OKT Espoo

[jmaja]

Sijainti: Espoo, lähellä merta
Rakentamisvuosi: 75-76
1-taso aumakatolla
Kokonaissähkönkulutus ollut 28 000 kWh suoralla sähkölämmityksellä uima-allas tyhjänä, käyttöveden osuus reilut 2 000 kWh.
Itselasketuilla U-arvoilla laskettuna vaipan energiahäviö 17 - 21 000 kWh
Painovoimainen ilmanvaihto
2-lasiset elementti-ikkunat, suurin osa kiinteitä. Ikkuinat yhteensä 26 m2.
Ulko-ovia 9 m2.
Seinät tiiliverhous + ilmarako + alumiinipaperi + 100 mm mineraalivilla + 150 mm siporex (sain U-arvoksi 0,25-0,3 käytetyistä arvoista riippuen)
Yläpohja gyproc + ilmarako + alumiinpaperi + muovi + 200 mm mineraalivilla (sain U-arvoksi 0,18-0,24 arvoista riippuen)
Alapohja betoni, 75 mm styrox + 200 mm salaojasora, reunoilla lisäksi 50 mm stryrox 1 m kaistaleella, perustukset pääosin kallioon (sain U-arvoksi 0,18-0,32 arvoista ja maapohjasta riiippuen).
Ulkoseinin pinta-ala 133 m2 ilman aukkoja (65 m ulkoseinää)
Kerrosa-ala 187 m2
Asuinpinta-ala n. 170 m2
Tilavuus 440 m3 (+ uima-allas 20 m3 lattian alla)
2,6 m huonekorkeus
Lämmityksestä sähköllä 32 m2 lattiallämpöä, 24 m2 kattolämpöä loput pattereilla ikkunoiden alla.

Peruskunnoksen yhteydessä muutetaan IV koneelliseksi talteenotolla. Ovet vaihdetaan ja ainakin osa ikkunoista (n. 1/3 pinta-alasta). YP todennäköisesti vaihdetaan eristeet ja lisäeristetään (yhteensä 300 mm villaa?)

Uima-alltaan vedenlämmitys ilmeisesti veisi n. 5 000 kWh/v ja sen käyttöönottoa harkitaan. Peitettynä veisi ehkä vähemmän. Toisaalta uima-allashuone olisi silloin pidettävä normaalia lämpimämpänä, ehkä 25-26 C. Altaan koko 7,5x2,5 n. 25 m3. Allashuone päädyssä eli altaan toinen 7,5 m sivu (8,2 m seinää) sekä molemmat päädyt ulkoseinässä. Allashuone n. 30 m2. Altaan pohjalla ja ulkosivuseinillä 100 mm styrox.

Käyttövesi varmaankin 3-4 000 kWh jatkossa (uudet asukkaat).

Voisiko laskea uima-altaalla ja ilman?

Lisäyksenä vielä, että tuo 32 m2 lattialämmitys ja uima-allas saadaan vesikiertoiseksi. Loput 114 m2 pitää hoitaa pattereilla tai konvektoreilla.

[tomppeli]

Koetin tehdä laskelman ja liitin siitä tulosteen omaan viestiisi.
Allasta ympäröivän lämpöeristeen laatu ja määrä eivät olleet tiedossa. Ne on laitettu arvaamalla.
Laskelma ei ota huomioon allasveden haihtumista muutoin, kuin ilmanvaihdossa. Allas olisi syytä varustaa peitteellä.
Jos laskelman lähtötiedoissa on virheellisyyksiä, kerro niistä ja korjaan ne. Korjaaminen on helppoa.
Olisi hyvä, jos ottaisit tämän laskelman itsellesi ja korjaisit siinä olevat virheelliset lähtötiedot.

Laskelmassa olevan lämpöpumpun antoteho 9 kW (= lämmitysteho),
pitää katsoa pumpun valmistajan tiedoista B0 W50 tai B0 W55 olosuhteissa.
B0 W35 olosuhteissa ilmoitettu lämmitysteho on isompi ja se saavutetaan vain lattialämmityksellä eikä päde patterilämmityksellä.
Jos kohteessa on vain osaksikin patterilämmitys, on mitoitus tehtävä patterilämmityksen mukaisesti.

