Bosch Compress 7001i

[Roori]

Mulla on energiamittari 7001i 3-12 perässä.

No, mitä tuloksia joko on?

Edessä ei ole sähkölle vai...

[aksutre]

Tarkkuuksista en tiedä, mutta voidaan sitä vertailla kWh-mittarin kulutukseen. Mitään johdonmukaisuutta tuossa ei kyllä ole, kun tarkastelee asiaa kk-tasolla 


Otetaan tähän nyt pari esimerkkiä, Maaliskuussa MLP tilastot sanoo että 467kWh kulutettu, mittarilta saatu lukema on 441,4kWh. Huhtikuulta MLP 364kwh ja mittarilta 347kWh.

Useammin tuo MLP näyttää enemmän kuin itse kWh-mittari.

Näyttäs pitävän hyvin paikkansa, kulutus jopa  vähän yläkanttiin. Kaivolta tulevan nesteen lämpötila vaikuttaa COPiiin ääripäissä jopa 15-20%.(-5 vs +5)
Kylmäpiirin säädöt voivat olla erilaiset, tulistus, alijäähdytys, lauhduttimen koko jne. kaikki vaikuttavat. Myös tuo kylmäaine. Jos pumpun COP on talven jälkeen lähempänä viittä niin saa olla tyytyväinen. Mitä uudempi pumppu niin todennäköisesti parempi ,eiköhän ne aina vähän mene parempaan suuntaan.

[jmaja]

Nibellä on aika sama juttu. Mun tapauksessa Niben mitoitusohjelma antaa 32 000 kWh/11 kW tapauksessa 220 m kaivolla:
F1255 12 kW: 7034 kWh/4,5, hinta 7590 €
F1255 16 kW: 6763 kWh/4,7, hinta 8290 €

Mielenkiintoista, että on off pääsee samaan:
F1245 10 kW: 6870 kWh/4,6 + 164 kWh vastuksilla, jotka eivöt ole COPissa mukana. Siis täysin sama kuin F1255-12. Hinta 7490 €

Jopa 8 kW on-off olisi hyvä:
F1245 8 kW: 6619 kW/4,8 + 504 kWh = 7123 kWh, hinta 7090 €.

Mutta nuo olivatkin kalliita on-offeja. Halvemmat:

F1226 8 kW: 7037 kWh/4,4 + 772 kWh = 7809 kWh, hinta 5990 €
F1226 12 kW: 7681 kWh/4,2  + 18 kWh = 7699 kWh, hinta 6990 €

Nibellä siis 12 ja 16 kW invertterillä hintaero 700 € (Boschilla 500  €) ja säästöä tulisi 30 €/v. Tuskin maksaa takaisin elinikänään ja harmina paljon suurempi minimiteho, joka voi aiheuttaa ongelmia lämpimällä. Ainakin Nibellä taitaa olla minitehoissa oikeasti selvästi suurempi ero kuin esitteen 3 vs. 4 kW.

F1226 8 kW saattaisi hyvinkin olla taloudellisesti paras vaihtoehto. Tosin se vaatinee puskurin minun tapauksessa, joka syö hintaeron.

[Roori]

Bosch 32000kWh, espoo...oliko oikein?

[aksutre]

12 ja 16 maapiirit saman mittaíset, 12 1kpl 235m kaivo, 16 2kpl 235m kaivo??? =50000 kWh
Jotain on mennyt väärin. Onneksi kuitenkin tuossa 2-8 kW pumpussa kunnon mitoitus kaivossa ja 4-16 ei kaivot ainakaan jäädy 
Pk seudulla maaperän pitäisi olla lämpimämpää. Jos otit 3-12 pumpun niin hyvä valinta, mielestäni sopivin mitoitus.

[jmaja]

Bosch 32000kWh, espoo...oliko oikein?

Kyllä ja tuosta 4800 kWh käyttövettä. Mutta minulla siis kaikissa oli yksi 220 m aktiivimetrin kaivo. Saatko sen muutettua vai tuleeko väkisin eri? Laita on-offeja myös.

Laitetaan vielä tuo 6 kW malli 8 kW sallittuna:
F1255 6( kW: 7257 kWh/4,3 + 505 kWh = 7762 kWh, hinta 6990 €.

Ei siis oikein toimi tuolla kulutuksella. Huom! Niben kulutuksissa ei ole mukana lämmönjakopumppu, jolle sanotaan erikseen 400-500 kWh.

[Roori]

Kyllä ja tuosta 4800 kWh käyttövettä. Mutta minulla siis kaikissa oli yksi 220 m aktiivimetrin kaivo. Saatko sen muutettua vai tuleeko väkisin eri? Laita on-offeja myös.

Laitetaan vielä tuo 6 kW malli 8 kW sallittuna:
F1255 6( kW: 7257 kWh/4,3 + 505 kWh = 7762 kWh, hinta 6990 €.

