Uutiset:

Kirjoittaja Aihe: Thermia Calibra ja Atlas  (Luettu 1403 kertaa)

Poissa jmaja

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 177
  • Maalämpöfoorumi
Thermia Calibra ja Atlas
« : 13.01.20 - klo:22:27 »
Noita on mulle tarjottu. Yritin etsiä netistä tarkempaa tietoa, mutta nihkeästi löytyy. Ei löydy asennusohjeita, joissa olisi kiertopumppujen käyrät, lämmitystehot eri olosuhteissa jne. Ei myöskään löydy noita myynnissä maalämpötukussa ja vastaavissa hintoineen.

Enkö osaa etsiä vai onko tämä valmistajan politiikkaa?

Mitä eroa noissa kahdessa mallissa on 12 kW tehoisena? SCOP lähes sama, käyttövedelle Atlaksessa HGW, tehot samat jne. Molemmat kai varsin uusia malleja vai onko vain nimeä muutettu?

Tekeekö tuolla HGW:llä paljonkin? Ilmeisesti vaatii suurehkon menolämmön? Mulla tullee 40 C paikkeille.

Käyttövettä luvataan esitteessä riittävän reilusti enemmän Atlaksella, vaikka varaaja on sama. Mistä ero johtuu?

Poissa ishiba

  • Vanha jäsen
  • ****
  • Viestejä: 383
« Viimeksi muokattu: 14.01.20 - klo:12:35 kirjoittanut ishiba »

Poissa jmaja

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 177
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Thermia Calibra ja Atlas
« Vastaus #2 : 13.01.20 - klo:23:10 »
Osui kohdalleen kiitos! Käytin siis vääriä hakuehtoja. Mutta ei tuo tosiaan esillä ole kuten vaikkapa Niben ja Boschin sivuilla.

Poissa Roori

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 3 816
  • Maalämpo... Ollakko vai Ei....KYLLÄ
Vs: Thermia Calibra ja Atlas
« Vastaus #3 : 13.01.20 - klo:23:18 »
Katos vaan, Calibra tuli juuri hetki sitten ja nyt Atlas...noiden markkinointi ja esillä olo on ainakin Suomessa aika suljetun piirin hommia...tiedä sitten muualla onko sama.
Voi olla sama kaikkialla ja se toinen reitti on sitten Danfoss, kai niitä edelleen myydään tuollakin nimellä, jos oikein muistan niin myös Maalampotukussa oli Danfoss nimellä joskus.

Calibrassa on vaihdelaatikko, onkohan Atlas portaaton.

Poissa jmaja

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 177
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Thermia Calibra ja Atlas
« Vastaus #4 : 13.01.20 - klo:23:29 »
Nopean katselmuksen jälkeen erot ovat olemattomia noiden kahden välillä poislukien käyttövesipuoli. Siinäkin samat energialuokat, mutta Atlaksessa parempi COP ja reilusti suurempi käyttöveden riittävyys. Mitään muita speksejä en HGW:lle löytänyt tuosta pikaisesti.

Lämmityspuolen tehot, kierrokset COPit olivat käytännössä identtiset. SCOPin toisessa desimaalissa eroa Atlaksen eduksi. Tuo lienee pakko tulla ohjelmaeroista, kun en mitään eroa löydä muuten.

Taitaa myös molemmat kiertopumput olla samat.

Poissa sam68

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 2 016
Vs: Thermia Calibra ja Atlas
« Vastaus #5 : 14.01.20 - klo:08:25 »
Erona on tosiaan tuo HGW-tekniikka. Siitä saadaan paras hyöty patteritalossa. En ole aivan täysin perehtynyt Atlakseen, mutta ainakin äänitasoon on kiinnitetty lisää huomiota.
Danfoss merkkihän on lopetettu ja Thermia-pumppuja saa vain valuutettujen jälleenmyyjien kautta. Tällä koitetaan ainakin vähentää "puuhastelijoiden" aiheuttamaa merkin maineen pilaamista.

Tähän voisikin lisätä omasta pumppu-swapistä. Vaihdoin tasan vuosi sitten G3 10kW:n 3-12kW Inverter pumppuun(HGW-tekniikka on molemmissa).
Mulla on on tosiaan Jäspin kolmella keräimellä oleva aurinkosysteemi tässä rinnalla, joka on aika onneton. 400L varaaja on ollut enimmillään ~70 asteinen ja tämä esilämmittää pumpulle menevän käyttöveden.
Kulutus on ollut 5600kWh/-15(3920), 5400kWh/-16(4447), 6500kWh/-17(4362), 6600kWh/-18(4199) ja nyt -19(4483) Invertterillä kulutus oli 7500kWh. Käyttötottumukset pitäisi olla ennallaan. 10kW G3 käytti vastuksia apuna -30 kelissä eli oli lähes täystehoinen.
Konkareiden kommetit kiinnostaa?
* Myyjä * Asentaja * Suunnittelija * Kylmäasentaja * Uusiolämpö Oy Raahe *

Poissa jmaja

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 177
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Thermia Calibra ja Atlas
« Vastaus #6 : 14.01.20 - klo:08:58 »
Soitin maahantuojalle. Joitain pieniä eroja noiden välillä on komponenteissa HGW:n lisäksi. Atlas osaa vakiona ohjata toista lämmityspiiriä, Calibra vaatii kortin. HGW vaikuttaa vain menoveden ollessa "korkea". Ei siis vaikuta mitään kesällä eikä myöskään matalan menoveden järjestelmissä keväällä ja syksyllä, ehkä ei talvellakaan. Suurin hyöty korkean menoveden patterijärjestelmissä.

Teknisissä tiedoissa oleva korkeampi käyttöveden COP ei perustu HGW:hen, vaan muuten tehokkaampaan lämmitysjärjestelmään.

