Mitoituspyyntö Varsinais-Suomi

[Floki]

Tervehdys!

Kyllähän tuosta öljystä voisi luopua, joten onnistuisikohan näillä tiedoilla saada mitoitusta:

- Rakennuksen sijainti Suomen kartalla: Lieto

- Rakentamisvuosi: 1958, lisäosa 1970
 Talo sijaitsee jyrkässä rinteessä, joten kellaritilat ovat pohjois seinältään maan alla ja etelän puoli maan pinnalla.

- Jos tiedossa, rakennuksen aikaisempi lämmitysöljyn/sähkön kulutus:
Omakohtaista tietoa ei ole, kun kohde on vielä remontissa mutta edeltävien asukkaiden kirjanpidon mukaan öljyä kulunut 2300-2800 litraa vuosittain ja kaikki sähkö 8000kwh-10000kwh. Puun kulutuksesta takassa ei tietoa, mutta varmasti on poltettu. On myös saattanut olla ilppi lämmityksen apuna, jota ei nykyisellään enää ole. Nämä tiedot kaiketi 2 hlö kulutus ja nyt tulevia asukkaita ainakin 4. Taloa myös osittain kunnostetaan tälläerää joten eristykset tuskin ainakaan huononevat.

- Onko patterilämmitys vai lattialämmitys?
Tällä erää asuinkerroksessa ja kellarissa patterilämmitys paitsi pesutilat ja eteinen lattiakierrolla, sekä yläkerrassa sähköpatterit. Mutta tarkoitus muuttaa koko talo lattialämmitykseen tai jos ei kokonaan, niin ainakin matalalämpöpattereihin. Ehkä mitoitus molempiin?

- Ilmanvaihto: Enervent ltr-3 pyöriväkennoinen LTO, ilman jälkilämmitystä.

- Lämmitettävän rakennuksen ulkomitat tai ulkoseinien yhteenlaskettu ulkopituus:  54m

- Ulkoseinien lämpöeristeen materiaali ja paksuus, ulkoseinän kokonaispaksuus?
Kellari osittain pelkkä betoni 0,2m ja maan alla 0,2m Isodrän salaojittava eriste. Asuinkerroksen vanhan osan puolella 0,1m sahanpuru 0,05cm villa. Yläkerrassa 0,1m mineraalivilla. Lisäosassa 0,2m selluvilla (ennen ollut 0,15m lasivilla).

- Kerrosten lukumäärä (kellari, alakerta, yläkerta)?
 1,5 asuinkerrosta ja alla autotalli/harraste/kellaritilat ja keskikerroksessa 1 kerroksinen lisäosa

- Lämpimien tilojen neliömäärät kerroksittain (väliseiniä yms. ei lasketa pois)?
Kellari: 72m2, Keskikerros: 72m2 ja lisäosa 51m2 sekä yläkerran lattiapinta-ala: 72m2

- Huonekorkeudet kerroksittain?
 Kellari 2,2m,  Keskikerros 2,4m ja lisäosassa 2,6m, yläkerrassa: lappeen reunalla 0,8m ja keskellä 2,3m taitaa keskikorkeus olla 1,55m

- Alapohjan laatu:
Kellarissa betonilaatta, ei tietoa mitä alla. Asuinkerroksen ja kellarin välissä 0,3 - 0,4m sahanpuru. Lisäosassa puolet alasta on maanvarainen laatta jonka alla 0,3m EPS ( joka ollut aiemmin kaksoislaatta 0,1m EPS ja osittain kovavillalevy 0,4m) ja puolet alasta alapuolella lämmittämätön 1,5m matala kellaritila jonka päällä 0,3m EPS (ollut ennen 0,4m sahanpuru).

- Yläpohjan lämpöeristeen materiaali ja paksuus?
Yläkerran katon lappeet ovat ilmeisesti 0,1m uretaanilevyin eristetty sekä keskiosalta 0,4m mineraalivillalla. Lisäosan katto 0,4m selluvillalla (ennen 0,2m lasivilla).

- Millaiset ikkunat (2– vai 3 lasiset)? Onko ikkunoiden ala huomattavasti normaalia suurempi tai pienempi?
Vanhan talon puolella alkuperäiset 2-lasiset ajalleen tyypilliset ikkunat ja lisäosan puolella uudehkot lämpölaseilla, tosin melko isokokoiset.

