompuranlammot.jpg"
Totta kai kompuran lämmöt pysyvät viileinä kun sisälämpötilakin näkyy olevan -48 astetta.
[smiley=grin.gif]
Sorry, mutta oli ihan pakko.....
Tässä nyt kuitenkin on kyse patterilämmityksen ongelmista, joten alkaa mennä pahasti off-topicin puolelle.
-
Jep...pahasti on karahdettu sivuraiteelle alkuperäisestä Jaanan talon ongelmien ratkomisyrityksestä. Palataanpa ruotuun.
Mistä muuten koukkasit -48 asteen sisälämpötilan?
-
http://www.saunalahti.fi/sundanic/Kompuranlammot.jpg
Husdatan kaaviokuva näkyy käyrän takaa, siitä bongasin.
Ilmeisesti Raidilla ei ole huoneanturi käytössä.
-
Taas kävi näin.
Jaana, joka on osoittautunut varmuudella naiseksi herättää meidän herrasmiesten kiinnostuksen vedättää meitä kuin pässiä narussa. Nyt me täällä kinastelemme keskenämme kun Jaana on hävinnyt hissukseen takavasemmalle. :)
Pekka
-
http://www.saunalahti.fi/sundanic/Kompuranlammot.jpg
Husdatan kaaviokuva näkyy käyrän takaa, siitä bongasin.
Ilmeisesti Raidilla ei ole huoneanturi käytössä.
BINGO!
-
No niin arvon herrasmiehet. Täällä sitä miesväki pohtii pumppuja, ku hameväki lämmittää pottulooraa ja laittaa tilliä sillipedin päälle! :D
Sitä ois joulut juhlittu ja taas keittiöjakkara raahattu pannariin tutulle paikalleen pumpun eteen ;)
Joku kyseli lämpökäyrän ja lisäyksen numeroa. Oliskohan kysessä nämä luvut: Lämpökäyrä lisäys 5,0 Hienosäätö 4,4
Kompressorin lämpötila GT6 95,5 ´C
Nyt taitaa vihdoin lähteä se reklamaatiokin kirjallisesti eteenpäin. Katsotaan mitä vastaavat. Jos muu ei olisikaan selvää, niin se on, ettei pumppu toimi luvatulla tavalla.
-
Kysynpä Jaanalta jotain mitä onkin jo kysytty. Eli se lattilämmitys, vastasit aiemmassa että sille on oma säätö. Mitä tarkalleen ottaen tarkoitit, eli minkälainen oma säätö?
Löytyykö IVT:stä oma ohjaus tuolle? Eli: vasemmanpuoleista painiketta tarpeeksi pitkä painallus kunnes näytössä näkyy Access = ASIAKAS 2, sitten mene valikkoon, ja vaikka kohdasta 1 selaa löydätkö Shutti lisää / väh ja shunttik. hienosäätö -kohdat? Tai kohdasta 3 (Kaikki lämpötilat), löydätkö shunttipiirin lämpötilat?
Eli onhan tuolle lattilämmitykselle oma ohjaus? Eikä niin että lammialämmityksessä kiertää patteripiirin vesi "suoraan" ja sitä kuristetaan vain termostaatilla tms...?
Tuo selvinnee kyllä myös jos tutkii ihan putkitusta mikä menee lattilämmityspiirille. Sen shunttauksen siinä välissä kyllä huomaa ja näkee. Ja tuon että IVT:ssä on oma ohjaus tuolle näkee esim. yllä kuvatusti...
EDIT: Unohtui: ja kun/jos nuo shuttikohdat lämpö-valikosta löytyvät, missä arvoissa ne ovat? Ja mitä ovat lämpötilat shunttipiirissa (kohta 3) vs. esim. lämpötilat patteripiirissä?
-
Onko tähän hommaan tullut selvyyttä? Millaiset sisälämpötilat on? Mitä tapahtuu kun lämpökäyrän asettaa tehdasasetukselle? Tais olla 4.0 ja hieno 0...? Laskeeko sisälämpö huomattavasti?
