F1245-8

[jmaja]

On siinä kuitenkin pakko olla selvä ero kiertääkö 100 l vettä puurakenteisessa lattiassa tai patteriverkossa, joissa ei veden lisäksi lämpökapasiteettia ole, verrattuna betoniin, jossa sitä on moninkertaisesti veteen nähden.

20 l/kW tarkoittaa, että tuo vesimäärä lämpeää 10 astetta 14 minuutissa. Aika pieni lohtu katkokäynnille.

Vai miten tuo sitten käytännössä menee?

[Lappanen]

Alkuun isällä oli käyntiaika/käynnistys jotain luokkaa 1,1 h/kpl mutta nyt olen sen saanut säädettyä lähelle 2h/kpl ja tuosta ei enempään kyllä veny ennen kuin tuo lisäsäiliö kytketään kiinni.

Itsellä nyt koko käyttöajan eli 10/2018 tähän päivään asti noin 9,5 h/kpl. Lämmityskaudella mennään sitten päiviä ja viikkoja ilman pausseja, mulla tuli tässä viime vuoden lopussa 100 litran läpivirtaava varaaja lisää järjestelmään ja sillä nousi tuo katkokäyntiraja plussan puolelle kun ennen sitä se oli jossain vähän nollan alapuolella.

Säätöä se ainakin huomattavasti helpottaa, kun sitä on nyt päässyt vertaamaan käytännössä.

[jmaja]

Miten paljon isälläsi on sitten lattialämmitystä betonissa? Raportoi sitten kun varaaja tulee, miten muuttui.

Varaaja ei kai voi vaikuttaa siihen missä lämpötilassa päästään jatkuvaan käyntiin. Tai ainoa syy miksi se vaikuttaisi on huonot säädöt tai softa. Tuonhan pitäisi riippua vain minimitehosta lämmitystarpeeseen nähden. Heti kun lämmitystarve ylittää minimitehon pitäisi pumpun käydä jatkuvasti. Jos se ei ylitä, ei mikään varaaja sitä pelasta.

[Lappanen]

En neliöitä osaa sanoa, mutta laskelmiensa mukaan koko systeemi siis vähän yli 100 litraa ja osa siitä kulkee kanaalissa jossa menoveden lämpö tippuu -5 pakkasilla noin 2 astetta. Pistän raporttia kun lämmitysjärjestelmän tilavuutta on kasvatettu.

Mulla toteutus on varmaan vähän erikoisempi, kun pumppu on alakerrassa ja yläkerrassa on sitten tuo lisäsäiliö pumpun menon ja yläkerran jakotukin välissä läpivirtaavana. Tuo säiliö tuli sen takia, että siinä on kierukka jossa kiertää IV-koneen lämmityspatterin vesi suljetussa kierrossa lämpiämässä. Ja lisäksi yläkerta on vielä puolilämpimänä kun sen rakennus on vielä kesken.

Tuon lisäsäiliön asennuksen jälkeen en mlp:n enkä jakotukkien säätöihin koskenut mutta havaitsin että pätkäkäyntiraja kasvoi plussan puolelle. En sitä sen enempää tieteellisesti alkanut pohtimaan, oletin vaan että ilmiön pitää liittyä lisääntyneeseen vesitilavuuteen järjestelmässä. Aiemminhan mullakin oli suositusta pienempi tilavuus vs mlp:n teho.

[jmaja]

Luulisi, että inverttereille olisi eri kaava tai ei ainakaan käytettäisi maksimitehoa.

Miten tuo 9,5 h/käyntikerta on laskettu? Käyntiaika/käynnistykset? Silloinhan siinä olisi talven piiiitkä yhtenäinen käynti mukana, joten se ei kerro juuri mitään pätkäkäyntiajan käyntiajoista.

Mikä on sitten sovelias käyntiaika kesällä  ja keväällä/syksyllä tai tällaisilla kevät keskellä talvea jaksoilla? Käyttövesikäintiaika lienee kuitenkin vain 15 minuutin luokkaa ellei samalla vettä kuluteta hyvin runsaasti.

