IVT C5 - Ostettu talo

[jvog]

Ostimme talon, jossa IVT:n C5 lämpöpumppu vuodelta 1999. Ohjausyksikkö on vanhempaa mallia kuin mitä näissä uusissa esitteissä ja manuaaleissa, eli siinä on muutama jumpperi ja säätöpotikka, joilla se viritetään kohdalleen.

Tilanne on sellainen, että entinen omistaja ei tiedä tämän maailman menosta mitään, joten sieltä on turha kysellä mitään. Asennusfirmasta ei ole vielä mitään tietoa, saattaapa olla itse kyhätty viritelmä.  

En viitsisi ihan vielä kutsua mitään putkifirmaakaan paikalle, kun ei varsinaisesti mitään ongelmia ole. Mutta olis kiva tietää ihan käytännön juttuja ja vinkkejä mitä tuosta kannattas mahdollisesti tarkistaa, säätää tai  huoltaa/huollattaa. Eli kaikki käyttökokemukset ja ohjeet on tervetulleita.

Talossa on vesikiertoinen lattilämmitys ja ulkoanturi ohjaa lämpöpumppua. Lämmityksessä ei ole muuta automatiikkaa kuin se mitä lämpöpumppu sisältää. Sisätilan antureita ei ole, mutta johdotuksia niitä varten löytyy. Kannattaisiko siihen hommata lisäksi jonkinlainen lämmönsäätöyksikkö esim. ouman tms., vai haittaisiko se lämpöpumpun automatiikkaa?  

[Kuumaa_kalliosta]

Ulkoanturilla ja paluu- ja menoveden lämpötilaeroa tarkkailemalla lämpöpumpun ohjainyksikön säädin pystyy ihan hyvin pitämään sisälämmöt normaalisti kohdallaan. Kaksi säädintä on ehdottomasti liikaa. Jos talossa on sopiva lämpö eri keleillä, kaikki on kunnossa.

Älä korjaa, jos ei ole särki ja jos ei ole tarkkaa tietoa toiminnoista. Kysäisepä Suomen IVT:ltä, olisiko heillä vanhoja manuskoja tallella. Saattavat olla avuliaita. Jos eivät ole, kantele tälle foorumille  

[jvog]

Nyt on tullut sitten vähän pakkasiakin kokeiltua ja ensimmäisten pakkasten aikaan tuntui liian kylmältä. Lämpötila tippui päivän aikana 16 asteeseen, joten äkkiä jakotukilta säätämään nuppeja auki.

Ensin tuli tietty avattua liikaa, niin että lämpötilat nousi putkistossa lähelle neljääkymmentä ja lämpöpumppu sammui virheeseen: paluulämpötila liian korkea. No, niitänuppeja  nyt sitten ruuvailtua lämpötilat alkavat pysyä tasaisena eri puolilla taloa, mutta mutta...

Kysyisinkin oikeastaan miten tollanen järjestelmä pitäisi säätää kuntoon oikeaoppisesti?

- Siis nythän lämpöpumpulla on se ulkolämpötila-anturi ja säätökäyrä, mihin ne käytännössä vaikuttaa?

- Entä shuntti sitten? Mikä olis sille oikea säätö? Jos shuntti säätää kiertoveden lämpötilan, niin mikä merkitys on lämpöpumpun säätökäyrällä?

- Entä sitten jakotukin kaksi säätönuppia? Lähtötukissa on jokaiselle kierrolle oma nuppi, josta löytyy asteikko 0-10, tulopuolella on puolestaan pelkkä nuppi, jonka voi vääntää auki tai kiinni.

Mainittakoon vielä, että jakotukki on Caleffi merkkinen ja siinä ei ole mitään ohikiertoa. Talossa tuli mukana jotain Caleffin aktuaattoreita, jotka sopii tuohon tulopuolen jakotukin nuppeihin, mutta niiitä ei ole asennettu paikalleen. Samoin tuli muutama Caleffin huoneanturi, joita ei myöskään ole asennettu mihinkään.