-
Voisitko Jaana antaa vähän väliaikatietoja???
-
Hei vaan kaikille maalämmön ystäville -pitkästä aikaa!
Väliaikatietoja meinasin antaa, kun jotain konkreettista tapahtuu, mutta taitaa mennä siihen vielä tovi.
Sen verran positiivista on tapahtunut, että maahantuojan edustaja on käynyt torpassamme tutkimassa järjestelmäämme. Erittäin asiallinen kaveri kävi systeemin läpi ja totesi sen olevan alimitoitettu tähän taloon. Ongelma on nyt se, että jälleenmyyjä, joka pumpun meille myi ja asensi, ei ole lainkaan yhteistyöhaluinen.
Reklamaatio on laitettu menemään ja vastausaikakin mennyt umpeen jo aikapäiviä sitten. Kuluttaja-asiamies on ottanut yhteyttä kyseiseen firmaan, mutta siellä eivät ole asiastamme kiinnostuneita, eivätkä vastaa asiamiehen viesteihin.
Asia on valvottanut perhettämme jo hyvän aikaa ja emme voi muuta kuin kehoittaa ihmisiä harkitsemaan ja laskemaan kaksi kertaa maalämpöön vaihtaessanne ja etenkin jälleenmyyjiä arvioidessanne.
Aurinkoisia (ja edullisia) pakkaspäiviä kaikille!
-Jaana
-
Hei vaan kaikille maalämmön ystäville -pitkästä aikaa!
Hienoa, että olet vielä hengissä, minä luulin jo sinun paleltuneen mökkiisi.
ATS
-
Yleensä sitä jälleenmyyjää alkaa kiinnostamaan saman tien kun laitat sen NIMEN näkyville. Se olisi pitänyt laittaa jo ekaan viestiin.
Tätä viestiketjua on avattu yli 11000 kertaa...
-
Piti oikein rekisteröityä jäseneksi että pääsee kommentoimaan...
Meillä Raisiossa 200 m2 ja nelihenkinen perhe, kulutus oheisilla laitteilla noin 10000 kwh vuodessa kaksi viimeistä talvea (kylmät talvet)
IVT HT Plus E 7
300 litran käyttövesivaraajalla
100 litran puskurilla
ja kaivolla syvyyttä vain 115 metriä !
Pumppu käy vuodessa noin 4000 tuntia ja lisäenergia 300 tuntia
Öljynkulutus 3000 litraa ennen maalämpöä.
Näyttäisi pyörivän myös muilla OSAtehopumpun omaavilla nuo lukemat meidän vastaavissa.
Jaanalla näytti pumppu ja lisäenergia käyvän tuplatunnit vastaavassa ajassa...
Itsekin olen miettinyt että olisiko kannattanut ottaa yhtä kokoa isompi pumppu ja porata syvempi reikä, mutta vuotuinen lisäenergia maksaa noin 300 euroa vuodessa. Jos tehokkaammalla laitteella saisi lisäenergian pudotettua puoleen niin kauanko joutuisin maksamaan 150 eurolla per vuosi isompaa pumppua ja syvempää kaivoa ???
Nopeasti ajatellen taitaa laitteeni olla aika optimaalinen ?
Jaanalle tsemppiä taisteluun jälleenmyyjää vastaan ! Ei muuta kuin kaupan purku -)
-
Tuo jos keskimääräinen lisäenergia on 4 kWh/h eli 300 x 4 on 1200kWh = x 12s ~150€ /vuosi. Sanotaan että 10 vuotta jos lisä hinta olis ollut 1500€ ja silloinkin olis jääkausi varmaa alkamasa jos olis 10 putkeen yhtä kylmiä talvia. Nythän on ollut kylmin talvi 50 vuoteen.
