1962 rintsikka, VILP, ILP vai maalämpö?

[Miksutus]

En ole varma tuliko oikealle osiolle, mutta me ostettiin vasta Lumijoelta vanha rintamamiestalo jossa tällähetkellä lämmitysmuotona on puukattila sähkövastuksella ilman varaajaa ja vesikiertoiset patterit 7kpl avopaisuntasäiliöllä. Elintasosiivessä on saunan lauteiden alla Jäspi VLS-220 käyttövesivaraaja ja lattialämmitys sähköllä sauna/kylppäri/lämpimäksi tehty porstua. Nämä noin ~15m2 yhteensä. Varaava leivinuuni löytyy lisälämmityksenä tarvittaessa.

Talon pohjapinta-ala noin 50m2 ja kerroksia kaksi + pieni 6m2 täyskorkea kellari lisäksi. Eli lämmitettävää tilaa on noin 105-110m2 ja koska rakennusoikeutta on runsaasti jäljellä niin jossain vaiheessa on tarkoitus rakentaa talli/halli pihalle 100-200m2 vähintään harrasteluhommiin. Mutta ei vuoden eikä kahden sisään.

Talossa on keittiö meidän toimesta remontoitu ja lattiaan tehty lisälämmöneristys lisäämällä ekovillan purua psinuneiden muhien päälle. Olohuone joskus aiemmin tehty lattian lisäeristys joka tarkistetaan ensikeväänä ja eteiseen tehdään keväällä sama. Ikkunat uusittu muistaakseni 2010. Seinät alkuperäisillä eristeillä.

Tällähetkellä kattila on täysin turha kun ei ole aikaa olla aamusta iltaan pitämässä kynsitulia pesässä. Vastus pauhaa. Talo oli muutaman vuoden tyhjillään ja täällä pidettiin 20 asteen lämpö vastuksella ja kulutus oli 14000kwh vuosi. Nyt meillä oli jo lokakuun lasku 1600kwh ja meitä on 2 aikuista ja 2 lasta eli tiskari, pyykkäri ja kuivausrumpu pyörii päivittäin.

Ajatuksen olisi uusia lämmitys ja tehdä se mahdollisimman järkevästi pitkässä juoksussa ajateltuna ja meille on nyt kaupattu 6kw maalämpöä, 8kw maalämpöä ja 9kw VILPpiä. Mikä olisi järkevin tapa saada sähkölaskut pienemmiksi ja käyttömukavuutta lisää.

Meille onnistuisi tehdä tontille maapiirikin, onko se ihan susisurkea ajatus? Säästäisi porauksessa melko paljon. Ja kannattaako meille laittaa nyt vähän ylikokoinen pumppu säätyvällä pumpulla eli ettei pumppu mene on/off vaan pyörimisnopeus vaihtelee tarpeen mukaan jolloin tuntuisi, että hieman ylimitoitettu järjestelmä toimisi hyvin kun ei tule jatkuvia katkoja pumpulle mikä rasittaa kun joutuu käynnistelemään.

[ishiba]

Meille onnistuisi tehdä tontille maapiirikin, onko se ihan susisurkea ajatus? Säästäisi porauksessa melko paljon.

Peltopiiri on oikein hyvä ratkaisu jos se maaperä on soveliasta.

-------------------------

Lainataan pikkaisen topikkia. Mitekähän nuo gtk:n laskut ennustaa todellisuutta? Aika isoja paikallisia eroja kaivojen tuotossa, jos tuolta vilkuilee. Oletan, että tuo teholukema vastaa 300 m energiakaivon keskitehoa. Ymmärsinköhän oikein?

http://gtkdata.gtk.fi/maankamara/ -> Karttatasot -> Geoterminen energiapotentiaali -> 300 m geoenergiapotentiaali (kuva ohessa)

E: tuolla olikin toinen karttataso jemmassa jossa on sitten varastoitunut potentiaali. Pahoittelut topikin sotkemista, oli vaan niin jännä tuo Lumijoki.

[tomppeli]

Tervetuloa mukaan foorumille!
Koetin tehdä laskelmat ja liitin niistä tulosteet omaan viestiisi.
Tässä ensimmäisessä vaihtoehdossa on mukana 150 m2 halli.
Jos laskelman lähtötiedoissa on virheellisyyksiä, kerro niistä ja korjaan ne. Korjaaminen on helppoa.