Ohjelmisto on sama poislukien Atlaksen HGW:hen liittyvät säädöt.

Poissa Roori

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 3 816
  • Maalämpo... Ollakko vai Ei....KYLLÄ
Vs: Thermia Calibra ja Atlas
« Vastaus #7 : 14.01.20 - klo:09:12 »
On näköjään muutoksia tapahtunut, mahtaako Thermia olla sitten ainut nimi näihin 'Danfoss' pumppuihin:
https://www.thermia.fi/uutiset/danfoss-vaermepumpar-ab-thermia-liittyy-stiebel-eltron-groupiin/

Lainaus
Danfoss Värmepumpar AB (Thermia) liittyy Stiebel Eltron Groupiin
Stiebel Eltron Group ja Danfoss A/S ovat viimeistelleet sopimuksen, jossa Thermian liiketoiminta myydään Stiebel Eltronille. Thermian liiketoiminta pitää sisällään Danfoss Värmepumpar AB:n toiminnot Arvikassa, Ruotsissa ja toiminnot Suomessa ja Norjassa.

Danfoss Värmepumpar AB, myynti Thermia tuotemerkin alla, on johtavia toimijoita Pohjoismaiden lämpöpumppumarkkinoilla liikevaihdon ollessa noin 650 milj. SEK. Ruotsin Arvikassa toimiva Danfoss Värmepumpar AB työllistää 210 henkilöä Ruotsissa, Suomessa ja Norjassa.

”Thermian vahva asema Pohjoismaissa ja moderni tuoteportfolio ovat erinomainen lisäys Stiebel Eltron Groupin fokukseen lämmityksen ja viilennyksen saralla uusiutuvalla energialla. Thermian vahva tuotetarjonta tulee auttamaan Stiebel Eltron Groupia kehittämään liiketoimintaansa maalämpömarkkinoilla”, kertoo Stiebel Eltronin CSO (Chief Sales Officer) Dr. Nicholas Matten.

Dr. Kai Schiefelbein (Chief Operational Officer) Stiebel Eltron Group lisää: “Koska tuotevalikoimissa on hyvin vähän päällekkäisyyksiä ja tuotemerkit ovat vahvoja eri markkinoilla, Thermia ja Stiebel Eltron tuotemerkkien yhdistelmä tulee auttamaan varmistamaan yhdistetyn liiketoiminnan asemaa kilpailluilla Euroopan lämmitysmarkkinoilla. On suuri mahdollisuus päästä luomaan synergioita kehittämällä yhteisiä teknisiä alustoja ja ostoaktiviteetteja.

Danfoss Group jatkaa lämpöpumpputeknologian toimittamista Stiebel Eltronille ja tulee olemaan jakelija Danfoss merkkisille lämpöpumpuille muutamilla valituilla markkinoilla, kuten Tanskassa.

Kim Fausing (CEO, Danfoss) kertoo: ”Tällä strategisella luopumisella, olemme ottaneet seuraavan askeleen varmistaaksemme selkeän keskittymisen lämpöpumpputoimintojen ytimeen, joka tulevaisuudessa tarkoittaa edistyksellisiä komponentteja ja keskeisiä teknologioita lämpöpumpuille. Luopumisen seurauksena lämpöpumppusovellukset sekä toiminnot kehittämisen ja keskeisten teknologioiden tarjoamisessa globaalille lämpöpumpputeollisuudelle säilyy tärkeänä prioriteettina ja kasvumahdollisuutena Danfossille.”

Magnus Glavmo (VP Operations) Danfoss Värmepumpar AB kertoo: ”Olemme innoissamme Stiebel Eltron Groupiin liittymisestä, sillä näemme Danfoss Värmepumpar AB:n vaikuttavan merkittävästi Stiebel Eltron Groupin tulevaisuuteen.”

”Nämä kaksi vahvaa toimijaa sopivat yhteen erinomaisesti lämpöpumppumarkkinoilla ja yhdessä meillä on mahdollisuus tarjota asiakkaillemm entistä laajempi tuotevalikoima perustuen yhdistettyihin vahvuuksiimme”, lisää Lars Gyllander (VP Sales & Marketing) Danfoss Värmepumpar AB.

 

Lisätietoa liiketoimintakaupasta:

Lämpöpumppujen kehitys ja tuotanto yhdistetylle liiketoiminnalle jatkuu sekä Saksan Holzmindenissä, että Ruotsin Arvikassa
Thermia säilyy aktiivisena tuotemerkkinä Stiebel Eltron Groupilla Pohjoismaissa säilyttäen nykyiset jakelurakenteet
Osapuolet ovat sopineet, ettei kauppahintaa ilmoiteta
Osana Stiebel Eltron Groupia Thermian toiminnot tulevat jatkumaan nykyisen johtoryhmän Magnus Glavmon (VP Operations) ja Lars Gyllanderin (VP Sales & Marketing) johdolla

https://www.stiebel-eltron.com/en/home/company/press/press-releases/ste_ht_en.html

https://www.danfoss.com/en/about-danfoss/news/cf/danfoss-vaermepumpar-ab-thermia-joins-the-stiebel-eltron-group/

Poissa fraatti

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 4 064
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Thermia Calibra ja Atlas
« Vastaus #8 : 15.01.20 - klo:14:36 »
Tähän voisikin lisätä omasta pumppu-swapistä. Vaihdoin tasan vuosi sitten G3 10kW:n 3-12kW Inverter pumppuun(HGW-tekniikka on molemmissa).
Mulla on on tosiaan Jäspin kolmella keräimellä oleva aurinkosysteemi tässä rinnalla, joka on aika onneton. 400L varaaja on ollut enimmillään ~70 asteinen ja tämä esilämmittää pumpulle menevän käyttöveden.
Kulutus on ollut 5600kWh/-15(3920), 5400kWh/-16(4447), 6500kWh/-17(4362), 6600kWh/-18(4199) ja nyt -19(4483) Invertterillä kulutus oli 7500kWh. Käyttötottumukset pitäisi olla ennallaan. 10kW G3 käytti vastuksia apuna -30 kelissä eli oli lähes täystehoinen.
Konkareiden kommetit kiinnostaa?