[Lappanen]

Käynistykset/käyntiaika. Siitähän puuttuu myös piiiiitkä pätkä sitä aikaa kun mitään lämmitystarvetta ei ole kesällä/syksyllä. Toki otanta-aika on lyhyt tässä isäni koneessa, mutta kun tuo on vuoden verran pyörinyt niin sittenhän siitä jo pystyy vertailua tekemään omaan koneeseen.

Mutta kone kun on nyt talven alussa käynnistetty niin kyllä sen käyntiaika/käynnistykset olisi suotavaa olla ainakin lähemmäs tuota 10 h/kpl kuin 2h/kpl.

Kesällähän kone on pysähdyksissä, paitsi käyttövettä tehdessään. Jos on kiertovesi käytössä niin käynnistyksiä varmaan sen 3-5 tulee vuorokaudessa. Lämmitysjakson aikana käyttövettä tehdään lennosta, kompuraa pysäyttämättä. Tai sitten lämmitysjakson lopuksi. Ainakin oma kone tekee näin. Smart controllilla mulla nyt käyttöveden lämmitys niin ilmeisesti ei ole mitään vakiokäynnistys/lopetusarvoja vaan oppii kv-lämmityksen käytön mukaan, mutta näytti tuo lämmittävän 40C>50C, 500 litran varaajan, aika lailla tarkkaan 60 minuutissa ja jatkoi nyt yli 2 vrk jatkunutta lämmitysjaksoaan.

Mutta toivottavasti pian tuon sitten näkee, kun lisää vettä tulee kiertoon että vaikuttaako vaiko eikö ja mihin vaikuttaa.

Edit. Itsellä eikä isällä ole mitään mukavuuslämmityksiä märkä- tai wc-tiloissa joita pidettäisiin kesähelteilläkin päällä

[jmaja]

Sulla siis tuo 500 l on kv-varaaja. Miten iso on lämmitysjärjestelmän varaaja. 500 l lämmitys 10 C tunnissa vastaa n. 6 kW keskitehoa. 180 l kv-varaaja taitaa olla tyypillisempi. Mitä ihmettä tekee 500 l kv-varaajaala, varsinkin noin ison pumpun yhteydessä? Sehän jaksaa tehdä melkein lennosta lämmintä käyttövettä.

Millainen lämmitysjärjestelmä isälläsi on ja miten paljon paluuveden lämpö nousee tuossa 2 h käyntijaksossa? Kyllä se varaaja saa olla todella iso, että sen ansiosta käyntiaika nousee 2h ->10 h.

Vai onko Nibe/Jämä invertteri niin tyhmä, että paahtaa täysillä ja sitten huomaa menoveden olevan liian kuumaa ja pysähtyy? Siis ei osaa mennä pienelle teholle ajoissa. Tai kierrättää lattiassa niin hitaasti, että menovesi kuumenee liikaa pienimmälläkin teholla.

[Lappanen]

Hintaeroa ei ollut kuin satasia vs 300l varaaja, tulevaisuudessa tuolla täytellään ammetta ja ehkä paljuakin. Onpahan sitten reserviä.

Lämmitysjärjestelmässäni on se 100 l varaaja + reilu 200l kierrossa.

Isälläni on vesikiertoinen lattialämmitys betonissa kahdessa rakennuksessa + kanaali rakennusten välissä ja laskujensa mukaan joku 100 litraa kiertää siinä. Paluuvesi näytti nousevan 5 astetta tuossa yhdessä 2h lämmityssyklissä. Ei tuo kompuraa pysäytä sen takia että menovesi liian kuumaa, vaan käynnistys/pysäytysohjaus on asteminuuteilla. Kone sitten automaatilla säätelee kompuran, lämmönkeruun ja lämmönjaon pumppujen nopeutta käyrän pyynnin ja muiden kriteerien mukaan.

[Lappanen]

Ei noi Nibeläiset 16kW tee käyttövettä koko teholla, taisi olla max 12kW...

