Mitoituspyyntö Liperi, Vanhakoulu

[Underg]

Meillä on siis jo maalämpö (oikea murheen kryyni) ja nyt haluaisin kuulla minkälaisen mitoituksen te teette ko. kohteeseen.
Tällä hetkelle inverterkoneella,joten kiinnostaa myös mikä ero olisi jos olisikin on/off kone..?!

Kyseessä siis kolmikerroksinen vanha kivikoulu, jossa alin kerros pelkkää kellaria, peruslämpö sähkö,
keskikerros asuin alaa täysin ja ylhäällä vähän vajaa puolet alasta lämmintä asuintilaa ja puolet avointa ullakkotilaa, ei lämmitetty.
Huonekorkeus vaihtelee kolmesta metristä (luokkahuoneet) normihuonekorkeuteen (henkilökunnan asuintilat).


- Pohjois-Karjala, Liperi
- rakennusvuosi 1910, ei rinnetalo
- Aikaisemmat lämmitysmuodot öljy (ei juuri tietoja kulutuksesta), jonka jälkeen pellettilämmitys, kulutus 8 000-10 000kg/v.   
- Patterilämmitys, kolmelehtiset korkeissa huoneissa (3m) ja kaksilehtiset normihuonokorossa
- painovoimainen ilmanvaihto
- ulkoseinien yhteenlaskettu ulkopituus vajaa 80m
- Kivitalo, paksuus eos.
- Kerrosten lukumäärä 3
- Lämpimien tilojen neliömäärät kerroksittain: 180m3, 80m3
- Huonekorkeudet kerroksittain? yläkerta normihuonekorko, asuinkerros normaalista kolmeen metriin. viimeksi käytettiin 2,6m korkeutena.
- Alapohjan laatu, (maanvarainen, rossipohja jne..) sekä lämpöeristeen laatu ja paksuus? Ei tietoa
- Yläpohjan lämpöeristeen materiaali ja paksuus? Villa, ei tietoa paksuudesta
- Millaiset ikkunat (2– vai 3 lasiset)? Onko ikkunoiden ala huomattavasti normaalia suurempi tai pienempi? Pieniä ikkuinoita paljon, joten normaalia suurempi, 3 lasiset
- Onko muita lämmitettäviä tiloja, esim. autotalli? Onko rakennusten välillä lämmönsiirtokanaali ja kuinka pitkä? Ei

Jäiköhän jotain puuttumaan? 

[tomppeli]

Koetin tehdä alustavan laskelman ilmoitetun puupellettien vuosikulutuksen perusteella.
Tämän laskelman mukaan maalämpökone ja porakaivo olisivat riittävät.
Kun vertaan tätä pellettien vuosikutuksen antamaa lämpöenergian määrää rakennuksen tietoihin,
vaikuttaa siltä, että pellettien antaman lämpöenergian määrä ei riittäisi ison rakennuksen lämmittämiseen.
Tarvittaneen vielä lisätietoa kohteesta.

Tältä näytti laskelma pallettilämmityksen perusteella.:

Talo  ”Underg”   LIPERI   (Pohjois-Karjala)
LÄMMITYSTARVELASKELMA   -  MUT = -32 °C
Tämä laskelma on tehty lämmitystarvetietojen perusteella, siksi ei rakennuskohtaista erittelyä.
               
VUOTUINEN LÄMMITYSTARVE:  PATTERILÄMMITYS  -  COP -laskennassa 40 °C   -  menovesi lämpötila max 46 °C
• Kiinteistö,  260 m2,  650 m3    4,0 COP   11,54 kW   35 550 kWh
- Lämmin käyttövesi,   varaajatilavuus   0,19 m3 / 55 °C   2,5 COP   1,61 kW   7 200 kWh
- Yhteensä   3,7 SCOP   13,2 kWh   42 750 kWh
- Ei vähennetä taloussähkön lämmitysvaikutusta   0 kWh   0,00 kW   42 750 kWh
- Ei muita vähennyksiä..     0 kWh   0,00 kW   42 750 kWh
- Maalämmöllä tuotetaan   15,00 kW   42 750 kWh
- Sähkövastuksella tuotettavaksi jää   0 kWh
  Yhteensä   42 750 kWh

Tarvittava lämmityslaitteen lämmitysteho   13,2 kW
- Valitun lämmityslaitteen lämmitysteho,  ( Optimiteho)   15,0 kW
- Valitun lämpöpumpun teho riittää saakka   -40 °C
▪ Maasta kerätään    ( 3,7 COP)   11,3 kW   31 069 kWh
▪ Sähkölaitokselta tulee pumpun käyttösähköä   11 681 kWh
▪ Ostosähköä yhteensä  (pumpun käyttösähkö + vastuslämmitystä  0 kWh)   11 681 kWh