- Onko muita lämmitettäviä tiloja, esim. autotalli? Onko rakennusten välillä lämmönsiirtokanaali ja kuinka pitkä?
 Toistaiseksi ei.

- Tilojen lämpötilat? (Esim. puolilämmin autotalli, jossa +12C lämpö.)
 Edelliset luultavasti pitäneet autotalli/kellari tiloja melko kylmillään mutta itse meinasin lämmittää niin, että kelpaa harrastella, ehkä +15 voisi riittää?

Tarvitseeko jotain lisätietoa?

[tomppeli]

Kellarikerroksen lämmittäminen +15 asteiseksi nostaa kohtalaisesti lämmitystarvetta, kun ulkoseinissä ei ole mitään eristettä, paitsi maanvastaisissa osissa.
Kellarilerroksen lattiassa ei vuonna 1958 käytety mitään lämpöeritsteitä, siksi lattialämmitys siellä olisi energiasyöppö; radiaattorit on kellarkerrokseen parempi ratkaisu.
Teen tähän laskelman huomenna.
Eiköhän noilla tiedoilla jotain saada aikaan.
Mitä tarkemmat ovat lähtötiedot, sitä tarkempi on lopputulos.

[Floki]

Näinhän se varmasti on. Ehkä sen kellariosaston voi mitoittaa kylmemmäksikin. Mikähän se lämpötila sitten olisi, että pysyy paikat kuivana. 12 astetta?
Kellariin ei kyllä sitä lattialämpöä laiteta ellei laattaa piikata pois ja eristetä eli saa olla toistaiseksi radiaattoreilla tai jollain puhallinpatterilla.
Se on lämmennyt tähän asti kolmella yksilehtisellä 150cm*60cm radiaattorilla ja öljypannun hukkalämmöllä.
Luultavasti joskus sokkelien ulkopinta kunnostetaan, niihin lisätään silloin ulkopintaan 10cm EPS eristerappaus, mutta tämä on tietysti vasta ajatustasolla.
Öljypannun poistossa sieltä tietysti vapautuisi hormi, johon voisi laittaa jonkun kaminan tilapäistä lisälämmitystä varten.
Vaikea miettiä lämmöntarvetta ja käyttöastetta, kun ei vielä tiedä paljonko siellä tulee/joutuu aikaa viettämään..

[tomppeli]

Tervetuloa mukaan foorumille!
Koetin tehdä laskelman ja liitin siitä tulosteen omaan viestiisi.
Jos laskelman lähtötiedoissa on virheellisyyksiä, kerro niistä ja korjaan ne. Korjaaminen on helppoa.

Laskelmassa olevan lämpöpumpun antoteho 12 kW (= lämmitysteho),
pitää katsoa pumpun valmistajan tiedoista B0 W50 tai B0 W55 olosuhteissa.
B0 W35 olosuhteissa ilmoitettu lämmitysteho on isompi ja se saavutetaan vain lattialämmityksellä eikä päde patterilämmityksellä.
Jos kohteessa on vain osaksikin patterilämmitys, on mitoitus tehtävä patterilämmityksen mukaisesti.

Tässä laskelman tulos tiivistettynä:
Talo ”Floki”   LIETO   (Varsinais-Suomi)
VUOTUINEN LÄMMITYSTARVE:  PATTERILÄMMITYS  -  COP -laskennassa 44 °C  -  menovesi lämpötila max 54 °C
LÄMMITYSTARVE ILMAN LÄMMINTÄ KÄYTTÖVETTÄ  -  MUT = -27 °C
- Kellarikerros 1958: Patterilämmitys, 7°C, 72 m2, 158 m3:      2,23 kW   2 713 kWh
- Keskikerros vanha 1958: Patterilämmitys, 21°C, 72 m2, 173 m3:   3,79 kW   11 029 kWh
- Keskikerros uusi 1970: Patterilämmitys, 21°C, 51 m2, 133 m3:   2,22 kW   6 340 kWh
- Yläkerta 1958: Patterilämmitys, 21°C, 72 m2, 112 m3:      3,03 kW   8 306 kWh
- RAKENNUKSEN  LÄMPÖHÄVIÖT  YHTEENSÄ      11,27 kW   28 387 kWh

