Maalämpöfoorumi

Maalämmön suunnittelu => Mitoitus omakotitalot ja pienet kohteet => Aiheen aloitti: TM1976 - 22.03.21 - klo:16:48

Otsikko: MITOITUSLASKELMA 1970-luvun okt
Kirjoitti: TM1976 - 22.03.21 - klo:16:48
MITOITUSLASKELMA

- Rakennuksen sijainti: Säkylä
- Rakentamisvuosi: 1975
- Lämmitysöljyn kulutus ollut noin 2500 litraa
- Patterilämmitys
- Ilmanvaihto painovoimainen
- Lämmitettävän rakennuksen ulkomitat tai ulkoseinien yhteenlaskettu ulkopituus 85 m (L-mallinen talo)
- 1-kerroksinen talo
- Lämpimien tilojen neliömäärät noin 145 m2
- Huonekorkeus 2,48 m

Hyvä että löytyi tällainen foorumi. Öljylämmityksen vaihtaminen maalämpöön olisi suunnitelmissa.
Otsikko: Vs: MITOITUSLASKELMA 1970-luvun okt
Kirjoitti: tomppeli - 22.03.21 - klo:17:18
Tervetuloa mukaan foorumille!
Koetin tehdä laskelman ja liitin siitä tulosteen omaan viestiisi (https://www.maalampofoorumi.fi/index.php?action=dlattach;topic=10029.0;attach=13964).
Jos laskelman lähtötiedoissa on virheellisyyksiä, kerro niistä ja korjaan ne. Korjaaminen on helppoa.

Laskelmassa olevan lämpöpumpun antoteho 8,3 kW (= lämmitysteho),
pitää katsoa pumpun valmistajan tiedoista B0 W50 tai B0 W55 olosuhteissa (http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=5629.msg67769#msg67769).
B0 W35 olosuhteissa ilmoitettu lämmitysteho on isompi ja se saavutetaan vain lattialämmityksellä eikä päde patterilämmityksellä.
Jos kohteessa on vain osaksikin patterilämmitys, on mitoitus tehtävä patterilämmityksen mukaisesti.

Tässä laskelman tulos tiivistettynä:
Talo ”TM1976”   SÄKYLÄ   (Satakunta)
VUOTUINEN LÄMMITYSTARVE:  PATTERILÄMMITYS  -  COP -laskennassa 44 °C  -  menovesi lämpötila max 54 °C               
LÄMMITYSTARVE ILMAN LÄMMINTÄ KÄYTTÖVETTÄ  -  MUT = -26 °C               
- Kellari 1975: Patterilämmitys, 21°C, 145 m2, 360 m3:      7,57 kW   19 399 kWh

• Kiinteistö,  145 m2,  360 m3          3,7 COP   7,26 kW   19 399 kWh
- Lämmin käyttövesi,   varaajatilavuus   0,16 m3 / 50 °C   3,0 COP   1,00 kW   4 400 kWh
- Yhteensä         3,5 SCOP   8,3 kW   23 799 kWh
- Vähennetään taloussähkön lämmitysvaikutus   -1 360 kWh   0,47 kW   22 439 kWh
- Ei huomioitu mitään lisälämmitysmuotoja    0 kWh   0,00 kW   22 439 kWh
- Maalämmöllä tuotetaan            8,30 kW   22 439 kWh
- Sähkövastuksella tuotettavaksi jää      0 kWh
  Yhteensä  ( epävirallinen E luku = 124   Luokka = C )      22 439 kWh

Tarvittava lämmityslaitteen lämmitysteho   8,3 kW
- Valitun lämmityslaitteen lämmitysteho,  ( Optimiteho )   8,3 kW
 
- Valitun lämpöpumpun teho riittää saakka      -26 °C
- Maasta kerätään          ( 3,5 COP)   6,0 kW   16 056 kWh
- Sähkölaitokselta tulee pumpun käyttösähköä      6 383 kWh
- Ostosähköä yhteensä  (pumpun käyttösähkö + vastuslämmitystä  0 kWh)   6 383 kWh
- Ei ole ilmanvaihdon jälkilämmitystä  sähköllä!    0 kWh

Tarvitaan 168 m lämpökaivo.  Kaivon yläosassa 5 m vedetöntä ja 15 m maaporausta.   Poraussyvyys   168 m
- Kaivoon tarvittavan keräimen pituus 2 x 168 metriä.   Putkea kaivossa yhteensä   336 m 

- Liitäntä pumpulta kaivolle.  Välimatka = 10 m. (Painehäviö 4,7 kPa)   2 kpl   PE40x3.7   20 m
Kaivon aktiivisyvyydellä tarkoitetaan sitä kaivon syvyyttä, jossa keruuputkisto on aina veden ympäröimänä.