Itse laskin ihan saman lailla aikoinaan ja enkä yhtää harmittele
vaikka onkin näitä -20 pakkasia. Toista viikkoa pumppu käyny putkeensa. Pätkäkäynti mitä se on?? Kiva tasaine hiljainen hyrinä. :)
-
ja meillä 300 neliötä vanha väljä kivitalo öljyä mennyt normitalvena
n 5000l.viime keväänä asennettu maalämpö ja nyt mennyt sähköä
17000 kw eli taitaa tulla säästöä vaikka aiemmin epäilin
ja onhan ollut poikkeuksellisen kylmä talvi.
-
Nopeasti ajatellen taitaa laitteeni olla aika optimaalinen ?
Kun ajattelet vähän hitaammin niin tajuat että se on aika kaukana optimaalisesta (jos ajattelee siis ostajan, eikä myyjän kannalta).
-
Nopeasti ajatellen taitaa laitteeni olla aika optimaalinen ?
Kun ajattelet vähän hitaammin niin tajuat että se on aika kaukana optimaalisesta (jos ajattelee siis ostajan, eikä myyjän kannalta).
Tällä foorumilla kannata tuoda omia mielipiteitä esille mikäli et ole maalämpöpumppujen spesialisti ja jos et sattumalta omista tietyn tyypistä pumppua.
Jos ole omasta mieletäsi tyytyväinen ostokseesi, ole hiljaa, täällä se lytätään maan rakoon alta aika yksikön, (ja vielä nopemmin mikäli se sattuu olemaan osatehopumppu).
onhan tämä ihan hieno kattella, pätkäkäyntiä parhaimmillaan. Ei varmaa lopu teho koskaan.
http://www.elisanet.fi/sailor/trend.jpg
-
Yhdyn Raidin mielipiteeseen.
Johtunee kyllä siitä että aktiiveilla on suomipumput ja meillä vähemmän asiantuntijoilla svedupelle lämmittimet.
Taidankin pistää pystyyn tilastoinnin noista vioista joita on ilmennyt eri pumppumerkeillä.
Ihmettelen vieläkin kyllä tuota Jaanan 3000 litran öljynkulutusta ennen pumpun asennusta noilla pumpun käyntitunneilla. Oliko ilmoitetut kulutukset öljyaikaan paikkaansa pitäviä?
Yksin asuva mummo talossaan on aivan eri asia kuin perhe lemmikkeineen.
Tiedätkö Jaana talosi edellisten asukkaiden historiasta mitään?
-
Tällä foorumilla kannata tuoda omia mielipiteitä esille mikäli et ole maalämpöpumppujen spesialisti ja jos et sattumalta omista tietyn tyypistä pumppua.
Jos ole omasta mieletäsi tyytyväinen ostokseesi, ole hiljaa, täällä se lytätään maan rakoon alta aika yksikön, (ja vielä nopemmin mikäli se sattuu olemaan osatehopumppu).
onhan tämä ihan hieno kattella, pätkäkäyntiä parhaimmillaan. Ei varmaa lopu teho koskaan.
Muahmuah... ja kaikki saatu uppoamaan yhteen ja samaan viestiin: neuvo ettei parane haukkuu...ja perään haukut...
-
Piti oikein rekisteröityä jäseneksi että pääsee kommentoimaan...
Meillä Raisiossa 200 m2 ja nelihenkinen perhe, kulutus oheisilla laitteilla noin 10000 kwh vuodessa kaksi viimeistä talvea (kylmät talvet)
IVT HT Plus E 7
300 litran käyttövesivaraajalla
100 litran puskurilla
ja kaivolla syvyyttä vain 115 metriä !
Pumppu käy vuodessa noin 4000 tuntia ja lisäenergia 300 tuntia
Öljynkulutus 3000 litraa ennen maalämpöä.
Näyttäisi pyörivän myös muilla OSAtehopumpun omaavilla nuo lukemat meidän vastaavissa.
Jaanalla näytti pumppu ja lisäenergia käyvän tuplatunnit vastaavassa ajassa...
