Maalämpöfoorumi
Maalämmön suunnittelu => Mitoitus omakotitalot ja pienet kohteet => Aiheen aloitti: tomas110 - 21.05.21 - klo:11:28
-
-Rakennuksen sijainti Suomen kartalla: Vaasa
-Rakentamisvuosi: 1944, rinnetalo
-Rakennuksen aikaisempi lämmity vuosikulutus (kaukolämpö): ~2019 34MWh Alin: -23,1 °C Keskilämpötila: 5,4 °C Ylin: 29,9 °C, 2020 27.3MWh Alin: -11,6 °C Keskilämpötila: 7,1 °C Ylin: 31,0 °C
-Patterilämmitys vai lattialämmitys: OKT Patterilämmitys 210 m2 (20-21c), OKT kellari Vesikiertoinen lattialämmitys 70 m2 (18-19c), AT Patterilämmitys 42 m2 (14-15c)
-Ilmanvaihto: painovoimainen
-Lämmitettävän rakennuksen ulkomitat: OKT 14x8 m, AT 7 x 6m
-Ulkoseinien lämpöeristeen materiaali ja paksuus: hirsi 150mm, Mineraalivilla 75mm
-Ulkoseinän kokonaispaksuus: 275mm
-Kerrosten lukumäärä: 3
-Lämpimien tilojen neliömäärät kerroksittain: Yläkerta 100 m2, alakerta 110 m2, kellari 70m2, AT 42m2
-Huonekorkeudet: yläkerta 2400mm, alakerta 2500mm, kellari 2100mm
-Alapohjan laatu: maanvarainen, eristyspaksu en tiedä
-Yläpohjan lämpöeristeen materiaali ja paksuus: Alkuperäinen kuivikekutteri 150mm, lisäeristys 450mm puhallusekovilla
-Ikkunat: 1+2-lasiset puurunko, ikkunapinta-ala ~40m2
-Onko muita lämmitettäviä tiloja: ei
- Teho 10-13kW/h jos ulkolämpötila -20-22C
- Menovesi ~68C jos -20 ulkona (3 x patterilämmitys piirit kaikki 15mm PEX (Untitled1.jpg)+ lattialämmitys 4 piirit kaikki 15mm PEX)
- Ongelma jos MLP/VILP jos menovesi 45-55 kuin ulkolämpötila on -20C ja 15mm PEX patteri putket (virtaus liian korkea?)? Ajatuksena on vaihtaa jotkin patterit C11/C20 C22:ksi.
-
Onko autotalli osa kellarikerrosta, vai onko se erillinen rakennus?
Jos on erillinen rakennus, mikä on lämmönsiirtokanaalin pituus?
-
AT erillinen rakennus ja pituus noin 9-10m yksi suunta
-
Tervetuloa mukaan foorumille!
Koetin tehdä laskelman ja liitin siitä tulosteen omaan viestiisi (https://www.maalampofoorumi.fi/index.php?action=dlattach;topic=10130.0;attach=14407).
Jos laskelman lähtötiedoissa on virheellisyyksiä, kerro niistä ja korjaan ne. Korjaaminen on helppoa.
Laskelmassa olevan lämpöpumpun antoteho 14,5 kW (= lämmitysteho),
pitää katsoa pumpun valmistajan tiedoista B0 W50 tai B0 W55 olosuhteissa (http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=5629.msg67769#msg67769).
B0 W35 olosuhteissa ilmoitettu lämmitysteho on isompi ja se saavutetaan vain lattialämmityksellä eikä päde patterilämmityksellä.
Jos kohteessa on vain osaksikin patterilämmitys, on mitoitus tehtävä patterilämmityksen mukaisesti.