•  Alla keruupiirin painehäviö sileäseinämäisille keräinputkille virtauksella 0,45 l/s = 27 l/min = 1620 l/h:
- Kaivo, painehäviö 0,45 l/s virtaus PE40*2.4 putkilla, ΔT = 3,3 K. Liitäntäputket mukana. Volyymi 363 ltr   41 kPa = 0,41 bar
Tai:
- Vaakakeruupiiri, kostea savi, 353 metriä  = 2 x 200 m PE40x3.7  SINIRAITA. Upotussyvyys vähintään 0,9 m   15 kPa = 0,15 bar
...
Jos haluat, lähetän koko laskelman sinulle tavalliseen sähköpostiisi. Silloin voisit itse korjata virheelliset lähtötiedot.
Laskentaohjelman avaamiseen tarvitaan koneellesi ladattu ilmainen LibreOffice -toimisto-ohjelma (https://fi.libreoffice.org/).
Laskentapohja on myöskin ladattavissa täältä. (http://bergheat.ingalsuo.fi/)

Tämäkin mitoituslaskelma on vain suuntaa antava; ei ole mikään takuumitoitus.
Luotettavimman suunnittelun ja mitoituksen saat paikalliselta alan ammattisuunnittelijalta.
Otsikko: Vs: MITOITUSLASKELMA 1970-luvun okt
Kirjoitti: Kajakki - 22.03.21 - klo:19:08
Tästä mitoituspyynnöstä tulee mieleen 70 luku. Silloinhan oli tapana tehdä lämpöjohtolinjat lattian sisään ja niin että sokkelin vieressä kulki paluusta haaroitettu kevyesti eristetty putki jonka tehtävä oli lämmittää sokkeli. Miten ajattelette näiden virtauksien riittävän pattereille kun tämä ohitus on oikotie vedelle?
Otsikko: Vs: MITOITUSLASKELMA 1970-luvun okt
Kirjoitti: TM1976 - 23.03.21 - klo:08:56
Kiitokset laskelmasta!
Lämpökaivon kustannus niin suuri loppulaskussa että hyvä saada siitä ainakin tarpeeksi syvä.
Otsikko: Vs: MITOITUSLASKELMA 1970-luvun okt
Kirjoitti: aksutre - 23.03.21 - klo:12:05
Kiitokset laskelmasta!
Lämpökaivon kustannus niin suuri loppulaskussa että hyvä saada siitä ainakin tarpeeksi syvä.

Jos olet kaivossa huolissasi niin esim. 3-12kW tai 4-16kW invertteri pitää kaivoa asteen verran lämpöisempänä kuin on/off. Lisäksi jää varaajan häviöt ja on/off pumpun käyntijaksoista aiheutuvat häviöt pois, yhteensä 8% ja lämpimästä kaivosta vielä 3% lisää.
Tässä ruotsalaistutkimuksessa verrattu oikeita taloja, ei laboratoriomittauksia.

http://hpc2017.org/wp-content/uploads/2017/05/P.1.3.2-Evaluation-of-Two-Heat-Pump-Systems-in-Nearly-Zero-Energy-Buildings-NZEB.pdf
Otsikko: Vs: MITOITUSLASKELMA 1970-luvun okt
Kirjoitti: seppaant - 23.03.21 - klo:18:19
Lainaus
Jos olet kaivossa huolissasi niin esim. 3-12kW tai 4-16kW invertteri pitää kaivoa asteen verran lämpöisempänä kuin on/off. Lisäksi jää varaajan häviöt ja on/off pumpun käyntijaksoista aiheutuvat häviöt pois, yhteensä 8% ja lämpimästä kaivosta vielä 3% lisää.
Tässä ruotsalaistutkimuksessa verrattu oikeita taloja, ei laboratoriomittauksia.
Joku tolkku noissa pumppujen tehoalueissakin pitää olla.
Eikä tuo ruåttalaisten tutkimuskaan mitään rakettitiedettä ollut.

Aloittajan talo on samankokoinen ja samalta vuodelta kuin omani, öljyn kulutus on parisataa litraa vuodessa suurempi kuin minulla, sijaintini Itäinen Uusimaa.
"Tomppelin" laskelma antaa lähes samanlaisen tuloksen kuin oma järjestelmäni on.
Vuoden 2007 7,3 kW L-Ässän teho on riittänyt hyvin. Pisin yhtäjaksoinen käyntijakso on ollu n. 2 vrk ja tällöinkään ei sisälämpötila laskenut.

Oheinen kuva esittää, kuinka monta vuorokautta vuodessa (v 2019) taloni lämmönkulutus ollut eri tehoalueilla perustuen mittausten vrk keskiarvoihin.
Nähdään että 3-12 kW invertteri kävisi jatkuvaa käyntiä 122 vrk/v ja on-off käyntiä 243 vrk/v
Ja että          4-16 kW invertteri kävisi jatkuvaa käyntiä  21 vrk/v   ja on-of käyntiä 344 vrk/v

Jos valitsee liian suuritehoisen invertterin, niin silloin invertterien väitetyt hyvät ominaisuudet eivät tule esiin vaan kone käy suurimman osan ajastaan väitetyillä on-off koneiden huonoilla ominaisuuksilla.

ATS
Otsikko: Vs: MITOITUSLASKELMA 1970-luvun okt
Kirjoitti: aksutre - 23.03.21 - klo:19:30
Totta, ei liian isoa pumppua. Kaivon kannalta tuo 3-12 on hyvä, ottaa minimiteholla sen mitä kaivo noilla leveyspiireillä antaa ja kovillakaan pakkasilla ei tarvita vastusta.