En mikään konkari ole mutta muuten kiinnostaa.

Jos nyt muistan oikein niin sulla oli alkuun G2 jonka vaihdoit sitten G3:ksi ja nyt sitten -19 alusta invertteriksi? Taisit porata kaivoakin jossain välissä lisää?

Kulutus
5600kWh/-15(3920), G3?
5400kWh/-16(4447), G3?
6500kWh/-17(4362), G3?
6600kWh/-18(4199), G3?
7500kWh/-19(4483) 3-12kW diplomat inverter?

Mikä tuo sulkeissa oleva luku on?

Millainen lämmönjako tässä on? Onko piirejä shuntattu tai onko mitään varaajia? Käyttöveden esilämmitys tulee jonkun erillisen varaajan kautta missä on kierukka?

Näin äkkiseltä katsottuna kyllähän tuo vähän kummalliselle näyttää.
Viessmann Vitocal 333-G, 180m kaivo
171m2/500m3 talo + 70m2/200m3 talousrakennus
Kokonaissähkö n 10000kWh(MLP n 5500kWh, IV-kone n 700kWh)

Poissa tomppeli

  • Yleismoderaattori
  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 6 415
  • Vanha pieru!
Vs: Thermia Calibra ja Atlas
« Vastaus #9 : 15.01.20 - klo:17:14 »
Outo luku taulukossa on ilmerisesti paikallinen astepäiväluku.
Vakioin vuosikulutukset vuoden 2019 astepäiväluvun mukaan.
Vakioidut vuosikulutukset näyttäisivät tällaisilta:

Kulutus       Vuosi    Astep.       REF 4 483 Ap
5 600 kWh   2015   3 920 Ap   6 404 kWh
5 400 kWh   2016   4 447 Ap   5 444 kWh
6 500 kWh   2017   4 362 Ap   6 680 kWh
6 600 kWh   2018   4 199 Ap   7 046 kWh  G3?
7 500 kWh   2019   4 483 Ap   7 500 kWh  invertteri

Aihe on varsin mielenkiintoinen.
Toivottavasti foorumilta löytyy joku toinenkin,
joka on pitänyt maalämpökoneen vuosikutuskirjanpitoa ja on vaihtanut on/off koneen invertteriksi.

Asumistapojen muuttuminen tosin vaikuttaa lukemiin.
Lämpimän käyttöveden kulutus vaihtelee, ilmanvaihdon muuttaminen saattaa aiheuttaa sitäkin suurempaa hajontaa kulutuslukemiin.

Poissa sam68

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 2 016
Vs: Thermia Calibra ja Atlas
« Vastaus #10 : 15.01.20 - klo:17:26 »
Kulutus
5600kWh/-15(3920), G3?
5400kWh/-16(4447), G3?
6500kWh/-17(4362), G3?
6600kWh/-18(4199), G3?
7500kWh/-19(4483) 3-12kW diplomat inverter?
Kyllä sut kokeneeksi on laskettu jo kauan  ;)
Mulla on -07 rakennettu talo ja lämminala on ~265m2. Lattialämmitys ja vesipatteri iv-koneet molemmissa rakennuksissa.
Aluksi oli 12kW Diplomat 216m porakaivolla tuohon -15 vuoteen asti, jolloin vaihdoin G3 10kW:n ja porautin 100m lisäkaivon. Lisäksi asensin tuon Jäspi Solar 3 keräimen paketin+390L puskurivaraajan aurinkokierukalla+käyttöveden esilämmityksellä. Nyt mentiin vuosia ihan samoilla säädöillä kunnes vaihdoin tuon 3-12kW Invertterin G3:n tilalle.

Suluissa oli tosiaan lämmitystarveluvut noille vuosille. Nykyinen kulutus oli yllätys vaikka mitoitusohjelmakin näyttää ~ samaa hyvötysuhdetta näille pumpuille.
Tuleeko Invertteri-pumpun ylimitoituksesta hyötysuhde "ongelma"?
Onko näissä jotain mitä emme vielä tiedä?
Tekisi mieli kokeilla ajaa tällä on/offina yksi vuosi ja katsoa miltä lopputulos näyttää.
* Myyjä * Asentaja * Suunnittelija * Kylmäasentaja * Uusiolämpö Oy Raahe *

Poissa Roori

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 3 816
  • Maalämpo... Ollakko vai Ei....KYLLÄ
Vs: Thermia Calibra ja Atlas
« Vastaus #11 : 15.01.20 - klo:17:32 »
Mitäs näyttää 'ivo'-mittarin kulutuslukemat samoilta vuosilta,oliko sama siirtymä?

Onko joku muuttunut teiniksi viime vuonna alkupuolesta?  :D

Poissa sam68

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 2 016
Vs: Thermia Calibra ja Atlas
« Vastaus #12 : 15.01.20 - klo:17:35 »
Aihe on varsin mielenkiintoinen.
Toivottavasti foorumilta löytyy joku toinenkin,
joka on pitänyt maalämpökoneen vuosikutuskirjanpitoa ja on vaihtanut on/off koneen invertteriksi.

