Uutiset:

Kirjoittaja Aihe: Mitoituspyyntö Joroinen  (Luettu 968 kertaa)

Poissa talotiili

  • Tulokas
  • *
  • Viestejä: 1
  • Maalämpöfoorumi
Mitoituspyyntö Joroinen
« : 24.05.19 - klo:07:24 »
- Rakennuksen sijainti Suomen kartalla? Tieto tarvitaan mitoituksen laskemiseen. Sääolosuhteet ovat Suomen alueella hyvinkin erilaisia.

Joroinen, Etelä-Savo (Itä-Suomi)

- Rakentamisvuosi? Onko rinnetalo?

Rakennettu 2009.  Ei rinnetalo.

- Jos tiedossa, rakennuksen aikaisempi lämmitysöljyn, lämmityssähkön, polttopuun tms. vuosikulutus? Tämä tieto on varsin hyödyllinen.

33 500 kWh (kokonaiskulutus, lämmitys toiminut Sanyo Eco 9 KW ilma-vesilämpöpumpulla, mutta en jaksa uskoa, että pumppu on toiminut millään tavalla oikein).

- Onko patterilämmitys vai lattialämmitys?

Lattialämmitys sekä alakerrassa että yläkerrassa.

- Ilmanvaihto, onko koneellinen iv. lämmöntalteenotolla, huippuimuri, painovoimainen ilmanvaihto?

Tällä hetkellä rikkinäinen iv-kone, joka ei käytössä. Tarkoitus hankkia syksyllä uusi iv-kone, jossa lämmöntalteenotto (väh. 70%)

- Lämmitettävän rakennuksen ulkomitat tai ulkoseinien yhteenlaskettu ulkopituus.

Seinän pituus karkeasti 11 m x 11 m (ei ihan neliö, mutta lähelle). Rakennustilavuus 697 kuutiota, ilmatilavuus 501. Veikkaisin, että ilmatilavuus on melko lähellä lämmitettävää nettokuutiomäärää.

- Ulkoseinien lämpöeristeen materiaali ja paksuus, ulkoseinän kokonaispaksuus?

Alakerta lamellihirsi (noin 20cm paksu, yläkerta puurunkoinen villaeristeellä (yp puhallusvilla). Yläkerrassa seinän paksuus noin 20cm. Suoraa seinäpintaa vain talon päädyissä, vinokatot pituussuunnassa.

- Kerrosten lukumäärä (kellari, alakerta, yläkerta)?

Kaksi kerrosta

- Lämpimien tilojen neliömäärät kerroksittain (väliseiniä yms. ei lasketa pois)?

210, alakerrassa 140, yläkerrassa 70 (puolikorkeat tilat ei laskettu tähän)

- Huonekorkeudet kerroksittain?

Alakerrassa 2,5m, yläkerrassa sama, mutta kaikki katot vinokattoja lukuun ottamatta keskiosaa.

- Alapohjan laatu, (maanvarainen, rossipohja jne..) sekä lämpöeristeen laatu ja paksuus?

Maanvarainen teräsbetonilaatta EPS 150mm

- Yläpohjan lämpöeristeen materiaali ja paksuus?

noin 30-40cm puhallusvilla

- Millaiset ikkunat (2– vai 3 lasiset)? Onko ikkunoiden ala huomattavasti normaalia suurempi tai pienempi?

3-lasiset selektiivi-ikkunat, ulkopinta alumiini. Ikkuna-ala normaali (ei ikkunaseiniä tmv.)

- Onko muita lämmitettäviä tiloja, esim. autotalli? Onko rakennusten välillä lämmönsiirtokanaali ja kuinka pitkä?

Ei ole.

- Tilojen lämpötilat? (Esim. puolilämmin autotalli, jossa +12C lämpö.)

Muuta
Keskellä olohuonetta iso varaava takkaleivinuuni, jota käytetty aikaisempien omistajien toimesta. Tarkoitus lämmittää mahdollisimman paljon talvella. Takkaan upotettu takkasydän, josta lähtee kupariputki tekniseen tilaan. Ei ole otettu käyttöön.
« Viimeksi muokattu: 24.05.19 - klo:13:49 kirjoittanut tomppeli »

Poissa tomppeli

  • Yleismoderaattori
  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 6 139
  • Vanha pieru!
Vs: Mitoituspyyntö Joroinen
« Vastaus #1 : 24.05.19 - klo:13:49 »
Tervetuloa mukaan foorumille!
Koetin tehdä laskelman. Klikkaa tätä; näet tehokuvaajan ja laskelman erittelyn.
Jos laskelman lähtötiedoissa on virheellisyyksiä, kerro niistä ja korjaan ne. Korjaaminen on helppoa.