Itsekin olen miettinyt että olisiko kannattanut ottaa yhtä kokoa isompi pumppu ja porata syvempi reikä, mutta vuotuinen lisäenergia maksaa noin 300 euroa vuodessa. Jos tehokkaammalla laitteella saisi lisäenergian pudotettua puoleen niin kauanko joutuisin maksamaan 150 eurolla per vuosi isompaa pumppua ja syvempää kaivoa ???
Nopeasti ajatellen taitaa laitteeni olla aika optimaalinen ?
Jaanalle tsemppiä taisteluun jälleenmyyjää vastaan ! Ei muuta kuin kaupan purku -)
Mitä on muuten kaivon lämmöt...?
Täällä varmaankin aikalailla kivenheiton päässä: 200m2/20v Patteritalo/2400öL vaihtui 6750kWh/MLP lämmitykseen (ka. 2009+2010), kaivo 156m ja alin tulo kaivosta +0,5ºC, kokonaissähkö ka.=13800kwh/vuosi.
-
Mitä on muuten kaivon lämmöt...?
Täällä varmaankin aikalailla kivenheiton päässä: 200m2/20v Patteritalo/2400öL vaihtui 6750kWh/MLP lämmitykseen (ka. 2009+2010), kaivo 156m ja alin tulo kaivosta +0,5ºC, kokonaissähkö ka.=13800kwh/vuosi.
Mitoitin tuota sun pumppua ja 2,4tL kulutusta 85% hyötysuht+norm. käyttöveden kulutuksella. Antoi 8kW pumpulla, tuolla kaivolla vuosikulutus ennusteen 6764kWh :)
-
Oisko Jaanan talossa kuitenkin myös tuolla patteriverkoston mitoituksella jotakin tekemistä asian kanssa. Aikaisemmasta viestistä katsoin, että -7 asteessa sähkövastuksella menovesi pyrki +53 asteeseen. Meillä 50-luvun öljylämmitystalossa säätö on menovedelle +52 astetta -20 ulkolämpötilassa. Menovesi on nyt +40 ja ulkona -6 astetta. Pumppu ei siis pysty tuottamaan tarpeeksi lämmintä vettä ilman sähkövastusta kun on pakkasta vähänkin. Tilanne vaan huononeen pakkasen noustessa.
-
Oisko Jaanan talossa kuitenkin myös tuolla patteriverkoston mitoituksella jotakin tekemistä asian kanssa. Aikaisemmasta viestistä katsoin, että -7 asteessa sähkövastuksella menovesi pyrki +53 asteeseen. Meillä 50-luvun öljylämmitystalossa säätö on menovedelle +52 astetta -20 ulkolämpötilassa. Menovesi on nyt +40 ja ulkona -6 astetta. Pumppu ei siis pysty tuottamaan tarpeeksi lämmintä vettä ilman sähkövastusta kun on pakkasta vähänkin. Tilanne vaan huononeen pakkasen noustessa.
Juu tuo on syy numero 1 tai 2...ei siinä pumppu pysty osallistumaan talkoisiin kun sähkö tekee työt edestä vege.
-
Joku epäili tuota 3000L vuotuista öljynkulutusta, ihan niin kuin mekin ensitöiksemme. Olin yhteydessä talon edelliseen omistajaan ja kyselin kulutuksia pidemmältä ajanjaksolta. Edellisessä perheessä 4 henkeä myöskin. Antoivat tietoa, että öljynkulutus on ollut 2800-3500 vuodessa vaihdellen hiukan lutrailun ja paukkupakkasten mukaan.
Soitin myös öljyntoimittajia läpi ja pyysin tietoja siitä, minkälaisia määriä ja milloin on tilattu, pari edellistä perhettä ovat kuitenkin tilanneet öljynsä aina samasta puljusta. Tilastot kertoivat, että joskus menneinä vuosina on käväisty lähellä 4000 L vuotuisia kulutuksia, mutta pääsääntöisesti siinä kolmen tonnin paremmalla puolella on pyöritty.
