mitoitusapua

[ms63]

Tervehdys ,  uusi tällä foorumilla.
Olen kyllä vuosien varrella vieraillut sivuilla.
Nyt aikomus siirtyä maaläpöön ja olisi tarvetta mitoituslaskelmalle joitakin olen jo myyjiltä saanutkin.

-Talo rakennettu 1954
-kellari 20m2 puolilämmintä 50m3,vesikiertoinen lattialämmitys.
-1+2 kerros 130m2/338m3 vesikiertoinen patterilämmitys
-ilmanvaihto painovoimainen-ikkunat 2-lasiset
-lämmöeristyksen taso 100
Nykyinen lämmitys öljyllä, 2400-2500L vuosi,patterit hyvät uusittu 1984.
Molemmat mahdollisia maakeruupiiri savipeltoon tai energiakaivo kallio  n1,5maanpinnasta.
Jos haluaa maaviileän niin toimiiko maakerupiirissä?Tuntuu jakavan mielipiteet,,
Talo sijaitsee Lohjalla

[tomppeli]

Tervetuloa mukaan foorumille!
Koetin tehdä laskelman ja liitin siitä tulosteen omaan viestiisi.
Jos laskelman lähtötiedoissa on virheellisyyksiä, kerro niistä ja korjaan ne. Korjaaminen on helppoa.

Laskelmassa olevan lämpöpumpun antoteho 7,4 kW (= lämmitysteho),
pitää katsoa pumpun valmistajan tiedoista B0 W50 tai B0 W55 olosuhteissa.
B0 W35 olosuhteissa ilmoitettu lämmitysteho on isompi ja se saavutetaan vain lattialämmityksellä eikä päde patterilämmityksellä.
Jos kohteessa on vain osaksikin patterilämmitys, on mitoitus tehtävä patterilämmityksen mukaisesti.

Laskelma antaa lämpökaivon aktiivisyvyyden.
Kaivon yläosaan jäävää kuivaa osuutta ei lasketa aktiivisyvyydeksi.

Tässä laskelman tulos tiivistettynä:

Talo  ”ms63”   LOHJA      (Uusimaa)
LÄMMITYSTARVE ILMAN LÄMMINTÄ KÄYTTÖVETTÄ  -  MUT = -28 °C
- Kellari 1954: Lattialämmitys, 14 °C, 70 m2, 154 m3:   1,69 kW   5 179 kWh
- Keskikerros 1954: Patterilämmitys, 21 °C, 72 m2, 184 m3:   3,36 kW   9 234 kWh
- Talon yläkerta 1954: Patterilämmitys, 21 °C, 58 m2, 133 m3:   2,68 kW   6 824 kWh
RAKENNUKSEN  LÄMPÖHÄVIÖT  YHTEENSÄ   7,7 kW   21 237 kWh

VUOTUINEN LÄMMITYSTARVE:  PATTERILÄMMITYS  -  COP -laskennassa 46 °C   -  menovesi lämpötila max 54 °C
• Kiinteistö,  200 m2,  471 m3    3,4 COP   6,58 kW   21 237 kWh
- Lämmin käyttövesi,   varaajatilavuus   0,19 m3 / 55 °C   2,5 COP   0,76 kW   4 800 kWh
- Yhteensä   3,2 SCOP   7,3 kWh   26 037 kWh
- Vähennetään taloussähkön lämmitysvaikutus   -2 600 kWh   0,73 kW   23 437 kWh
- Ei huomioitu mitään lisälämmitysmuotoja    0 kWh   0,00 kW   23 437 kWh
- Maalämmöllä tuotetaan   7,40 kW   23 437 kWh
- Sähkövastuksella tuotettavaksi jää   0 kWh
  Yhteensä   23 437 kWh