Laskelmassa olevan lämpöpumpun antoteho 10 kW (= lämmitysteho),
pitää katsoa pumpun valmistajan tiedoista B0 W50 tai B0 W55 olosuhteissa.
B0 W35 olosuhteissa ilmoitettu lämmitysteho on isompi ja se saavutetaan vain lattialämmityksellä eikä päde patterilämmityksellä.
Jos kohteessa on vain osaksikin patterilämmitys, on mitoitus tehtävä patterilämmityksen mukaisesti.
Laskelma antaa lämpökaivon aktiivisyvyyden. Kaivon yläosaan jäävää kuivaa osuutta ei lasketa aktiivisyvyydeksi.

Tässä laskelman tulos tiivistettynä:
Talo  ”Miksutus”   LUMIJOKI  (Pohjois-Pohjanmaa)
LÄMMITYSTARVE ILMAN LÄMMINTÄ KÄYTTÖVETTÄ  -  MUT = -32 °C
- Kellari 1962: Patterilämmitys, 20 °C, 6 m2, 13 m3:      0,69 kW   2 363 kWh
- Keskikerros 1962: Patterilämmitys, 21 °C, 50 m2, 125 m3:      2,77 kW   9 091 kWh
- Talon yläkerta 1962: Patterilämmitys, 21 °C, 50 m2, 115 m3:      2,47 kW   7 414 kWh
- Halli 2020: Patterilämmitys, 12 °C, 150 m2, 390 m3:      3,92 kW   10 008 kWh
-               - Lämmönsiirtokanaali CALPEX1 DUO 25+25/91, +30 °C, 15 m:   0,08 kW   504 kWh
RAKENNUKSEN  LÄMPÖHÄVIÖT  YHTEENSÄ   9,9 kW   29 380 kWh

VUOTUINEN LÄMMITYSTARVE:  PATTERILÄMMITYS  -  COP -laskennassa 46 °C   -  menovesi lämpötila max 54 °C
• Kiinteistö,  256 m2,  643 m3       3,4 COP   9,37 kW   29 380 kWh
- Lämmin käyttövesi,   varaajatilavuus   0,19 m3 / 55 °C   2,5 COP   0,74 kW   4 800 kWh
- Yhteensä   3,3 SCOP   10,1 kWh   34 180 kWh
- Vähennetään taloussähkön lämmitysvaikutus   -3 272 kWh   0,97 kW   30 908 kWh
- Ei huomioitu mitään lisälämmitysmuotoja    0 kWh   0,00 kW   30 907 kWh
- Maalämmöllä tuotetaan      10,00 kW   30 907 kWh
- Sähkövastuksella tuotettavaksi jää   1 kWh
  Yhteensä   30 907 kWh

Tarvittava lämmityslaitteen lämmitysteho   10,1 kW
- Valitun lämmityslaitteen lämmitysteho,  ( Optimiteho)      10,0 kW
- Valitun lämpöpumpun teho riittää saakka   -31 °C
▪ Maasta kerätään    ( 3,3 COP)   7,1 kW   21 411 kWh
▪ Sähkölaitokselta tulee pumpun käyttösähköä      9 497 kWh
▪ Ostosähköä yhteensä  (pumpun käyttösähkö + vastuslämmitystä  1 kWh)      9 497 kWh

Tarvitaan 233 aktiivimetrin lämpökaivo. Keruun virtaus oltava vähintään 0,53 l/s (= 31,8 l/minuutissa).               
Liitäntäputkitus pumpulta kaivolle.  Etäisyys kaivolle = 10 m   2 kpl   PE50x4.6   20 m
Kaivon aktiivisyvyydellä tarkoitetaan sitä kaivon syvyyttä, jossa keruuputkisto on aina veden ympäröimänä.
Alla keruupiirin painehäviö sileäseinämäisille keräinputkille virtauksella 0,53 l/s = 31,8 l/min = 1908 l/h:
• Kaivon painehäviö 0,53 l/sek virtauksella ja PE40*2.4 putkilla, ΔT = 3,3 K   75 kPa (0,75 bar)
• Kaivon painehäviö 0,53 l/sek virtauksella ja PE45*2.6 putkilla, ΔT = 3,3 K   41 kPa (0,41 bar)
• Kaivon painehäviö 0,53 l/sek virtauksella ja PE50*2.8 putkilla, ΔT = 3,3 K   24 kPa (0,24 bar)
• Kaivon painehäviö 0,53 l/sek virtauksella ja PE50*2.5 GeoDuo pariputki, ΔT = 3,3 K   23 kPa (0,23 bar)
• Tai vaakakeruupiiri, kostea savi, 570 metriä  = 2 x 300 m PEM40x3.7  SINIRAITA.
- Keruuputkien upotussyvyys vähintään 1,2 m.
...
Sama ilman hallia:
- Kellari 1962: Patterilämmitys, 20 °C, 6 m2, 13 m3:   0,69 kW   2 363 kWh
- Keskikerros 1962: Patterilämmitys, 21 °C, 50 m2, 125 m3:   2,77 kW   9 091 kWh
- Talon yläkerta 1962: Patterilämmitys, 21 °C, 50 m2, 115 m3:   2,47 kW   7 414 kWh
RAKENNUKSEN  LÄMPÖHÄVIÖT  YHTEENSÄ   5,9 kW   18 868 kWh