Patteriverkon mitoitusta olemme myös murehtineet. Olohuoneessakin on nämä tyypilliset(, taloudelliset ;)) ja niin ihanat isot ikkunat ja ikkunoiden alla matalat patterit. En tiedä hyödyttäisikö kuinka paljon vaihtaa/lisätä paremmin lämpöä luovuttaviin, koska nythän kiertävä vesi tosiaan paukuttaa ihan kiitettävissä lämmöissä.
Maahantuoja on edelleen ihana. Jälleenmyyjän kanssa vielä ihmetellään. Toivottavasti olemme viisaampia ensiviikolla.
Onneksi paukkupakkaset alkaa hellittää, jotta tarkenemme taas paremmin :) Sisällä ja ulkona 8-).
Kiitos taas kaikille kantaaottaneille! :)
-
Loppujen lopuksi kyse on siitä että öljylämmityskäyttöön tarkoitetut patterit on mitoitettu antamaan sopiva lämpöteho 60-70 asteisella kiertovedellä.
Öljykattila kun toimii paremmin kuumempana.Maalämpökone taas parhaiten35 asteen lämpötilassa.
Maalämpökoneella kiertoveden lämpö jää pakosti 50 asteen paikkeille ja tuonkin lämpötilan kehittäminen huonontaa MLP:n hyötysuhdetta.
Tästä maksaa lisähintaa jokainen patteritaloon maalämpökoneen hankkinut,meitä on paljon ja lisää tulee kokoajan kasvava joukko kun energiahinta nousee.
Olen tässä hienokseltaan ihmetellyt kun ei yhdelläkään maalämpökoneita tai pattereita valmistavalla yrityksellä ole tullut oivallusta että kehittäisi maalämpökoneelle sopivan matalalämpöpatterin.
Sellaisen joka sopisi vakio levypatterin putkiin mutta antaisi vaikkapa 4X suuremman lämpötehon kuin nuo öljylämmityspatterit.
Teknisesti ei pitäisi olla erityisen vaikea tuollaisen rakentaminen.
Enemmän vain konvektiopinta-alaa patteria kohti,luulisi jokaisen levytyökeskuksen alla olevassa romiksessa riittävästi pellinpaloja tuohon löytyvän.Saattaisi vielä saada paremman hinnankin kuin Kuusakoskelta
Mutta sitä ihmettä odotellessa patteritalojen lämpöpumput vinkuu lauhdutuspaineet maksimissa ja lisävastukset punaisina että saa riittävän kuumaa kiertovettä noihin öljylämmityksen lämpötiloille mitoitettuihin pattereihin.
Muutamat lämpöpumppuvalmistajat mainostaa esitteissään että pumppu tuottaa jopa 65 asteista kiertovettä.Kyllä tuohon kehitystyöhön intressiä tuntuu piisaavan mutta kukahan noista huomaisi että asunnossa riittäisi 20-22 astetta sisälämpötilaksi.Ja että sen saavuttamiseksi riittäisi jos pattereista siirtyisi huoneilmaan riittävä lämpömäärä jo 35 asteisella kiertovedellä .Mutta kun ei ole niitä matalalämpöpattereita.On vaan nämä reilu satavuotta sitten kehitetyt patteriversiot. ;)
-
KIrjoitin tuohon "Saneeraus maalämmölle" osioon patterivertailua, miten pattereiden suhteen voitaisiin päästä matalalämpöön. Eihän se mahdoton ole, jos lähtötilanteessa patterit on yksi- tai kaksilevyiset. C33 on kova sana. Lisäksi on olemassa jo neljälevyisiä konvektorimalleja. Eräs tunnettu patterivalmistajahan on alkanut mainostaa matalalämpöpattereja. Itse mallistoon ei ole tainnut tulla mitään muutoksia ;). Se on sitten haasteellinen se ison ikkunan alla oleva matala patteri, jos on jo alunperinkin monilevyinen. Sellaiset oli meilläkin edellisessä talossa.
-
Tällä foorumilla kannata tuoda omia mielipiteitä esille mikäli et ole maalämpöpumppujen spesialisti ja jos et sattumalta omista tietyn tyypistä pumppua.