Tarvittava lämmityslaitteen lämmitysteho   7,3 kW
- Valitun lämmityslaitteen lämmitysteho,  ( Optimiteho)   7,4 kW
- Valitun lämpöpumpun teho riittää saakka   -28 °C
▪ Maasta kerätään    ( 3,2 COP)   5,3 kW   16 108 kWh
▪ Sähkölaitokselta tulee pumpun käyttösähköä   7 329 kWh
▪ Ostosähköä yhteensä  (pumpun käyttösähkö + vastuslämmitystä  0 kWh)   7 329 kWh

Tarvitaan 155 aktiivimetrin lämpökaivo. Keruun virtaus oltava vähintään 0,39 l/s (= 23,4 l/minuutissa).
Liitäntäputkitus pumpulta kaivolle.  Etäisyys kaivolle = 10 m   2 kpl   PE40x3.7   20 m
Kaivon aktiivisyvyydellä tarkoitetaan sitä kaivon syvyyttä, jossa keruuputkisto on aina veden ympäröimänä.
Alla keruupiirin painehäviö sileäseinämäisille keräinputkille virtauksella 0,39 l/s = 23,4 l/min = 1404 l/h:
• Kaivon painehäviö 0,39 l/sek virtauksella ja PE40*2.4 putkilla, ΔT = 3,3 K   30 kPa (0,3 bar)

• Tai vaakakeruupiiri, kostea savi, 383 metriä  = 1 x 400 m PEM40x3.7  SINIRAITA.
- Keruuputkien upotussyvyys vähintään 1 m.
...
Jos haluat, lähetän koko laskelman sinulle tavalliseen sähköpostiisi. Silloin voisit itse korjata virheelliset lähtötiedot.
Laskentaohjelman avaamiseen tarvitaan koneellesi ladattu ilmainen LibreOffice -toimisto-ohjelma.
Laskentapohja on myöskin ladattavissa täältä.

Tämäkin mitoituslaskelma on vain suuntaa antava; ei ole mikään takuumitoitus.
Luotettavimman suunnittelun ja mitoituksen saat paikalliselta alan ammattisuunnittelijalta.

[ishiba]

Ei mikään estetiikan riemuvoitto, mutta jos kaivurin saa halvalla, niin voihan sitä leikitellä ajatuksella peltopiiri+ilmalämpöpumppu kombosta. Maakylmäjutuista mulla ei ole mitään kokemusta eikä hajua. Ilmalämpöpumppujen eliniästä ei ole myöskään minulla tietoa.

[kotte]

Joskus on ainakin kokeiltu vaakamaapiirejä, jossa putkistot on kaivettu peltoon kahteen kerrokseen: Alempi lenkki voisi olla yli kahden metrin syyvyydessä ja ylempi lähempänä pintaa (edellytyksenä on tietenkin, että mahdolliset salaojat eivät ole esteenä tai riskinä). Lenkin kiertosuuntaan vaihdetaan käsiventtiileillä kahdesti vuodessa niin, että keskitalvesta alkukesään liuos kiertää järjestyksessä alempi->ylempi ja loppukesästä alkutalveen päin vastoin. Tällä tavoin saadaan hiukan parempi tuottosuhde ja maapiiriä voi käyttää jäähdytykseen (puhallinkonvektorilla), kunhan puhallinkonvektoreiden kautta kierrätettävä neste imetään alemman ja ylemmän lenkin liitoksesta (muuten normaalisti takaisku- ja magneettiventtiileineen ja normaaliin kiertosuuntaan). Liitoksen olisi siis parasta olla lähellä rakennusta, jotta homma onnistuu kätevästi.

[fraatti]

Jos haluaa maaviileän niin toimiiko maakerupiirissä?Tuntuu jakavan mielipiteet,,
Talo sijaitsee Lohjalla

Taitaa riippua jäähdytys tarpeesta ja keruupiirin koosta. Taitaa olla enemmänkin haalennus tuolloin kuin viilennys. Kaivo toiminee tuossa suhteessa paremmin.