F1245-8

[mikan]

Uutena käyttäjänä en ole vielä perehtynyt säätöihin.
Mitä säätöjä kannattaisi muutella,kun 36 päivän aikana kokonaiskäyttäaika 356h josta lämpimän vede tuottoon 49 h
ja käynnistyskertoja 848  sähköä kulunut erillisen kwh mittarin mukaan 712 kw. Tuo käynnistyskertojen määrä vähän
ihmetyttää. Keruun  dt  2 - 3 *  keruupumpun nopeus kun pumppu käy 100 - 80% haarukassa  kiertovesi  käynnin aikana
useinmiten 100% mutta kun pumppu pysäyksissä keruupumppu tietysti o%  mutta kiertovesi 30%(täytyisikö tuota suurentaa?)
Muuten kaikki näyttää ok   keruupuolen säiliön pinta  on tarkalleen samassa tasossa kuin alkaessa  ja mitää ylimääräisi ääniä ei kuulu.
Käyttöpriorosointi käyttövesi 30 min lämmitys 30 min käyttöveden kulutus vähäistä(kannattako tuota muuttaa?) 4.9.3 asteminuuttiasetus
(käynnistä kompressori) 100  muutanko ja mihin suuntaan?.

[maalämmittää]

Tervetuloa joukkoon!

Laitatko aluksi kohteen ja tekniset perustiedot footteriin, niin ovat tarvittaessa käytössä.

[luu5]

Onko 25 minuuttia ka käyntiaika vähän lyhyt aika on-off pumpullekin? Jos asteminuutteja laittaisi enemmän miinukselle, niin laite käynnistyisi ainakin "myöhemmin" ja kävisi pitempään. Itse voisin kokeilla vaikka -120 ja jos muutaman päivän sisällä kämppä ei kylmene niin voisin tiputtaa vähän lisää.

[mikan]

Tervetuloa joukkoon!

Laitatko aluksi kohteen ja tekniset perustiedot footteriin, niin ovat tarvittaessa käytössä.

Lattialämmitystalo öljynkulutus ollut 2200-2500 ennen maalämpöön siirtymistä.
 Pukurisäiliö 100 l  kaivo 200 m   40mm keruuputkilla (rihlattu kp )
 10 asteen pakkasessa tulo 1,0 astetta  paluu -2,1 . lämmitysverkostoon meno 35 astetta paluu 31.

[tomppeli]

Jos lämmitysöljyn vuosikulutus on ollut 2500 litraa,
on 200 metrinen lämpökaivo riittävän syvä, ei tule ongelmia ja
8 kW lämmitystehoisen maalämpökoneen lämmitysteho ei lopu kesken kovillakaan pakkasilla.

[maalämmittää]

Missä kohde sijaitsee?

Kuten on jo ehdotettu, niin käynnistyksen asteminuutteja voi kasvattaa (150 - 200 - ...). Silloin kone käy pidempiä jaksoja ja käynnistyskerrat vähenee.

Loggaaminen ja logintutkijan asentaminen työasemaan antaa mahdollisuuden tutkia tarkemmin miten kone toimii.

Logaaminen kannattaa pitää aina päällä.

[mikan]

Missä kohde sijaitsee?

Kuten on jo ehdotettu, niin käynnistyksen asteminuutteja voi kasvattaa (150 - 200 - ...). Silloin kone käy pidempiä jaksoja ja käynnistyskerrat vähenee.

Loggaaminen ja logintutkijan asentaminen työasemaan antaa mahdollisuuden tutkia tarkemmin miten kone toimii.

Logaaminen kannattaa pitää aina päällä.

               Joo  lisäsin asteminuutteja nyt kokeeksi  -120 .neen .Kaivon aktiivisyvyys 198m.
  Eli  loggaaminen tarkoittanee   muistitikun laittamista usp liitäntään  ja  sitten määräajoin tarkistaa
  tietokoneella  tikulle tallentunutta tietoa (vaatiiko jonkun ohjelman )

[maalämmittää]

               Joo  lisäsin asteminuutteja nyt kokeeksi  -120 .neen  Kohde sijaitsee Porissa.Kaivon aktiivisyvyys 198m.
  Eli  loggaaminen tarkoittanee   muistitikun laittamista usp liitäntään  ja  sitten määräajoin tarkistaa
  tietokoneella  tikulle tallentunutta tietoa (vaatiiko jonkun ohjelman )

Juuri tuota loggaaminen tarkoittaa. 1 minuutin välein riittää.