[utelias]

Riittääkö lämmin käyttövesi tuonkokoisen pumpun tuottamana vai tarvitaanko sähkövastusta avuksi?

[Maalampo]

Jos ymmärsin oikein aukaisit pelkästään lämmityspiirin kiertoja isommalle ja sitten pumppu meni häiriöön liian suuren paluuveden lämpötilasta ? Jos asia on näin niin sillon pumpulla on todella paljon liian korkeat lämpökäyrät ! Kierrot pitäisi olla reilut koko ajan ja säädetty niin että kierto on tasaisesti joka paikassa ja sillä lämpökäyrällä säädetään sitten talon lämpö eri ulkolämpötiloihin !

[jvog]

Lämmin vesi on riittänyt ihan hyvin, eli ei ole koskaan vielä loppunut eikä sähkövastus ole mielestäni mennyt päälle. Mutta ei olla kyllä kauaa asuttukaan ja veden käyttäjiä on vain kaksi aikuista ja yksi vauvaikäinen.


Ja kyllä, avasin kaikkia venttiileitä, jonka jälkeen tuli tuo virheilmoitus. Mutta tuli sitä vähän muitakin asetuksia räplättyä ennen sitä, kun ei lämpöä oikein kuulunut...    Nyt ne lämmöt on kuitenkin aika pitkälle tasaantuneet.

Tilannehan on sellainen, että talossa ei oltu suunnilleen vuoteen asuttu ennen kuin ostimme sen. Sieltä oli kai lämmöt säädetty mahdollisimman pienelle, jottei turhaan kuluisi sähköä.

Talosta on alakerta asumiskunnossa, mutta yläkertaa ei ole vielä rakennettu loppuun ja siellä ei ole vielä edes lämmitystä, kuin se mitä alakerrasta sinne leijailee. Mitään kovin tarkkoja säätöjä tuskin kannattaa vielä tässä vaiheessa alkaa virittelemäänkään.

Malibran innoittamana laitoin pumppuun Dallasin lämpötila-anturit ja mittasin miten lämpötilat muuttuvat. Se on kyllä aika hyvä, kun siitä näkyvät myös käyntiajat melko hyvin. Sitä on nyt n. vuorokausi tullut mitattua:
http://personal.inet.fi/atk/jvog/mittaus/

Näyttäisi siltä että pumppu käy aika usein, en sitten tiedä onko se mitenkään optimaalinen. Maapiirin lämpötilat heiluvat kuvaajassa melko paljon, mutta se johtuu siitä että heti kun pumppu pysää, putket alkavat lämmetä, vaikka ne on anturin kohdilta eristettykin, sitten pumpun käynnistyessä vesi taas jäähdyttää ne melko nopeasti. Samoin käy tuon käyttöveden kanssa, kun vettä ei käytetä, putki jäähtyy vähitellen kohti huonelämpötilaa.

[Maalampo]

  Jos yhtään ymmärsin noista sinun mittaus systeemeistä niin lämmityksen säädöissä on jotain pahasti pielessä. Paljonko sinun pumpussa on kytkentäerotus lämmityspiirissä , vai mistä johtuu tuo noin nopea ylös alas liike menovedessä. Tai jos olen ymmärtänyt väärin niin korjaa ihmeessä. En löytänyt mistään näyttöä ulkolämpötilalle ? Menovesi tuntuu aika kuumalta , mutten tietysti tiedä ulkolämpötilaa, sinulla joutuvat varmaan huonetermostaatit rajoittamaan ylilämpöjä ?

[jvog]

Ulkolämpötila-anturia ei vielä ole, mutta ulkolämpötila on tällä hetkellä muutama aste pakkasella (3-5), täällä Porin seudulla.

Olen kyllä itsekin miettinyt, pitäisikö jotain säätää, kun se tuntuu käyvän kovin usein. Nuo lämpötilathan eivät ole ihan tarkkoja, musta tuntuu että toi sarjaporttisovitin antaa niille hiukan liian suuren jännitteen ja se vaikuttaa niiden näytämään lämpötilaan joku +pari astetta.