Tässä laskelman tulos tiivistettynä:
Talo ”tomas110” VAASA (Pohjanmaa)
VUOTUINEN LÄMMITYSTARVE: PATTERILÄMMITYS - COP -laskennassa 44 °C - menovesi lämpötila max 54 °C
LÄMMITYSTARVE ILMAN LÄMMINTÄ KÄYTTÖVETTÄ - MUT = -27 °C
- Kellari 1944: Lattialämmitys, 18,5°C, 70 m2, 147 m3: 2,55 kW 7 534 kWh
- Keskikerros 1944: Patterilämmitys, 20,5°C, 110 m2, 275 m3: 4,49 kW 10 715 kWh
- Talon yläkerta 1944: Patterilämmitys, 20,5°C, 100 m2, 240 m3: 4,08 kW 9 759 kWh
- Autotalli 1944: Patterilämmitys, 14,5°C, 42 m2, 97 m3: 2,73 kW 4 460 kWh
- Lämmönsiirtokanaali CALPEX1 DUO 25+25/91, +35°C, 10 m: 0,05 kW 418 kWh
RAKENNUKSEN LÄMPÖHÄVIÖT YHTEENSÄ 13,90 kW 32 887 kWh
• Kiinteistö, 322 m2, 759 m3 3,7 COP 13,42 kW 32 887 kWh
- Lämmin käyttövesi, varaajatilavuus 0,178 m3 / 50 °C 2,6 COP 1,15 kW 4 800 kWh
- Yhteensä 3,5 SCOP 14,6 kW 37 687 kWh
- Vähennetään taloussähkön lämmitysvaikutus -2 776 kWh 1,07 kW 34 911 kWh
- Ei huomioitu mitään lisälämmitysmuotoja 0 kWh 0,00 kW 34 911 kWh
- Maalämmöllä tuotetaan 14,50 kW 34 911 kWh
- Sähkövastuksella tuotettavaksi jää 0 kWh
Yhteensä 322 m2 108 kWh/m2 3,5 SCOP 14,5 kW 34 911 kWh
• Tarvittava lämmityslaitteen lämmitysteho 14,6 kW
- Valitun lämmityslaitteen lämmitysteho, ( Optimiteho ) 14,5 kW
- Valitun lämpöpumpun teho riittää saakka -27 °C
- Maasta kerätään ( 3,5 COP) 10,5 kW 24 859 kWh
- Sähkölaitokselta tulee pumpun käyttösähköä 10 052 kWh
- Ostosähköä yhteensä (pumpun käyttösähkö + vastuslämmitystä 0 kWh) 10 052 kWh
- Ei ole ilmanvaihdon jälkilämmitystä sähköllä! 0 kWh
• Tarvitaan 244 m lämpökaivo. Kaivon yläosassa 4 m vedetöntä ja 6 m maaporausta. Poraussyvyys 244 m
- Kaivoon tarvittavan keräimen pituus 2 x 244 metriä. Putkea kaivossa yhteensä 488 m
- Liitäntä pumpulta kaivolle. Välimatka = 10 m. (Painehäviö 13,9 kPa) 2 kpl PE40x3.7 20 m
Kaivon aktiivisyvyydellä tarkoitetaan sitä kaivon syvyyttä, jossa keruuputkisto on aina veden ympäröimänä.
• Alla keruupiirin painehäviö sileäseinämäisille keräinputkille virtauksella 0,74 l/s = 44,4 l/min = 2664 l/h:
- Kaivo, painehäviö 0,74 l/s virtaus PE40*2.4 putkilla, ΔT = 3,5 K. Liitäntäputkitus mukana. Volyymi 511 litraa 172 kPa = Kelvoton
- Kaivo, painehäviö 0,74 l/s virtaus PE45*2.6 putkilla, ΔT = 3,5 K. Liitäntäputkitus mukana. Volyymi 645 litraa 99 kPa = Kelvoton
- Kaivo, painehäviö 0,74 l/s virtaus PE50*2.8 putkilla, ΔT = 3,5 K. Liitäntäputkitus mukana. Volyymi 796 litraa 61 kPa = Välttävä
- Kaivo, painehäviö 0,74 l/s virtaus PE50*2.5 GeoDuo pariputki, ΔT = 3,5 K. Liitäntä mukana. Volyymi 817 litraa 58 kPa = Ok?
Tai:
- Vaakakeruupiiri, kostea savi, 585 metriä = 2 x 300 m PE40x3.7 SINIRAITA. Upotussyvyys vähintään 1 m 46 kPa = 0,46 bar
...
Energiakaivoon tarvitaan 50 millinen keräin.
Keruupiirin piirin painehäviö nousee aika suureksi 50 milliselläkin keräimellä ison pumpputehon ja syvän kaivon takia, siksi olisi aiheellista hankkia invertterityypinen maalämpökone. 10 - 11 kW lämmitystehoilla invertterikoneella pääsee keruun dT arvoissa vielä kolmeen asteeseen, joka on suositusarvo. 11 kW lämmitysteho riittänee talossanne -15 C pakkasille saakka.
...
Jos haluat, lähetän koko laskelman sinulle tavalliseen sähköpostiisi. Silloin voisit itse korjata virheelliset lähtötiedot.
Laskentaohjelman avaamiseen tarvitaan koneellesi ladattu ilmainen LibreOffice -toimisto-ohjelma (https://fi.libreoffice.org/).
Laskentapohja on myöskin ladattavissa täältä. (http://bergheat.ingalsuo.fi/)
Tämäkin mitoituslaskelma on vain suuntaa antava; ei ole mikään takuumitoitus.
Luotettavimman suunnittelun ja mitoituksen saat paikalliselta alan ammattisuunnittelijalta.
-
Kiitos ja mukava iltaa! :)
-
Laitoin laskelman sähköpostiisi..