Ei siis oikein toimi tuolla kulutuksella. Huom! Niben kulutuksissa ei ole mukana lämmönjakopumppu, jolle sanotaan erikseen 400-500 kWh.

4500kWh arpoo LV:lle 4 hengellä...
Kaivot automaatilla valittuja, väkisin...2 tarkoittaa että pyytelee 2:lla kaivolla (40mm putkella). Normaali kallio/normaali maa.
Sisälämpö inverttereillä 20ºC oli oletuksena

Tuossa noita on/offeja, 21ºC sisälämpö

[Roori]

12 ja 16 maapiirit saman mittaíset, 12 1kpl 235m kaivo, 16 2kpl 235m kaivo??? =50000 kWh
Jotain on mennyt väärin. Onneksi kuitenkin tuossa 2-8 kW pumpussa kunnon mitoitus kaivossa ja 4-16 ei kaivot ainakaan jäädy 
Pk seudulla maaperän pitäisi olla lämpimämpää. Jos otit 3-12 pumpun niin hyvä valinta, mielestäni sopivin mitoitus.

40mm putki, 16kW kone pyytää tekemään sen 2:lla kaivolla eli sinänsä oikein...

Aina kaivo/keruu mitoitetaan kohteen energian mukaan eli ei siinä onnea tarvita vaan normaalia mitoitusta...

[jmaja]

Mitenköhän Boschin ohjelma käsittelee noita kaivoja? Nibellä siis myös valittu pumppu vaikuttaa kaivoon, mutta sitä pääsee itsekin sorkkimaan, jolloin syvemmällä kaivolla kulutus pienenee samalla pumpulla.

Pumppuvertailu menee vaikeaksi, jos kaivot on eri. Boshcilla siis isommat tehot ja invertterit saavat mitoituksessa mahdollisesti perusteetonta etua syvemmästä kaivosta.

[Roori]

Mitenköhän Boschin ohjelma käsittelee noita kaivoja? Nibellä siis myös valittu pumppu vaikuttaa kaivoon, mutta sitä pääsee itsekin sorkkimaan, jolloin syvemmällä kaivolla kulutus pienenee samalla pumpulla.

Pumppuvertailu menee vaikeaksi, jos kaivot on eri. Boshcilla siis isommat tehot ja invertterit saavat mitoituksessa mahdollisesti perusteetonta etua syvemmästä kaivosta.

Se vaan laskee mitä kaivoa tarvitaan...tiedä sitten mitä tulosteen 'Lämmönkeruun keskilämpötila' oikeastaan tarkoittaa...meno/paluu ka. vai paluu ka. ??
Tuossa annettavat tiedot:

[jmaja]

Niben ohjelmassa on "Incoming brine mean temperature", jota muuttamalla juurikin saa kaivon syvyyden haluamakseen. Se lienee kWh-painotettu vuosikeskiarvo sisääntulevalle keruunesteelle.

[Waall-e]

No, mitä tuloksia joko on?

Edessä ei ole sähkölle vai...

Siis nimenomaan sähkölle on oma mittari. Ei ole tarkempia tutkimustuloksia, mutta näyttäisi silt, että pumppu näyttää kulutuksen jopa hieman yläkanttiin.

[aksutre]

Olisikohan invertteristä sellaista tietoa mistään saatavilla että paljonko taajuus/pyörimisnopeus vaikuttaa kompressorin kuluttamaan sähkötehoon?

Siis jos taajuus on 50Hz ja kompressorin ottoteho vaikkapa 3,6kw ja sitten lasketaan taajuus 25Hz niin puolittuuko kompressorin ottoteho?
Vai pieneneekö vielä enemmän vai vähemmän?

Samoin kiinnostaisi tietää miten ottoteho muuttuu kun taajuutta nostetaan vaikkapa 100Hz tasolle.

On sellainen aavistus ettei ottoteho seuraa taajuutta lineaarisesti mutta eipä oikein mistään tunnu asiasta löytyvän faktatietoakaan.

Jos jäsen aksutre tai joku invertteripumpun omistaja voisi suorittaa tuollaista testiä niin tulisi invertteripumpusta tämä ominaisuus ja sen vaikutus hyötysuhteeseen jollain tavalla selkeämmin esille.

Jos invertteripumpussa on oma kwh mittari ja siinä reaaliaikainen tehonäyttö niin siitähän ottotehon saisi helposti esille

Tuossa tutkimustietoa: s.190
https://www.researchgate.net/publication/3171916_Technical_and_Economical_Considerations_in_the_Application_of_Variable-Speed_Drives_With_Electric_Motor_Systems

"The use of VSD for temperature control (floating
head operation) in the refrigeration pumps/compressors (e.g.,
walk-in freezer, Fig. can eliminate the on/off cycling losses
and decrease the temperature difference between the condenser
and the evaporator, with large energy savings (typically 25%).
The temperature control can also be improved, in terms of differential between internal and external temperatures.