Hystereesi/kytkentäerotus on 5 astetta, joka on manuaalissa mainittu suositus.  Mutta jotenkin ihmetyttää toi ulkoinen shuntti, johon lämpöpumppu ei voi mitenkään vaikuttaa.
Se on nyt säädetty 25 asteeseen, mutta en usko että sen asteikkoon voi oikein luottaa, kun lattiaan näyttäisi menevän "manuaalisen" mittarin mukaan 35 asteista vettä....

Talossa ei ole liian kuuma, pikemminkin päin vastoin, n. 20 astetta. Jakotukin mittarit näyttäisivät lattiasta palaavan veden olevan 23-28 asteista, riippuen silmukasta.

Mutta kuten sanottua, en ole oikein perillä mistä tätä koko kokonaisuutta pitäisi lähteä säätämään. Jos shunttia ei olisi, niin lattiaan menisi kai liian lämmintä vettä, juuri niin lämmintä kuin varaajassa on. Mutta jos shuntti kerran säätää lattialämmityksen lämpötilaa, niin mitä hyötyä on lämpöpumpun ulkolämpötila-anturista, vaikka se ohjaisi kuinka paljon lisää lämpöä, niin eihän siitä shuntin ohi mene sen enempää. Vai? Ja jos kerran lämpumppu "työskentelee kohti lattian paluulämpötilaa", niin mitä merkitystä sille on kuinka kylmää ulkona on?? Eikös se pyri kuitenkin  pitämään sen paluulämmön riitävän korkeana.

Tää on vähän tämmöstä hakuammuntaa, mutta oon ajatellut että jos sais ton yläkerran lämmitysputket ens kesänä vedettyy, niin sais pyytää jonku ammattilaise säätämään koko järjestelmän kerralla kuntoon...

[Maalampo]

  Voisitko tarkentaa hieman millainen pumppu ja järjestelmä sinulla on ? Jos sinulla on IVT C5 pumppu niin sinulla ei pitäisi olla kun yksi jääkaappin kokoinen laite ja se ei tarvitse / ei saa olla mitään shunttia sen jälkeen.  Missä sinulla se shuntti on , onko se ainoastaan sellainen sulkuventtiili vai ottaako se muka jostain kylmempää vettä mukaan kiertoon ?  Normaalisti C sarja toimii just niin että ainoastaan pumpun lämpökäyrä säätää ulkolämpötilan mukaan lämmitystä ja lämpökäyrän asetukset ovat lattian paluuveden asetuksia. kytkentäerotukseksi kannattaa laittaa n.3.2- 3.6 astetta. Ja siihen lattialämmityksen säätöön , minulla on samanlaiset jakotukit ja olen säätänyt linjasäätöventtiilistä ( menopuolella oleva pyöritettävä venttiili missä muuttuvat numerot) virtaukset kohtuu reiluksi ja niistä jokaisen piirin menopuolella olevista 1-10 asteikoista niin että paluulämpötilat olisivat lähellä toisiaan näinollen kierto olisi lähes yjtä voimakasta joka piirissä. Ja sitten pumpun käyrää niin että talossa on joka kelillä sopiva lämpötila. Ohjaa se shuntti täysin auki ja kokeile mitä tapahtuu !!!

[jvog]

En minä vaan tiedä millainen shuntti on. Puoli vuotta sitten en edes tiennyt minkänäköinen on mutapussi, kun ei ole tarvinnut huolehtia kun on asunut vuokralla  

Oletin sen olevan shuntti, kun siinä on lämpötila-asteikko ja siitä menee kyllä putki kylmävesilinjaan. Mutta kun nyt tarkemmin katson sitä, niin se on kytketty suoraan lattiantulo ja menolinjojen välille ja siitä tulolinjasta (tulee lattiasta) menee vasta liitos sinne kylmään linjaan ja se on suljettu venttiilillä. Sieltä kylmästä linjasta kai on tarkoitus vain täyttää se järjestelmä eikä sitä käytetä muulloin.

