Vanha kompakti-Nibe korvattiin erillisellä maalämpöpumpulla (1140-12kW) ja 500l käyttövesivaraajalla kHaato VLP500). Tässä varaajassa lämmitysvesi ajetaan kierukkaan noin 30cm yläreunasta ja kierukan paluu aivan alaosassa. Kuumavesi luonnollisesti otetaan aivan ylhäältä ja korvaava kylmä tulee aivan alas. Veden lämpö mitataan noin 30cm yläosasta.
Minkälaisilla asetuksilla varaajaa kannattaisi lämmittää. Äkkiseltään näytti siltä, että lämmityksen menon ja paluun erotus olisi n. 6c, kun pytyssä on 45c. Olen nyt säätänyt aloitusrajaksi 45c ja pysäytykseksi 52c.
Pitäiskö tilanne ymmärtää niin, että lämmityksen lopussa, kun anturissa 52c (samassa kohtaa kuin kierukan tulo), alaosassa on 6 astetta kylmempää eli 46c vai sekoittuuko varaaja niin tehokkaasti, että koko pytty on tasalämpöinen?
Kuinkahan paljon lämmityksen loppuvaiheessa on kierukan meno- ja paluulämpötilat? Aiheuttaako 52c pyynti liian suuren menolämpötilan? Ja mikä mahtaa olla pytyn yläosan lämpötila lämmityksen lopussa?
Millainen tilanne mahtaa olla juuri ennen lämmityksen alkua? Onko kerrostuma täysin lineaarista? Eli jos alaosaan tulee 6c asteista kunnan vettä ja noin 30cm yläreunasta on 45c. Pytyn korkeus on noin 200cm eli alaosan ja anturin etäisyys 170cm. Lineaarisella kerrostumisella laskisin ylhäällä olevan (45c-6c)/170cmx200cm=45.8c kuumempaa kuin alaosassa eli 51.8c.
Toimiiko varaaja ollenkaan ajatellulla tavalla? Nämä mitatkin on vain hattuvakioita.
Tässä old school - pumpussahan ei ole logitusmahdollisuutta, joten näitä lämpötila tietoja ei kovin pienellä työllä saa. Varmaan joku on tätä tutkinut, joten voisi vähän valaista minuakin.
Sinänsä systeemi tuntuu pelaavan hyvin, kun viimeisen vuorokauden aikana on tullut 2 kompressorikäynnistystä, lämmitystarvetra ei ollut. Vanhalla kompaktipumpulla tuli suunnilleen 10 käynnistystä vuorokaudessa käyttöveden tekemiseen.