Tarvitaan 2 kpl 188 aktiivimetrin syvyistä kaivoa. Virtaus vähintään 0,84 l/s ja kaivoa kohden vähintään 0,42 l/s.
Liitäntäputkitus pumpulta kaivoille.  Etäisyys kaivolle = 10 m      2 kpl   PE40x3.7   20 m
Kaivon aktiivisyvyydellä tarkoitetaan sitä kaivon syvyyttä, jossa keruuputkisto on aina veden ympäröimänä.
Alla painehäviö virtauksella 0,84 l/s (virtaus kaivoa kohden on 0,84 / 2 = 0,42 l/s = 25,2 l/min = 1512 l/h):
• Kaivon painehäviö 0,42 l/sek virtauksella ja PE40*2.4 putkilla, ΔT = 3,3 K   49 kPa (0,49 bar)
...
Tämäkin mitoituslaskelma on vain suuntaa antava; ei ole mikään takuumitoitus.
Laskelman lähtötiedot kovasti vähäiset, eikä laskelmaa voi pitää luotettavana!

...
Ps.:
Laitoin sinulle tästä aiheesta yksityisviestin (YV)

[tomppeli]

Kysyjältä saamieni lisätietojen perusteella näyttäisikin siltä,
että kohteen mitoitus olisikin suunnilleen kohdillaan; lämpökaivot saattavat olla hiukan alimittaiset,
mutta maalämpökoneen säädöissä, asennuksessa tai toiminnassa olisikin jotain väärin.
Jos kohteessa on olemassa isotehoinen liesituuletin tai huippuimuri,
joita käytetään paljon, saattaa suuri lämmitysenergian tarve selittyä silläkin.
Kohteesta on edelleekin käytettävissä varsin puutteelliset tiedot ja mitoituslaskelma on epäluotettava.

Lämmitystarve saattaakin näyttää enemmänkin tällaiselta.

LÄMMITYSTARVE ILMAN LÄMMINTÄ KÄYTTÖVETTÄ  -  MUT = -32 °C
- Kellari 1910: Patterilämmitys, 12 °C, 77 m2, 169 m3:   0,00 kW   0 kWh
- Kivikoulu alakerta 1910: Patterilämmitys, 21 °C, 180 m2, 459 m3:   10,49 kW   33 719 kWh
- Yläkerta 1910: Patterilämmitys, 21 °C, 80 m2, 184 m3:      4,39 kW   12 006 kWh
RAKENNUKSEN  LÄMPÖHÄVIÖT  YHTEENSÄ   14,9 kW   45 725 kWh

VUOTUINEN LÄMMITYSTARVE:  PATTERILÄMMITYS  -  COP -laskennassa 40 °C   -  menovesi lämpötila max 46 °C
• Kiinteistö,  337 m2,  812 m3    4,0 COP   13,25 kW   45 725 kWh
- Lämmin käyttövesi,   varaajatilavuus   0,19 m3 / 55 °C   2,5 COP   1,14 kW   6 000 kWh
- Yhteensä   3,7 SCOP   14,4 kWh   51 725 kWh
- Vähennetään taloussähkön lämmitysvaikutus   -4 244 kWh   1,18 kW   47 481 kWh
- Ei huomioitu mitään lisälämmitysmuotoja    0 kWh   0,00 kW   47 481 kWh

- Maalämmöllä tuotetaan      15,00 kW   47 481 kWh
- Sähkövastuksella tuotettavaksi jää   0 kWh
  Yhteensä   47 481 kWh
Tarvittava lämmityslaitteen lämmitysteho   14,4 kW
- Valitun lämmityslaitteen lämmitysteho,  ( Optimiteho)   15,0 kW
- Valitun lämpöpumpun teho riittää saakka   -35 °C
▪ Maasta kerätään    ( 3,7 COP)   11,3 kW   34 812 kWh
▪ Sähkölaitokselta tulee pumpun käyttösähköä   12 669 kWh
▪ Ostosähköä yhteensä  (pumpun käyttösähkö + vastuslämmitystä  0 kWh)   12 669 kWh

Tarvitaan 2 kpl 205 aktiivimetrin syvyistä kaivoa. Virtaus vähintään 0,84 l/s ja kaivoa kohden vähintään 0,42 l/s.               
Liitäntäputkitus pumpulta kaivoille.  Etäisyys kaivolle = 12 m   2 kpl   PE40x3.7   24 m
Kaivon aktiivisyvyydellä tarkoitetaan sitä kaivon syvyyttä, jossa keruuputkisto on aina veden ympäröimänä.               
Alla painehäviö virtauksella 0,84 l/s (virtaus kaivoa kohden on 0,84 / 2 = 0,42 l/s = 25,2 l/min = 1512 l/h):               
• Kaivon painehäviö 0,42 l/sek virtauksella ja PE45*2.6 putkilla, ΔT = 3,3 K   36 kPa (0,36 bar)
...
Tämäkin mitoituslaskelma on vain suuntaa antava; ei ole mikään takuumitoitus.
Laskelman lähtötiedot kovasti vähäiset, eikä laskelmaa voi pitää luotettavana!