Näin olen itsekin sen ymmärtänyt. Onhan noi kanavapatterit aika arvokkaita tosin.
Toinen kysymys
Mites kytkentä? Kanavapattereissa näyttäisi olevan aika pienet lähdöt joten liuoksen kierrättäminen patterin kautta niben omalla pumpulla lienee mahdotonta?
Kiitos!
Olen sitä mieltä, että toimiva ratkaisu muistuttaisi aika paljon energiakaivojen yhteydessä laajalti käytössä olevia tuloilman esilämmitys-/-jäähdytyskennoratkaisuja. Pääerona on tietenkin, että kennon tulisi sijaita jäteilmakanavassa ja mielellään puolilämpimässä tilassa, jotta kondenssiveden jäätymisriskit vältetään (tässähän kondessia tulee talvella eikä kesällä kuten esilämmityssovelluksissa). Kennokokonaisuudessa tarvitaan joko kennokotelon alkuperäinen karkeasuodatin tai sitten erillinen muu suodatin kennon likaantumisen vähentämiseksi (pussisuodattimella on muita vaihtoehtoja pitemmät huoltovälit).
Liuoskytkentä olisi paras järjestää samaan tapaan kuin esijäähdytysratkaisuissa, eli maalämpöpumpulta ulos lähtevään liuosputkeen asennetaan mahdollisimman kevyesti aukeneva, mutta silti itsestään (kohtalaisen hyvin) sulkeutuva takaiskuventtiili ja tämän ympäriltä otetaan erillisellä kiertopumpulla liuoksen normaaliin kulkusuuntaan maapiirin lävitse nestettä pumppaava ohituspiiri. Mitoituksessa olisi pyrittävä siihen, että nestevirtaus kennon lävitse on takaiskuventtilin myötäsuuntaisella paineella maalämpöpumpun ja liuoskiertopumpun käydessä niin vähäinen, että kenno pysyy sulana poistoilman lämmön ansiosta silloin, kun piirin oma kiertopumppu on pysäytettynä.
Järjestely vaatinee ainakin puheena olevassa tapauksessa jäätymisenestokytkentää ja tuon ratkaisu on oikeastaan ainoa kohta, missä mennään hieman tuntemattomille vesille ja asiassa on erilaisia vaihtoehtoja riippuen siitä, mitä painotetaan. Liuoshan voi mennä huomattavasti pakkasen puolelle pumpulta lähdön jälkeen ja kenno voi siis kerätä niin paljon jäätä, että ilmareitti tukkeutuu jopa täysin.
Luotettavin jäätymisenestoratkaisu olisi omasta mielestäni painevartija, jossa paine-erokytkin tarkkailee lämmöntalteenottokennon ylitse vaikuttavaa paine-eroa ja katkaisee heti piirin kiertopumpun, kun asetettu ero ylittyy. Tämän kanssa sarjaan kytketään myös säädettävä aikarele, joka sallii pumpun käynnistymisen vasta, kun paine-ero on ollut kynnysarvon alapuolella säädetyn ajan (luokkaa viidestä minuutista varttiin noin hatusta vedettynä; tarkka säätö on tehtävä kokemusperäisesti).
Periaatteessa paine-erokytkin ja aikarele eivät ole kalliita, mutta erityisesti valmiin ja edullisen paine-erokytkimen löytämisessä voi olla ongelmaa. On myös mahdollista käyttää sulatustermostaattia halvalle valmistettujen (mutta monesti kalliilla myytyjen) lämmöntalteenttolaitteiden jääneston tapaan, mutta näiden toiminta hukkaa huomattavan paljon lämpöä harakoille turhaan. Monia muitakin ratkaisumahdollisuuksia on, jopa pelkkä aikakellolla tapahtuva lämmöntalteenoton poiskytkentä säädettävin aikavälein säädetyksi ajaksi.