Patentti sanoin  ... Nibeläiset ei ole tunnettuja ohjauksen älykkyydestä varsinkaan varaajan kanssa, puskuria ei lasketa varaajaksi. Saas nähdä fiksuuntuuko asiat yhtään S-sarjalla 

Joo, 54 Hz näyttää paahtavan käyttövettä, huoltovalikosta kyllä saa valittua "suuren tehon" joka kai nostaa hertsit johonkin 80 paikkeille.

[Lappanen]

Juu, 4-16 kw = 20-120hz.

En tiedä voiko käyttöveden teon tehoa muuten säätää kuin ruksaamalla tuon "suuri teho". Hertsejä kyllä muuten pystyy rajaamaan/estämään melko vapaasti.

[jmaja]

Milläs teholla tuo sitten tekee niitä 2 h käyntijaksoja lattiaan tai sun 10 h syklejä. Miten sinulla paluuvesi käyttäytyy? Vaikea kuvitella, että 16 kW inventterin vaativassa betonilattialämmityksessä 100 l puskurilla olisi yhtään mitään merkitystä.


Itse pähkäilen tarvitseeko 28 m2 lattialämmitys puskuria vai ei. Muu osa talosta pattereilla tai kattolämmityksellä ja 12 kW invertteri harkinnassa. Lämmityskauden ulkopuolella olisi vain lattialämmitys käytössä, jos tarvetta tuntuu olevan.

[Lappanen]

Molemmat tekee näillä keleillä 20-30 hz pumppauksella eli minimikierroksillq lämpöä. Mulla pysyy meno-ja paluu melko tasaisena kuten myös asteminuutit pysyy lähellä käynnistysrajaa.

Itseasiassa molempiin komplekseihin olisi riittänyt 12 kw pumput, mutta jälleen kun hintaeroa ei käytönnössä ollut nimeksikään niin tuli nämä 16 kw pumput. Säätövaraa enemmän ja tehokkaammat sisuskalut. Molemmissa estetty taajuus 100-120 Hz ettei pääse pyörimään täysillä, vaikka tuskin huipputehoja tulee ikinä käyttämäänkään.

[tomppeli]

... Molemmissa estetty taajuus 100-120 Hz ettei pääse pyörimään täysillä, vaikka tuskin huipputehoja tulee ikinä käyttämäänkään.

Järkevää estää tarpeeton huipputeho.
Samalla rajautuu liian suuri keruupiirin dT pois (dT, keruun menon ja paluun erotus).
COP pysyy parempana, tehon rajaus suojaa myös kaivoa jäätymiseltä.

[ishiba]

Minkälaista putkitusta jmaja suunnittelee sinne märkätiloihin? 16x2 putkella järkevä virtaus on varmaan sitä luokkaa, että dt on 10 °C 3,5 kW teholla. Jos 100 litraisen läpivirtaavan puskurin, jossa lämpimämpi vesi kytketään ylös laittaa vaikka lattian paluupuolelle, niin sinnehän saisi ajella 20 minuuttia vettä ennenkuin paluulämpö alkaa nousemaan. Voihan se toki olla menopuolellakin se puskuri, en tiedä mikä näissä on erona.

[euroshopperi]

Sulla siis tuo 500 l on kv-varaaja. Miten iso on lämmitysjärjestelmän varaaja. 500 l lämmitys 10 C tunnissa vastaa n. 6 kW keskitehoa. 180 l kv-varaaja taitaa olla tyypillisempi. Mitä ihmettä tekee 500 l kv-varaajaala, varsinkin noin ison pumpun yhteydessä? Sehän jaksaa tehdä melkein lennosta lämmintä käyttövettä.

Millainen lämmitysjärjestelmä isälläsi on ja miten paljon paluuveden lämpö nousee tuossa 2 h käyntijaksossa? Kyllä se varaaja saa olla todella iso, että sen ansiosta käyntiaika nousee 2h ->10 h.