Vähemmän häviötä, pienentää lämpötilaeroa höyrystimen lauhduttimen välillä, mukautuu lämpötilamuutoksiin, tyypillisesti 25% säästö.

Mittailen virtoja kun saan kelvollisen mittarin sitä varten. Pumpusta ei noita virtoja valikossa näy.

[Roori]

Tuolla toisaalla hiukan oli puhetta 7001i COPista, niin mitä tietoja tuo kone antaa vesipuolesta?
-Menolämpö
-Paluulämpö
-Virtaus...antaako?
-Antoteho...antaako?

Entä onko ottotehosta koneen näyttämiä/arpomia tietoja?

Tuosta COPista sais jotain osviittaa clubiaski meiningillä (se on tätä päivää  ) jos jaksaa kirjailla tietoja jossain stabiilissa käyntitilassa...

[rawpower]

Tuolla toisaalla hiukan oli puhetta 7001i COPista, niin mitä tietoja tuo kone antaa vesipuolesta?
-Menolämpö
-Paluulämpö
-Virtaus...antaako?
-Antoteho...antaako?

Entä onko ottotehosta koneen näyttämiä/arpomia tietoja?

Tuosta COPista sais jotain osviittaa clubiaski meiningillä (se on tätä päivää  ) jos jaksaa kirjailla tietoja jossain stabiilissa käyntitilassa...

-Menolämpö
-Paluulämpö
-Virtaus...antaako? -> Antaa Tilav.virt.min esim. minulla 21.7 l/min (en tiedä miten kone tämän sitten laskee ja onko miten tarkka) kun vesipumppu käy 10% teholla lämmitystä tehdessä
-Antoteho...antaako? -> Bosch antaa vain prosentteina, mutta husdata näyttää Kilowatteina ja prosentteina.

[Roori]

-Menolämpö
-Paluulämpö
-Virtaus...antaako? -> Antaa Tilav.virt.min esim. minulla 21.7 l/min (en tiedä miten kone tämän sitten laskee ja onko miten tarkka) kun vesipumppu käy 10% teholla lämmitystä tehdessä
-Antoteho...antaako? -> Bosch antaa vain prosentteina, mutta husdata näyttää Kilowatteina ja prosentteina.

Tostakun laskee noilla tiedoilla jos lämmöt oli samat:

Kompressori käy 5.6kw tehoilla tehden 35.6 asteista lattiaan. Lämmönjaon paluu 31.0 astetta

Teho = (35,6-31,0)*4,2*21,7*60/3600 = 6,99kW

Lähtötiedothan on nyt poimittu sieltä-sun-täältä, eli tulos ei pitäne kutiaan...

Mitähän tämä on oikein niinku jollakin 'oikealla kielellä' tarkottaa "Tilav.virt.min"....voe voe näitä tekstejä/käännöksiä ihan juosten kustuja...eikö näihin nyt pitäis maahantuojan puuttua ja korjata, kele!

[jmaja]

Mitähän tämä on oikein niinku jollakin 'oikealla kielellä' tarkottaa "Tilav.virt.min"....voe voe näitä tekstejä/käännöksiä ihan juosten kustuja...eikö näihin nyt pitäis maahantuojan puuttua ja korjata, kele!

Luen juuri läpi 7001i:n asennusohjettu, kun koitan päättää ostanko sen vai Niben. Käsittämättömän huonosti käännetty. Sieltä löytyy mm:
"Suunnittelusarja" kuva viittaa ulkopintaa peittäviin levyihin
"Sammutusventtiili hiukkassuodattimella ja magnetiitti-ilmaisimella lämmitysjärjestelmälle" arvannette mikä tuo on.
"Kalvon laajennusastia" pitää asentaa keruupiiriin
"Sarja lämpötila-anturin langattomaan huoneeseen" lisätarvikkeen voi hankkia
"Magnetiitilla on hankaava vaikutus lämmitysjärjestelmän pumppuihin, venttiileihin ja komponentteihin, jotka ovat pyörrevirtausten alaisia, esim. kondensaattori." Kai tuokin jotain tarkoittaa?

Tuossa oli vasta muutama poiminta ensimmäisestä 11 sivusta (68 sivua).

Mitä muuten käytännöss tarkoittaa eteen vaadittu 800 mm tila? Mihin sitä tarvitaan? Millä korkeudella? Mieleen tulee lähinnä kompurayksikön irroitus. Mulla asennuspaikka on sellainen, että 35 cm MLP:n edessä olisi 20 cm kynnys. Onko tuo suuri ongelma 7001i:n kanssa. Korkeammalla on kyllä se 80 cm, tosin silloin saattaa tippua uima-altaaseen, mutta saahan tuohon jonkun levyn päälle.

