Lattialämmitys

[Elmerit]

Voiko tuo ilma putkissa tehdä  sen , että vesi ei kierrä ollenkaan lattialla  ?
Hanoista tulee kuumaa vettä pikku viiveellä .
On kyllä aiemmin pelannut , nyt vaa ei lämpene .
Sellaset automaatti ilmaajat , mut toimiiko ?
Ja uskaltaako noita sorkkia ettei jää vuotamaan.
Vanha 70 luvun ok talo.
Kiertovesipumppu kyllä kuuma , olisko se tehoton ?
No kertokaa viisaat
 

[kotte]

Onko kiertovesipumppu ollut kesällä sammutettuna vai onko lämmitys jo toiminut syksyllä ja vain lakannut äkkiä toimimasta? Aika usein seisokki saa kiertovesipumpun jämähtämään kiinni tavalla, että pumpun roottori on saatava ensin pyörimään sopivan työkalun avulla kertyneen putkistosakan irroittamiseksi (useimmiten isohkolla ruuvimeisselillä tai kuusiokoloavaimella tai molemmilla). Itse pumppu saattaa silti olla (vielä) ihan kunnossa, kunhan saadaan ensin pyörähtämään käyntiin. Pumppua pitäisi käyttää ajoittain, eli monen kuukauden seisokki pakkaa aiheuttamaan jumitusta.

Kyllä ilmakin saattaa estää kierron, mutta niin runsaasti putkistoon tuskin on päässyt ilmaa, ellei laitteistoa ole äskettäin remontoitu tai siinä ole ollut huomattava vuoto. Toki verkoston kiertoveden paine on joka tapauksessa syytä tarkistaa ja paineen lisääminen lähelle suurinta sallittua voi saada kierron liikkeelle näissä tapauksessa muutenkin. Toimivat ilmaimet poistavat loput ilmat ajan oloon. Ei noiden ilmausruuvien kiertäminen kohtuullisella voimalla yleensä ongelmia aiheuta, mutta niin voimakkaasti ei kannata vääntää, että rikkoutuvat. Ruuvia tarvitaan, jos ilmaimen koho ei pidä kunnolla ja ruuvin reiästä vuotaa jatkuvasti vettä, jolloin ruuvia tarvitaan ilmareiän tukkimiseen. Toimivat nuo ilmaustarkoituksessa auttavasti, vaikka vuotaisivat sen verran, että ruuvia voi raottaa vain hetkeksi kerrallaan.

[Matias]

Jumittuneen kiertopumpun korjausperiaate

[Elmerit]

Pitääkö tuo pumppu olla päällä vai poissa kun aukaisee ja tutkii ?

[tomppeli]

Akselin päässä olevan tulpan voi kiertää auki, vaikka pumppu on päällä.
Kun tulppa on kierretty pois, näkyy pumpun akselin pää ja siinä oleva meisseliura.
Tulpan poistamisen jälkeen aukosta saattaa tulla hiukan vettä. Se ei haittaa, kunhan vettä ei tipu minkään sähkö- tai elektroniikan päälle.

Jos näyttää, että akseli on pyörimässä, ei siihen kannata tuupata ruuvimeisseliä.
Jos akseli näyttää olevan pysäyksissä, vaikka moottorissa on virta päällä, voi ruuvarilla koettaa pyöritellä akselia edes -takaisin, jotta moottori käynnistyisi.
Jumittuminen johtuu siitä, että pumpun vesivoideltuihin laakereihin on kiteytynyt jotain moskaa.

[Matias]

Pitääkö tuo pumppu olla päällä vai poissa kun aukaisee ja tutkii ?

Grunfoss kiertopumpuista meillä sellainen havainto että jos on uudehko(10-15v) kiertopumppu niin pyörii vaikka ottaa ilmaustulpan moottorin päästä pois.

Yli 30v pyörineessä kiertopumpussa ilmeisesti laakereissa klappia niin paljon että roottori ottaa staattorin rautoihin kiinni kun avaa ilmaustulppaa ja moottori jumittuu,lähtee kyllä pyörimään kun kiertää tulpan takaisin.
Ilmeisesti ilmaustulppa toimii jotenkin laakerina tai pitää akselin suuntaisen välyksen aisoissa tjsp

[tomppeli]

Lattialämmityksen suunnittelussa on syytä huomioida lattian rakenne.

Tässä äärimmäinen esimerkki:
"Levillä tuhoisan tulipalon syyksi paljastunut lattialämmitysjärjestelmä puulattian alla on yleinen rakenne erityisesti mökkirakentamisessa. "

Puulattia on lämpöä eristävää, varsinkin jos kyseessä on paksu lankkulattia.
Maalämmitykselle lautalattia on ongelma.
Lauta eritää lämpöä kohtalaisesti ja siitä syystä laudan alle tarvitaan kohtalaisen korkea lämpötila, jotta laudan läpi siirtyy huonetilaan tarpeeksi lämpöenergiaa.

- Uusissa matalaenergiataloissa keskimääräinen rakennuksen lämmitysenergian tarve on noin 60 kWh/m2 ja maksimi lämmitysteho mitoitusulkolämpötilalla (noin -30 C) noin 23 W/m2. Näissä olosuhteissä tarvitaan 30 mm lattailaudan alle noin 5-6 astetta korkeampi lämpötila, kuin tarvittaisiin, jos lattiameteriaali olisi keraaminen laatta.

- 1980 luvun taloissa keskimääräinen rakennuksen lämmitysenergian tarve on noin 160 kWh/m2 ja maksimi lämmitysteho mitoitusulkolämpötilalla (noin -30 C) noin 47 W/m2. Näissä olosuhteissä tarvitaan 30 mm lattailaudan alle noin 12 astetta korkeampi lämpötila, kuin tarvittaisiin, jos lattiameteriaali olisi keraaminen laatta.

On syytä myöskin huomata se, että lattialämmitys on muutoinkin kyseenalainen vanhemmissa taloissa siksi, että lattian alla on huonohko lämpöeristys.
Patterilämmityksellä lattiassa on korkeintaan huoneen lämpötila, kun sensijaan lattialämmityksellä lattiassa on huonelämpötila + 10 ..15 astetta + tuo tuo edellä kerrottu lattian pintarakenteesta aiheutuva 0 - 15 asteen lisäys.

[luu5]

Ehkä parempi olisi olla tekemättä asennusvirheitä sähköisissä lattialämmityksissä.