Laskelma antaa lämpökaivon aktiivisyvyyden. Kaivon yläosaan jäävää kuivaa osuutta ei lasketa aktiivisyvyydeksi.

Tässä laskelman tulos tiivistettynä:

Talo  ”jmaja”         ESPOO      (Uusimaa)
LÄMMITYSTARVE ILMAN LÄMMINTÄ KÄYTTÖVETTÄ  -  MUT = -27 °C               
- Talo 1975: Patterilämmitys, 21 °C, 170 m2, 442 m3:   7,81 kW   25 042 kWh
- Uima-allas 1975: Patterilämmitys, 26 °C, 19 m2, 25 m3:   0,99 kW   4 711 kWh
RAKENNUKSEN  LÄMPÖHÄVIÖT  YHTEENSÄ   8,8 kW   29 753 kWh
ERITTELY   Ala    Energiaa/a    Osuus    Max teho   Osuus

VUOTUINEN LÄMMITYSTARVE:  PATTERILÄMMITYS  -  COP -laskennassa 46 °C   -  menovesi lämpötila max 54 °C               
• Kiinteistö,  189 m2,  467 m3          3,4 COP   7,87 kW   29 753 kWh
- Lämmin käyttövesi,   varaajatilavuus   0,19 m3 / 55 °C   2,5 COP   0,76 kW   4 800 kWh
- Yhteensä         3,3 SCOP   8,6 kWh   34 553 kWh
- Vähennetään taloussähkön lämmitysvaikutus   -2 466 kWh   0,62 kW   32 087 kWh
- Ei huomioitu mitään lisälämmitysmuotoja    0 kWh   0,00 kW   32 087 kWh
- Maalämmöllä tuotetaan      9,00 kW   32 087 kWh
- Sähkövastuksella tuotettavaksi jää   0 kWh
  Yhteensä   32 087 kWh

Tarvittava lämmityslaitteen lämmitysteho   8,6 kW
- Valitun lämmityslaitteen lämmitysteho,  ( Optimiteho)      9,0 kW
- Valitun lämpöpumpun teho riittää saakka   -29 °C
▪ Maasta kerätään          ( 3,3 COP)   6,4 kW   22 248 kWh
▪ Sähkölaitokselta tulee pumpun käyttösähköä   9 839 kWh
▪ Ostosähköä yhteensä  (pumpun käyttösähkö + vastuslämmitystä  0 kWh)   9 839 kWh

Tarvitaan 202 aktiivimetrin lämpökaivo. Keruun virtaus oltava vähintään 0,47 l/s (= 28,2 l/minuutissa).               
Liitäntäputkitus pumpulta kaivolle.  Etäisyys kaivolle = 10 m   2 kpl   PE40x3.7   20 m
Kaivon aktiivisyvyydellä tarkoitetaan sitä kaivon syvyyttä, jossa keruuputkisto on aina veden ympäröimänä.
Alla keruupiirin painehäviö sileäseinämäisille keräinputkille virtauksella 0,47 l/s = 28,2 l/min = 1692 l/h:
• Kaivon painehäviö 0,47 l/sek virtauksella ja PE40*2.4 putkilla, ΔT = 3,3 K   54 kPa (0,54 bar)
• Kaivon painehäviö 0,47 l/sek virtauksella ja PE45*2.6 putkilla, ΔT = 3,3 K   31 kPa (0,31 bar)

• Tai vaakakeruupiiri, kostea savi, 517 metriä  = 2 x 300 m PEM40x3.7  SINIRAITA.               
- Keruuputkien upotussyvyys vähintään 1 m.
¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤
Tässä sama, ilman allasta:

- Talo 1975: Patterilämmitys, 21 °C, 170 m2, 442 m3:            7,81 kW   23 186 kWh
RAKENNUKSEN  LÄMPÖHÄVIÖT  YHTEENSÄ            7,8 kW   23 186 kWh

VUOTUINEN LÄMMITYSTARVE:  PATTERILÄMMITYS  -  COP -laskennassa 46 °C   -  menovesi lämpötila max 54 °C               
• Kiinteistö,  170 m2,  442 m3          3,4 COP   6,85 kW   23 186 kWh
- Lämmin käyttövesi,   varaajatilavuus   0,19 m3 / 55 °C   2,5 COP   0,76 kW   4 800 kWh
- Yhteensä         3,2 SCOP   7,6 kWh   27 986 kWh
- Vähennetään taloussähkön lämmitysvaikutus   -2 240 kWh   0,61 kW   25 746 kWh
- Ei huomioitu mitään lisälämmitysmuotoja    0 kWh   0,00 kW   25 746 kWh
- Maalämmöllä tuotetaan      7,60 kW   25 746 kWh
- Sähkövastuksella tuotettavaksi jää   0 kWh
  Yhteensä   25 746 kWh