Vai onko Nibe/Jämä invertteri niin tyhmä, että paahtaa täysillä ja sitten huomaa menoveden olevan liian kuumaa ja pysähtyy? Siis ei osaa mennä pienelle teholle ajoissa. Tai kierrättää lattiassa niin hitaasti, että menovesi kuumenee liikaa pienimmälläkin teholla.

Tyypillinen 180-200 L kv varaaja aiheuttaa sen, että pumpun liikoja tehoja pitää rajoittaa. Mulla on 390 L valmista lämmintä, 50 asteista varaajan 1/2-välissä. Kone 17 kW tehoinen ja tuo 390 L on hieman alakanttiin ja paras olisi 500 L min. Mulla on 27 L latauskierukka tuossa varaajassa, jonka teho mahdollistaa Dt n pysymisen 5-asteen hujakoilla. Erillisvaraaja siis toimii erinomaisesti on/off koneen kanssa. Meillä on myös lattialämmitys koko talossa ja siinä 500 L varaaja. Lämmitystä ohjataan tuohon varaajaan ulkolämpötilan mukaan. Yläkerta ja alakerta on omina shunttpiireinään, joita myös ohjataan ulkolämpötilan mukaan. Niissä pyörii vesi omilla kiertopumpuillaan, jotka on täysillä ja, jos termostaatit sulkee lattiapiirejä, niin pumppujen teho alenee automaattisesti. Eli talossa on käytännössä 3 piiriä. Varaaja ja 2 lämmityspiiriä. Kylmin huone saa olla käytännössä termareita auki ja WC myös on avoin piiri. Lämmityksen tarve tulee varaajan määräämänä ja shuntit pyörii käytännössä jatkuvasti auki/kiinni väliä. Lämmityksen varaajassa on käyttövedelle vielä esilämmityskierukka 45 tehoisena. Kelpaa täytellä poreallastakin kepoisasti. Meillä ei olisi hommasta tullut yhtään mitään, jos olisi ilman varaajaa yrittänyt saada balanssiin virtaukset tulleja ruuvaamalla. Nyt systeemi toimii, kuin olisi ikäänkuin 2 jättikokoista patteria omilla termostaateillaan ja kiertonopeus säätyy noilla Alphan pumpuilla automaattisesti. Maalämpöpumppu käsittää vain tuon yhden varaajan vaativan välillä lämpöä. Sähköä siihen meni edellisen vuoden aikana 7 635 kWh pelkästään kompuralla. Vastuksien sähköä on tasan 0 kWh/ 6 vuotta. KV varaajan yläosa on 58 asteinen ja legioonalaiset ei tartte enempää.

[jmaja]

Molemmat tekee näillä keleillä 20-30 hz pumppauksella eli minimikierroksillq lämpöä. Mulla pysyy meno-ja paluu melko tasaisena kuten myös asteminuutit pysyy lähellä käynnistysrajaa.

Ei tuo ero  voi mitenkään johtua siitä 100 l varaajasta. 20-30 Hz on ilmeisesti 4-5 kW. Sillä tuo 100 l varaaja lämpeää 5 astetta 7-9 minuutissa ja koko 300 l vesitilavuus siis reilut 20 minuuttia. Eron pitää siis olla lämmitystarpeessa, lattian massassa tai lämmönsiirrossa vesikierrosta lattian massaan.

[jmaja]

Minkälaista putkitusta jmaja suunnittelee sinne märkätiloihin? 16x2 putkella järkevä virtaus on varmaan sitä luokkaa, että dt on 10 °C 3,5 kW teholla. Jos 100 litraisen läpivirtaavan puskurin, jossa lämpimämpi vesi kytketään ylös laittaa vaikka lattian paluupuolelle, niin sinnehän saisi ajella 20 minuuttia vettä ennenkuin paluulämpö alkaa nousemaan. Voihan se toki olla menopuolellakin se puskuri, en tiedä mikä näissä on erona.

