Maalämpöfoorumi
Tekniset kysymykset => Maaviileä, jäähdytys ja ilmanvaihto => Aiheen aloitti: koslas - 18.05.21 - klo:22:52
-
Hei
Pikainen kysymys. Meille asennettu Thermia calibra johon viilennys Grand vari 100. Asentaja sanonut sähkömiehelle näin "Lisäksi tarvitaan maalämpöpumpun sisällä olevan liuospumpun ohjaus päälle samalla kun ulkoinen liuospumppu lähtee päälle. Maalämpöpumpussa on liitäntä paikka josta saadaan ohjaus otettua potentiaalivapaalla releella."
Kysymys kuuluu, pyöriikö tässä nyt sitten kaksi pumppua ja onko kytkentä tarkoituksen mukainen? Vai pitäisikö ulkoinen liuospumppu riittää?
-
Laita kytkentäkuva asennuksesta, niin helpompi hahmottaa. Jos järkevästi tehty ja tarpeeksi tehokas ulkoinen pumppu niin ei tarvitse MLP:n sisäistä pumppua avukseen.
-
Pumppu kytketty samana putkeen. Ilmeisesti maahan palaava, kun siinä paisuntasäiliö. Ohessa kuvat. Ja nuo putket siis lähtee pumpusta konverterille.
Pumppuna LJ-pumppu Altech
CPA 180-4m
https://ibb.co/FgGRFCR
https://ibb.co/nBXgW1n
-
Joku teknisempi voi vahvistaa/korjata, mutta tuo pumppu taitaa olla turhan tehoton tähän käyttöön. Yleensä kait 6-8 m nostokorkeudella olevia pumppuja näihin laitellaan. Siksi MLP:n sisäistä pumppua halutaan nyt sulla avuksi joka on vähän hölmö ratkaisu kun yhdelläkin pumpulla homma hoituisi..
Kannattaa muuten varmistaa vaikka itse katsomalla, että tuossa lähtöjen välissä on takaisku ettei litku pääse kiertämään hullunkiertoa konvektorissa. Mulle putkari kertoi, että on se takaisku siellä, mutta onneksi tsekkasin kun eihän se siellä ollut.
Muuten näyttää olevan oikein asennettu.
-
Grand varin ohjauksen huoltovalikosta pitäisi nähdä konvektorin meno ja paluulämmöt. Kokeile tipauttaa pumpun pumppu pois ja vertaa lukemia.
Meillä oli myös pumpun pumppu käynnissä mutta tipautin sen pois kun tuplasi koko viilennyksen energiankulutuksen. Hyvin pyörii neste pelkällä konvektorin pumpulla. Kaivo on tosin vain 130m.
-
Vielä en pääse huoltovalikkoja näpräämään, kun ei ole sähkökytkennät valmiit. Takaiskuventtiili tossa on ja nuoli osoittaa vasemmalle? Poispäin kaivosta. Onko tämä nyt oikein?
-
Piirrä tuo kytkentä, noista valokuvista in vähän huono hahmottaa mikä on mikäkin.
Paisunta-astia on yleensä keruulta tulevassa linjassa liuospumpun imupuolella.
ATS
-
Kuvasta näyttää myös täyttö/ilmausyhteet olevan siinä linjassa mistä konvektorin putket lähtee, eli kyseessä lienee kuitenkin kaivolta tuleva linja. Takaisku on silloin oikein päin ja hyvä että se löytyi.
-
Jotakuinkin näin se siis menee. Ensi viikolla olisi tarkoitus tehdä sähköt, joka pitäisi siis releen kautta laittaa erikseen maalämpöpumpulle sekä erilliselle pumpulle.
-
Onhan konvertterin luona putkiston korkeimmassa kohdassa ilmaus?
Koska erillinen pumppu on konvertterilta poistuvassa linjassa, tulee konvertteripiiristä saada ilmat hyvin pois jotta kierto lähtee toimimaan.
Parempi paikka pumpulle olisi ollut konvertterille menevässä linjassa.
ATS
-
Joku teknisempi voi vahvistaa/korjata, mutta tuo pumppu taitaa olla turhan tehoton tähän käyttöön. Yleensä kait 6-8 m nostokorkeudella olevia pumppuja näihin laitellaan. Siksi MLP:n sisäistä pumppua halutaan nyt sulla avuksi joka on vähän hölmö ratkaisu kun yhdelläkin pumpulla homma hoituisi..
Riippuu tehontarpeesta ja lämpötilaerosta. Yleensä jäähdytykseen riittää selvästi pienempi virtaama kuin lämmityksen maksimi. Painehäviö kasvaa virtauksen toisessa potenssissa eli 50% virtaamalla painehäviö 1/4. Tuon puolikkaan virtaaman saa jo sillä 4 m tuottavalla pumpulla tyypillisesti.