Asumistapojen muuttuminen tosin vaikuttaa lukemiin.
Lämpimän käyttöveden kulutus vaihtelee, ilmanvaihdon muuttaminen saattaa aiheuttaa sitäkin suurempaa hajontaa kulutuslukemiin.
Meillä on minun mielestä kulutustottumukset olleet aikalailla samat nämä viime vuodet. Pojat on 6 ja 9v eivätkä käy ilman valvontaa pesulla niin ei pitäisi tuonkaan olla juuri muuttunut.
Aihe on kyllä kiinnostava ja toivottavasti löytyy joku muukin joka on päivittänyt laitteet.
Itsellä hyppäys 12kW normaalipumpusta 10kW G3:n pakotti samantien poraamaan lisää kaivoa eli kova tuonkin hyötysuhde oli.
* Myyjä * Asentaja * Suunnittelija * Kylmäasentaja * Uusiolämpö Oy Raahe *

Poissa jmaja

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 177
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Thermia Calibra ja Atlas
« Vastaus #13 : 15.01.20 - klo:18:18 »
Mistä nuo kWh-lukemat tulevat? Koneen ilmoittamia, koneen sähkösyötöstä mitattuja vai kokonaissähkönkulutuksia. Tuskin viimeinen. Miten se on muuttunut?

Kai vedenkulutus kuitenkin kasvaa lasten kasvaessa, vaikkeivat olekaan teinityttöjä?

Miten lähellä Atlasta tuo invertteri on? Mikä on COP käytännössä vai tiedetäänkö sitä?

Poissa sam68

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 2 016
Vs: Thermia Calibra ja Atlas
« Vastaus #14 : 15.01.20 - klo:19:40 »
Mistä nuo kWh-lukemat tulevat? Koneen ilmoittamia, koneen sähkösyötöstä mitattuja vai kokonaissähkönkulutuksia. Tuskin viimeinen. Miten se on muuttunut?

Kai vedenkulutus kuitenkin kasvaa lasten kasvaessa, vaikkeivat olekaan teinityttöjä?

Miten lähellä Atlasta tuo invertteri on? Mikä on COP käytännössä vai tiedetäänkö sitä?
Sama mittari ollut pumpun syötössä vuosikausia. Meillä käy pojat suihkussa joka ilta ja ei se tyyli vuodessa ole mihinkään muuttunut. Coppia en ole mitannut.
COP 0/35 EN14511  Inverter ~4.6, Atlas ~4.8 ja G3 ~4.8 eli tuossahan on näköjään eroa. SCOP:ia ei G3:sta ole.
* Myyjä * Asentaja * Suunnittelija * Kylmäasentaja * Uusiolämpö Oy Raahe *

Poissa Roori

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 3 816
  • Maalämpo... Ollakko vai Ei....KYLLÄ
Vs: Thermia Calibra ja Atlas
« Vastaus #15 : 15.01.20 - klo:20:00 »
Niin mitä se tämä näyttää?

Mitäs näyttää 'ivo'-mittarin kulutuslukemat samoilta vuosilta, oliko sama siirtymä?

Poissa sam68

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 2 016
Vs: Thermia Calibra ja Atlas
« Vastaus #16 : 15.01.20 - klo:20:54 »
Niin mitä se tämä näyttää?
Kyllä se sekin on vähän noussut. Jotain 1000kWh.
* Myyjä * Asentaja * Suunnittelija * Kylmäasentaja * Uusiolämpö Oy Raahe *

Poissa Roori

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 3 816
  • Maalämpo... Ollakko vai Ei....KYLLÄ
Vs: Thermia Calibra ja Atlas
« Vastaus #17 : 15.01.20 - klo:21:38 »
Kyllä se sekin on vähän noussut. Jotain 1000kWh.
Oliko tämä 1000kWh verkkosähkön nousu vuodesta 2018>2019 , vai?

Eikös siinä Jäspi Solarissa ole saantomittaus, mitä se näyttää vuodessa?...vaikkakin se oli jo 2015 eli ei vaikuta lähimenneisyyteen.

Poissa jmaja

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 177
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Thermia Calibra ja Atlas
« Vastaus #18 : 15.01.20 - klo:22:43 »
Aluksi oli 12kW Diplomat 216m porakaivolla tuohon -15 vuoteen asti, jolloin vaihdoin G3 10kW:n ja porautin 100m lisäkaivon.

Miten tuollainen 216 + 100 m kaivopari toimii? Kai ne on rinnan? Onko joku kuristus 100 m kaivossa vai kuormittaako sitä paljon enemmän? Minkä kokoiset keruuputket? Samalla virtaamalla ja putkella tuossa 216 m kaivossa on yli tuplasti vastusta ja paljon suuremman energiakapasiteetin takia sinne pitäisi saada reilusti yli 2-kertainen virtaama, jolloin painehäviö on jo ~10-kertainen tuossa syvemmässä.

Poissa ishiba

  • Vanha jäsen
  • ****
  • Viestejä: 383
Vs: Thermia Calibra ja Atlas
« Vastaus #19 : 16.01.20 - klo:08:18 »
Jos vertaillaan noita tomppelin normeeraamia kulutuksia ja otetaan referenssiksi vuosi 2017, niin

Kulutus       Vuosi    Astep.       REF 4 483 Ap
5 600 kWh   2015   3 920 Ap   6 404 kWh    -4 %
5 400 kWh   2016   4 447 Ap   5 444 kWh   -19 %
6 500 kWh   2017   4 362 Ap   6 680 kWh     0 %
6 600 kWh   2018   4 199 Ap   7 046 kWh     6 %
7 500 kWh   2019   4 483 Ap   7 500 kWh      12 %

Mistähän tuo vuoden 2016 pieni kulutus johtuu?

-----------

Edit: mahdollinen keruupiirin viilentyminen vaikuttaa jonkin verran sähkönkulutukseen. Thermian datan mukaan esim. 2 °C pienempi keruun tulolämpötila lisää sähkönkulutusta reilu 5 % menoveden ollessa 35 °C.