Ei ole vielä valmista suunnitelmaa. Putke pitää roilottaa betoniin. Varmaankin 16x2. Tuo tullee samaan piiriin kuin muun kämpän lämmitys. Mutta lämmityskauden ulkopuolella muussa kämpässä lienee termarit kiinni, joten jäljelle jää vain tuo lattialämmitys, joka mahdollisesti halutaan pitää lämpimänä. Eikös 10 C dT ole aika paljon? 12 kW koneissa on 3 kW minimi vai eikö nuo osaa pysyä siinä? Ilman varaajaahan kaikki virtaus menee sitten lattian kautta, jos muut termarit on kiinni. dT riippuu virtausmäärästä, jota tietysti rajoittaa painehäviö vs. pumppukäyrä.

Hiukan yli 100 W/m2 on tietysti paljon, mutta nykyisellään tuohon pusketaan 4,2 kW:tä kesälläkin 5-6 tuntia kerralla reilun vrk välein eli vajaan 1 kW keskiteholla. Lattia on ehkä turjan lämmin noin, mutta vaikuttaa tuossa olevan varauskykyä, jos vain saa lämmön siirtymään.

[Roori]

Ei pysy 3kW, nuo tehoarvot on annettu litkuarvolla 0ºC ja kesällä se voi olla +5ºC...eli teho nousee sen mukaan, hihasta tiputellen 4kW...vastaus löytynee F1255 käyristä nehän on Niben dokuissa.

[jmaja]

Ei pysy 3kW, nuo tehoarvot on annettu litkuarvolla 0ºC ja kesällä se voi olla +5ºC...eli teho nousee sen mukaan, hihasta tiputellen 4kW...vastaus löytynee F1255 käyristä nehän on Niben dokuissa.

Tarkoitin lähinnä kierroslukua, kun ei taida Nibe pysyä stabiilisti 20 Hz:ssä. Aika vaikea on tarkasti lukea Niben käppyröistä F1255-12 1% tehokäyrä on ehkä 2 kW -5C, 2,5 kW 0C, ehkä niukasti alle 3 kW 5 C, alle 4 kW 10 C, 4 kW 15 C ja 5 kW 25 C.

F1255-16 on aika mielenkiintoinen 1% teholla. Vajaat 4 kW -5C, reilut 4 kW 0 C ja 5 kW 5 C. Sitten 10 C kohdalla teho pomppuu jyrkästi ylös. Vajaasta 6 kW pystysuoraan 8 kW kohdalle ja sitten jatkaa siiitä lähes 9 kW 15 C. Tuo taitaa olla aika huono valinta ylimioitettuna ollen helposti kesällä on-off kone, varsinkin kaivosta jäähdystystä otettaessa. Aika erikoista, että tuon on sitten 4-16 vs. 3-12 kW, kun -5 C:ssä tehot ovat 2 ja 4 kW ja 10 C:ssä 4 ja 8 kW.

https://www.nibe.fi/nibedocuments/19639/331299-3.pdf

[mikan]

[quote ]
Loggaaminen ja logintutkijan asentaminen työasemaan antaa mahdollisuuden tutkia tarkemmin miten kone toimii.
[/quote]
            En keksi miten tuota lokkaamista saa tutkittua: eli muistitikku on ollut mlp.ssä
            muutaman päivän,ja kun laitan sen tietokoneeseen  ruudulla näkyy kyllä  joka
            minuutille numeroita, mutta miten saan niistä  jonkunnäköisen yhteenvedon.
            Olen yrittänyt ladata tuon  logintutkija.jar  ja  sen javan mutta ei onnistu.
            En ilmeisesti osaa niitä laittaa oikeisiin paikkohin ,enkä ole mistään löytänyt
            helppoa ohjetta   yksinkertaiselle käyttäjälle. Onko missään?

