Mitoitusta kuopion nurkille

[hitrac]

Terveppä vuan,

Ois hallituksen painostuksesta johtuen tarkotuksissa saneerata kivasti retro 85 vuoden kylpyläosasto uuteen uskoon ja samalla muutennii sipistellä talossa olleen autokatoksen tilalle vähän kodinhoitohuonetta yms. tilaa. Samassa yhteydessä ois tarkotus pujotella huonokuntoisten sähköpattereiden tilalle vesikiertopatteria ja laajennusosalle sitten samalla vaivalla vesikiertoista lattialämmitystä.  Maalämpöpumppua oon kaavaillu lämmönlähteeksi maakeruupiirin avulla.


- Rakennuksen sijainti Suomen kartalla? Kuopion kylessä.
- Rakentamisvuosi? Tasamaan talo vuosimallia 1985
- Jos tiedossa, rakennuksen aikaisempi lämmitysöljyn, lämmityssähkön, polttopuun tms. vuosikulutus? Sähköö on palanu semmonen 13000kwh ja sen lisäksi mittaamaton läjä polttopuuta vuodessa.
- Onko patterilämmitys vai lattialämmitys? Tällähetkellä suora sähkö, vuan ois tarkotus ruuvata vesikiertopatterit muun remontin yhteydessä ja laajennusosaan sitten lattialämmitys nestekiertosena.
- Ilmanvaihto, onko koneellinen iv. lämmöntalteenotolla, huippuimuri, painovoimainen ilmanvaihto? Painovoimainen nyt. Remonttisuunnitelmassa ois muuttaa koneelliseksi.
- Lämmitettävän rakennuksen ulkomitat tai ulkoseinien yhteenlaskettu ulkopituus. n. 9m*18m
- Ulkoseinien lämpöeristeen materiaali ja paksuus, ulkoseinän kokonaispaksuus? 200mm mineraalivilla k-arvoksi joskus rätnätty 0,23
- Kerrosten lukumäärä (kellari, alakerta, yläkerta)? 1
- Lämpimien tilojen neliömäärät kerroksittain (väliseiniä yms. ei lasketa pois)? Laajennuksen jälkeen ois tarkotus että 146 m2 löytys huoneistoalaa.
- Huonekorkeudet kerroksittain? 2,5
- Alapohjan laatu, (maanvarainen, rossipohja jne..) sekä lämpöeristeen laatu ja paksuus? Betonilaatta jonniimoisella solumuovieristeellä. Tälle laskettu aikoinaan k-arvo 0,21
- Yläpohjan lämpöeristeen materiaali ja paksuus? 300mm mineraalivilla
- Millaiset ikkunat (2– vai 3 lasiset)? Onko ikkunoiden ala huomattavasti normaalia suurempi tai pienempi? 3 lasiset msk ikkunat. Normaali ikkunakoko.

[tomppeli]

Tervetuloa mukaan foorumille!
Koetin tehdä laskelman ja liitin siitä tulosteen omaan viestiisi.
Jos laskelman lähtötiedoissa on virheellisyyksiä, kerro niistä ja korjaan ne. Korjaaminen on helppoa.

Laskelmassa olevan lämpöpumpun antoteho 7,2 kW (= lämmitysteho),
pitää katsoa pumpun valmistajan tiedoista B0 W50 tai B0 W55 olosuhteissa.
B0 W35 olosuhteissa ilmoitettu lämmitysteho on isompi ja se saavutetaan vain lattialämmityksellä eikä päde patterilämmityksellä.
Jos kohteessa on vain osaksikin patterilämmitys, on mitoitus tehtävä patterilämmityksen mukaisesti.

Laskelma antaa lämpökaivon aktiivisyvyyden. Kaivon yläosaan jäävää kuivaa osuutta ei lasketa aktiivisyvyydeksi.

Tässä laskelman tulos tiivistettynä:
Talo  ”hitrac”   KUOPIO   (Pohjois-Savo)
LÄMMITYSTARVE ILMAN LÄMMINTÄ KÄYTTÖVETTÄ  -  MUT = -33 °C
- Talo 1985: Patterilämmitys, 21 °C, 146 m2, 365 m3:   6,95 kW   20 111 kWh
RAKENNUKSEN  LÄMPÖHÄVIÖT  YHTEENSÄ   7,0 kW   20 111 kWh