VUOTUINEN LÄMMITYSTARVE:  PATTERILÄMMITYS  -  COP -laskennassa 46 °C - menovesi lämpötila max 54 °C               
• Kiinteistö,  106 m2,  253 m3    3,4 COP   5,57 kW   18 868 kWh
- Lämmin käyttövesi,   varaajatilavuus   0,19 m3 / 55 °C   2,5 COP   0,74 kW   4 800 kWh
- Yhteensä         3,2 SCOP   6,3 kWh   23 668 kWh
- Vähennetään taloussähkön lämmitysvaikutus   -1 472 kWh   0,39 kW   22 196 kWh
- Ei huomioitu mitään lisälämmitysmuotoja    0 kWh   0,00 kW   22 196 kWh
- Maalämmöllä tuotetaan   6,30 kW   22 196 kWh
- Sähkövastuksella tuotettavaksi jää   0 kWh
  Yhteensä   22 196 kWh

Tarvittava lämmityslaitteen lämmitysteho   6,3 kW
- Valitun lämmityslaitteen lämmitysteho,  ( Optimiteho)      6,3 kW
- Valitun lämpöpumpun teho riittää saakka   -32 °C
▪ Maasta kerätään          ( 3,2 COP)   4,5 kW   15 228 kWh
▪ Sähkölaitokselta tulee pumpun käyttösähköä   6 968 kWh
▪ Ostosähköä yhteensä  (pumpun käyttösähkö + vastuslämmitystä  0 kWh)   6 968 kWh

Tarvitaan 178 aktiivimetrin lämpökaivo. Keruun virtaus oltava vähintään 0,33 l/s (= 19,8 l/minuutissa).
Liitäntäputkitus pumpulta kaivolle.  Etäisyys kaivolle = 10 m   2 kpl   PE50x4.6   20 m
Kaivon aktiivisyvyydellä tarkoitetaan sitä kaivon syvyyttä, jossa keruuputkisto on aina veden ympäröimänä.
Alla keruupiirin painehäviö sileäseinämäisille keräinputkille virtauksella 0,33 l/s = 19,8 l/min = 1188 l/h:
• Kaivon painehäviö 0,33 l/sek virtauksella ja PE40*2.4 putkilla, ΔT = 3,3 K   24 kPa (0,24 bar)

• Tai vaakakeruupiiri, kostea savi, 405 metriä  = 1 x 400 m PEM40x3.7  SINIRAITA.
- Keruuputkien upotussyvyys vähintään 1,2 m.
...
Jos haluat, lähetän koko laskelman sinulle tavalliseen sähköpostiisi. Silloin voisit itse korjata virheelliset lähtötiedot.
Laskentaohjelman avaamiseen tarvitaan koneellesi ladattu ilmainen LibreOffice -toimisto-ohjelma.
Laskentapohja on myöskin ladattavissa täältä.

Nämäkin mitoituslaskelmat ovat vain suuntaa antavia; eivät mitään takuumitoituksia.
Luotettavimman suunnittelun ja mitoituksen saat paikalliselta alan ammattisuunnittelijalta.

[Miksutus]

Kiitos!

Huomiot mitä tein on, että kellarissa ei ole lämmitystä vaan pattereita on 5 alhaalla ja 2 ylhäällä. Kellari kylmä.

Onko laskelman mukaan siis talon lämmitystarve noin 16500 kwh?  Ja tälle 6kw pumppu riittävä jotta - 32 asti ei tarvita sähkövastusta kaveriksi?

