Jos teillä on huippuimurit ilman lämmöntalteenottoa, niin voihan sitä selviittää. Todellinen poistoilmavirta talvella kannattaa selvittää kun se saattaa olla paljon pienempi kuin 0.5 / h. Asiasta luulisi löytyvän opinnäytetöitä ym. kirjallisuutta.
Jos tutkiskelee olosuhteita, joissa pilppi joutuu työskentelemään saadakseen lämpöä tupaan, niin siinäkin tilanteessa, että huippuimuri työntää poistoilman suoraan taivaalle, maalämpöpumppu pystyisi tuottamaan saman lämpömäärän yhtä vähällä lämmönkulutuksella. Edellytyksenä tietenkin on, että kaivon tai vaakakeruupiirn teho riittää ja pumpussa on sen verran ylimääräistä tehoa, että se kykenee lämmittämään myös ilmanvaihdon korvausilman kokonaan. Lämpöpumpun tuottosuhde (COP) riippuu lähinnä lämpöä luovuttavan kohteen ja tuottolämpötilan erosta (tarkemmin eriteltynä asiaan vaikuttaa myös lämpöä luovuttavan kohteen lämpötila). Järkevillä toimintalämpötiloilla toimiva pilppi ei kykene pumppaamaan lämpöä käytännössä sen lämpimämmästä kohteesta kuin maalämpöpumppukaan (siitäkään huolimatta, että poistoilma on aluksi lämmintä ja jäähtyy jäteilman lämpötilaan; jälkimmäinen on ratkaisevaa sellaisilla valmistuskustannuksiltaan siedettävillä pilpeillä. joita kaikki yleisesti myytävät edustavat).
Toisaalta iso lämpöpumppu hyötyy suuruuden ekonomiasta (eli tehokkaampi maalämpöpumppu voi käytännössä tuottaa marginaalienergian jopa vähemmälllä sähkönkulutuksella kuin pilppi, minkä lisäksi kaivon tai keruupiirin pidentäminen rakennusvaiheessa muutamalla kymmenellä prosentilla tai pykälää tehokkaamman maalämpöpumpun hankkiminen tyypillisesti peittoaa erillisen pilpin hankintakustannukset).
Eli pilppiä voi ehkä harkita, jos on tullut hankituksi liian naftisti mitoitettu maalämpöjärjestelmä eikä talossa ole minkäänlaista ilmanvaihdon lämmöntalteenottoa ja tästä syystä esimerkiksi suoraa sähköä palaa turhan paljon. Toisena vaihtehtona voisi silti harkita maalämpöjärjestelmän tehon kohtuullista korottamista (uusi kaivo, lisää putkea maahan ja suurempi pumppu tai toinen rinnalle). Voisi myös harkita pakkasnestekiertoisten korvausilmalaitteiden hankintaa, jolloin lämpö saadaan lämmityksen paluuvirtauksesta levylämmönvaihtimella. Tuolla nimittäin saisi maalämpöjärjestelmän kokonaistuottosuhteenkin nousemaan.
Tämä myös osittaisena vastauksena rsaarelan kysymykseen.
Lisätäänpä vielä, että alimitoitetun keruupiirin parantamisen sijaan yksi mahdollisuus on pyydystää raakana ulos menevä poistoilma tuloilman esilämmitykseen käytetyn nestekiertoisen kennon kaltaisella talteenottokennolla, jossa kiertää maaliuos (samaan tapaan kuin tulo-poistoilmanvaihtojärjestelmän esilämmityskennossa). Tuolla tavoin maalämpöpumppu tekee saman kuin pilppi. Maalämpöpumpun on tehon on oltava silti suurempi kuin jos olisi lto-laite tai erillinen pilppi (ja sähköä menee hiukan enemmän kuin lto-laitteella, vaan ei enempää kuin pilpin kanssa), mutta astetta tehokkaamman maalämpöpumpun ja kennon hintalisä on vain murto-osa pilpin hinnasta ja luultavasti jää halvemmaksi kuin lto-laitteella. Tuolla voisi periaatteessa myös elvyttää kylmenemään päässyttä kaivokenttää kesäaikaisen hukkalämmön syöttämisellä varsin pienellä lisäsähkön käytöllä (kiertopumppu), mutta nyt puhutaan pientaloa suuremmista kohteista muutenkin.