Muistitikulle syntyy tiedosto per vuorokausi ja ne kannattaa kopioida silloin tällöin koneelle.
Täältä löytyy hyvä ohjelma tietojen analysointiin http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=6867.0.

Voi tietoja katsella toki Excelilläkin, mutta tuo logintutkija on hyvä.

Muistitikku pitää ottaa hallitusti pois koneesta, eli lopettamalla loggaus ensin.

[maalämmittää]

Aiempien kirjoitusten perusteella kohteessa voi olla käyttöveden kierto käytössä.
Se lisää herkästi käynnistysten määrää ja pienentää käyntijakson pituutta.

[v130882]

10 asteen pakkasessa tulo 1,0 astetta  paluu -2,1 . lämmitysverkostoon meno 35 astetta paluu 31.

Menolämpö vaikuttaa aika korkealta -10 asteessa. Esim. meillä vastaavalla ulkolämmöllä meno 29 astetta ja sisälämpö 21...21,5 astetta.

Minkä ikäinen talo? Paljonko sisälämpö?

[brainsurgery]

Menolämpö vaikuttaa aika korkealta -10 asteessa. Esim. meillä vastaavalla ulkolämmöllä meno 29 astetta ja sisälämpö 21...21,5 astetta.

Minkä ikäinen talo? Paljonko sisälämpö?

On-off koneissa taitaa liikkua vähän eri lämpöistä vettä kuin inverttereissä?

[mikan]

Aiempien kirjoitusten perusteella kohteessa voi olla käyttöveden kierto käytössä.
Se lisää herkästi käynnistysten määrää ja pienentää käyntijakson pituutta.

Käyttöveden kierto on  kellokytkimellä siten että illalla 22- 06 kierto on pois päältä
6-22 se 15 min päällä sitten 30 min tauko  jne....  Tosiaan tuo kyllä voi vaikuttaa.

[mikan]

Menolämpö vaikuttaa aika korkealta -10 asteessa. Esim. meillä vastaavalla ulkolämmöllä meno 29 astetta ja sisälämpö 21...21,5 astetta.

Minkä ikäinen talo? Paljonko sisälämpö?

Talo on 2005 rakennettu valuharkkotalo sisälämpötilana on yritetty pitää 22-23*
 pienensin  lämpökäyrän 4 .ksi katson pudottaako se sisälämpötilaa.

[maalämmittää]

Käyttöveden kierto on  kellokytkimellä siten että illalla 22- 06 kierto on pois päältä
6-22 se 15 min päällä sitten 30 min tauko  jne....  Tosiaan tuo kyllä voi vaikuttaa.

Lokien ja logintutkijan avulla saa selville paljonko käynnistyksistä aiheutuu käyttöveden lämmityksestä.
Onneksi Nibe osaa yhdistää lämmitystarpeita.
Käyttövesirajoja säätämällä voi myös vaikuttaa käynnistysmääriin.

[v130882]

On-off koneissa taitaa liikkua vähän eri lämpöistä vettä kuin inverttereissä?

No sehän se!

Talo on 2005 rakennettu valuharkkotalo sisälämpötilana on yritetty pitää 22-23*
 pienensin  lämpökäyrän 4 .ksi katson pudottaako se sisälämpötilaa.

Hyvä kokeilla nyt kun on oikeasti lämmityskausi. Asumismukavuus tietty edellä...

[maalämmittää]

On-off koneissa taitaa liikkua vähän eri lämpöistä vettä kuin inverttereissä?

Hetkellisarvosta katsottuna kyllä, mutta keskimäärin sekin tuottaa käyrän mukaista vettä.

[brainsurgery]

Hetkellisarvosta katsottuna kyllä, mutta keskimäärin sekin tuottaa käyrän mukaista vettä.