Poissa fraatti

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 4 064
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Thermia Calibra ja Atlas
« Vastaus #20 : 16.01.20 - klo:23:07 »
Sama mittari ollut pumpun syötössä vuosikausia. Meillä käy pojat suihkussa joka ilta ja ei se tyyli vuodessa ole mihinkään muuttunut. Coppia en ole mitannut.
COP 0/35 EN14511  Inverter ~4.6, Atlas ~4.8 ja G3 ~4.8 eli tuossahan on näköjään eroa. SCOP:ia ei G3:sta ole.

Niin.... ja onko tuo cop ilmoitettu nimelliteholla? Luultavasti? Tiedätkö mikä kompressori tuolta invertterin sisältä löytyy?

Jostain syystä valmistajilta löytyy varsin nihkeästi tietoa invertterien hyötysuhteista eri tehoalueilla. Jo joskus aikoinaan ihmettelin sitä miksi niben mitoitusohjelma antoi pienemmän vuosikulutuksen on-off koneelle kuin pikkuinvertterille. Ehkä se syykin on vain harvinaisen yksinkertainen...

Jos katsotaan tätä kuvaa tehotiedoista sekä invertterin että on-off koneen osalta niin missä välissä se invertteri repii sitä kaulaa verrattuna on-off koneeseen. Jos kone kirnuaa jatkuvasti 35 asteista vettä ja liuos on sen saman 0 niin tällöin ei koskaan kuten tiedoista voi päätellä. Cop on nimellisteholla parhaimmillaan ja nimellistehon molemmilla puolilla pataan tulee hyötysuhteessa vielä reilummin.


No miten se invertteri voi sitten saada sitä kaulaa? Yksi on tietysti sellainen skenaario että kiertovesipumppua pyöritetään ja kone ei käy. Tällöin tulee kulutukseen pelkkää miinusta. Toinen on sitten mahdollisesti korkeampi liuksen lämpötila tai matalampi menoveden lämpötila. Näihinkin asioihin vaikuttaa on-off koneen tapauksessa paljon se että millaisessa ympäristössä(lämpötilat) se toimii ja esim käyntijaksojen pituus.
Viessmann Vitocal 333-G, 180m kaivo
171m2/500m3 talo + 70m2/200m3 talousrakennus
Kokonaissähkö n 10000kWh(MLP n 5500kWh, IV-kone n 700kWh)

Poissa sam68

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 2 016
Vs: Thermia Calibra ja Atlas
« Vastaus #21 : 17.01.20 - klo:09:28 »
Niin.... ja onko tuo cop ilmoitettu nimelliteholla? Luultavasti? Tiedätkö mikä kompressori tuolta invertterin sisältä löytyy?

Jostain syystä valmistajilta löytyy varsin nihkeästi tietoa invertterien hyötysuhteista eri tehoalueilla. Jo joskus aikoinaan ihmettelin sitä miksi niben mitoitusohjelma antoi pienemmän vuosikulutuksen on-off koneelle kuin pikkuinvertterille. Ehkä se syykin on vain harvinaisen yksinkertainen...

Jos katsotaan tätä kuvaa tehotiedoista sekä invertterin että on-off koneen osalta niin missä välissä se invertteri repii sitä kaulaa verrattuna on-off koneeseen. Jos kone kirnuaa jatkuvasti 35 asteista vettä ja liuos on sen saman 0 niin tällöin ei koskaan kuten tiedoista voi päätellä. Cop on nimellisteholla parhaimmillaan ja nimellistehon molemmilla puolilla pataan tulee hyötysuhteessa vielä reilummin.

No miten se invertteri voi sitten saada sitä kaulaa? Yksi on tietysti sellainen skenaario että kiertovesipumppua pyöritetään ja kone ei käy. Tällöin tulee kulutukseen pelkkää miinusta. Toinen on sitten mahdollisesti korkeampi liuksen lämpötila tai matalampi menoveden lämpötila. Näihinkin asioihin vaikuttaa on-off koneen tapauksessa paljon se että millaisessa ympäristössä(lämpötilat) se toimii ja esim käyntijaksojen pituus.
Kompressori on Copelandin ZHV0342p-2X9. Sama M ja L malleissa.

Hyviä pohdintoja. Nämähän on tietysti Inverttereiden ensimmäistä kunnon sukupolvea ja jotain niihin varmasti keksitään...
* Myyjä * Asentaja * Suunnittelija * Kylmäasentaja * Uusiolämpö Oy Raahe *

Poissa Roori

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 3 816
  • Maalämpo... Ollakko vai Ei....KYLLÄ
Vs: Thermia Calibra ja Atlas
« Vastaus #22 : 17.01.20 - klo:09:59 »
Oliko tämä 1000kWh verkkosähkön nousu vuodesta 2018>2019 , vai?

Eikös siinä Jäspi Solarissa ole saantomittaus, mitä se näyttää vuodessa?...vaikkakin se oli jo 2015 eli ei vaikuta lähimenneisyyteen.
Tähän vielä jatkoksi jos siinä Jäspi Solarissa joku vika olisi....niin onko sen seurannassa, jos on, huomattavissa tipahdusta v2019?

Onko noiden on/off ajoilta jotain tilastoo tehtynä mistä selviäis tarvittava max teho pahimmilla keleillä, uudehko talo joten vähän tuo 10kW konekin lieneen 'ylisuuri', olisko ~8kW huiput?
Eli se invertterikone 12kW on suurimman osan vuotta epäedullisella käyntialueella, mikäs se Pdesign muuten on?

Kompressori on Copelandin ZHV0342p-2X9. Sama M ja L malleissa.
Tuo kompura on sama suurimman L-mallin kanssa, eli downgreidattu 5-17kW mallista, eli tavallaan feikattu 3-12kW malliksi siitä suurimmasta ... riippuu sitten kuinka tasaisen pysyvää se cop on koko tuon käyntialueella kun ajattelee kuinka hyvin osuu tarpeeseen.
https://www.thermia.fi/lampopumput/maalampopumput/diplomat-inverter-maalampopumppu/

Täällä jotain infoo:
https://www.abtehnic.ro/wp-content/uploads/2017/01/SGE127-Emerson-General-Product-Catalogue-2015-EN_0.pdf

Poissa fraatti

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 4 064
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Thermia Calibra ja Atlas
« Vastaus #23 : 17.01.20 - klo:13:16 »
Kompressori on Copelandin ZHV0342p-2X9. Sama M ja L malleissa.