[ishiba]

Ei ole vielä valmista suunnitelmaa. Putke pitää roilottaa betoniin. Varmaankin 16x2. Tuo tullee samaan piiriin kuin muun kämpän lämmitys. Mutta lämmityskauden ulkopuolella muussa kämpässä lienee termarit kiinni, joten jäljelle jää vain tuo lattialämmitys, joka mahdollisesti halutaan pitää lämpimänä. Eikös 10 C dT ole aika paljon? 12 kW koneissa on 3 kW minimi vai eikö nuo osaa pysyä siinä? Ilman varaajaahan kaikki virtaus menee sitten lattian kautta, jos muut termarit on kiinni. dT riippuu virtausmäärästä, jota tietysti rajoittaa painehäviö vs. pumppukäyrä.

Hiukan yli 100 W/m2 on tietysti paljon, mutta nykyisellään tuohon pusketaan 4,2 kW:tä kesälläkin 5-6 tuntia kerralla reilun vrk välein eli vajaan 1 kW keskiteholla. Lattia on ehkä turjan lämmin noin, mutta vaikuttaa tuossa olevan varauskykyä, jos vain saa lämmön siirtymään.

Lähinnä mietitytti, että isoksi menee se painehäviö noin isoilla lämmitystehoilla ja pienellä dt:llä. Jos useampi piiri tulee, niin sitten painehäviö on olennaisesti pienempi. Mitenkähän isoksi se menolämpötila menee, kun se lämmön johtuminen vaatii lämpötilaeron, eli se paluuvesikin on lattian lämpötilaa korkeampi?

[maalämmittää]

....
En ilmeisesti osaa niitä laittaa oikeisiin paikkohin ,enkä ole mistään l
            helppoa ohjetta   yksinkertaiselle käyttäjälle.

Onko missään?

http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=6867.0

[jmaja]

Lähinnä mietitytti, että isoksi menee se painehäviö noin isoilla lämmitystehoilla ja pienellä dt:llä. Jos useampi piiri tulee, niin sitten painehäviö on olennaisesti pienempi. Mitenkähän isoksi se menolämpötila menee, kun se lämmön johtuminen vaatii lämpötilaeron, eli se paluuvesikin on lattian lämpötilaa korkeampi?

Tuleehan tuohon tietysti useampi piiri. Joku heitti kolme, mutta en ole vielä itse tuota laskeskellut. Kai tuossa pitäisi vähän miettiä tilakohtaista jakoakin, jotta saa lämpötilat kohdilleen. Ainahan paluulämpö on jonkin verran lämpimämpi kuin lattia, jos menolämpö on paluulämpöä suurempi. Onko ero sitten asteen osia vai useampia asteita riippuu lämmönsiirrosta putkista betoniin.

[jmaja]

Pikaisesti laskettuna 3 piiriä 16x2 200 mm jaolla tekee n. 50 m/piiri, jolloin painehäviö n. 60 kPa 0,1 l/s/piiri virtaamalla. F1255-12 lämmönjakopumppu kykenee 0,3 l/s virtaamaan 60 kPa paine-erolla. 3 kW teholla dT 2,4 astetta.

[mikan]

http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=6867.0

Juuri tuolla ohjeella yritin mutta ei onnistunut ?

[maalämmittää]

Juuri tuolla ohjeella yritin mutta ei onnistunut ?

Mihin kohtaan asti onnistui?
Mitä sitten tapahtui?

[mikan]

[quote ]
Mihin kohtaan asti onnistui?
Mitä sitten tapahtui?
[/quote]
No en päässyt pitemmälle kuin muistitikku koneeseen , tikulla olevat tiedot näkyy kyllä ruudulla,
mutta kun siitä pitäisi päästä eteenpäin niin en tiedä miten tuon logitutkijan saa siihen lisättyä.
Olen yrittänyt latailla uudestaan esim tuota javaa, mutta siinä kun tulee englanninkielistä tekstiä,
josta en ymmärrä mitään .Kyllä mun täytyy varmaan ottaa joku tietokoneesta ymmärtävä näyttämään
kädestä pitäen.