Tarvittava lämmityslaitteen lämmitysteho   7,6 kW
- Valitun lämmityslaitteen lämmitysteho,  ( Optimiteho)      7,6 kW
- Valitun lämpöpumpun teho riittää saakka   -27 °C
▪ Maasta kerätään    ( 3,2 COP)   5,4 kW   17 747 kWh
▪ Sähkölaitokselta tulee pumpun käyttösähköä   7 999 kWh
▪ Ostosähköä yhteensä  (pumpun käyttösähkö + vastuslämmitystä  0 kWh)   7 999 kWh

Tarvitaan 169 aktiivimetrin lämpökaivo. Keruun virtaus oltava vähintään 0,4 l/s (= 24 l/minuutissa).               
Liitäntäputkitus pumpulta kaivolle.  Etäisyys kaivolle = 10 m   2 kpl   PE40x3.7   20 m
Kaivon aktiivisyvyydellä tarkoitetaan sitä kaivon syvyyttä, jossa keruuputkisto on aina veden ympäröimänä.
Alla keruupiirin painehäviö sileäseinämäisille keräinputkille virtauksella 0,4 l/s = 24 l/min = 1440 l/h:
• Kaivon painehäviö 0,4 l/sek virtauksella ja PE40*2.4 putkilla, ΔT = 3,3 K   34 kPa (0,34 bar)

• Tai vaakakeruupiiri, kostea savi, 412 metriä  = 2 x 250 m PEM40x3.7  SINIRAITA.               
- Keruuputkien upotussyvyys vähintään 1 m.
...
Jos haluat, lähetän koko laskelman sinulle tavalliseen sähköpostiisi. Silloin voisit itse korjata virheelliset lähtötiedot.
Laskentaohjelman avaamiseen tarvitaan koneellesi ladattu ilmainen LibreOffice -toimisto-ohjelma.
Laskentapohja on myöskin ladattavissa täältä.

Tämäkin mitoituslaskelma on vain suuntaa antava; ei ole mikään takuumitoitus.
Luotettavimman suunnittelun ja mitoituksen saat paikalliselta alan ammattisuunnittelijalta.

[jmaja]

Kiitos! Olihan tuolla uima-altaan eristykset. 100 mm styroksia ulkoseinäsivuilla (7,5 + 2x7,5) sekä pohjalla. Allas on 200 mm betonia ja styroksin jälkeen 200 mm salaojasoraa. Talon alle osoittavassa 7,5 m seinään ei ole eristeitä piirretty, mutta altaan yläreuna on 20 cm lattian yläpuolella ja syvän päädyn rinnalla on laitekaivo, jossa suodatuslaitteisto ja oli vesipumppu. Kun lattia eristeineen on n. 15 cm, on tuota eristämätöntä seinää lienee 3,5 mm luokkaa. Itse sain tuon vaippalämpöhäviöksi vain reilut 1000 kWh. 4000 kWh saattaisi olla haihtumishäviöt.

[jmaja]

Maakeruu ei tule kysymykseen. Kallio näkyvissä ja tontilla on porakaivo, joka ei ole käytössä. Syvyys tuntematon, mutta yleensä nuo ovat 50-110 m täällä.

[jmaja]

Vielä tuosta patteri vs. lattialämpö. Tuollahan ei ole vielä kumpaakaan. Saako pattereillakin tehtyä 35 C systeemin vai tuleeko niistä kohtuuttoman kokoisia. Konvektoreilla kai ainakin saisi?

[ishiba]

Vielä tuosta patteri vs. lattialämpö. Tuollahan ei ole vielä kumpaakaan. Saako pattereillakin tehtyä 35 C systeemin vai tuleeko niistä kohtuuttoman kokoisia. Konvektoreilla kai ainakin saisi?