Jos ole omasta mieletäsi tyytyväinen ostokseesi, ole hiljaa, täällä se lytätään maan rakoon alta aika yksikön, (ja vielä nopemmin mikäli se sattuu olemaan osatehopumppu).
Jos kysyjä luulee että alamittainen reikä ja kuumottava lisävastus on "optimaalinen" tilanne, niin siihenkö ei saa sanoa että EI OLE?
Eipä ole yllätys että IVT:n Suomen edustus alimitoittaa ja huijaa asiakkaitaan myös maalämpöpuolella. Mutta hyvä että kelpaa, mutta ei se optimaalinen ole (eikä sitä ole omanikaan). Eiköhän jätetä *askan jauhaminen ihan IVT:lle itselleen.
-
Tällä foorumilla kannata tuoda omia mielipiteitä esille mikäli et ole maalämpöpumppujen spesialisti ja jos et sattumalta omista tietyn tyypistä pumppua.
Jos ole omasta mieletäsi tyytyväinen ostokseesi, ole hiljaa, täällä se lytätään maan rakoon alta aika yksikön, (ja vielä nopemmin mikäli se sattuu olemaan osatehopumppu).
Jos kysyjä luulee että alamittainen reikä ja kuumottava lisävastus on "optimaalinen" tilanne, niin siihenkö ei saa sanoa että EI OLE?
Eipä ole yllätys että IVT:n Suomen edustus alimitoittaa ja huijaa asiakkaitaan myös maalämpöpuolella. Mutta hyvä että kelpaa, mutta ei se optimaalinen ole (eikä sitä ole omanikaan). Eiköhän jätetä *askan jauhaminen ihan IVT:lle itselleen.
Kerros viiisaana kumpi kusettaa enemmän se kuka myy ylimitoitetun reiän ja pumpun 25k€ vai sekö joka myy 15k€ pumpun ja reiän joka ei nyt ihan ole mitoitettu vuosisadan kylmimpiin talviin ja joutuu käyttämään lisävastusta muutamina talvina laiteen eliniän aikana.
Ps. v.2004. Meille LÄ:tarjosi V15 pumppua 600m ja Thermia 12kw myös 580m kierrolla. Nämä olisivat olleet 30-50% ylimitoitettuja.
hinnat samassa suhteessa.
Eli ihan samanlailla kusetetaan.
-
Kerros viiisaana kumpi kusettaa enemmän se kuka myy ylimitoitetun reiän ja pumpun 25k€ vai sekö joka myy 15k€ pumpun ja reiän joka ei nyt ihan ole mitoitettu vuosisadan kylmimpiin talviin ja joutuu käyttämään lisävastusta muutamina talvina laiteen eliniän aikana.
Ps. v.2004. Meille LÄ:tarjosi V15 pumppua 600m ja Thermia 12kw myös 580m kierrolla. Nämä olisivat olleet 30-50% ylimitoitettuja.
hinnat samassa suhteessa.
Eli ihan samanlailla kusetetaan.
Ihan itse halusin aikoinaan V15 mallin ja 20m syvemmän reiän. V10 ja 200m täällä tarjottiin. Syvempi reikä maksoi tingattuna jotain 300 euroa enemmän ja pumppu jotain 800-1000 euroa enemmän kuin tarjottu pienempi malli.
Yritti minullekkin joku tarjota jotain alitehoista järjestelmää, jonka ansiosta olisin joutunut maksamaan joka kuukausi toista kymppiä enemmän Vattenfallille suuremmasta 3x35A sähköliittymästä. Nykyään 15.22€/kk.
Olisi siitä tullut alimitoitukselle hintaa. Kymmenen vuotta nykyhinnalla = 1826 euroa
Kusetettu tai ei niin tällä mennään...turha kuitenkaan esittää että 115m kaivo olisi jotenkin optimimitoitettu 200m2 kämppään, joka taitaa olla vielä puskurivaraajasta päätellen patterikohde. Kun sen kaivon lämpötila laskee tasaisesti ainakin ekat 5 vuotta, niin katsotaan nyt pari vuotta vielä eteenpäin kuinka vehkeet pelittää.