• Kiinteistö,  267 m2,  575 m3       3,6 COP   11,11 kW   28 387 kWh
- Lämmin käyttövesi,   varaajatilavuus   0,122 m3 / 50 °C   2,8 COP   0,91 kW   4 000 kWh
- Yhteensä         3,5 SCOP   12,0 kWh   32 387 kWh
- Vähennetään taloussähkön lämmitysvaikutus   0 kWh   0,00 kW   32 387 kWh
- Ei huomioitu mitään lisälämmitysmuotoja    0 kWh   0,00 kW   32 387 kWh
- Maalämmöllä tuotetaan         12,00 kW   32 387 kWh
- Sähkövastuksella tuotettavaksi jää      0 kWh
  Yhteensä  ( epävirallinen E luku = 106   Luokka = C )   32 387 kWh

• Tarvittava lämmityslaitteen lämmitysteho   12,0 kW
- Valitun lämmityslaitteen lämmitysteho,  ( Optimiteho )   12,0 kW
- Valitun lämpöpumpun teho riittää saakka   -27 °C
- Maasta kerätään    ( 3,5 COP)   8,7 kW   23 160 kWh
- Sähkölaitokselta tulee pumpun käyttösähköä   9 227 kWh
- Ostosähköä yhteensä  (pumpun käyttösähkö + vastuslämmitystä  0 kWh)   9 227 kWh
- Ei ole ilmanvaihdon jälkilämmitystä  sähköllä!    0 kWh

• Tarvitaan 213 metrinen lämpökaivo. Keruun virtaus oltava vähintään 0,65 l/s (= 39 l/minuutissa).               
- Kaivossa aktiivisyvyyttä 209 m + kaivon yläosassa vedetöntä osuutta 4 m.    Poraussyvyys   213 m
- Kaivoon tarvittavan keräimen pituus 2 x 213 metriä.Putkea kaivossa yhteensä      426 m
- Liitäntä pumpulta kaivolle.  Välimatka = 10 m. (Painehäviö 2,2 kPa) 2 kpl   PE50x4.6   20 m
Kaivon aktiivisyvyydellä tarkoitetaan sitä kaivon syvyyttä, jossa keruuputkisto on aina veden ympäröimänä.

•  Alla keruupiirin painehäviö sileäseinämäisille keräinputkille virtauksella 0,65 l/s = 39 l/min = 2340 l/h:
- Kaivo, painehäviö 0,65 l/sek virtauksella ja PE40*2.4 putkilla, ΔT = 3,3 K. Liitäntäputkitus mukana.   111 kPa = Ei toimi
- Kaivo, painehäviö 0,65 l/sek virtauksella ja PE45*2.6 putkilla, ΔT = 3,3 K. Liitäntäputkitus mukana.   58 kPa = Huono
- Kaivo, painehäviö 0,65 l/sek virtauksella ja PE50*2.8 putkilla, ΔT = 3,3 K. Liitäntäputkitus mukana.   33 kPa = 0,33 bar
Tai:
- Vaakakeruupiiri, kostea savi, 514 metriä  = 2 x 300 m PE40x3.7  SINIRAITA. Upotussyvyys vähintään 1 m   28 kPa = 0,28 bar
...
Jos haluat, lähetän koko laskelman sinulle tavalliseen sähköpostiisi. Silloin voisit itse korjata virheelliset lähtötiedot.
Laskentaohjelman avaamiseen tarvitaan koneellesi ladattu ilmainen LibreOffice -toimisto-ohjelma.
Laskentapohja on myöskin ladattavissa täältä.

Tämäkin mitoituslaskelma on vain suuntaa antava; ei ole mikään takuumitoitus.
Luotettavimman suunnittelun ja mitoituksen saat paikalliselta alan ammattisuunnittelijalta.

[Floki]

Suuret kiitokset vaivannäöstä!

Laskelmasi osuu hyvin samoihin omien laskelmieni kanssa.
Tuota B0 W50/W55 tietoa tuntuu olevan melkoisen vaikea löytää pumppuvalmistajien prosyyreistä. Joka näennäisesti hankaloittaa pumpun valintaa.
Mutta jos kaivoa nyt porailee sen 210-220 aktiivimetriä, niin se on ainakin sitten kunnossa. Alustavasti olin jo tarjouksia pyytänyt 220m kaivosta.
Tuo 50mm kollektorin tarve ehkä yllätti, mutta eiköhän sellaisenkin saa pyytämällä.
Harmittavasti omalle tontille ei noin pitkää pintakeruuputkistoa mahdu ja viereisille pelloille taitaa olla mahdotonta saada lupaa kaivella, kun sattuisi olemaan kaivinkone käytössä.