[rawpower]

Luen juuri läpi 7001i:n asennusohjettu, kun koitan päättää ostanko sen vai Niben. Käsittämättömän huonosti käännetty. Sieltä löytyy mm:
"Suunnittelusarja" kuva viittaa ulkopintaa peittäviin levyihin
"Sammutusventtiili hiukkassuodattimella ja magnetiitti-ilmaisimella lämmitysjärjestelmälle" arvannette mikä tuo on.
"Kalvon laajennusastia" pitää asentaa keruupiiriin
"Sarja lämpötila-anturin langattomaan huoneeseen" lisätarvikkeen voi hankkia
"Magnetiitilla on hankaava vaikutus lämmitysjärjestelmän pumppuihin, venttiileihin ja komponentteihin, jotka ovat pyörrevirtausten alaisia, esim. kondensaattori." Kai tuokin jotain tarkoittaa?

Tuossa oli vasta muutama poiminta ensimmäisestä 11 sivusta (68 sivua).

Mitä muuten käytännöss tarkoittaa eteen vaadittu 800 mm tila? Mihin sitä tarvitaan? Millä korkeudella? Mieleen tulee lähinnä kompurayksikön irroitus. Mulla asennuspaikka on sellainen, että 35 cm MLP:n edessä olisi 20 cm kynnys. Onko tuo suuri ongelma 7001i:n kanssa. Korkeammalla on kyllä se 80 cm, tosin silloin saattaa tippua uima-altaaseen, mutta saahan tuohon jonkun levyn päälle.

800mm tila koneen eteen juurikin tuon kylmäkoneikon ja kompressoriyksikön irroitusta varten. Se lähtee siitä kätevästi pakettina irti asennusvaiheessa tai vaikka huoltoa varten

Se on koneen alaosassa. Jos katsot asennusohjeita siellä näkyy

[seppaant]

Korkeammalla on kyllä se 80 cm, tosin silloin saattaa tippua uima-altaaseen, mutta saahan tuohon jonkun levyn päälle.

Tuleeko kone samaan tilaan uima-altaan kanssa?
Kosteusongelma?

ATS

[Roori]

Luen juuri läpi 7001i:n asennusohjettu, kun koitan päättää ostanko sen vai Niben. Käsittämättömän huonosti käännetty. Sieltä löytyy mm:
"Suunnittelusarja" kuva viittaa ulkopintaa peittäviin levyihin
"Sammutusventtiili hiukkassuodattimella ja magnetiitti-ilmaisimella lämmitysjärjestelmälle" arvannette mikä tuo on.
"Kalvon laajennusastia" pitää asentaa keruupiiriin
"Sarja lämpötila-anturin langattomaan huoneeseen" lisätarvikkeen voi hankkia
"Magnetiitilla on hankaava vaikutus lämmitysjärjestelmän pumppuihin, venttiileihin ja komponentteihin, jotka ovat pyörrevirtausten alaisia, esim. kondensaattori." Kai tuokin jotain tarkoittaa?

Tuossa oli vasta muutama poiminta ensimmäisestä 11 sivusta (68 sivua).

Mitä muuten käytännöss tarkoittaa eteen vaadittu 800 mm tila? Mihin sitä tarvitaan? Millä korkeudella? Mieleen tulee lähinnä kompurayksikön irroitus. Mulla asennuspaikka on sellainen, että 35 cm MLP:n edessä olisi 20 cm kynnys. Onko tuo suuri ongelma 7001i:n kanssa. Korkeammalla on kyllä se 80 cm, tosin silloin saattaa tippua uima-altaaseen, mutta saahan tuohon jonkun levyn päälle.

Manuaalien puolelta taitaa Nibe olla paree vaikkei sekään nyt mitenkään kukoista....

[jmaja]

Tuleeko kone samaan tilaan uima-altaan kanssa?
Kosteusongelma?

No tulee ja ei. On tuohon tarkoitus laittaa seinä tai paremminkin ovi väliin. Mutta saattaahan tuolla aika kosteaa olla. Kuitenkin uima-allastilassa tavoitteena n. 50% suhteellinen. IV-kone tulee tuonne myös. Helppo laittaa pieni IV-tulokin tuonne, jos kosteutta on liikaa.

[jmaja]

800mm tila koneen eteen juurikin tuon kylmäkoneikon ja kompressoriyksikön irroitusta varten. Se lähtee siitä kätevästi pakettina irti asennusvaiheessa tai vaikka huoltoa varten

Se on koneen alaosassa. Jos katsot asennusohjeita siellä näkyy

Joo katsottu ja huomattu on. Mutta eihän se voi oikeasti tarvita 800 mm. Ehkä 580 mm tms. Otetaanko tuo sitten irti monessakin huoltotilanteessa eli miten paha juttu on, jos ei saa irti kuin koko laitteen irrottamalla?