Juu mutta ei pysty verrata hetkellisiä arvoja keskenään, kuten yllä vahingossa tehtiin.

[jukka52]

aikaisemmin puhuttiin tuolla ylempänä logintutkijasta

asenna sen itselleni
onko jotain sellaista mitä pitää ottaa huomioon käyttöönoton kanssa
täytyykö minun hakea ubuntuun jotain uusia ohjelmia

käyttis
ubuntu 16.04
java on
tilaa on

nibeF1155-12 EM

jos jostain löytyy komentorivit hyvä on ja tuleeko sinne kuvake vai käynnistys komentoriviltä

[tomppeli]

aikaisemmin puhuttiin tuolla ylempänä logintutkijasta

asenna sen itselleni
onko jotain sellaista mitä pitää ottaa huomioon käyttöönoton kanssa
täytyykö minun hakea ubuntuun jotain uusia ohjelmia

Juu, täytyy...

- tallenna koneellesi tutkittava .LOG tiedosto muistitikulta,
- asenna koneellesi tämä: http://www.railers.fi/nalle/tools/Logintutkija.jar
- mene tiedostohallintaan (Files) ja kruksaa äsken lataamaasi Timon ohjelman Logintutkija.jar "Properties" :iin kohta "Allow executing file as program"
- käynnistä logintutkija tuplaklikkaamalla logintutkijan ikonia tai ohjelmanimeä,
- valitse tutkittavaksi äsken lataamasi .LOG -tiedosto.

[ode_81]

Hei.
Käytän samaa ketjua hyödyksi eli F1245-10 pumppu kyseessä ja huolestuttaa suuri käynnistysmäärä, johon havahduin vasta tämän vuoden aikana (pumppu ollut jo viitisen vuotta käytössä ja käynnistyksiä yli 80000kpl). Rakentamisen ollessa loppusuoralla olen nyt alkanut perehtymään pumpun käyttöön enemmän. Autotalli (n. 40m2) tuli nyt syksyllä myös lämmitettäväksi samalla maalämmöllä (myös lattialämm), joten tuo ongelma korostuu entisestään.

Pumppu oli "munasillaan" eli vakioasetuksilla lvi-asennuksen jälkeen ja nyt olen säätänyt mm. asteminuutteja (muistaakseni vakiona oli -60 ja nyt taitaa olla -160 jota nostin taas) ja saanut käynnistyksiä vähemmäksi (näköjään keskimäärin 23kpl). Termostaatit ovat olleet jatkuvasti pois pelistä ja olen säätänyt vain virtaukset sopiviksi. Lisäksi otin myös huonetermostaatin teknisestä tilasta "pois käytöstä" ts. säätö ei enää perustu sen lämpötilaan. Päivitin varalta myös firmwaren pumppuun.

Latasin logit mainioon sovellukseen ja tulokset (liitteenä) tuli pihalle nyt 12vrk jaksolta.

Onko muuten normaalia että tuossa jaksossa on joka päivälle muutama käyntijakso joka on kestänyt hieman pitempään ja on nostanut lämpötilaa tuosta säädetystä noin 40asteesta huomattavasti isommaksi noin 60asteeseen (vai onko tämä käyttöveden lämmitysjakso?)?

PS. Onko muuten jotain softaa, jolla saa pumpun asetukset (liitteenä store.set) näkyviin järkevämmin? Tein nopean taulukon tärkeimmistä asetuksista myös liitteeksi. Kannattaisi vielä jotain asetusta muuttaa? Ainakin virtausasetukset oli pumpun päivityksen jälkeen heilahtaneet patteriksi, muutin äsken lattialämmitykseen.

Kiitokset kommenteista!

[maalämmittää]

Käynnistysten määrään voi vaikuttaa lämmitysjärjestelmän tilavuudella ja asteminuuteilla, jota jo oletkin säätänyt.
Sitä voi edelleen kasvattaa, kunnes lämpötilan vaihtelu alkaa tuntumaa liikaa tuvassa ja sitten palata edelliseen arvoon.
Vastusten päälletuloa on myös hyvä kasvattaa, etteivät ne turhaan käy. (käynnistysero lisälämpö)
Se voisi olla 200GM enemmän kuin käynnistä kompressori arvo.