Lähetä vain laskelma sähköpostiini, niin voin sitä sitten mielenkiinnosta varioida ja nään mitä laitoimme laskelmissa eri tavalla.

[luu5]

Epäilen, että kauppiaat on kun ehdotat 50mm putkia 220 metriseen kaivoon...

Jos pumpussa on ulkoista painetta tarjolla vaikka 70 kPa tuolla virtaamalla, niin kuinka paljon marginaalia pitää olla laskettuun?

[Floki]

Niin, kyllä se itsestänikin hieman hurjalta kuulostaa, kun taitavat ihan yleisesti sitä 40mm käyttää vielä noissa syvyyksissä. Tästä isommasta putkesta varmasti tulee myös porauksen metrihintaan roima korotus.

Olin alunperin suunnitellut ilmavesilämpöpumppua, kun täällä on talvisinkin ollut niin leudot kelit, mutta jotenkin huolettomuuden kannalta maalämpö ajanut siitä ohi. Nyt kun laskelmia tekee ja tietty se kaivo on pakko mitoittaa "varmaksi" niin alkaa tuntua, että siitä huolettomuudesta joutuu maksamaan aika ison summan. 

[tomppeli]

Epäilen, että kauppiaat on kun ehdotat 50mm putkia 220 metriseen kaivoon...

Jos pumpussa on ulkoista painetta tarjolla vaikka 70 kPa tuolla virtaamalla, niin kuinka paljon marginaalia pitää olla laskettuun?

Arveletko, että olisin kauppias.!
Ei sinne päinkään.
Minulla ei ole mitään tekemistä liike-elämän kanssa!
En edes ole työelämässäkään enää. Eläkeukkohan minä olen, vanha kalkkis!
...
Tuo 50 millisen ehdotus siksi, jos aiot hankkia 12 kW tehoisen, on/off -tyyppisen maalämpökoneen.
Monissa koneissa on aika heikkotehoinen maakiertopumppu, joka ei selviä kunnialla lähes 60 kPa ulkoisen kierron painehäviöstä.

[luu5]

Arveletko, että olisin kauppias.!
Ei sinne päinkään.
Minulla ei ole mitään tekemistä liike-elämän kanssa!
En edes ole työelämässäkään enää. Eläkeukkohan minä olen, vanha kalkkis!
...
Tuo 50 millisen ehdotus siksi, jos aiot hankkia 12 kW tehoisen, on/off -tyyppisen maalämpökoneen.
Monissa koneissa on aika heikkotehoinen maakiertopumppu, joka ei selviä kunnialla lähes 60 kPa ulkoisen kierron painehäviöstä.

En minä mitään epäile. Mainitsin vain kauppiaiden tulevan ihmettelemään 50mm putkea.

Aidosti kysyin mikä on turvallinen marginaali. Jos painehäviö on siis 60kPa ja pumpussa käytössä 70-80 kPa ulkoista häviötä, niin eikö se sitten riitä? Joissain 12kW laitteissa näyttäisi olevan riittävä pumppu, joissain mennään lähemmäs 60kPa. Onko se ongelma jos dT kasvaa vaikka neljään kuukauden ajaksi?

16kW laitteissa onkin sitten tehokkaampia pumppuja, mutta minimi 4kW voi taas olla turhan paljon on/off käynnin kannalta.

[tomppeli]

... Jos painehäviö on siis 60kPa ja pumpussa käytössä 70-80 kPa ulkoista häviötä, niin eikö se sitten riitä? Joissain 12kW laitteissa näyttäisi olevan riittävä pumppu, joissain mennään lähemmäs 60kPa. Onko se ongelma jos dT kasvaa vaikka neljään kuukauden ajaksi?

70 - 80 kPa käytettävissä olevaa keruun ulkoista painehäviötä on todella harvinainen nykyisissä maalämpökoneissa.
On tavallista, että invertterikoneissa se on maksimitehollaan vain noin 40 - 50 kPa.
Nimellisteho ei nykyään taida olla se maksimiteho.
Monilla se näyttäisi olevan lämmitysteho, joka saadaan silloin, kun kompressori pyörii 50 Hz taajuudella.
Taajuusalue vaikuttaisi yleensä olevan 20 .. 30 - 120 Hz.