[mikan]

Olen silti pitänyt kirjaa nyt muutaman kuukauden kynällä ,kirjannut lämpötilat
 käyttötunnit ym .  kun ihmetyttää käynnistysten määrä 14- 17 kertaa vrk.Muuten
 toimii hyvin pumpulla oma kwh mittari kulutus 19-28 kwh vrk.
 Keruupiirin  dt  n. 3,5 K  (+2 - -1,5 ) Lättialämmön dt  n. 5 astetta.
 Käyttötunteja 10-16 vrk josta lämpimän veden osuus alle 1 h vrk. lv kierto ei ole päällä.
 Aluksi asteminuutit 100, muutin 120 ja käynnistykset vähän väheni,nyt muutin vielä
 160  eilen , näkee mitä se vaikuttaa. Kunnon pakkasia vaan ei ole ollut,alhaisimmillaan  10 ast.

[Roori]

Järkevää estää tarpeeton huipputeho.
Samalla rajautuu liian suuri keruupiirin dT pois (dT, keruun menon ja paluun erotus).
COP pysyy parempana, tehon rajaus suojaa myös kaivoa jäätymiseltä.

COP tuosta ei heilu ylös eikä alas...
Tuommonen rajaus toimii lähinnä lisäsuojana, vähä niinku 'ylilämpösuoja'.

[jmaja]

Mitenhän oleellinen tässä on virtaustyyppi putkistossa. Lämmönsiirto hyppää n. 10-kertaiseksi, kun virtaus on turbulenttistä. Laminaarilla virtaukselle lämmönsiirtokerroin on vajaat 200 W/m2/K, jolloin 16x2 putkella tulee helposti usean asteen lämpötilaero jo nesteen ja putken sisäpinnan välille. Esimerkiksi 50 m putkea ja 1 kW teho tarkoittaisi 3 asteen lämpötilaeroa. Turbulentilla tuo tippuu muutamaan kymmenykseen ja samalla siis menolämpö lähes 3 astetta ko. tapauksessa. Laminaarissa tapauksessa siis paluulämpö olisi useita asteita betonia lämpimämpää MLP:n käydessä.

Turbulentin rajana pidetään Reynoldsin lukua 2300, joka vastaa n. 1 l/min virtausta 16x2 putkessa. Virtaus ei kuitenkaan välttämättä ole turbulenttista vielä juuri tuolla, joten olisi parempi pitää virtausta reilusti suurempana.

Voisiko tuo selittää sen, että joissain tapauksissa lämpö ei tahdo siirtyä betoniin, vaan käyntiaika jää lyhyeksi?

[maalämmittää]

... Kyllä mun täytyy varmaan ottaa joku tietokoneesta ymmärtävä näyttämään kädestä pitäen.

Tuo on hyvä suunnitelma.

[maalämmittää]

.... Molemmissa estetty taajuus 100-120 Hz ettei pääse pyörimään täysillä, vaikka tuskin huipputehoja tulee ikinä käyttämäänkään.

Vastuskäytölle ei kuitenkaan kannata vahingossa päästää.

[tomppeli]

COP tuosta ei heilu ylös eikä alas...
Tuommonen rajaus toimii lähinnä lisäsuojana, vähä niinku 'ylilämpösuoja'.

Kun dT kasvaa, silloin on keruun kierto vähän hidastunut ja maasta tulee vähermmän lämpöenergiaa.
Höyrystimen keskilämpötila laskee vähän.
Sillä on vaikutusta COP arvoon.

[Roori]

Kun dT kasvaa, silloin on keruun kierto vähän hidastunut ja maasta tulee vähermmän lämpöenergiaa.
Höyrystimen keskilämpötila laskee vähän.
Sillä on vaikutusta COP arvoon.

Ei cop muutu, kun tuo vehjes jota justeerattiin ei koskaan tuonne rajoitetulle alueelle mene ilman rajoitustakaan ...

[maalämmittää]

Luulisi, että inverttereille olisi eri kaava tai ei ainakaan käytettäisi maksimitehoa.

Puoli tai minimitehoa minä käyttäisin inverttereillä. Ehkä minimitehoa ja 20l.