Hyviä pohdintoja. Nämähän on tietysti Inverttereiden ensimmäistä kunnon sukupolvea ja jotain niihin varmasti keksitään...

Oletko varma että ovat myös viimeisten lukujen osalta samoja? Nimittäin Viessmannin pikku invertteristä löytyy tälläinen.
XHV018 1P 4E9
Tuo on pienin kompura mitä tuossa mallisarjassa on ja vastaavasti kertomasi malli suurin.

https://climate.emerson.com/documents/copeland-scroll-variable-speed-compressors-xhv0181p-to-xhv0382p-application-guidelines-en-gb-5260810.pdf

Tässä taas koneet ja niiden hyötysuhteet. Väittäisin että koneissa käytetään kolmea ylläolevaan kompressoria riippuen siitä minkä kokoinen kone on. Tämän perusteella Viessmanissa on hiuksen hieno hyötysuhde-ero.
Viessmann
1,7 - 8,6 kW cop 4,7
2,4 - 11,4 cop 4,8

thermia
1,5–7 kW cop 4,65
3 - 12 kW cop 4,7
5 - 17 kW cop 4,6

Viessmanin varaosakatalogista löytyy myös kuva invertteristä. Se näyttää olevan täysin sama palikka kuin tuossa copelandin mainoksessa. Käyttävät siis kompressorivalmistajan pakettia. Luulen että thermiasta löytyy sama mötti sisältä. Oletko nähnyt sitä? Luulen että thermia ja viessmannin koneen ovat melko samankaltaisia laitteita.


Olikos sulla lämmönjako "suoralämmitteinen" eli ei ole varaajaa vaan vesi kiertää jatkuvasti eikä ole shunttauksia ?

Taidat olla foorumilla ainut jolla on kokemusta useasta erilaisesta koneesta omassa käytössä tai jotain vertailupohjaa on-off / invertteri välillä.
Viessmann Vitocal 333-G, 180m kaivo
171m2/500m3 talo + 70m2/200m3 talousrakennus
Kokonaissähkö n 10000kWh(MLP n 5500kWh, IV-kone n 700kWh)

Poissa Roori

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 3 816
  • Maalämpo... Ollakko vai Ei....KYLLÄ
Vs: Thermia Calibra ja Atlas
« Vastaus #24 : 17.01.20 - klo:13:29 »
Oletko varma että ovat myös viimeisten lukujen osalta samoja? Nimittäin Viessmannin pikku invertteristä löytyy tälläinen.
XHV018 1P 4E9
Tuo on pienin kompura mitä tuossa mallisarjassa on ja vastaavasti kertomasi malli suurin.

Tässä taas koneet ja niiden hyötysuhteet. Väittäisin että koneissa käytetään kolmea ylläolevaan kompressoria riippuen siitä minkä kokoinen kone on. Tämän perusteella Viessmanissa on hiuksen hieno hyötysuhde-ero.
Viessmann
1,7 - 8,6 kW cop 4,7
2,4 - 11,4 cop 4,8

thermia
1,5–7 kW cop 4,65
3 - 12 kW cop 4,7
5 - 17 kW cop 4,6

Viessmanin varaosakatalogista löytyy myös kuva invertteristä. Se näyttää olevan täysin sama palikka kuin tuossa copelandin mainoksessa. Käyttävät siis kompressorivalmistajan pakettia. Luulen että thermiasta löytyy sama mötti sisältä. Oletko nähnyt sitä? Luulen että thermia ja viessmannin koneen ovat melko samankaltaisia laitteita.

Olikos sulla lämmönjako "suoralämmitteinen" eli ei ole varaajaa vaan vesi kiertää jatkuvasti eikä ole shunttauksia ?

Taidat olla foorumilla ainut jolla on kokemusta useasta erilaisesta koneesta omassa käytössä tai jotain vertailupohjaa on-off / invertteri välillä.
Asiat elää, nuo on uusissa vehkeissä varmaan, mutta tuosta annetusta tyypistä löytyy kyllä infoo v2015:lta...(tuolla ylempänä.)
Sitten eri valmistajat valkkaa eri variaatioita, pikkukoneet tuntuu monilla olevan 1~ kompuralla...mitens Viesmanni?

Toisekseen nuo Emersonin tamut 'ED3' ei tunnu olevan käytössä Thermialla kun tuossa tyypissä on tuo 'X' siellä lopussa...mikä toisaalta tuntuu oudolta väkästelyltä, Viesmanniko sitten käyttää Emersonia!?


Poissa sam68

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 2 016
Vs: Thermia Calibra ja Atlas
« Vastaus #25 : 17.01.20 - klo:13:52 »


* Myyjä * Asentaja * Suunnittelija * Kylmäasentaja * Uusiolämpö Oy Raahe *

Poissa sam68

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 2 016
Vs: Thermia Calibra ja Atlas
« Vastaus #26 : 17.01.20 - klo:13:55 »
Varaosalistaa jossa olisi tuo pienin kone en näe. Isot Calibrat ja Atlakset on varmaan tällä samalla kompuralla ja säätimellä.
* Myyjä * Asentaja * Suunnittelija * Kylmäasentaja * Uusiolämpö Oy Raahe *

Poissa Roori

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 3 816
  • Maalämpo... Ollakko vai Ei....KYLLÄ
Vs: Thermia Calibra ja Atlas
« Vastaus #27 : 17.01.20 - klo:14:01 »
Olisko sekakalustus, Copeland kompura ja Mitsun tamu   ;D
Säätimen väri kuvassa vois sopia Mitsulle  :D

Poissa Roori

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 3 816
  • Maalämpo... Ollakko vai Ei....KYLLÄ
Vs: Thermia Calibra ja Atlas
« Vastaus #28 : 17.01.20 - klo:14:03 »
Isot Calibrat ja Atlakset on varmaan tällä samalla kompuralla ja säätimellä.
Oliskohan asiat vaihtunu Calibraan/Atlakseen...!?