Jos 200 euroa menee lisäsähköön vuodessa (vs. kompuralla tuotettu), niin minusta se tarkoittaa saneerauskohteessa (kotitalousvähennys) yhtä kuin 10-15 metriä lisää kaivon syvyyttä per vuosi. Mieluummin satsaisin siihen, kuin sähköyhtiölle?
Ei nämä maailmaa kaatavia asioita ole, muttta josko tästäkin käden väännöstä olisi sitten jollekkin apuja pumpun valintaan?
peace :-*
-
Pakko ihan kirjautua foorumiin ja "ääneen" ihmetellä, miten ihmiset valittavat maalämpöpumpun merkistä riippumatta samoista asioista. (esim. 18E Danfossin puolella)
Kannattaisi ensin laittaa perusasiat kuntoon ennen kuin ruvetaan pumppuja syyttämään.
Talon tiiveyttä parantamalla ja kunnollisilla pattereilla (poislukien kellari vesikiertoinen lattial.) oma 50-luvun rintamamiestalo (n. 160 m2) lämpiää kyllä 700-800e vuodessa. 50 asteista vettä kiertoon lähtee vasta 25-30 asteen pakkasilla.
Ei ferrarinkaan moottorista iloa ole, jos alusta on ladan.
-
Ei ferrarinkaan moottorista iloa ole, jos alusta on ladan.
No tässä tapauksessa on kyllä taidettu myydä Lada Ferrarin kuorissa >:(
-
jos tosiaan pysytään näissä autovertauksissa niin Jaanalle on kyllä myyty v8 hummerin kulutuksen omaavaan ja tehon vaativaan taloon 1.6 ladan moottori ja vielä "hyvällä" hinnalla siis myyjän vinkkelistä.
Ei muuuta ku kaupanpurku tai vähintään reilu hyvitys jolla sitten vaihtaa tiivimmät ja U- arvoltaan paremmat ikkunat (ainakin ne isot) ja tehokkaammat patterit taloon.
-
Hei vaan kaikille!
Onko sinulla Jaana ollut kuuman käyttöveden riittävyyden kanssa pahasti ongelmia, jos ei haitaksi asti niin...Voiko tuosta IVT:stä ottaa ainakin kesänajaksi lisävastukset pois päältä? Itselläni ei ole IVT:tä, niin en tiedä? Tuolla saisi ainakin kesältä ”turhat” lisävastustunnit pois. Omalla pumpullani jos käyttöveden kulutus on hetkellisesti todella suurta, niin säiliöiden lämmöt voivat kuopasta, mutta suihkuhanan päässä se ei tunnu. Ja kompuralla toipuessa se COP on kuitenkin parempi (lisävastukset on kytkettynä vain jos ollaan pitkään poissa kotoa). Vastaavasti pystyykö käyttövesisäiliön lämpöä laskea alemmas lämmityskaudellakin ilman että vastukset menevät päälle? Ne viimeiset lämmitettävät asteet menevät todella huonolla COP:lla ja samalla myös pumpun kokonaisteho alkaa laskea. Lämpöja laskiessa saavutettaisiin parempi COP, parempi kokonaisteho ja lisäksi lyhyempi käyttöveden lämmitysjakso, kun vettä ei tarvitse lämmittää niin kuumaksi. Nämä kaikki mahdollistaisivat sen, että tunteja jää talon lämmitykseen enemmän. IVT:hän priorisoi tuon kuuman käyttöveden. Kompuran COP, teho ja tuottohan ovat tietysti tiettyyn rajaan asti parempia talon lämmöntuottoon valjastettuna, kunnes pattereihin alkaa mennä kuumempaa vettä kuin käyttövesi. Eli kun "pakollinen" käyttövesi on saatu lämmitettyä pois alta, niin pumpun COP, teho ja tuotto paranevat. Vastaavati myös käyttövesisäiliön jäähtyminen ulospäin on pienempää jos sen lämpötila on lähempänä lämmitysvaraajan lämpötilaa. Nämä keinot voisivat vähentää lisävastustunteja kun ollaan lähellä pumpun maksimituottoa.