Ja tekeekö tuo 20 cm kynnys kylmäosan irroituiksesta mahdottoman? Luultavasti tekee.

[jmaja]

Soitin Boschille. 800 mm tulee kuulemma sähköturvallisuudesta eli asentajan pitää päästä väistämään, jos saa sähköiskun. Ei osannut tarkemmin sanoa miten paljon tilaa koneikon irrotus vaatii, muuta on muutaman cm lattian yläpuolella ja jossain vaiheessa voi myös taittaa ylös.

[Roori]

Soitin Boschille. 800 mm tulee kuulemma sähköturvallisuudesta eli asentajan pitää päästä väistämään, jos saa sähköiskun. Ei osannut tarkemmin sanoa miten paljon tilaa koneikon irrotus vaatii, muuta on muutaman cm lattian yläpuolella ja jossain vaiheessa voi myös taittaa ylös.

Onkohan tuo todellista vai keksittyä että tuo määritetään tavallaan "sähkökeskukseksi", löytyykö sama etäisyysvaade muistakin?

[rawpower]

Tostakun laskee noilla tiedoilla jos lämmöt oli samat:

Teho = (35,6-31,0)*4,2*21,7*60/3600 = 6,99kW

Lähtötiedothan on nyt poimittu sieltä-sun-täältä, eli tulos ei pitäne kutiaan...

Mitähän tämä on oikein niinku jollakin 'oikealla kielellä' tarkottaa "Tilav.virt.min"....voe voe näitä tekstejä/käännöksiä ihan juosten kustuja...eikö näihin nyt pitäis maahantuojan puuttua ja korjata, kele!

Joo onhan siellä käyttöohjeissa aikamoisia käännöksiä. Muistin tuon Tilav.virt.min väärin kun olen hiihtolomareissussa ja en voinut koneesta tarkistaa. Se on valikossa siis Tilav.Virt.Lämm. ja arvo tuo 21.7 l/min.

Jollakin käyttäjistä oli muistaakseni koneen kielen asetukset ruotsiksi ja silloin on kuulemma paljon paremmat nuo käännökset. Pitääpä itse tarkistaa tuo kunhan tästä lomilta kotiutuu mitä kone antaa tuolle ruotsiksi.

[Roori]

Joo onhan siellä käyttöohjeissa aikamoisia käännöksiä. Muistin tuon Tilav.virt.min väärin kun olen hiihtolomareissussa ja en voinut koneesta tarkistaa. Se on valikossa siis Tilav.Virt.Lämm. ja arvo tuo 21.7 l/min.

Jollakin käyttäjistä oli muistaakseni koneen kielen asetukset ruotsiksi ja silloin on kuulemma paljon paremmat nuo käännökset. Pitääpä itse tarkistaa tuo kunhan tästä lomilta kotiutuu mitä kone antaa tuolle ruotsiksi.

Ok...jotain tietoja tuosta sitten saa kännykkäänkin, Boschin omalla meinaan...oliko se kuinka niukka setti etänä?

[aksutre]

Boschin vakiosetti. ei tolla kuuhun mennä 
Mutta sen verran mahdollistaa ettei teknisen tilan oven saranat kulu.

[MikaJussi]

Piti oikein käydä mittaamassa, että paljonko koneen eteen tarvitaan tilaa, että kompressorilohkon saa vedettyä pesästä ulos. 56-58 cm pitää minimissään olla. Pesä on sen verran tiukasti mitoitettu, että ei taitu mihinkään suuntaan ennen kuin koko lohko on ulkona.

Kun asensin oman laitteen, niin purin sen osiin siirtoa varten. Asennuspaikalle johtaa sen verran ahdas porras, että täyskorkean kaapin siirto sinne tuskin olisi ilman vahinkoja onnistunut. Mahdollisuus palastella oli yksi valintaperusteista.

Kone on nyt 2 kuukautta lämmittänyt ja tuottanut noin 7,2MWh lämpöä. Sähköä kulunut 1,6 MWh. Kone on lämmittänyt talon tänä pakkastalvena samalla sähkömäärällä kuin vanha 2000 mallinen IVT C7 viime talven nollakeleillä. Toiminut häiriöittä sen jälkeen, kun lämmityspiiristä poistui ilmat. Sitä ennen hyytyi pari kertaa legionellakuumennuksen aikana ja valitti ilmasta järjestelmässä.

[jmaja]

Piti oikein käydä mittaamassa, että paljonko koneen eteen tarvitaan tilaa, että kompressorilohkon saa vedettyä pesästä ulos. 56-58 cm pitää minimissään olla. Pesä on sen verran tiukasti mitoitettu, että ei taitu mihinkään suuntaan ennen kuin koko lohko on ulkona.

Kiitos! Viitsitkö vielä mitata miten korkean kynnyksen tuo sietää eli miten lähellä lattiatasoa liukuu alareuna?