Tarkistin vielä sen "shuntin" olemuksen tuosta manuaalin piirikaaviosta ja jos nyt oikein luin sitä, niin se on "Ohitusventtiili kuristusventtiilillä NS10".

Tuo hystereesi säädetään sellaisesta pienestä potikasta, jossa ei ole muuta asteikkoa, kuin 2 vasemmassa laidassa ja 8 oikeassa, joten sitä ei mitenkään kovin tarkkaan saa valittua, muuta kuin kokeilemalla.

Mutta nythän on parempi kokeilla, kun on nuo lämpötilamittauksetkin, joista saa paremmin referenssiä.

[Maalampo]

 :-/ Epäilen että tuo sinun "shuntti" on ns. hullukiertoa säätelevä venttiili  mutta ei siinäkään tarvita ( ainakaan uudemmissa malleissa) ei ole mitään säätöventtiiliä vain hullun kierron putki !  En valitettavasti osaa neuvoa miten tuossa vanhemmassa mallissa säädetään tuo kytkentäerotus. Joten ainut neuvo minkä voin antaa on säädä niitä lattialämmityksen kiertoja isommiksi ,Eli avaa ensin niitä linjasäätöventtiilejä ( millä numerolla ne nyt ovat) ja laita jokaisen piirin säädöt (1-10) vaikka 6:seen aluksi ja seuraa pumpun käyntiä ja rupeaako talo lämpiämään lisää!  Pystytkö katsomaan pumpun hälytykset, ettei se vaan ole vieläkin häiriötilassa vähän väliä. Sitä ohitusventtiiliä kannattaa varmaan avata hieman , kokeile jossain puoliksi auki asennossa mitä tapahtuu! Sillä jos lattialämmityksellä ei ole hullunkiertoa kun pumppu tekee lämmintä vettä niin varmasti tulee ongelmia, koska vesi kerkiää lämmitä putkessa kun se ei kierrä !

[Maalampo]

  Tulipa vielä pari lisäystä mieleen ! Eli lämmityspiirin kiertovesipumppu (pumpun ulkopuolella) pitää olla yleensä 2 asennolla (on yleensä kolme asentoa joten keskimmäiseen) ja niissä jakotukeissa olevat sulkuventtiilit ( valkeat pyöritettävät nupit) täysin auki !

[jvog]

- Säädin hystereesin arviolta 3,5 asteeseen.
- Säädin sitä "hullunkierto" säädintä isommalle, nyt 4 (ennen 2,5)
- Kierovesipumppu on aina ollut asennossa kaksi.
- Jakotukilla on jokaisessa lattiaan menevässä liitännässä asteikko (1-10), olisiko se nyt sitten kuristusventtiili. Ne on nyt kaikki laitettu 6:een.
-Jakotukilla lattiasta tulevissa liittimissä on valkoinen hattu, ne on nyt ruuvattu auki.

Katsotaan nyt mitä tapahtuu. Käynti näyttäisi yhä olevan melko pätkittäistä.

Siinä hullunkiertoventtiilissä on myös käsiventtiili, jolla sen saa kokonaan suljettua. Voisin kokeeksi sulkea sen kokonaan, jolloin kaikki vesi kiertäsi koko ajan lattian kautta. Mutta katsotaan nyt ensin näin jonkin aikaa...

[Maalampo]

jvog, onko siinä pumpun yläpuolella kiertovesipumpun luona erillinen mahdollisuus lämmitysveden kiertää ns. hullunkiertoa pumpun ulkopuolella vai onko tuo kuristusventtiili ainut paikka mistä se lämmityspiirin vesi voi kiertää hullunkiertoa ? Jos siinä päällä on erillinen mahdollisuus niin sulje tuo venttiili kokonaan ! Oletko seurannut minkä mittaisia ne käyntiajat todellisuudessa ovat ? jos kaikki säädöt ovat kohdallaan niin tuollaisen IVT:n käyntijaksot ovat pitkiä silloin kun tarvitaan lämmittäää taloa. Aukaisitko myös niitä venttiilejä niistä jakotukkien päästä ?(kohta mihin tulee syöttöjohto lämpöpumpulta)

[jvog]

Muistaakseni nuo syöttojohtojen venttiilit on täysin auki... Mutta täytyy nyt vielä tarkistaa.