Varsinaista pumpun toiminta-/ohjauslogiikkaa en tuosta käyttöohjeesta muutaman minuutin selailulla löytänyt...
-
MOI.
Itsellä tuo c7 toimii niin että kv hystereesi kannattaa laittaa ainakin 8c eroksi. Tehdasasennus on 5c. Lähtee vielä tuollakin turhan herkästi lämmittämään käyttövettä. Vaippa jäähtyy aika nopeasti kun tulee säiliöön kylmää vettä. Vaihtoventtiili hyppää isommilla eroilla luonnollisesti vähemmän.
Alkaa vaikuttamaan Jaanan tapauksessa kun joku on aina hanassa kiinni. :)
Toinen asia mikä mättää on tuo kv:n pois kytkentä.
Ei siis voi tehdä kuin yhden katkaisun per päivä. Tosin jokaiselle päivälle voi tehdä oman säädön, mutta ihan hyvin voisi olla enemmän säätömahiksia tuossa rego 600 ohjelmassa.
Voisiko tuon päivittää uudempaan versioon?
-
Missä mennään tällä hetkellä?
-
Missä mennään tällä hetkellä?
Tod.näk. mennyt hermot maalämpöön ja siirtynyt klapilämmitykseen kun ei ole helmikuun jälkeen näkynyt.
-
Kukkurukuu kaikille! :o
Täällä ollaan taas -kaikkien näiden vuosien jälkeen!
Ajattelin kertoa perheemme kuulumisia, kun jäi vähän kesken tuo tarina silloin muinoin ja ilmeisen kiinnostuneita tuntuvat ihmiset olevan -ainakin lukijoita on riittänyt!
Perhettämme kohtasi odottamaton onni keväällä 2011, kun ennen niin yhteistyöhaluton maalämpöpumppufirma halusikin yllättäen tulla vaihtamaan pumppumme tehokkaampaan. Pannuhuoneeseemme muutti ivt C7, joka on siitä päivästä hyrissyt moitteetta. Sähkön kulutus oli ensimmäisenä vuonna pumpun osalta 9060kwh.
Viimeinen kommenttikin pitää osin paikkansa, koska olohuoneeseemme muutti tänä kesänä varaava tulisija, joka auttelee pumppua pahimpien pakkasten ylitse.
Pahin tuntuisi olevan takana ja ukkokin on vielä saman katon alla ;)
Vieläkin mieltäni lämmittää kaikki nämä viestit, joita silloin pahimman vitu**ksen aikaan sain kaikilta teiltä maalämmön ystäviltä!
Nyt vaan odottelemaan niitä paukkupakkasia! Hyväntuulista syksyä kaikille!
-Jaana
-
Nyt vaan odottelemaan niitä paukkupakkasia! Hyväntuulista syksyä kaikille!
-Jaana
Viime talvena paukkupakkasia ei juuri ollutkaan, mikä osaltaan varmasti auttoi uutta pumppua pääsemään vähän helpommalla.
Hyvä että edes jonkinlaista vastaa tulemista toimittajan puolelta. Reilusti osatehoisella järjestelmällä pienikin tehon lisäys voi tuoda ihan hyvät säästöt mikäli patteriverkosto ei vaadi liian kuuma vettä.
Kannattaa selvittää missä ulkolämpötilassa nykyinen pumppu alkaa käyttämään vastusta ja sen mukaan suunnitella takan lämmitystä. Lisäksi kannattaa vähän laskeskella kumpi on halvempaa, puiden polttaminen vai vastuksen käyttäminen. Polttopuuta on niin monenlaista ja monen hintaista.
-
Sähkön kulutus oli ensimmäisenä vuonna pumpun osalta 9060kwh.
Jaana, mikä suhde tuossa pumpun energian kulutuksessa meni käyttöveden tuottamiseen?
Kiva kun palasit :)