Lämmitysjärjestelmän tilavuus (putkisto) pitäisi olla 20 litraa * koneen teho kW, eli 160 litraa sinun tapauksessa.
Jos tämä alittuu pahasti, niin puskurivaraaja on vaihtoehto.

Lämmityksen delta on ylärajalla tai hiukan yli. Käyköhän LJ-pumppu täysillä vai mistä johtuu?
Yksittäisestä käyntijaksosta katsottuna LJ-delta on n.13-14C ja pitäisi olla alle 10C.
Usein lattialämmityksissä näkee alle 5C LJ-deltaa.
Kone kävisi paremmalla COP:illakin, jos vesi virtaisi paremmin.

Piikit ovat käyttöveden tekoa.

Mutta ihan siististi kone käy!

[tk-]

Tuo meno-paluuero on lattialämmitykselle aivan liian iso. Liian hidas kierto johtaa käyrän nostotarpeeseen (meillä riittää lattialämmityksen kanssa 3+0) ja lyhentää käyntijaksoja kun lämmön siirto ei ole tehokasta.

Vaihda tuonne virtausasetuksiin lattialämmitys ja MUT -32. Ota sitten uutta logia ja vilkaise jonkun käyntijakson aikana millä teholla lämmityksen kiertovesipumppu pyörii. Sitten kun tuo lämmönjako toimii oikein, voidaan hienosäätää käyntijaksot kohdilleen.

Oliko järjestelmä semmoinen, että on vain koneen oma sisäinen kiertopumppu eikö ulkoisia puskurivaraajia? Onko lattialämmityksen jakotukeissa virtausmittarit? Tuo erillinen autotalli aiheuttaa ilman shunttia ja puskurivaraajaa helposti ongelmia jos sieltä palaa aina huomattavasti muuta taloa kylmempi vesi.

Edit: Lattialämmitys olikin jo vaihdettu, vielä tuo mut kohdilleen. Toki ei sillä enää niin isoa merkitystä ole. Keruupumppu kannattanee myös laittaa ajoittaiselle, kun turhaan se viinaa taukojakson aikana kierrättää.

[ode_81]

Suuret kiitokset vastauksista!

Vaihdoin jo eilen asteminuutit käynnistykselle -200 ja tuon lattialämmityksen virtausasetukseen. Täytyy tarkistaa/säätää nuo muut arvot vielä illalla. Mikä tuo MUT arvo on (ei ollut 2014 firmwaressa tätä)?

Kesällä on luvassa taas uusi rumba. Testasin ensimmäistä kertaa viime kesänä asteminuutteja, niin pumppu meni häiriöön (korkeapainehälytys) muutamia kertoja (tuli suihkusta kylmää vettä). Pumppu ei siis pystynyt työntämään lämpöä lattiaan (olin helteen vuoksi sulkenut kierron mm. yläkerrasta). Eli jos noita asteminuutteja nostaa liikaa, niin pitäisi jotain muutakin säätää ettei käy noin.

Ei ole puskurivaraajaa. Harkinnassa on kyllä ollut 100l malli, jonka saisi varmaan vielä tekniseen tilaan mahdutettua. Täytyy etsiä lattialämmityskuvat / laskun tarvikkeista että saisi laskettua tilavuuden. Tuo auttaisi varmasti tuohon kp-hälytykseen myös, eikä tarvitsisi helteellä lämmittää ennestään lämmintä taloa. Kylppärissä on siis laattalattia ja haluan pitää sen myös kesällä lämpimänä. Jos hommaan puskurivaraajan, niin tarvitseeko tuo sitten vielä lisäksi kiertopumpun ja magn.venttiilin?

Keruupiirin paine on laskenut taas lähelle nollaa, täytynee porakonepumpulla täyttää putkeen taas etanolia ja ilmata varalta. 1bar taisi olla suositus paineelle (piirissä on siis muutaman litran painepönttö mittarilla). Viime ja toissa talvena olen joutunut muutaman litran liuosta lisäämään.