[MikaJussi]

Kiitos! Viitsitkö vielä mitata miten korkean kynnyksen tuo sietää eli miten lähellä lattiatasoa liukuu alareuna?

Alareuna on noin 20 mm lattiapinnasta eli on hyvin lähellä lattiaa. Kompressorilohko liukuu pesäänsä pohjalevyn päällä.

[jmaja]

Alareuna on noin 20 mm lattiapinnasta eli on hyvin lähellä lattiaa. Kompressorilohko liukuu pesäänsä pohjalevyn päällä.

Kiitos! Boschin kanssa siis olisi pakko nostaa lattia lähes kynnyksen tasolle, jolloin sen yläreuna tulee 54 cm sisäkatosta. Väliin pitää mahtua esilämmityspatteri, joka on 40 cm korkea. Onnistuukohan tuo?

Saahan nuo ilmeisesti vedettyä 90-asteen mutkilla matalasti sivulle kuten osa tässä videossa. Onkos noi liitännät sisäkierteellä? Eli eivät törrötä liityntäputket korkeammalle kuin yläreuna kuten Nibessä?
https://www.youtube.com/watch?v=WMU8sLpdMCE

[MauriAntero]

Eli eivät törrötä liityntäputket korkeammalle kuin yläreuna kuten Nibessä?

Saahan ne käännettyä sivulle, ainakin S-mallissa.

[jmaja]

Saahan ne käännettyä sivulle, ainakin S-mallissa.

Keruuputket saa, ei muita.

[aksutre]

Kone on nyt 2 kuukautta lämmittänyt ja tuottanut noin 7,2MWh lämpöä. Sähköä kulunut 1,6 MWh. Kone on lämmittänyt talon tänä pakkastalvena samalla sähkömäärällä kuin vanha 2000 mallinen IVT C7 viime talven nollakeleillä. Toiminut häiriöittä sen jälkeen, kun lämmityspiiristä poistui ilmat. Sitä ennen hyytyi pari kertaa legionellakuumennuksen aikana ja valitti ilmasta järjestelmässä.

Ihan hyvä COP kun pelkällä lämmityskaudella 4.5, pakkasiakin on ollut ihan kiitettävästi.

Minkälaista COPia vanha kone teki pakkastalvena?

[Roori]

Ihan hyvä COP kun pelkällä lämmityskaudella 4.5, pakkasiakin on ollut ihan kiitettävästi.

Minkälaista COPia vanha kone teki pakkastalvena?

Onhan sinänsä hyviä lukemia kun vielä patteri kohde...menoveden lämpöö en äkkiseltään löytänyt eli mitä käyrää ajaa...

Mielenkiintoista verrata arvoja omaan pumppuun eli 3-12 versioon. Täällä patteritalo ja 200 metrin kaivo. Näillä helmikuun reilun 10 asteen pakkasilla kone käy hyvinkin samoilla arvoilla kuumakaasua lukuunottamatta. Pumppu käy koko ajan lukuunottamatta noita käyttöveden lämmityksen jälkeisiä 6 minuutin katkoja, joita tulee kolme kertaa päivässä. Kuumakaasu  liikkuu 66-69 asteen vaiheilla. Pumppujen kierrosluvut suunnilleen samoja. Keruupiiri pysyy aika tarkkaan 3,5 paluu 0,5 meno lukemissa. Kompura käy pääosin 42% teholla. Kone pyörinyt nyt aika tarkkaan kuukauden. COP sinä aikana 3.98. Koko jakso ollut talvista pakkaskeliä. Lämpötilaerona lämmityspiirin tulo-meno 9 astetta. Vaikuttaa olevan optimaalisin kerrostamaan puskurin niin, että pohja pysyy kylmänä eikä turhaan sekoitu.

[MikaJussi]

Onhan sinänsä hyviä lukemia kun vielä patteri kohde...menoveden lämpöö en äkkiseltään löytänyt eli mitä käyrää ajaa...

Suunnittelen, että julkaisen tarkemmat seurantalukemat huhtikuussa, kun päästään hieman lämpimämpiin keleihin. Tässä kuitenkin pikakatsaus säätö- ja lämpötila-arvoihin.

10.3.2021 klo 7:00
Ulkolämpötila -18.2, edellisen 9h lämmöntuotto 62kWh, sähköä kulunut 15 kWh COP 4,17.
Lämpötila-asetus 20, sisälämpötila 20,8, lämpökäyrä 25...54 (-25)
T0 pyynti 40, tulo 34,9, lähtö puskuriin 43,6, lähtö pattereille 43
Keruu tulo 2,7 lähtö -0,8, kuumakaasu 71,9
Kompuran teho 62%, keruu 100% ja kierto puskuriin 19%

Vanhalla IVT C7:lla laskin pitkän ajan COP:n sähkönkulutuksen seurannan pohjalta tasolle 3,8.