6kw pumppua tarjoava kauppias puhui, että 300m maapiiri riittäisi, onko se miten toimintavarma vs. kaivo?

[Nopostan]

Kiitos!

Huomiot mitä tein on, että kellarissa ei ole lämmitystä vaan pattereita on 5 alhaalla ja 2 ylhäällä. Kellari kylmä.

Onko laskelman mukaan siis talon lämmitystarve noin 16500 kwh?  Ja tälle 6kw pumppu riittävä jotta - 32 asti ei tarvita sähkövastusta kaveriksi?

6kw pumppua tarjoava kauppias puhui, että 300m maapiiri riittäisi, onko se miten toimintavarma vs. kaivo?

Maapiiri on siitä hyvä että jäätyminen ei siinä ole lähellekkään niin paha kuin kaivossa. Kohta 2v tulee täyteen maapiirilläx2 eikä mitään ongelmia ole ollut vaikka kovimmilla pakkasilla maahan menee ja tulee - celsiusta.

[tomppeli]

Kiitos!
Huomiot mitä tein on, että kellarissa ei ole lämmitystä vaan pattereita on 5 alhaalla ja 2 ylhäällä. Kellari kylmä.
Onko laskelman mukaan siis talon lämmitystarve noin 16500 kwh?  Ja tälle 6kw pumppu riittävä jotta - 32 asti ei tarvita sähkövastusta kaveriksi?
6kw pumppua tarjoava kauppias puhui, että 300m maapiiri riittäisi, onko se miten toimintavarma vs. kaivo?

Lähetin laskelman sinulle. Voit siihen "Rakennukset" -alasivulla korjata tuon virheeni.
Olisihan minun pitänyt tietysti oivaltaa, että luettelo pattereista tarkoitti myöskin sitä, että kellaria ei lämmitetä.
Aina ei tällä ukkelilla oikein raksuta? 

Maakeruupiiri ei tosiaankaan ole arka jäätymisellle.
Ainoa haitta hiukan alimitoitetusta maakeruusta on COP:n huononeminen, kun maasta tulevan lämpötila laskee. Siksi olisi suositerltavaa tehdä riittävä maakeruupiiri, mikäli se ei kohtuuttomasti lisää hankintakustannuksia.
Sama koskee myöskin maakeruupiirin upotussyvyyttä. Liian matalaan upotettu keruuputkisto voi mennä talvella turhan kylmäksi.

[ishiba]

Olen ymmärtänyt, että tuo reilu metrin syvyys tulee siitä, että se putki on routarajaa syvemmällä mutta niin pinnassa, että se maa lämpenee taas keväällä ja kesällä pelikuntoon. Mikä nyt sitten optimi millekin paikkakunnalle?

[tomppeli]

Olen ymmärtänyt, että tuo reilu metrin syvyys tulee siitä, että se putki on routarajaa syvemmällä mutta niin pinnassa, että se maa lämpenee taas keväällä ja kesällä pelikuntoon. Mikä nyt sitten optimi millekin paikkakunnalle?

Katso tämän julkaisun https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/134780/Ekstrom_Timo.pdf
sivulla 3 olevaa kuvaa.

Vuotuinen lämpötilan muutos näkyy monen metrin syvyyteen.
Joskus aikoinaan uskottiin, että maa mene ikiroutaan, jos keruun putkitus on liian syvällä.

[ishiba]

Voi olla hyvin mahdollista ettei kukaan ole Suomessa kovin akateemisesti tutkinut peltopiirejä sitten 80-luvun. Suunnittelijat aikalailla perimätiedon varassa näiden kanssa.

[Matias]

Laittelin Ds 1820 anturin 1m:n syvyyteen n 30cm keruuputkista ja maan lämpötila tuolla syvyydellä oli 2012 vuonna liitekuvan mukainen.

Keruuliuos kompressorin käydessä kuitenkin 2-4 astetta kylmempää kuin maan lämpötila

Reaaliaikainen maan lämpötila tuossa trendissä vihreä ,on nyt +5C asteen kohdilla,kuva päivittyy 2min välein
http://www.elisanet.fi/matsut/talo/day.jpg

[tomppeli]

Pidemmällä lenkillä saadaan lämpöisempää keruunestettä.
Syvempään upotetulla keruupiirillä saadaan lopputalvesta vähän lämpöisempää maasta.