Tuossa lämmönkeruupiirissä on myös tuloilman patteri (Veab CWK 250). Muistaakseni tulevasta keruupiiristä oksa tälle ja tällä on oma kiertopumppu ja magneettiventtiili (ohjaus). Patteri ei mitenkään erityisen tehokas ole ollut (esim. jäähdytyksessä noin 1 asteen viilentää), voi olla säädöistäkin kiinni. Tämän patterin vuoksi olen kokeillut tuota lämmönkeruupumpun jatkuvaa käyttöä, mutta pitäisi jotain dataa tästäkin kerätä, että näkisi että mistä on oikeasti apua.

Talon jakotukeissa (3kpl) on virtaustapit jokaisessa piirissä, mistä näkee virtauksen asteikolla 0-5litraa/xx. Mutta oikeaa virtausmittaria ei ole lattiapiirissä.

Autotallissa tai sinne menevässä linjassa ei ole mitään säätöjä, muuta kun kaksi lattiapiiriä jotka on tukista kuristettu ihan minimiin (pidän lämpöä noin 5-10 ast tienoilla). Ja kuten tk mainitsit, niin sieltä tulee tosiaan huomattavasti kylmempää vettä.

[tk-]

Minkälaiset virtaukset sinulla on lattiapiireissä? Onko lämmitysputket betonivalussa, vai jokin muu tapa? Nämä kaikki vaikuttavat aika olennaisesti tuohon varauskykyyn. Lähtökohtaisesti lattialämmityksen meno-paluuero ei koskaan ole paljoakaan yli 5 astetta jos kierto on riittävä.

[maalämmittää]

Millä nopeudella em. otosten aikana LJ - pumppu on käynyt?

MUT = MitoittavaUlkolämpöTila.
Kun LJ-pumppu on automaatilla, niin automatiikka säätää siten että MUT:ssa LJ-delta on Niben laskelmien optimi.
Patteritaloissa LJ-delta lienee 10C luokkaa MUT:ssa. Nollakelillä LJ-delta lienee 5-6C.

Ei mikään ihme, jos tulee paljon käynnistyksiä kun pidät pientä lattia-alaa (=pientä vesitilavuutta) lämpimänä kesällä.
Onko sinulla lokeja kesältä, kun muu talo on suljettu lämmitykseltä?
Niistä selvinnee kuinka lyhyttä käyntijakso on ollut.
Luultavasti tarvitset puskurivaraajan.

[maalämmittää]

Kone kävisi HUOMATTAVASTI paremmalla COP:illakin, jos vesi virtaisi paremmin.

[ode_81]

Kiitoksia taas vastauksista.

Betonivalussa (8cm) on 17mm putkea 615m ja kipsilevyssä (n. 4cm) yläkerrassa 12mm putkea 500m. Kokonaistilavuus ilman tallin putkistoa 110 litraa. Eli puskuri kuulostaa edelleen järkevältä.

Virtaukset on keskimäärin noin 1l/min. Pesutiloissa on täysillä eli 5l/min. Muuten on ohjeellisten arvojen (liitteenä) mukaan säädetty.

MUT muutettu -32. Gp1 kiertovesipumpun nopeus oli 100% ja lämmönkeruun gp2 pumpun nopeus 87% pumpun käydessä.

[maalämmittää]

Betonivalussa (8cm) on 17mm putkea 615m ja kipsilevyssä (n. 4cm) yläkerrassa 12mm putkea 500m. Kokonaistilavuus ilman tallin putkistoa 110 litraa. Eli puskuri kuulostaa edelleen järkevältä.

Virtaukset on keskimäärin noin 1l/min. Pesutiloissa on täysillä eli 5l/min. Muuten on ohjeellisten arvojen (liitteenä) mukaan säädetty.

MUT muutettu -32. Gp1 kiertovesipumpun nopeus oli 100% ja lämmönkeruun gp2 pumpun nopeus 87% pumpun käydessä.

Korjaus: Sinulla onkin 10kW kone, niin vesitilavuus on hyvä olla 200l.
Jos haluat kesällä vain kosteat tilat lämmitykseen ja asialliset käyttöjaksot, niin 200l puskuri on tarpeen.