Talon kokonaissähkönkulutus 12-13 MWh vuodessa, josta taloussähkö 5,5 MWh ja lämmitys 6,5-7,5 MWh, josta käyttövesi noin 10-15%.

Vanha kone jäähdytti kaivon tuloveden jatkuvalla käynnillä 3,7 asteeseen. LWM 3-12 on alimmillaan saanut kaivon tuloveden 1.2 asteeseen jolloin meno oli -2,8.

60-luvun talo, jossa varsin isot patterit. 160 m2 + 160 m2 kellari ja lisäksi 40m2 autotalli. Kellarissa +14 asteen peruslämpö ja autotallissa +8. Kellarissa ja autotallissa digitaaliset termostaatit, asuinkerros ilman termostaatteja.

Vanha kone oli alimittainen ja vaati ilmalämpöpumpun tai suoraa sähköä tai takkaa rinnalle kelistä riippuen. 3-12 mitoitus vaikuttaa varsin onnistuneelta, kun talven kylmistäkin päivistä selvitty ilman vastuksia ja vasta nollan yläpuolella alkaa pitää ajoittaisia taukoja.

[Roori]

Suunnittelen, että julkaisen tarkemmat seurantalukemat huhtikuussa, kun päästään hieman lämpimämpiin keleihin. Tässä kuitenkin pikakatsaus säätö- ja lämpötila-arvoihin.

10.3.2021 klo 7:00
Ulkolämpötila -18.2, edellisen 9h lämmöntuotto 62kWh, sähköä kulunut 15 kWh COP 4,17.
Lämpötila-asetus 20, sisälämpötila 20,8, lämpökäyrä 25...54 (-25)
T0 pyynti 40, tulo 34,9, lähtö puskuriin 43,6, lähtö pattereille 43
Keruu tulo 2,7 lähtö -0,8, kuumakaasu 71,9
Kompuran teho 62%, keruu 100% ja kierto puskuriin 19%

Vanhalla IVT C7:lla laskin pitkän ajan COP:n sähkönkulutuksen seurannan pohjalta tasolle 3,8.

Talon kokonaissähkönkulutus 12-13 MWh vuodessa, josta taloussähkö 5,5 MWh ja lämmitys 6,5-7,5 MWh, josta käyttövesi noin 10-15%.

Vanha kone jäähdytti kaivon tuloveden jatkuvalla käynnillä 3,7 asteeseen. LWM 3-12 on alimmillaan saanut kaivon tuloveden 1.2 asteeseen jolloin meno oli -2,8.

60-luvun talo, jossa varsin isot patterit. 160 m2 + 160 m2 kellari ja lisäksi 40m2 autotalli. Kellarissa +14 asteen peruslämpö ja autotallissa +8. Kellarissa ja autotallissa digitaaliset termostaatit, asuinkerros ilman termostaatteja.

Vanha kone oli alimittainen ja vaati ilmalämpöpumpun tai suoraa sähköä tai takkaa rinnalle kelistä riippuen. 3-12 mitoitus vaikuttaa varsin onnistuneelta, kun talven kylmistäkin päivistä selvitty ilman vastuksia ja vasta nollan yläpuolella alkaa pitää ajoittaisia taukoja.

Hyvin puksuttaa ja kuulostaa että kaikki on hyvin jiirissä, meinasinkin että IVT-7 oli varmaan alimittainen niinkuin nyt sanoitkin...

Outoa tuossa on kun se oli IVT ja sitten sun kaivo ei ole ollut kylmä  ...Olet hyvin huolehtinut kaivon syvyyden että ei näy syvyydessä mitoitusajan henki 

[MikaJussi]

Hyvin puksuttaa ja kuulostaa että kaikki on hyvin jiirissä, meinasinkin että IVT-7 oli varmaan alimittainen niinkuin nyt sanoitkin...

Outoa tuossa on kun se oli IVT ja sitten sun kaivo ei ole ollut kylmä  ...Olet hyvin huolehtinut kaivon syvyyden että ei näy syvyydessä mitoitusajan henki 

Tällä hetkellä asiat on hyvin jiirissä. Samaa ei voi sanoa muutaman vuoden takaisesta tilanteesta, jolloin suunnilleen alkuperäiskuntoisen talon hankin kuolinpesältä. Alunperin talossa on ollut varaava sähkölämmitys (taisi olla rakennusaikaan juuri tulossa muotiin), varaaja lienee 1980-luvulla pettänyt ja tilalle oli laitettu suora sähkö.

Oma maalämpöhistoria lähti vasta vuodesta 2017, kun porautin kalliolämpökaivon. Parilla naapurillakin on kalliolämpö ja molemmilla kaksi 120m kaivoa. Jo marraskuussa kaivojen tuloneste molemmilla nollan tuntumassa. Ilmeisesti aikaisemmin porattiin matalampia kaivoja, kun porien kompuroissa ei ollut tarpeeksi tehoa (näin mielestäni porari sanoi).