VUOTUINEN LÄMMITYSTARVE:  PATTERILÄMMITYS  -  COP -laskennassa 46 °C   -  menovesi lämpötila max 54 °C
• Kiinteistö,  146 m2,  365 m3    3,4 COP   6,03 kW   20 111 kWh
- Lämmin käyttövesi,   varaajatilavuus   0,19 m3 / 55 °C   2,5 COP   1,14 kW   6 000 kWh
- Yhteensä   3,1 SCOP   7,2 kWh   26 111 kWh
- Vähennetään taloussähkön lämmitysvaikutus   -1 952 kWh   0,54 kW   24 159 kWh
- Ei huomioitu mitään lisälämmitysmuotoja    0 kWh   0,00 kW   24 159 kWh
- Maalämmöllä tuotetaan   7,20 kW   24 159 kWh
- Sähkövastuksella tuotettavaksi jää   0 kWh
  Yhteensä   24 159 kWh

Tarvittava lämmityslaitteen lämmitysteho   7,2 kW
- Valitun lämmityslaitteen lämmitysteho,  ( Optimiteho)      7,2 kW
- Valitun lämpöpumpun teho riittää saakka   -33 °C
▪ Maasta kerätään ( 3,1 COP)   5,1 kW   16 489 kWh
▪ Sähkölaitokselta tulee pumpun käyttösähköä   7 670 kWh
▪ Ostosähköä yhteensä  (pumpun käyttösähkö + vastuslämmitystä  0 kWh)   7 670 kWh

Tarvitaan 192 aktiivimetrin lämpökaivo. Keruun virtaus oltava vähintään 0,38 l/s (= 22,8 l/minuutissa).
Liitäntäputkitus pumpulta kaivolle.  Etäisyys kaivolle = 10 m   2 kpl   PE40x3.7   20 m
Kaivon aktiivisyvyydellä tarkoitetaan sitä kaivon syvyyttä, jossa keruuputkisto on aina veden ympäröimänä.

Alla keruupiirin painehäviö sileäseinämäisille keräinputkille virtauksella 0,38 l/s = 22,8 l/min = 1368 l/h:
• Kaivon painehäviö 0,38 l/sek virtauksella ja PE40*2.4 putkilla, ΔT = 3,3 K   34 kPa (0,34 bar)

• Tai vaakakeruupiiri, kostea savi, 452 metriä  = 2 x 250 m PEM40x3.7  SINIRAITA.
- Keruuputkien upotussyvyys vähintään 1,3 m.
...
Jos haluat, lähetän koko laskelman sinulle tavalliseen sähköpostiisi. Silloin voisit itse korjata virheelliset lähtötiedot.
Laskentaohjelman avaamiseen tarvitaan koneellesi ladattu ilmainen LibreOffice -toimisto-ohjelma.
Laskentapohja on myöskin ladattavissa täältä.

Tämäkin mitoituslaskelma on vain suuntaa antava; ei ole mikään takuumitoitus.
Luotettavimman suunnittelun ja mitoituksen saat paikalliselta alan ammattisuunnittelijalta.

[hitrac]

Kiitokset laskelmasta. Jos pumppuvalintoja mietitään ni mitenkähän pieleen menis F1155/1255 3-12 kw mallina ja oisko fiksumpi ottaa tuo erillisellä varaajalla vai tuo 1255 jossa sisäänrakennettu varaaja? Nykysellään lämpöstä vettä hierotaan jäspin 300l pöntöstä.

[ishiba]

Kiitokset laskelmasta. Jos pumppuvalintoja mietitään ni mitenkähän pieleen menis F1155/1255 3-12 kw mallina ja oisko fiksumpi ottaa tuo erillisellä varaajalla vai tuo 1255 jossa sisäänrakennettu varaaja? Nykysellään lämpöstä vettä hierotaan jäspin 300l pöntöstä.

Foorumikeskustelujen perusteella nuo pumppujen sisäiset varaajat tuntuu olevan ihan riittävä ratkaisu; en muista, että kauheasti porukka valittelisi kylmiä suihkuja. Riippuu toki lämpimän veden kulutuksesta. Lämmitysteho per varaajan litra on lämpöpumpussa huomattavasti suurempii kuin tuossa Jäspissä, joten se varaaja sieltä suht nopsaan lämpeneekin.

En kohteeseen enkä pumppuun tai muuhun toteutukseen tutustunut sen tarkemmin, mutta aivan yleisellä tasolla semmoista just sopivan tehoista lämpöpumppua pidetään parhaana ratkaisuna. Voi esimerkiksi olla, että syksyllä keruupiiristä tuleva neste on niin lämmintä, että tuo minimiteho on hieman suurempi kuin 3 kW. Käytännössä tässä tapauksessa invertteri alkaisi käymään jatkuvaa käyntiä ulkolämpötilan ollessa nollan alapuolella.

Siihen en osaa ottaa kantaa, että onko tuo Nibe hyvä vai huono valinta. Kannattaa kuitenkin ottaa lämmitysjärjestelmän suunnittelussa huomioon että kesällä ja syksyllä tuo minimiteho ei välttämättä pidä paikkaansa.