Noniin vihdoin kovan yrittämisen jälkeen saan Carunan kulutustiedot ko. talosta näkyviin omalla tunnuksellani. Katselin pari vuotta taaksepäin pätkiä, joissa lämpötila oli muutaman päivän kohtuu vakio ja vuorokausikulutus näytti tasaantuvan. Noista sitten piirtelin käyrän 5 asteen välein ja sovittelin niihin suoraa A*(sisälämpötila - ulkolämpötila). Ehkä paras sovitus tuli arvoilla A=200 W/C ja sisälämpötila 22. Ko. käyrä on liitteenä vuorokauden keskimääräinen teho kW vs. Carunan ilmoittama lämpötila. Tuo A pitäisi ymmärtääkseni vastata U-arvoista pintojen yli integroitua arvoa + jotain ilmanvaihdolle ja vuotoilmoille. Hyvin lähelle tuota 200 W/C pääsin U-arvolaskennalla. Onko sitten U-arvot parempia kuin laskemani, kun pitäähän ilmanvaihdon ja vuotoilmojenkin jotenkin näkyä. Tuossahan on myös käyttövesi mukana, joka sekin pitäisi lisätä päälle.
Miten muilla on U-arvoilla laskettu ja mitattu kulutus vastanneet toisiaan?
Sitten kylmimpinä päivinä tuntikulutuksissa näyttää varsin tasaisasta n. 7 kW käyrää. Päiväsaikaan joinainn tunteina saattaa olla 8-8,5 kW ja 22-23 10,5 kW, joka on varmasti lämminvesivaraajan ansiota. Oiskohan niin, että sähkökuvien mukaisesta 18 kW lämmityskapasiteetista on vain 7 kW toiminnassa? Ainakin lattialämmöt toimii kaikkki (4,2 kW kuvissa) ja kattolämmöstä on sulake poissa (2,3 kW). Oisko lopuista eli 11,5 kW pattereista vain n. 3 kW ehjänä tai päällekytkettynä? Kai tuolla muuten näkyisi suurempia yksittäisiä tuntikulutuksia. Kulutustietojen mukaan kulutus tyssää 180 kWh/vrk paikkeille, mutta eipä tuolla toisaalta ole montaa päivää ollut -15 C kylmemempää kolmena viime talvena, joihin dataa on. Ehkä jaksan kaivella vielä vanhempaa dataa, mutta se vaatii valtakirjan koko perikunnalta, sillä sähkösopimus oli 2016 saakka jo kuolleen henkilön nimissä.
Onko tuon käyrän ja mitatun vuosikulutuksen välillä epäsuhtaa? Helsingin lämmitystarveluvulla laskettuna tuo 200 W/C vastaisi vain 17 000 kWh/v. Sekä 2017 että 2018 on mennyt 28 400 kWh sisältäen kaiken sähkön. Yritin vielä laskea W/C-luvun jakamalla kuukausittaisen kulutuksen ko. kuukauden lämmitystarveluvulla ja 24:llä. Tuosta tuli 250-330 W/C aika sikin sokin. Tammi- ja huhtikuu 2018 olivat 250-260, mutta maalis- ja joulukuu 2018 330.
Saako tuolla lämmitystarveluvulla ylipäätänsä oikeita tuloksia? Se kai perustuu 17 C sisälämpötilaan, joten ehkä korjaamalla todellista sisälämpötilaa vastaavaksi. 17->22 Espoossa tarkoittaisi kai n. 25% lisää eli 17 -> 21 0000 kWh. Tuo olisi jo aika lähellä tomppelin mitoituslaskentaa ilman uima-allasta.
Jos nyt vielä ovia ja ikkunoita vaihdellaan, niin paljonkohan tässä oikeasti on säästöpotentiaalia MLP:llä?
Purmolta näyttää löytyvän muutamaa sileää patterimallia, osa jopa ikkunan alle mahtuvana ja riittävällä teholla