[luu5]

70 - 80 kPa käytettävissä olevaa keruun ulkoista painehäviötä on todella harvinainen nykyisissä maalämpökoneissa.
On tavallista, että invertterikoneissa se on maksimitehollaan vain noin 40 - 50 kPa.
Nimellisteho ei nykyään taida olla se maksimiteho.
Monilla se näyttäisi olevan lämmitysteho, joka saadaan silloin, kun kompressori pyörii 50 Hz taajuudella.
Taajuusalue vaikuttaisi yleensä olevan 20 .. 30 - 120 Hz.

Yritän ymmärtää ja oppia. Otan esimerkeiksi tähän Niben S1255 ja Atlaksen pumppujen painekäyrät dT 3 asteen mukaan. Atlaksen käyrä 55 asteen mukaan, Nibe ei tuota kerro. Kummankaan 12kW käyrät eivät yllä ihan tuonne 65 l/s, mutta oletan käyrän jollain lailla jatkuvan myös 12 kW asti. Kierto varmaankin hidastuu ja dT kasvaa. Mutta onko tuosta käytännön ongelmaa jos se esiintyy vasta 11-12 kW välillä?

[tomppeli]

En tiedä, millaisissa olosuhteissa noita käyriään ilmoittavat.
Fysiikan lakien mukaan:
- 12 kW lämmitystehoinen maalämpökone tarvitsee COP -arvolla 5,0 ja dT -arvolla 3,0 keruun kiertoon 0,785 litraa sekunnissa virtaaman.
- 16 kW lämmitystehoinen maalämpökone tarvitsee COP -arvolla 5,0 ja dT -arvolla 3,0 keruun kiertoon 1,05 litraa sekunnissa virtaaman.
Nämä arvot silloin, kun maasta tulee noin nolla-asteinen liuos.

Jos ilmoitetaankin B0W55 olosuhteissa, on COP silloin reilusti alle kolmen ja kiertoon tarvitaankin paljon vähemmän volyymiä ja käytettävissä oleva painehäviö on toki sellaiseĺla volyymillä, (noin 0,55 litraa /sekunti) huomattavasti parempi. Vaikuttaa jopa asiakkaan harhaanjohtamiselta.

Jos dT -arvo nousee korkeaksi, tarkoittaa se sitä, että keruulle lähtevä kiertoneste menee huomattavasti pakkaselle ja siitä aiheutuu kaivossa alas menevän keräinputken ympärille pitkä jäävaippa, joka voi nostaa keräimen ylös.

Onkohan nyt niin, että maalämpöala on alkanut kiertämään muutakin tahkoa! 

[luu5]

Jos ilmoitetaankin B0W55 olosuhteissa, on COP silloin reilusti alle kolmen ja kiertoon tarvitaankin paljon vähemmän volyymiä ja käytettävissä oleva painehäviö on toki sellaiseĺla volyymillä, (noin 0,55 litraa /sekunti) huomattavasti parempi. Vaikuttaa jopa asiakkaan harhaanjohtamiselta.

Jos dT -arvo nousee korkeaksi, tarkoittaa se sitä, että keruulle lähtevä kiertoneste menee huomattavasti pakkaselle ja siitä aiheutuu kaivossa alas menevän keräinputken ympärille pitkä jäävaippa, joka voi nostaa keräimen ylös.

Tässä esimerkissä otin B0W55 käyrän Atlaksesta, ja tämä Varsinais-Suomen kohdekin taisi patteritalo olla. En tiedä mikä tässä olisi asiakkaan harhaanjohtamista? Eikö tuo sitten ole se tilanne jossa patteritalo tarvitse eniten tehoa, eli virtaamaa?

Mikä on liian korkea dT? Jos 0,65 l/s on dT 3, niin kuinka hitaasti pitää veden virrata, että dT on vaikka 5?

[tomppeli]

Ei se patterilämmitteisen talon maalämpökone käy aina B0W55 olosuhteissa. Sitä tapahtuu vain ääripakkasilla ja kuuman käyttöveden tekemisen loppuvaiheilla. Nyt kone käynnee noin B0W35 -olosuhteissa.

- 12 kW lämmitystehoinen maalämpökone tarvitsee COP -arvolla 5,0 ja dT -arvolla 3,0 keruun kiertoon 0,785 litraa sekunnissa virtaaman.
- 12 kW lämmitystehoinen maalämpökone tarvitsee COP -arvolla 5,0 ja dT -arvolla 5,0 keruun kiertoon 0,471 litraa sekunnissa virtaaman.