Taitaa patterikapasiteetin tarve karkeasti tuplaantua 35/30/21 -mitoituksella (meno/paluu/huone) verrattuna 45/35/21 -mitoitukseen. [Lähde: http://www.termolux.ee/wp-content/uploads/2019/02/termolux_heat_output_table_compact_vcu.xls ]. 45 °C veden tuotto on karkeasti 25 % kalliimpaa, kuin 35 °C veden tuotto [Nibe F1245 esite].
Korkeampi mitoituslämpötila tarkoittaa jyrkempää lämpökäyrää, joten tuo lämpötilojen erotus on pienempi ulkolämpötilan ollessa korkeampi. "Vuosilämpökertoimen kannalta merkityksellisin ulkolämpötila-alue osuu Helsingin säällä -8 °C ja +5 °C väliin." Esim. -5 °C ulkolämpötilassa tuo 45 °C mitoitus tuottaisi n. 15 % sähköenergian lisäkulutuksen 35 °C -mitoitukseen verrattuna.  Edellä esitetty ihan vaan karkeana laskennallisena esimerkkinä.

Tuolla on muualla olikin jo jonkin verran puhetta, että lattialämmityksessä alapohjan eristys saattaa aiheuttaa merkittävää lämmönhukkaa. Lisäksi jos lattialämmityksen piirit mitoitetaan standardimitoituksella ja alapohjan lämmönhukka on suuri, niin voi käydä niin että se 35 °C menoveden lämpötila ei riitä mitoitusulkolämpötilassa. Tämä tasoittaa puntteja tuossa patteri- ja lattialämmityksen vertailussa.

[jmaja]

Mitenköhän tuon uima-allashuoneen lämmitys hoituu? Nyt on lattialämmityksen lisäksi 2,3 kW kattolämmitys altaan päällä. Pitääköhän se korvata jollain vai riittääkö lattialämmitys altaan vierellä? Altaan toinen pääty on pussissa, kun vierellä on kh ja sitten syvennys laitteille ja sauna. Noin puolet allashuoneen 8 m pituudesta ei siis ole lattiaa lainkaan. Toisella puolikkaalla on 3 m leveä lattia koko matkalla ja tuo jatkuu 2 m leveänä käytävänä eteiseen.

Jos tuohon käytävän alkuun laittaa oven, olisi siis 12 m2 lattiaa, jolla pitää lämmittää 30 m2 allashuone 2 C allasta lämpimämmäksi. Tuleeko lattia liian kuumaksi?

[tomppeli]

Altaan vettä haihtuu ja se lämmittää osaltaan huonetta aika tavalla.
Runsas haihtuminen on riskitekijä ja siksi huonekosteus täytyy poistaa omalla, riittävän tehokkaalla, lämpöä talteenottavalla ilmanvaihtokoneella.
Kone tulisi olla kosteusohjattu.

Allashuoneen lämmitystarvetta on vaikea laskea.
Asiaan vaikuttaa
- altaan lämpötila,
- kuinka hyvin allas on peitetty, tai onko se peitetty ollenkaan,
- ilmanvaihdon tehokkuus ja IV -koneen hyötysuhde.
Allas olisi syytä varustaa asianmukaisella peitteellä haihtumisen ja lämpöhukan pienentämiseksi.

[Kuumaa_kalliosta]

Entiseen asuntoon tuli asennettua ensin uima-altaan lämmitin (juttua täällä) ja sitten vähän myöhemmin uima-altaan peitto. Lisäksi allashuonetta, saunaa ja pesuhuonetta varten laitettiin Ilto Econo -ilmanvaihtokone. Näiden seurauksena a) uima-altaan vesi saatiin pidettyä mukavan lämpimänä pienellä lisäenergian kululla; 2) altaalta ei haihtunut turhaan vettä, kun peitto kelattiin altaan päälle aina uinnin päätteeksi; 3) märkien tilojen kosteus pysyi hienosti kurissa.

[jmaja]

Altaan vettä haihtuu ja se lämmittää osaltaan huonetta aika tavalla.
Runsas haihtuminen on riskitekijä ja siksi huonekosteus täytyy poistaa omalla, riittävän tehokkaalla, lämpöä talteenottavalla ilmanvaihtokoneella.
Kone tulisi olla kosteusohjattu.