Poissa sam68

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 2 016
Vs: Thermia Calibra ja Atlas
« Vastaus #29 : 17.01.20 - klo:14:25 »
Piti käydä kurkkaamassa ja Vacon sieltä löytyi. Syy yhteys näkyy tuolla: https://www.danfoss.com/fi-fi/products/ac-drives/?sort=default_sort

* Myyjä * Asentaja * Suunnittelija * Kylmäasentaja * Uusiolämpö Oy Raahe *

Poissa commo73

  • Vanha jäsen
  • ****
  • Viestejä: 307
Vs: Thermia Calibra ja Atlas
« Vastaus #30 : 17.01.20 - klo:16:40 »
Tuossa Samin invertteri Thermiassa on ilmeisesti 3 ~ kompressori Copeland.
Olen seuraillut omaa 1 ~ AIT inverter 9 kW mallia aika paljon. Otan vähintään kerran vuorokaudessa 50 eri arvoa harkitusti ja pohtien ylös kirjaan. Lopuksi jokaisen kirjauksen jälkeen lasken copin ja kirjaan ylös. Lisäksi jos aikaa on otan viikoloppuisin toisinaan 3 - 6  kertaa päivän aikana ylös kirjaan lisää arvoja normaalin lisäksi.  AIT on ilmeisesti mitsun kompura.  AIT tapauksessa suurin yksittäinen asia joka määärää lukuhetken COPin on kompressorin taajuus. Taajuus taas on suoraan verrannollinen lähtötehon kanssa.
Minulla on MLP omien mittarien lisäksi omia mittareita seuraavasti: Kompuran virta suoramittaus osoittava mittari (0 - 10A) / Kompura ottoteho P, energia kWh, /Ohjaus ottoteho P, energia kWh, / Vastus ottoteho P, energia kWh / lattialämmitys paluussa 1.5 pollucom ja lähtöputkessa lämpöanturi vedessä / ylempi keruupiiri tuloputkessa 1.5 pollucom ja lämpöanturi liuoksessa ylempi kerulle paluu /  alempi keruupiiri tuloputkessa 1.5 pollucom ja lämpöanturi liuoksessa alempi kerulle paluu / Maan lämpötila ylempi ja Maa lämpötila alempi anturit 40mm suojaputkessa. Pollucomit kertoo mukavasti / virtaukset 3 kpl / tulevat lämpö C / palaavat lämpö C /  Dt arvot.
Matalilla lattialämmitys menovedellä näillä lämpimillä keleille aina kun kompressori pyörii pienellä teholla 2kW - 3.5kW, silloin taajuus 27Hz - 50Hz COP aina yli 5. Heti kun otetaan isompi teho ja taajuus nousee cop tipahtaa.
Suurin COP, jonka olen kirjannut luokkaa ~5.3 minimiteholla 2kW. Pienin COP 3.9 maksimiteholla 8.5 kW. Molemmissa tapauksissa keruun tulo ~ 0C paikkeilla.
 AITssa on paluu veteen perustuva hystereesi säätö. Ajoin marras - joulukuun paluuveden hystereesi asetuksella 1C. En muista oliko säädettävissä välillä 0.5C - 4C. Perusperiaate hystereesin valinnalle, nopeasti reagoivat talot (pieni varaava massa rakenteissa) silloin suurempi hystereesi. Hitaasti reagoivat talot (suuri varaava massa, esim kivitalot) silloin käytetään pientä hystereesiä.
Itse olen huomannut ongelman joka liittyy asiaan jos tavoitellaan huippu COP tasaisesti, silloin tulisi ajaa kompuraa TASAISESTI minimiteholla ja pienellä lähtöteholla aina kun se on mahdollista. Ainakin AIT 1 ~ koneen tapauksessa. 
Tässä minun AITssa on tuolla alkuperäisellä ohjelmalla 3.81 ne repomiehen jo kaksi vuotta sitten havaitut ongelmat. Eli nukahtaminen muuten vaan tai nukahtaminen LKV syklin jälkeen.  Korjaava toimiva softa 3.84 on tullut jos aikaa sitten. Siinä kyseiset ongelmat on selätetty. Sen jälkeen on tullut vielä kaksi uudempaa versiota. Joista viimeisin, 3.85.1. Halusin tarkoituksella ajaa tuolla vanhalla softalla koneeseen tutustumisajon. Vaihdan softan parannettuun 3.84 piakkoin.
Tästä nukahtamisesta seuraa se että hystereesi on 1.5C - 2C alle paluuveden asetusarvon kun kompressori viimein hyrähtää käyntiin. AIT kelailee taajuutta hyvin maltilla kuin herrasmiehet turhaa kaasuttelematta ylöspäin.  Taajuuden nostossa menee aikaa ja silloin hystereesi ei pienene. Myöhemmin kompura saa jo ohjeen suuremmille taajuuksille, jossa otetaan suurempi lähtöteho, että lämpövaje saadaan kurottua umpeen. Tällöin ajetaan suuremmalla taajuudella, joissa COP on huonompi kuin on/off koneiden normaali toiminta tilan saavuttama huippu COP joka on ~ 4.8 ja 5 välillä. Minulla talo on tyyppiä hyvin suuri varaava massa, joka entisestään hidastaa paluuveden nousua.
Muutin nyt tammikuun alussa hystereesin 0.5C. Huomasin heti että keskimääräinen käyntiaika lukema lähti nousuun ja starttien määrä on lähtenyt laskuun.  Lisäksi nyt näillä lämpöisillä keleillä kone on pysynyt ihmeen hyvin käynnissä vaikka minulla on orkkis softa ja käyttövettä tehdään kuin ennenkin.
Eli hyvin pienin alkukokemuksen perusteella alustava ajatus hyvän copin saavuttamiseen invertteri koneella.  Koneen asetukset tulisi asetella siten, että kompura ei koskaan kiihdyttele turhaan isoille hertseille ja sitä kautta suurille lähtö tehoille. Koska silloin COP on huonompi kuin hyvillä on/off koneilla normaalilla käynti alueella. Toivottavasti tästä sai nyt jotain selvää  :)
Lämmitettävä 236m2 / 700m3.
Kahdessa tasossa 2018.
Keruu aktiivista 2*270m savessa.
Pumppu AIT invertteri 9kW.
Uusimaa.