Käyntijaksot ovat mielestäni suht lyhyitä, mutta en ole mitenkään kellottanut niitä.

Tuo hullunkiertosysteemi pitää vielä tarkistaa, miten ne putket oikein menevät...

[jvog]

Tuli sitten tarkistettua. Syöttöjohdon venttiilit ovat täysin auki, kuten muistelin.

Käyntijaksoja voi melko hyvin katsoa tuon kuvaajan maapiirin lämpötilasta. Kun pumpu käynnistyy, lämpötila laskee nopeasti siihen, mikä maapiirin lämpötila oikeasti on koska vesi alkaa liikkua putkessa. Kun se taas sammuu, alkaa putki lämmetä kohti huonelämpötilaa.
Käyntijakson pituus näyttäisi siten olevan n. 10 minuttia ja lepojakson 20 minuuttia. Pumppu käynnistyysiten keskimäärin kaksi kertaa tunnissa.

Ja sitten se hullunkiertosysteemi. Piirsin kuvam, jottei tulisi epäselvyyttä:


Nuolet näyttävät virtaussuunnan. Punainen venttiili on se jonka luulin ensin olevan shuntti. Siinä näyttäisi olevan virtausnuoli kyljessä, jonka mukaan virtaus olisi kuvaan nähden vasemmalta oikealle.
Kuvassa näkyy ylhäällä kiertovesipumppu, oikealla on paisuntasäiliö (valkoinen) ja mutapussi (harmaa). Auki olevat käsiventiilit on mustia, kiinni olevat valkoisia. Paisuntasäiliöllä on vielä varoventtiili, mutten piirtänyt sitä kuvaan.

[evt752]

Talossa on vesikiertoinen lattilämmitys ja ulkoanturi ohjaa lämpöpumppua.

Ulkolämpötila-anturia ei vielä ole, mutta ulkolämpötila on tällä hetkellä muutama aste pakkasella (3-5), täällä Porin seudulla.

Laita se ulkolämpötila-anturi ulos ja laita pumppu sen ohjaamaksi. Meillä aluksi käytettiin pumppua sisälämpömittarin ohjaamana, mutta otin sen pois käytöstä ja tämän talven pumppu on käynyt ulkolämpötilan ohjaamana. Riittävän hyvin on toiminut ja takan polttaminen jokatapauksessa aiheuttaa sisälämpötilan heilumista 2-3 asteen välillä. Alkuun talossa oli liian kuuma, mutta käyrän kulmakerrointa ja suuntaissiirtoa muuttamalla on löytynyt kaikkiin tilanteisiin riittävän hyvä lämpötila.

[jvog]

No nyt meni jyvät ja jauhot sekasin.
Tottakai sillä lämpöpumpulla on omat anturit olleet paikallaan alusta asti. Tossa mun omassa seurannassa vaan ei ole ulkolämpötila-anturia.

En tiedä uusista pumpuista, mutta tätä mallia ei saa ohjattua muuten kuin joko ulko- tai sisä -anturilla, molempia ei siis voi kytkeä yhtä aikaa toimintaan.

[Tutkija]

Jos sisäanturi on olemassa se parantaa hyötysuhdetta ja mukavuutta.

IVT-pumpuissahan voi säätää kuinka paljon sen vaikutus on. Siis ajetaan SEKÄ ulko-, että sisäanturin mukaan. Sisäanturin vaikutus ei tarvi olla liian iso.

On aamupäivä ja pakkanen kiristyy, kotona on juhlat paljon vieraita, lisäksi takka pannaan lämpiämään. Ilman sisäanturia kone panee pökköä pesään ihan turhaan, sisällä on liian kuuma ja energiaa kuluu.

Kaikissa uusissa öljylämmitystaloissakin ajetaan sekä ulko- ja sisäanturin avulla.