Allashuoneen lämmitystarvetta on vaikea laskea.
Asiaan vaikuttaa
- altaan lämpötila,
- kuinka hyvin allas on peitetty, tai onko se peitetty ollenkaan,
- ilmanvaihdon tehokkuus ja IV -koneen hyötysuhde.
Allas olisi syytä varustaa asianmukaisella peitteellä haihtumisen ja lämpöhukan pienentämiseksi.

Jos allashuone on ohjeiden mukaisesti 2 C vettä lämpimämpää, ei allas kai lämmitä, vaan jäähdyttää ilmaa. Ilman haihtuminen vaatii reilusti energiaa ja se otetaan altaasta ja ilmasta. Ilmaan toki siirtyy silloin energiaa, mutta lämmöksi se muuttuu vasta kondensoituessaan, jota ei saa tapahtua.

[jmaja]

Entiseen asuntoon tuli asennettua ensin uima-altaan lämmitin (juttua täällä) ja sitten vähän myöhemmin uima-altaan peitto. Lisäksi allashuonetta, saunaa ja pesuhuonetta varten laitettiin Ilto Econo -ilmanvaihtokone. Näiden seurauksena a) uima-altaan vesi saatiin pidettyä mukavan lämpimänä pienellä lisäenergian kululla; 2) altaalta ei haihtunut turhaan vettä, kun peitto kelattiin altaan päälle aina uinnin päätteeksi; 3) märkien tilojen kosteus pysyi hienosti kurissa.

Peittoa olen miettinyt. Miten ratkausit kelauslaitteen? Onko sen käyttö sujuvaa vai viekö se idean  helposta altaan käytöstä. Paljonko allas lisäsi kuluja peitolla ja ilman?

[Kuumaa_kalliosta]

Peittoa olen miettinyt. Miten ratkausit kelauslaitteen? Onko sen käyttö sujuvaa vai viekö se idean  helposta altaan käytöstä. Paljonko allas lisäsi kuluja peitolla ja ilman?

Siinä allashuoneessa altaan toisen pitkä sivun reuna oli siinä 20 senttimetriä seinästä. Tälle pitkälle sivulle laitettiin Vagnerin seitsemän metriä pitkä kelauslaite. Peiton kelaus altaan päältä sekä takaisin sujui ongelmitta. Ikävä kyllä en ottanut yhtään kuvaa allaspeitteestä silloin, kun tuolla asuttiin. Samaten en muista tarkasti, miten peitto vaikutti energiankulutukseen. Mutta vaikutus oli kyllä selvä, kun seurasi lämpöpumpun käyntiaikoja.

[jmaja]

Pääsin vihdoin katsomaan Carunan dataa nykyisen omistajan kanssa. Sain myös valtuutuksen kulutustietoihin, mutta ei se ainkaan vielä näy minun tilillä. Viikolla 4/2019 oli kylmiä päiviä, jossa Carunan käyrä oli -24 - -20 C. Kylmin vuorokausi -23,5 C Carunan datassa. Suurin vuorokausikulutus oli 180 kWh. 7,5 kWh paikkeilla ja sitten 1-2 tuntia reilu 10 kWh yösähkön alkaessa. Tuo lisä täytyy olla lämminvesivaraaja. 7,5 kW tulee myös tuosta 180/24:sta.

Tuo siis ilman allasta ja sisältää selkeitä lämpövuotoja, joita on tarkoitus korjailla. Ilmeisesti mitoituksessa käytetty teho on aika lähellä?

[jmaja]

Liitteenää Caruna mittauksista kolmelta viime vuodelta laskettu teho vs. ulkolämpötilakäyrä. Teho sisältää kaiken sähkön. Tuohon sovitettu suora 200 W/C * (22 C - ulkolämpötila). Tuon perusteella -27 C:ssä menisi jo 10 kW. -20 C ja kylmempiä on ollut niin lyhyitä aikoja, että niistä ei ole riittävää mittausdataa. Vaikuttaa kuitenkin kestävän 1-2 vrk ennen kuin vrk-kulutus vakiintuu lämpötilan muuttuessa. Vaikuttaisi myös siltä, että nykyisellään talossa ei ole käytössä kuin ~8 kW. Kulutustiedoissa ei näy sitä suurempia tunteja ellei lämminvesivaraaja ole päällä (kytkeytyy aina 22). Kattolämmityksen sulake on poistettu ja pattereita on rikki useampia.