Tarkkuus noin monella desimaalilla on tässä vähän numeroilla leikkimistä..

[MauriAntero]

Niin, kyllä se itsestänikin hieman hurjalta kuulostaa, kun taitavat ihan yleisesti sitä 40mm käyttää vielä noissa syvyyksissä. Tästä isommasta putkesta varmasti tulee myös porauksen metrihintaan roima korotus.
..

Meille porattiin lämpökaivo pari kuukautta sitten ja Tomppeli suosituksen mukaan vaadin isomman putkikoon kuin 40mm, toteutunut hinta ero 40mm-> 50mm vaakaputki ja kaivon 40mm->45mm oli 3€/m(putkipari). Halvimmillaan tarjouksissa oli lisäkustannus 2€/m(putkipari).
Tuota 50mm putkea kaivoon ei haluttu tehdä ja geoduo m32 oli melkein kirosana heille, mikä on harmi..
Nämä siis Uudenmaan hintoja.

[MauriAntero]

Epäilen, että kauppiaat on kun ehdotat 50mm putkia 220 metriseen kaivoon...

Osaako kukaan sanoa mistä kauppiaiden negatiivinen asenne isompia putkikokoja kohtaan johtuu, silloinkin kun asiakas erikseen ilmoittaa että sellaiset haluaa? Nouseeko esim. riski siitä että putkia ei saada ujutettua kaivoon niin paljon.
Itse en muista kuluttajakaupassa moiseen muualla törmänneeni, tuntisi oudolta jos esim. internet operaattori ei suostuisi myymään nopeampaa yhteyttä tai autokauppias isommalla moottorilla varustettua autoa..

[ISKI]

Osaako kukaan sanoa mistä kauppiaiden negatiivinen asenne isompia putkikokoja kohtaan johtuu, silloinkin kun asiakas erikseen ilmoittaa että sellaiset haluaa? Nouseeko esim. riski siitä että putkia ei saada ujutettua kaivoon niin paljon.
Itse en muista kuluttajakaupassa moiseen muualla törmänneeni, tuntisi oudolta jos esim. internet operaattori ei suostuisi myymään nopeampaa yhteyttä tai autokauppias isommalla moottorilla varustettua autoa..

Omassa projektissani viime vuonna sain kyllä kaksi kaivotarjousta GeoDuo putkella. Toinen näistä vierasti kovasti tavallista 50mm putkea sen hankalan käsiteltävyyden vuoksi. Täytyy kuulemma olla kahdella kelalla suuren painonsa vuoksi. Muistan keskusteluista myös, että yksi porari puolestaan väitti, että GeoDuo on huono ja voi litistyä kaivossa. Tästähän kävin keskustelua täällä foorumissakin.

Itse päädyin lopuksi kokonaistoimitukseen GeoDuo putkella. Homman teki firma, jolla oli oma porauskalusto. Mutta sillä tavalla olivat huonosti hommaan valmistuneita, että heidän putkenlaskukoneensa ei oikein sopinut GeoDuo putkelle. Vaatii nimittäin, että syöttötelassa on oikean kokoiset kolot. Miehissä sitten painettiin putkea reikään. Menihän se, kun aikansa ähellettiin.

Eli yhteenvetona: isot putket hankalia käsitellä, firmoilta voi puuttua kokemusta ja kalustoa.

[luu5]

Ei se patterilämmitteisen talon maalämpökone käy aina B0W55 olosuhteissa. Sitä tapahtuu vain ääripakkasilla ja kuuman käyttöveden tekemisen loppuvaiheilla. Nyt kone käynnee noin B0W35 -olosuhteissa.

- 12 kW lämmitystehoinen maalämpökone tarvitsee COP -arvolla 5,0 ja dT -arvolla 3,0 keruun kiertoon 0,785 litraa sekunnissa virtaaman.
- 12 kW lämmitystehoinen maalämpökone tarvitsee COP -arvolla 5,0 ja dT -arvolla 5,0 keruun kiertoon 0,471 litraa sekunnissa virtaaman.

Jos kyseessä on invertteri, niin ei se kait myöskään käy 12kW ja tuollaisilla virtaamilla.