Kipsilevylattia tarvitsee korkeampilämpöistä vettä kuin betonilattia, eli voi olla ettei ihan betonilattialämmityksen COP:iin (5+) päästä.

Kun/jos laitat puskurivaraajan niin laita myös ulkoinen pumppu, koska sisäinen pumppu painaa nyt sataa ja eikä saa aikaiseksi tarpeeksi virtausta NIBE:n mielestä.

[ishiba]

Mikä pintamateriaali tässä on lattioissa? Lankku, lauta, parketti, laminaatti tms. Tuo lämpökäyrä 5 kuulostaa aika lämpimältä lattialämmitystaloon, mutta tämä nyt mikään pro-tason lausunto ole.

--------------

Jos joskus haluaa ihan kokeilun vuoksi testailla, niin ruuvailee noita virtauksia vaikka 1,5 -kertaisiksi.Tai saa kai ne vaikka kaksinkertaistaakin jos siellä vesi virtaa. Noita yli 2 l/min virtauksia varmaan niin paljoa, mutta pienempiä voi kokeilla ihan kokeilemisen vuoksi jos ruuvailufiilikset sattuu olemaan.

[ode_81]

Betonilattiat on noin 60% laattaa, loput vinyylikorkkia. Kipsilattioissa laminaatti.

Voisihan tuota lämpökäyrää tiputtaa 4:een ja seurata tilannetta. Alunperin taisi olla 3:ssa mutta muistelen että olisin viime tai toissa talvena kovilla pakkasilla nostanut kun talo alkoi olla 19asteessa.

Entä olisiko tuolle tallin piirille tarvetta lisätä joku 3-tie venttiili, joka sotkisi vaikka talon paluupiiristä jäähtynyttä vettä sekaan? Vai tuleeko tuosta pumpun kannalta vielä ongelmallisempi tilanne kun meno-paluu piirin lämpötilaero kasvaa?

Voihan tuo olla järkevää lisätä kiertoa tukissa, mutta kesällä täytyisi sitten taas kuristaa, ettei ole liian lämmintä. Toki tuo puskuri auttaisi juuri tähän, jolloin voisi termarit ohjata tarpeettomat piirit kiinni.

[tomppeli]

... Entä olisiko tuolle tallin piirille tarvetta lisätä joku 3-tie venttiili, joka sotkisi vaikka talon paluupiiristä jäähtynyttä vettä sekaan? Vai tuleeko tuosta pumpun kannalta vielä ongelmallisempi tilanne kun meno-paluu piirin lämpötilaero kasvaa? ....

Silloin tarvittaan myöskin oma kiertopumppu.
Tässä olisi valmis termostoitu sekoitusyksikkö:



Sekoittaja pitää olla ennen lämmönsiirtokanaalia, jotta kanaalin lämpöhukka pienenee

[ishiba]

Voisihan tuota lämpökäyrää tiputtaa 4:een ja seurata tilannetta. Alunperin taisi olla 3:ssa mutta muistelen että olisin viime tai toissa talvena kovilla pakkasilla nostanut kun talo alkoi olla 19asteessa.

Voihan sitä kokeilla loivempaa käyrää ja suurempaa virtausta lattioissa. Takeita ei pysty antamaan siitä että kaikki tilat saa haluamaansa lämpötilaan ja toki oma työmaansa tuo 19 piirin ruuvailu. Yleisesti lattialämmityksessä lämmönjako paranee, kun meno- ja paluuveden lämpötilaero on vähän pienempi. Samalla menoveden lämpötilaa saa laskettua ja sähkölasku pienenee hitusen.

[mikan]

[quote

Laitatko aluksi kohteen ja tekniset perustiedot footteriin, niin ovat tarvittaessa käytössä.
[/quote]
 Miten perus tiedot saa laitettua footteriin?

[maalämmittää]

Oikeassa yläkulmassa on painike Profiili ...

[mikan]

No sieltähän se löytyi. Kiitos

[jmaja]

Päteekö tuo 20 l/kW myös betonilattiassa olevaan lattialämmitykseen ja vaikuttiko nähtävästi asennettu 100 l varaaja jotain. Betonissahan on helposti tuhansia vesilitroja vastaava varauskyky, märkätiloissakin satoja tai jopa tuhatta litraa vastaava.