Talosta en saanut tarkkoja kulutusdatoja. Pyysin muutaman tarjouksen asennuksista alkuun. Ehdotukset olivat neliöiden perusteella tehtyjä ja mallia 400m kaivo ja 25kW pumppu. Tarjolle tuli silloin sattumalta tuo pikkuvikainen IVT C7 talosta, johon vaihdettiin isompi pumppu ja kävin hakemassa sen harjoittelukappaleeksi ja aloin opiskella maalämpöpumpun toimintaa. Talo lämpeni suoralla sähköllä ja oli peruslämmöllä.

Arvioin, että 250m kaivo olisi riittävä alkuun ja jos ei riitä, niin porataan toinen. Tontilla on tilaa. Kun 200m oli porattu, niin porari totesi että osui tyhjään ja tulee vain vettä. Putkea työnnettiin kaivoon  230m.

IVT oli jo niin iäkäs , että käyttötuntilaskuri oli mennyt ympäri. Kollektoripumpussa oli vuoto, joka korjaantui pesän O-renkaan vaihdolla. Lämmönvaihtimissa oli paljon roskaa, joten huuhtelin ne. Koplasin IVT:n sähkökattilan rinnalle. Sitten kone käyntiin ja ihmettelemään sen säätöjä. Oikeastaan kaikki vinkit löysin täältä maalämpöfoorumilta asetusarvoille. Ajankohta oli talvi ja pakkasilla kone kävi alkuun jatkuvasti ja piti talon +18 asteessa asuinkerroksen osalta ja lämmitti vedet. Kellari tässä vaiheessa +11. Sähköä kului kolmannes verrattuna sähkökattilaan.

Eli kun ei ollut alkuun luotettavaa mitoitustietoa, niin päätin mennä hieman pitempää reittiä tunnustelemaan oikeaa mitoitusta. Talo oli kaksi vuotta tyhjillään, kun sitä remontoin, joten samalla oli aikaa kokeilla ja säätää. Muuton yhteydessä 2018 lopulla asensin lisäksi ilmalämpöpumpun ja puhaltimella varustetun takkasydämmen. Hybridillä lämpö riitti kaikkiin olosuhteisiin, eikä kovia pakkasia ollut. IVT lämmitti hyvin -5 asteen tasoille. Siinä oli tehoa jäljellä 5-6 kW. Ongelma oli käyttöveden lämmitys. Sitä IVT ei enää saanut yli 43 asteen hyytymättä. Jos laittoi asetuksen korkeammalle, kompura sammui 45 asteen kohdalle ja vaati 12 tuntia lepoa, ennen kuin käynnistyi uudelleen. Käyttöveden sai toki ratkaistua esilämmittämällä sen IVT:llä ja tulistamalla sähkökattilassa. Tämä kuitenkin toi 10 kW lisää kulutusta vuorokauteen. Tässä vaiheessa syntyi investointitarve uudelle laitteelle, joka on kerrasta mitoitettu oikein talon tarpeeseen. Nyt tiedossa oli kulutusdataa myös asumisajalta.

Kiitollista talossa on, että vanha varaajahuone on 16 m2, joten sinne sopii tekniikkaa vähän enemmänkin 

Koko maalämpöharjoitus on tähän mennessä maksanut noin 13.000 euroa laitteina, komponentteina ja kaivona. Laskin, että vanha IVT maksoi itsensä ja kaivon takaisin 16kk aikana. Bosch 7001i 3-12 takaisinmaksuajaksi arvoin 2,5-3 vuotta. Tuo siis verrattuna suoraan sähköön. Ne tarjoukset vuodelta 2017 olivat hintaluokassa 20.000-25.000 euroa avaimet käteen.

[Roori]

Eli 13k mukaanlukien tämä uusi 7001i, vai?

Melko hyvä hinta jos koko soppa...se C7 maksoi ehkä satasia...

Haitko reiälle kotivähennyksen?

[MikaJussi]

Eli 13k mukaanlukien tämä uusi 7001i, vai?

Melko hyvä hinta jos koko soppa...se C7 maksoi ehkä satasia...

Haitko reiälle kotivähennyksen?

Hinta meni suunnilleen näin:

Kaivo vähennysten jälkeen 3500e
IVT C7  ja puskurivaraaja 500e
Komponentit 1000e

Bosch 7001i  7000e
Komponentit 1000e
Uusi puskurivaraaja 600e

Lisäksi olen vaihtanut kaikki talon putket patteriverkoston putkitusta lukuunottamatta, joten joiden komponenttien suhteen saattaa olla hieman tulkintakysymys, että mille projektille mikin komponentti menee, koska noita messinkiosia ja sulkuventtiileitä voi kierrättää eri projekteille.

IVT menee vielä uuteen asennukseen joko kokonaisena tai osina.