Vaikuttaisi siis siltä, että ilman uima-allastakin täystehomitoitus vaatii ~10 kW. Toisaalta sitten ovia ja ikkunoita vaihtamalla saadaan varmaankin täystehoa laskettua 1-3 kW riippuen vaihdetaanko kaikki vai vain minimi ja mikä niiden nykyinen U-arvo on. Sitten saattaa tulla 40-50 m2 erillinen autotalli maalämmölle. Sen täysmitoitusteho lienee 1-2 kW luokkaa ja vienee 3-4000 kWh?

Jos vielä sen uima-altaankin ottaa käyttöön, muuttuuko mitoitus edellälasketusta oleellisesti näillä tiedoilla?

Mikä merkitys tuolla 40 vs. 45 putkella on? Soitin tänään yhdellä poraajalle. Heidän mielestä 40 on sopiva 200 m kaivoon. Painehäviö tietysti kasvaa ja sen myötä pumppuaskulut, mutta vaikuttaako muuhun?

[jmaja]

Vielä lisäkysymyksenä patteriverkon rakentaminen matalalämpöiseksi. 50/40 näyttää onnistuvan helposti ja ehkä jopa 45/35. Kun niitä alle -15 C kelejä ei juuri ole ja laite uusi, COP tullee selvästi laskettua korkeammaksi. Silloinhan kaivo kuormittuu enemmän.

[tomppeli]

Mikä merkitys tuolla 40 vs. 45 putkella on? Soitin tänään yhdellä poraajalle. Heidän mielestä 40 on sopiva 200 m kaivoon. Painehäviö tietysti kasvaa ja sen myötä pumppuaskulut, mutta vaikuttaako muuhun?

Painehäviö kasvaa --> menon ja paluun erotus, dT kasvaa, hyötysuhde huononee, jäätymisriski kasvaa.
40 millinen keräin on teille liian ohut.

Vielä lisäkysymyksenä patteriverkon rakentaminen matalalämpöiseksi. 50/40 näyttää onnistuvan helposti ja ehkä jopa 45/35. Kun niitä alle -15 C kelejä ei juuri ole ja laite uusi, COP tullee selvästi laskettua korkeammaksi. Silloinhan kaivo kuormittuu enemmän.

Näin on. Kaivoon tarvittaisiin silloin vähän syvyyttä lisää.. Isompi keräimen läpimitta tulee aina vaan tärkeämmäksi.

[jmaja]

Innostuin itse lataamaan tuon Bergheatin ja laskemaan. Mitä eroa on tuolla todellisiin rakennuksiin ja mitattuun kulutukseen perustuvalla laskennalla? Vaikka molemmat näyttävät samaa mitoituksen kWh:ta (33 800), rakennuksiin perustuvan mielestä täysteho on 9,85 kW ja kulutukseen perustuvan mielestä 11,32 kW. Molempien mielestä kaivo 226 m. Kumpi on oikeampi ja miksi eroa tulee?

Jos pumpun tehoa muuttaa vaikkapa 8 ja 12 kW välillä, kaivon syvyys ei muutu, mutta keruuputkiston painehäviö muuttuu varsin oleellisesti. 45 putkella 0,33->0,77 bar. Miten tuota pitää tulkita? 12 kW pumppua ei ole järkeä varmaankaan tuohon laittaa kuin invertterinä. Onko sille siis 45:kin liian pieni?

Jos katsoo vaikkapa Nibe F1255-12 keruupiirikäyrästöä, ei sillä saa Bergheatin laskemaa 0,69 l/s millään painehäviöllä. 100% käyrä päättyy kohtaan 0,63 l/s 75 kPa ja 80% käyrä 0,57 l/s 60 kPa. Tai jatkuuhan nuo käyrät todellisuudessa piirrettyjä pidemmälle.

Miten tuossa valitaan "sopiva" painehäviö? Onko kyse lähinnä pumppaushäviöiden minimoinnista vai riittävän virtaaman ja siten korkeamman lämpötilan varmistamisesta?

[tomppeli]

Asiaan vaikuttaa mm se, onko etusivun solussa [E187] sama lämpötila, kuin on rakennustiedoissa oleva lämpötila.
Toinen seikka, joka vaikuttaa asiaan on alapohjan laatu.
Maanvaraisen alapohjan alla on aina noin +7 C lämpötila ja ulkona teillä on kovimmilla pakkasilla noin -27 C.

