Jos tuon eristetyn putken jättää yläpohjaeristeiden yläpuolelle niin kuinka suureksi kasvaa riski sen jäätymisestä->halkeamisesta talvella? Patteria ei tosiaan välttämättä voida käyttää esilämmitykseen talvella, jolloin neste vaan huilaa putkessa. Toki putkeenkin voi laittaa vaikka kuinka paljon eristettä mutta jos ei se mistään kautta lämpene niin eikös se pikkuhiljaa jäädy kuitenkin. Yläpohjan villat varmaan sen verran vuotaa lämpöä talosta että kuvittelisin siellä olevan "paremmassa suojassa" talven.
Jos liuos ei kierrä, on aina jonkinasteinen jäätymisriski tavanomaisella maalämpönestekoostumuksella. Jäätymisen seuraukset riippuvat putkiston materiaalista. Muoviputket eivät välttämättä ole jäätymisestä moksiskaan. Ennen lto-laitetta sijoitettu esilämmityskenno on kylläkin vielä herkempi jäätymään ja varsinkin vaurioitumaan sen seurauksena.
Jos yrittää suojautua tuota vastaan asentamalla putken syvälle eristeisiin, kasvaa samalla kondensioriski. Turvallisinta olisikin asentaa ainakin metalliputki sisätilan puolelle ja eristää tiiviillä armaflexilla tai vastaavalla. Noinhan liiketilojen jäähdytysputkistotkin asennetaan. Periaatteessa voisi myös tehdä vaakavedot rakennuksen ulkopuolelle ja vain nousut sisäpuolelle, jos tuo helpottaa asennusta ja putki voidaan tuoda rakennukseen riittävän eristelaatan alla.
Maaviileäpatterin asentaminen lto-laitteen jälkeen ei ole kovin tavallista, mutta etuna siinä tietenkin on jäätymisriskin väheneminen kierron pysähtyessä talvella syystä tai toisesta. Asennuksella ennen lto-laitetta on etuna esilämmitysmahdollisuuden ohella mahdollisuus käyttää laitetta erityisesti tuloilman kuivattimena, eli jos lto-laite pidetään talvi-asennossa, esijäähdytyskenno tiivistää aluksi tuloilman kosteutta, minkä jälkeen lto-laite lämmittää tuloilman lähemmäs sisäilman lämpötilaa poistoilmasta kerätyllä lämmöllä. Siirtyminen jäähdytysmoodista kuivaukseen kyllä tyypillisesti edellyttää säätöjen räpläämistä käsin. SInälläään tuloilman jäähdyttäminen ei elo kovin tehokas tapa viilentää, kun ilmavirta on melko vähäinen. Toisaalta mitä kylmemmäksi tuolima saadaan, stiä suuremmat vaatimukset on tulokanaviston ulkopuolisella eristyksellä kondensiota vastaan.
Suomen oloissa lto-laitteen suora jäähdytysvaikutus on vähäinen, koska ulkoilma ei juuri milloinkaan ole ainakaan pitkään merkittävästi sisäilmaa lämpimämpää. Lto-laite siis jäähdyttää tyypillisesti muutamana päivänä vuodessa muutaman tunnin ajan ja vaikka tuosta periaatteessa on hyötyä jäähdytyksessä, on käytännön merkitys varsin vähäistä. Tuloilmaa ei esimerkiksi pysty tuolla tavoin kuivattamaan käytännössä ollenkaan.