Kun lämmitysjärjestelmä, mikä tahansa kyetään ajamaan ilman ylilämmitystä hyötysuhde paranee nopeasti.

Tietysti patteri/lattiapiirin termostaatit rupeaa rajoittamaan, mutta hullun hommaa ensin lämmittää ja sitten kuristaa virtausta.

Lattialämmitystaloissa kannattaa useimmiten kytkeä termostaatit liki pois, nehän eivät anna lämpöä lisää vaan toimivat aina kuristamalla eli vähentämällä jostain piiristä kiertoa. Kuristaminen tietää taas lisävastusta, energiahukkaa ja epätasaisia lattialämpötiloja.

Seurauksena on sen piirin alueella kylmä lattia ja viileämpi huone, mikä vaje paikkautuu toisen piirin KUUMENEVAN JA SIIS KUUMEMMAN veden kierron avulla - siirtyy lämmintä ilmaa ko. huoneeseen.

Perusajatus maalämmöllähän on lämmittää talo mahd. matalalla lämpötilalla, eli mahd. isoja pattereita mahd. paljon tai putkea lattiassa mahd. paljon, tällöin luovuttava pinta-ala on iso ja lämmitysvettä ei tarvi kuumentaa liikaa - seikka mikä vaikuttaa eniten hyötysuhteeseen.

Tietysti, jos haluaa nukkua +18 makuuhuoneessa (muualla+22) siellä täytyy olla termostaatti tai sitten säädettävä sen huoneen piirit riittävän pienelle ja ovikin kannattenee pitää enempi kiinni.

Saat kyllä pumpun varmasti toimimaan paremmin kun tutustut enemmän sen toimintaan tai soitat IVT:n asentajan käymään sen läpi.  

Yhden työkaverin talossa löytyi maalämmön putkistoista / venttiileistä väärin rakennettu kohta, joka selvisi loppujen lopuksi vasta kun IVT:n asentaja kävi paikan päällä pyörähtämässä samalla kun lähelle asensi toisen pumpun.

[Maalampo]

jvog: Tuo venttiili on näköjään ainut mahdollisuus hullun kiertoon lämmityspiirin vedellä, joten voit varmaan pienentää sen venttiilin siihen 25 ja sieltä kiertää vielä tarpeeksi vettä sillon kun tarvitsee voisi kokeilla ehkä vieläkin pienemmällä ! Mutta käyntiajat eivät ole normaaleja IVT käyntejä, normaalisti IVT käy lyhyitä aikoja vain kun tekee lämmintä vettä ja ei tarvitse lämmittää lattioita, normaalit lämmitysajat ovat tuntien pituisia ! Missä kohtaa lattiasta palaavassa putkessa on se paluuveden lämpötila antura(erillinen johdon päässä oleva antura pumpun ulkopuolella) ? Ja näetkö näytöstä myös toisen paluulämpötilan (uudemmissa muistaakseni GT9) niiden ero ei pitäisi olla kovinkaan suuri !  Minkälainen lämpökäyrä on nyt käytössä ? Mites onko talon lämpötilassa tapahtunut jotain muutosta ?

[Maalampo]

jvog: Kattelin tuota sinun kuvaa uudemman kerran ja tulin siihen johtopäätökseen että edellinen viestini ei ole oikein , onhan siinä aivan normaali ohi kierto vaikka suljet sen säätöventtiilin kokonaan. Joten sulje se sinun "shuntti" ja kokeile niin !!!!

[jvog]

Pumppu on vm. -99. Mitään pumpun mittaamia lämpötiloja ei näe mistään. Ainoat lämpötilan näytöt on putkien kylkeen laitetut "analogiset" mittarit. Juuri tämän vuoksi asensin itse ulkoiset anturit, joilla näen lämpötilanmuutokset havainnollisesti tietokoneelta.

Minun asentamani anturit, jotka mittaavat lattian tuloa ja menoa, ovat fyysisesti siinä mistä putket lähtevät lattiaan.