Poissa Roori

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 3 816
  • Maalämpo... Ollakko vai Ei....KYLLÄ
Vs: Thermia Calibra ja Atlas
« Vastaus #31 : 17.01.20 - klo:17:14 »
@Commo73 tarinan perusteella Mitsun kompura on 'alavääntöinen' ja Copelandi tuntuu @sam68 jutun pohjalta alaväännöltään huonommalta   ::)

Vähän kummalliselta erolta kuulostaa kahden Scrolli kompuran kesken, Mitsu-kone tässä on tietty teholtaan melkein ½ pienempi...

@commo73:lla on tuosta varmaan jo v2019 lämmityksen kokonais-vuosiSCOP jo laskettu, mittarointikin kuulostaa vakuuttavalta, entä paljonko lämmitykseen meni sähköä kaikkiaan ohjaukset ja pumput mukaan lukien?

Poissa commo73

  • Vanha jäsen
  • ****
  • Viestejä: 307
Vs: Thermia Calibra ja Atlas
« Vastaus #32 : 18.01.20 - klo:01:39 »
Ei ole kokemusta kuin kahdelta täydeltä kuukaudelta. Kone käynnistetty lokakuun lopulla.
Lämmitettävä 236m2 / 700m3.
Kahdessa tasossa 2018.
Keruu aktiivista 2*270m savessa.
Pumppu AIT invertteri 9kW.
Uusimaa.

Poissa Roori

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 3 816
  • Maalämpo... Ollakko vai Ei....KYLLÄ
Vs: Thermia Calibra ja Atlas
« Vastaus #33 : 18.01.20 - klo:13:30 »
Ei ole kokemusta kuin kahdelta täydeltä kuukaudelta. Kone käynnistetty lokakuun lopulla.
No periaatteessa tuo riittää kun laskee suhteutettuna OEK luvuksi (vai mikä olikaan) pumpun kulutuksen ja vertaisi @sam68 lukemiin jos vaan häneltä vastaava pumpun kulutus on tiedossa marras-tammi ajalta.
Antaisi jotain suuntaa onko isosti eroa.

Oma on, marras-nyt: (628,3+724,6+400)/(453+480+290)/400m3 * 1000 = 3,5831970564186426819296811120196‬  :P (lämmitys [kWh] / astepäiväluku [°Cvrk] / kuutiot [m3]* 1000), osa piti vähän arvata kun astepäivät eivät päivity 'live'...

Poissa Matias

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 3 945
Vs: Thermia Calibra ja Atlas
« Vastaus #34 : 19.01.20 - klo:19:12 »
Sama mittari ollut pumpun syötössä vuosikausia.

Näkiskös tuosta kwh-mittarista paljonko invertteripumpun sähkönkulutus on kompressorin seistessa?
http://www.elisanet.fi/matsut/talo/day.jpg
http://www.elisanet.fi/matsut/talo/energymon.jpg

9kw Ekowell EPT400 vuodesta 1998
Jämä Kantikas 1250l Keruu 2X200m

Poissa fraatti

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 4 064
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Thermia Calibra ja Atlas
« Vastaus #35 : tänään kello 14:18 »
Asiat elää, nuo on uusissa vehkeissä varmaan, mutta tuosta annetusta tyypistä löytyy kyllä infoo v2015:lta...(tuolla ylempänä.)
Sitten eri valmistajat valkkaa eri variaatioita, pikkukoneet tuntuu monilla olevan 1~ kompuralla...mitens Viesmanni?

Toisekseen nuo Emersonin tamut 'ED3' ei tunnu olevan käytössä Thermialla kun tuossa tyypissä on tuo 'X' siellä lopussa...mikä toisaalta tuntuu oudolta väkästelyltä, Viesmanniko sitten käyttää Emersonia!?

En ollutkaan näköjään lähettänyt tätä viestiä vaan se oli jäänyt makaamaan tuonne selaimen välilähteen...


En tiedä millä pers silmällä oikein katsoin mutta tuossahan on heti aivan eri alkukirjaimetkin. Tätä se teettää kun kiireessä yrittää tehdä jotain.  :-X

No on niissä sentään jotain yhteistä, emersonin / copelandin kompura. Kumpi sitten ikinä mahtaakaan olla valmistaja. Kai se toi Emerson on.

Tuossa näyttää olevan noiden kompressoireiden erot. Thermiassa on EVI kait. Sam68 tietänee onko näin? Onkos thermiassa elektroninen paisari ja ohjaus?

https://climate.emerson.com/en-gb/products/heating-and-air-conditioning/residential-scroll-compressors/copeland-scroll-variable-speed-residential-compressors

Viessmann Vitocal 333-G, 180m kaivo
171m2/500m3 talo + 70m2/200m3 talousrakennus
Kokonaissähkö n 10000kWh(MLP n 5500kWh, IV-kone n 700kWh)