Itse tässä pähkäilen tarviiko varaajaa vai ei. Invertteri olisi tulossa, mikä tietysti jonkin verran helpottaa varaajattomuutta.

[Roori]

Tuon betonimassan taakse mennään helposti piiloon, se on totta että kun kaavalla laskee niin siinä on paljon energiaa varaavaa kykyä, se ei kuitenkaan ole sama kuin vesi lämmön siirtymisen kannalta, betoniin lämpö ei siirry kumminkaan samaan tahtiin kuin se olis vettä.

[ode_81]

Onko tuo 20l/kW mistä poimittu arvo kun Nibe UKV ohjeessa muistaakseni suositeltiin 10l/kW? Eli onko valmistajalla tuo arvo tyyliin ’vähintään’ ja tuo 20 suositeltavampi.

[Lappanen]

Monesta paikkaa ja monelta valmistajalta olen tuota suositusta etsinyt ja tuo 20 l/kW on aika lailla se keskiarvo mitä suositellaan.
Myös UKV:n asennusohje tukee tätä: "Jos lämmitysjärjestelmän järjestelmätilavuus on alle 20 l/kW (lämpöpumpun teho 7/45 °C) ja/tai virtausta kuristetaan
hallitsemattomasti, asennetaan UKV-varaaja tilavuuden suurentamiseksi. "

Ja se on myös käytännössä todettu, että 16 kW invertteri ei ilman katkokäyntiä toimi jos lämmityskierron tilavuus on liian pieni. Näillä -5 pakkasilla tulee 6 käynnistystä vuorokaudessa tässä esimerkin koneessa.
Säädän siis isälleni uutta pumppua säätöihin (kahdessa rakennuksessa lattialämmitys jooiden välissä kanaali), itselläni on ollut samanlainen pumppu yli vuoden jo ja sen olen saanut hyviin säätöihin (lämmitysvesitilavuus noin 300 litraa ja katkokäynti loppuu noin +1..2 asteen ulkolämmöissä). Isän järjestelmästä alunperinkin puuttui tilavuutta ja siihen onkin tulossa 200 litran UKV, kun nyt järjestelmässä on varmaan vain reilu 100 litraa lämmitysvettä.

[Roori]

Monesta paikkaa ja monelta valmistajalta olen tuota suositusta etsinyt ja tuo 20 l/kW on aika lailla se keskiarvo mitä suositellaan.
Myös UKV:n asennusohje tukee tätä: "Jos lämmitysjärjestelmän järjestelmätilavuus on alle 20 l/kW (lämpöpumpun teho 7/45 °C) ja/tai virtausta kuristetaan
hallitsemattomasti, asennetaan UKV-varaaja tilavuuden suurentamiseksi. "

Ja se on myös käytännössä todettu, että 16 kW invertteri ei ilman katkokäyntiä toimi jos lämmityskierron tilavuus on liian pieni. Näillä -5 pakkasilla tulee 6 käynnistystä vuorokaudessa tässä esimerkin koneessa.
Säädän siis isälleni uutta pumppua säätöihin (kahdessa rakennuksessa lattialämmitys jooiden välissä kanaali), itselläni on ollut samanlainen pumppu yli vuoden jo ja sen olen saanut hyviin säätöihin (lämmitysvesitilavuus noin 300 litraa ja katkokäynti loppuu noin +1..2 asteen ulkolämmöissä). Isän järjestelmästä alunperinkin puuttui tilavuutta ja siihen onkin tulossa 200 litran UKV, kun nyt järjestelmässä on varmaan vain reilu 100 litraa lämmitysvettä.

Soon kanssa niin että tommosen 16kW invertterin minimiteho on jo niin suuri, ~4-6kW riippuen olosuhteista ympärillä, että pätkää tietty käy väkisinkin vaikka olis mikä varaaja. Paussiaika/vrk on sama mutta vesimäärällä voi vaikuttaa siihen montako paussia 1-X se tekee.