Itse pumpulla ei ole mitään muita ulkoisia antureita, kuin se joka menee ulos mittaamaan ulkolämpötilaa. Kaikki muut anturit sijaitsevat laitteen sisällä.

Jos suljen tuon "hullunkiertoventtiilin", niin silloin kaikki vesi kulkee kokonaan lattian kautta. Eikä sekään varmaan ole ihan oikea tapa, onhan tuolla venttiilillä kuitenkin joku merkitys, kun se on manuaalista löytyvään kaavioonkin piirretty.

[Maalampo]

jvog : jos sinun piirrustus pitää paikkaansa niin hullun kierto jää toimimaan pumpun ulkopuolelle vaikka suljet tuon venttiilin ja sillon putkisto on samanlainen kun uudemmissa malleissa, joten laita rohkeasti vaan se kiinni !!
Tarkoitus on että kaikki lämmitettävä vesi kiertää lattian kautta , mutta pumpun ulkopuolella tarvitaan hullun kiertoa silloin kun pumppu tekee lämmintä vettä.  Mites talon lämmöille on käynyt ?

[jvog]

En nyt vielä sulkenut venttiiliä, mutta säädin sen hyvin pienelle (1), katsotaan nyt miten se vaikuttaaa...
Keittiön lämpömittari näyttäisi tällä hetkellä 22 astetta, ihan hyvä minun makuuni. Suurin ongelma lienee tuo "pätkäkäynti" tai en minä oikeastaan tiedä kuinka usein ja kauan sen kuuluisi käydä. Jospa nämä vanhat mallit käyvät tiheämpään...

[Maalampo]

  Olen edelleen sitä mieltä että se venttiili pitää sulkea kokonaan ! Oliko tuo sinun pumppu kodinhoitohuoneessa vai erillisessä teknisessä tilassa ? Kuinka pitkä matka on lattialämmitys jakotukeille ? Kerkeääkö se paluuvesi todella lämmitä noin nopeassa tahtia sen n. 3,5 astetta ?
Minun pumppu käy 3,2 asteen kytkentäerotuksella ja n. -5 asteen pakkasella lämmityskäyntiä n. 2-3 h. Kuinka niitten eri lämmityspiirien paluuveden lämpötilojen on käynyt ?  Ne jakotukkien päässä olevat linjasäätöventtiilit ei tarvitse olla täysin auki vaan 3/4 osaa auki.

[jvog]

Pumppu on kodinhoitohuoneessa ja siitä on muutama metri jakotukille. Itse jakotukissa ei ole mitään ohitusta, vaan kaikki vesi kulkee lattiapiirien kautta.

Pinta-ala, jonka lämmitys tällä hetkellä kattaa, on n. 90 neliötä, koska yläkerran lämmitys ei ole vielä mukana.

Kylllä paluulämpötila näyttäisi nousevan melko nopeasti (vaalean vihreä käppyrä), mutta se myös laskee aika nopeasti. Hystereesi näyttäisi kääppyrästä katsottuna olevan vain 2 astetta...

[Maalampo]

jvog: jos lattioissa ei tunnu ikävää lämpötilavaihtelua niin säädä sitä kytkentäerotusta hieman isommaksi  ! Ja pienennä hieman niitä linjasäätöventtiileitä !  Kytkentäerotuksen säätämällä isommaksi saa käyntiajat pitemmiksi eikä siintä ole muuta haittaa kun tuo sisätilan/lattioiden lämmönvaihtelu.

[jvog]

Säädin sen kytkentäerotuksen hieman isommaksi, viiteen asteeseen (tai siis sen potikan mukaan viiteen asteeseen). Pienet lämpötilaerot eivät kuitenkaan haittaisi, kun on parkettia enimmäkseen.
Suljin myös hieman jakotukilta niitä linjaventtiileitä, siis niitä hattuja, jotka ovat lattiasta palaavien putkien päissä.

Käyntiaika näyttäisi tähän mennessä hieman pidentyneen. Paluulämpötila nousee yhä melko nopeasti, mutta katsotaan nyt taas näillä säädöillä vähän aikaa.