Jäähdytykseen tuskin kaipaa yhtä suurta tehoa kuin lämmitykseen ja dT:kin voi olla suurempi ellei kaivo tule varsin lämpimäksi. Usein siis 50% virtaama tai alempikin riittää hyvin.
-
Itsellä ei konvektoria ole, mutta jossakin keskusteluissa on päädytty toimivaan lopputulokseen laittamalla litkun virtaus konvektoriin suureksi jolloin konvektorin puhallus voi olla pienemmällä, viilennysteho on silloin riittävä ilman häiritsevää puhallinmelua.
-
Kahden pumpun käyttö taitaa olla kustannuskysymys - pieni pumppu avittamaan on edullisin vaihtoehto hankkia. Itse hieman vierastan ajatusta hinta edellä menemistä mutta iso pumppu maksaa... toki noita saa torista aika edullisesti mutta kaupaliset toimijat harvoin torista mitään ostavat. Itse maksoin puolitoista sataa Wilon 7m pumpusta.
Mitä tulee tarvittavaan viilennystehoon niin ilman tilavuuvirta on se rajoittava tekijä... litkupumppun saa vaihdettua isomaksi mutta puhalluksella on rajansa. Ilman pienllä tilavuuviralla osa energiasta menee kondensin poistoon ja iso tilavuuvirta on häiritsevää. Jos konvektorista laittaa nupit kaakkoon niin painehäviö voi olla merkittävä, vaikkapa 40 kPa @ 700l/h.
Maaviileässä on yllätävän paljon ongelmia enkä ole juurikaan törmännyt esim. litkupiirin virtausmittauksiin. paljonko sinne konvektorille litkua siirtyy. Pumpujen ja putkien mitoituksessa tuntuu olevan iso haitari.
-
Mitä tulee tarvittavaan viilennystehoon niin ilman tilavuuvirta on se rajoittava tekijä
Periaatteessa voisi toki olla noin, mutta käytännössä konvektoreiden puhaltimista saa aikaan niin suuren ilmavirran, että rajoittavaksi tekijäksi muodostuu lämmön siirtyminen lamellien välissä kulkevasta ilmasta lamelleihin. Tämä on tilanne, jos puhallinnopeuden (ja oletuksena myös ilmavirtauksen) kaksinkertaistaminen pudiottaa ilman jäähtymän puoleen. Jos ilma on alun perinkin jäähtynyt vain muutaman asteen, ei ilmavirran kaksinkertaistuminen välttämättä vaikuta juurikaan siirtyvään lämpötehoon. Sen sijaan riittävä vesivirta on tarpeen, jotta lamellipatteri kylmenee kauttaaltaan mahdollisimman kylmäksi. Vesivirtauksen on oltava käytännössä erittäin suuri, jotta vesivirta aiheuttaisi havaittavaa melua (olettaen, että muu putkisto on muovia), kun taas ilmavirta on tyypillisesti huomattava melun lähde. Suuri vesivirta ja pieni ilmavirta on käytännössä miellyttävä kompromissi ja aivan siedettävä tehionkin kannalta, ellei konvektorin puhaltaman ilman lämpötila ala olla kylmempää kuin maaliuoksen ja huoneen ilman lämpötilojen keskiarvo, jolloin jäähdytystehokin alkaa selvästi jo laskea.
Oma kokemukseni on, että muoviputkilla toteutettu maaliuosta kierrättävä konvektoriverkko on hämmästyttävän hiljainen (väittäisin, että jokseenkin äänetön) verrattuna samalla paine-erolla toimivaan vesikiertoiseen rautaputkilla toteutettuun lämmitysradiaattoriverkkoon, vaikka jälkimmäistä vielä kuristettaisiin voimakkaasti säätöventtiileillä (mikä hiljentää radiaattoreita merkittävästi).
-
Kokeilin tuossa huvikseni pikaista mittausta ilman lämpöpumpun kiertovesipumppua ja sen kanssa.
Konvektori siis Grand Vari 70 ja kierovesipumppu Grundfoss Alpha1 25-40. Molempia ajelin täydellä teholla jolloin konvektori ottaa 48W ja pumppu 22W.
Sisään meni 7C neste ja ulos 10,1C neste.
Sitten laitoin lämpöpumpun kiertopumpun myös päälle (Nibe 1126 pumppu) jolloin vähän ajan kuluttua sisään meni 6,9C neste ja ulos 9,6C neste.
Vaikuttaisi siltä, että jos lämpöpumpun pumppu ei ole päällä, menee hieman kauemmin että neste alkaa kunnolla virrata piirissä.
Olen nyt päätynyt pitämään lämpöpumpun pumpun pois päältä koska parhaassakin tapauksessa se noin tuplaa jäähdytyksen energiankulutuksen eikä juurikaan tuo lisähyötyä siihen.