Maanvaraisella alapohjalla on max tehon ja vuotoenergian suhde aivan toinen, kuin on ulkoilmaan rajoittuvan alapohjan tai seinämän max tehon suhde vuotoenergiaansa.

Samoin tulee eroa, jos jonkun ulkovaipan osan takana on puolilämmin tila.

Tuo kulutuksen mukaan tehty on skaalattu jollekin perustalolle.
Oikeastaan tarkkaan max tehoon pääsemiseksi pitäisi olla valittavana useita rakennustyyppejä, jotta päästäisiin mahdollisimman suureen tarkkuuteen. Tästä syystä lasken mieluiten rakennustietojen perusteella.

[tomppeli]

Miten tuossa valitaan "sopiva" painehäviö? Onko kyse lähinnä pumppaushäviöiden minimoinnista vai riittävän virtaaman ja siten korkeamman lämpötilan varmistamisesta?

Ei siinä mietitä pumppaushäviöitä, vaan huomattavasti merkityksellisempää asiaa, sitä riittävää virtaamaa.
Jos ulkoinen painehäviö on liian suuri, nousee maakierron dT liian suureksi,
jonka seurauksena maalämpökoneen COP huononee,
mutta ennen kaikkea kaivon yläosan jäätymisuhka lisääntyy.

[jmaja]

Maanvarainenhan tuo talo on ja lisäksi vielä uima-allas maanvaraisilla seinillä. Ilmeisesti tuo E187 kertoo enemmänkin historiasta kuin siitä mitä halutaan, vaikka popupissa lukee toivottu lämpötila? Sen alentaminen nosti maksitehoa, joka on tietysti aika hassua toivomukselle. Sen sijaan historialle se on loogista, mutta eikö silloin pitäisi myös nostaa vuosikulutusta?

Ilmeisesti tuota keruupiirin painehäviötä pitää juurikin verrata tulevan pumpun tuottokäyrään. Alimittainen keruupiiri tai peräti kaivo, johon ei mahdu tarpeeksi suurta keruupiiriä, tietysti rajoittaa pumpun valintaa nyt ja tulevaisuudessa.

Pitääkö sitten tuota miettiä invertterin tapauksessa tarvittattavan vai tarjolla olevan maksimitehon kautta. Jos tarve on 10 kW ja sopivan invertteripumpun max on 12 tai vaikkapa 15 kW, ei kai se pumppu ainakaan pitkään käy yli 10 kW teholla. Onko tuon Niben maakiertopumppu alimittainen, kun se ei käyrästönsä mukaan pääse tuohon 0,69 l/s lainkaan. 16 kW mallinkin käyrästö loppuu jo 0,72:een, vaikka ko. pohja vaatii 0,92 l/s.

[tomppeli]

Aikaisempi kulutustieto on historiaa, niin myöskin tuohon soluun valittu lämpötila pitää olla samalta ajalta.
Ehkäpä minun pitäisi vaihtaa tuo teksti paremmaksi.
Kiitos vinkistä.

[jmaja]

Miten tuo maanvaraisen U-arvo määritellään? Onko siinä mukana maan lämmönvastus vai ei? Huonommalla eristyksellähän tuo tarkoittaa helposti 0,6 vs 0,3. Energiatodistuksen laskennassa käytetään tuota alempaa eli maa huomioiden.

[tomppeli]

Kun en tiedä onko alapohjan lämmöneriste maanvaraisen lattialaatan yläpuolella, vai sen alapuolella,
lähden siitä, että olisi ensimmäinen vaihtoehto ja se massiivinen, sorakerroksen päällä oleva peruslaatta on tietyssä laskennalla saadussa lämpötilassa.
U -arvo on vain massiivilaatan yläpuolisilta osilta.

Asia voisi pohtia ja laskea tarkemminkin, mutta silloin mentäisiin tarpeettomaan hiusten halkomisiin, koska koko laskennassa on paljon muitakin epävarmuustekijöitä. Laskentapyynnön lähtötiedot ovat usein puutteellisia ja joutuu paljolti arvaamaan.
Nykyistäkin laskentaohjelmaa on jo moitittu turhan massiiviseksi. Johonkin joutuu vetämään rajan.