[Maalampo]

  jvog , en tarkoittanut niitä hattuja vaan siinä jakotukin päässä pitäisi olla se linjasäätöventtiili jolla säädetään kaikkihin piirien menevä veden määrä ja siinä pitäisi olla sellaiset muutuuvat numerot kun pyörität sitä ! Avaa ne hatut täysin auki ja kurista sitä linjasäätöventtiiliä.

[Maalampo]

  Siis tarkennus avaa ne jokaisen piirin pyöritettävät hatut (menopuolella) täysin auki mutta pidä ne 1-10 asteikolla olevat piirisäädöt n, 5-6 !!!

[jvog]

Mulla taitaa olla nää inputti ja ouputti, meno ja tulo vähän sekaisin.

Mutta jos nyt ajatellaan veden kulkusuunnassa jakotukilta katsoen, niin se joka menee lattiaan on minun mielestäni meno ja se joka tulee lattiasta on tulo. Se joka menee on lämmintä vettä ja se joka tulee on viileämpää vettä.

Näin ajatellen, meno puolella on jokaista silmukkaa koden sellainen säätöventtiili, jossa on asteikko 0-10, nämä ovat nyt koko ajan olleet n. kuudessa. Manuaalin piirikaavion mukaan ne ovat sulkuventtiileitä. Mitään muita asteikkoja ei koko jakotukista löydy.

Tulo puolella, siis se joka tulee lattiasta jakotukille, on sellaiset valkoiset hatut. Piirikaavion mukaan ne ovat kuristusventtiileitä. Näitä ruuvasin viimeksi hieman kiinni. Jos hatun ottaa pois, niin siellä alla on sellainen tappi, jota painamalla linja sulkeutuu. Sen hatun tilalle voidaan vaihtaa sellainen sähköinen säädin, joka on yhteydessä huonetermostaattiin, mutta mitään huonetermostaatteja ei vielä ole.

[Maalampo]

OK: jos sinulla ei ole kun yksi jakotukki niin varmaan eivät ole laittaneet linjasäätöventtiiliä siihen ! Minulla on 3 erillistä jakotukkia niin niissä on linjasäätöventtiilit. Mutta pidä ne kuristusventtiilit aivan auki jos mahdollista  ja pienennä hieman niistä säätöventtiileistä ja onkhn se hana ("shuntti") kiinni !

[jvog]

Pengottuani aikani talon mukana tulleita papereita, löysin sieltä nuhruisen A3 kokoisen kuvan lattialämmityksen putkituksesta. Se ei näyttänyt miltään viralliselta piirustukselta, siinä ei ollut otsikkotauluja tms., mutta siitä löytyi Greenline leimat ja kullekin piirille merkityt esisäätöarvot. Arovt olivat luokkaa 1 - 2,5.

Etsin sitten netistä tietoa Greenlinesta ja löysin mm. esitteen:
http://greentex.fi/uusi/pdf/Esite%20Greentex_Greenline%202006.pdf

Siinä on sivulla kaksi kuvattu jakotukki, juuri sellainen kuin minulla on. Kuten kuvasta näkyy, lattiasta tulevien putkien päissä on venttiilit, joissa on valkoinen hattu. Lattiian menevissä pukissa on puolestaan tuollainen asteikollinen säätöventtiili.

Eli tuon PDF:n mukaan valkoiset hatut ovat SULKUVENTTIILEITÄ ja ne toiset ovat SÄÄTÖVENTTIILEITÄ. IVT:n manuaalin mukaan nimitykset menevät sekaisin.

No, säädin nuo säätöventtiilit tuon löytämäni piirustuksen mukaisiin arvoihin, mutta valkoiset hatut on ruuvattu hieman kiinni. Näillä säädöillä pumppu käy yhä melko lyhyissä jaksoissa, joten kokeilen seuraavaksi avata ne hatut kokonaan ja katsoa miten käy. Se "shunttiventtiili" tai mikä lie on kiinni.