Meillä näyttäisi maapiirin pumppu käyvän vettä tehdessään 70% tehoilla ja dt 3, kompura käy 43Hz (<5kW). Lattiaa lämmittäessään pumppu pyörii 23% ja dT 3,7 - 3,8 välillä, kompura 20% (<3kW). En tiedä miksi pumppu ei kierroksiaan nosta vaan antaa sen olla yli kolmessa.

[tomppeli]

Invertterikone sietää vähän paremmin ohuempaa keräinputkitusta (ja siitä aiheutuvaa suurempaa keruun painehäviötä) juuri siksi, että se käy suurimman osan ajasta osatehollaan, jolloin ei tarvita niin suurta keruun kierron volyymiä.
Maksimitehoa tarvitaan vain ääripakkasilla.
Toki silloin on olemassa alimittaisen kaivon jäätymisuhka.
Siinäkin invertteri on sikäli hyvä, että se rajoittaa lämmitystehoaan, jos höyrystin (ja maahan lähtevä keruuneste) menee liian kylmäksi.

Toisin on on/off koneilla. Ne käyvät aina maksimitehollaan ja vaativat jatkuvasti suuren virtaaman.
Suurentunut dT ja ja alentunut lämmitysteho ja COP ovat jatkuvana harmina.

[sam68]

Itsellä oli vuosia 12kW Thermia ja 216m porakaivo 15m vaakaputkilla ja 40mm sileällä keräimellä. Dt keruussa oli 4-5 astetta (0/-4 kylmimmillään) ja toimi kyllä ilman ongelmia vuosikaudet. Sitten vaihdoin G3 10kW koneen ja ainut ongelma oli että veti kaivon pakkaselle jo alkutalvesta. Dt sama ~4. Porautin 100m kaivon rinnalle...
Itse teen 230m asti 40mm turbolla. Toimii satavarmasti sekin. 45mm turbo on 1,5€/m kalliimpi ja ei siitä ainakaan haittaa ole.

[Seagear]

Itsellä oli vuosia 12kW Thermia ja 216m porakaivo 15m vaakaputkilla ja 40mm sileällä keräimellä. Dt keruussa oli 4-5 astetta (0/-4 kylmimmillään) ja toimi kyllä ilman ongelmia vuosikaudet. Sitten vaihdoin G3 10kW koneen ja ainut ongelma oli että veti kaivon pakkaselle jo alkutalvesta. Dt sama ~4. Porautin 100m kaivon rinnalle...

Mikäs tuon selittää? Uuden koneen paljon parempi hyötysuhde ilmeisesti?

[sam68]

Mikäs tuon selittää? Uuden koneen paljon parempi hyötysuhde ilmeisesti?

Kyllä. G3 10kW meni vähemmällä kuin nykyinen 3-12kW invertteri, hgw:llä sekin. Pitäisi kokeilla vielä Atlasta...

[Floki]

Noniin.
Kyllä ihmeen huonosti tarjouspyyntöihin vastataan tai sitten olen vaan tottunut nopeampaan palveluaikaan. Muutamat saadut tarjoukset kokonaistoimituksista ovat olleet sitä luokkaa, että voi unohtaa koko projektin. Ilmeisesti saatavilla olevat tuet on siirretty hintoihin.

Ja kyllä, isommat putket ovat suorastaan kirosana tai sitten lisäkustannus tekee järkyttävän korotuksen metrihintaan sekä poraus siirtyy hamaan tulevaisuuteen, koska ei esim. suostuta laittamaan 115mm reikään 50mm putkia.

Homman kokoonkuihtumisen välttämiseksi, on tässäkohtaa nyt tyytyminen ohuempaan putkeen. Ja uskottava sen 45mm riittävän, kun kaikki firmat lupaavat jopa sen 40mm toimivan.
Joten nopeimman asiallisen tarjouksen tekijä pelkälle kaivolle 45mm kollektorilla oli voittaja. (Oli siis myös ensimmäinen jolta sai tarjouksen. Turha oli näköjään kilpailuttaa.) Ja nopea on myös aikataulu, niin että tällä viikolla kaira isketään maahan.
Loput sitten tuntitöinä ja omin pikku kätösin.

Öljyvehkeet alkaa olla purettuna ja kattilan sähkövastus käytössä pumppuasennukseen asti. Eli nyt kun vielä saan päätettyä, että mikä olisi paras laitteistokokonaisuus pumppaamiseen, niin maalihan häämöttää jo!