Tässä laskelman tulos tiivistettynä:
Talo ”talotiili”   JOROINEN   (Etelä-Savo)
LÄMMITYSTARVE ILMAN LÄMMINTÄ KÄYTTÖVETTÄ  -  MUT = -32 °C
- Talon alakerta 2009: Lattialämmitys, 21 °C, 140 m2, 350 m3:   6,57 kW   19 752 kWh
- Talon yläkerta 2009: Lattialämmitys, 21 °C, 70 m2, 151 m3:   2,36 kW   6 293 kWh
RAKENNUKSEN  LÄMPÖHÄVIÖT  YHTEENSÄ   8,9 kW   26 045 kWh

VUOTUINEN LÄMMITYSTARVE:  LATTIALÄMMITYS  -  COP -laskennassa 31 °C   -  menovesi lämpötila max 35 °C
• Kiinteistö,  210 m2,  501 m3    5,0 COP   7,80 kW   26 045 kWh
- Lämmin käyttövesi,   varaajatilavuus   0,185 m3 / 55 °C   2,6 COP   0,76 kW   4 800 kWh
- Yhteensä   4,3 SCOP   8,6 kWh   30 845 kWh
- Vähennetään taloussähkön lämmitysvaikutus   -2 720 kWh   0,75 kW   28 125 kWh
- Ei huomioitu mitään lisälämmitysmuotoja    0 kWh   0,00 kW   28 125 kWh
- Pumpulla tuotetaan    8,60 kW   28 125 kWh
- Sähkövastuksella tuotettavaksi jää   0 kWh
  Yhteensä   28 125 kWh
Tarvittava lämmityslaitteen lämmitysteho   8,6 kW
- Valitun lämmityslaitteen lämmitysteho,  ( Optimiteho)   8,6 kW

- Valitun lämpöpumpun teho riittää saakka   -32 °C
▪ Maasta kerätään    ( 4,3 COP)   6,9 kW   21 638 kWh
▪ Sähkölaitokselta tulee pumpun käyttösähköä   6 487 kWh
▪ Ostosähköä yhteensä  (pumpun käyttösähkö + vastuslämmitystä  0 kWh)   6 487 kWh
Tarvitaan 229 aktiivimetrin lämpökaivo. Keruun virtaus oltava vähintään 0,51 l/s (= 30,6 l/minuutissa).
Liitäntäputkitus pumpulta kaivolle.   Etäisyys 10 m   2 kpl   PE40x3.7   20 m

Kaivon aktiivisyvyydellä tarkoitetaan sitä kaivon syvyyttä, jossa keruuputkisto on aina veden ympäröimänä.
Alla keruupiirin painehäviö sileäseinämäisille keräinputkille (0,51 l/s):
• Kaivon painehäviö 0,51 l/sek virtauksella ja PE40*2.4 putkilla, ΔT = 3,3 K   72 kPa (0,72 bar)
• Kaivon painehäviö 0,51 l/sek virtauksella ja PE45*2.6 putkilla, ΔT = 3,3 K   41 kPa (0,41 bar)
• Kaivon painehäviö 0,51 l/sek virtauksella ja PE50*2.8 putkilla, ΔT = 3,3 K   26 kPa (0,26 bar)
• Tai vaakakeruupiiri, kostea savi, 583 metriä  = 2 x 300 m PEM40x3.7  SINIRAITA.               
- Keruuputkien upotussyvyys vähintään 1,2 m.                

...
Jos haluat, lähetän koko laskelman sinulle tavalliseen sähköpostiisi. Silloin voisit itse korjata virheelliset lähtötiedot.
Laskentaohjelman avaamiseen tarvitaan koneellesi ladattu ilmainen LibreOffice -toimisto-ohjelma.
Laskentapohja on myöskin ladattavissa täältä.

Tämäkin mitoituslaskelma on vain suuntaa antava; ei ole mikään takuumitoitus.
Luotettavimman suunnittelun ja mitoituksen saat paikalliselta alan ammattisuunnittelijalta.

Poissa Kilpepe

  • Nuorempi jäsen
  • **
  • Viestejä: 19
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Mitoituspyyntö Joroinen
« Vastaus #2 : 28.05.19 - klo:07:36 »
 Kiitos!!

Kysynpäs vielä tässä seuraavaa:

ajatuksena olisi kaivaa putket maahan. Onko siinä jotain erityistä huomioitavaa? Laskelmassa mainittu upotussyvyys vähintään 1,2 metriä. Kannattaako laittaa syvemmälle? Onko sillä mitään vaikutusta asiaan?

Poissa tomppeli

  • Yleismoderaattori
  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 6 139
  • Vanha pieru!
Vs: Mitoituspyyntö Joroinen
« Vastaus #3 : 28.05.19 - klo:09:34 »
Vaakakeruupiirillä kerätään kesän lämmön aikaan saamaa, maahan varastoitunutta lämpöenergiaa.
Lämmitysvaikutus ulottuu yli 10 metrin syvyyteen.
Niin tekee myöskin pintamaan jäähtyminen talvella.



Tämä kuvaa Keski-Euroopan olosuhteita, jossa maan keskilämpötila on noin +10 C.
Suomessa keskilämpötila on sijainnista riippuen, Lapissa noin 3-4 C, Keski-Suomessa noin 5-6 C ja Etelä-Suomessa noin 6-7 C.

Syvempään upotettuna maakierron lämpötila ei laske talvella yhtä paljon, kuin tapahtuu pienemmällä upotussyvyydellä roudan takia.
Siksi tuo maininta vähimmäissyvyydestä.

Routa jäähdyttää maamassoja ja vie kesällä varastoidun lämpöenergian.
Roudan syvyys vaihtelelee paljon paikasta ja vuodesta riippuen.
Roudan syvyys riippuu eniten maanpinnan lumikerroksen paksuudesta ja siitä, kuinka varhain, ennen pakkasia lumi tulee maahan.
Maan pinnan kasvullisuuspeite suojaa syvältä roudalta.

Poissa Kilpepe

  • Nuorempi jäsen
  • **
  • Viestejä: 19
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Mitoituspyyntö Joroinen
« Vastaus #4 : 12.06.19 - klo:09:56 »
Hei vielä,

nyt ehdin vähän tutkailla asiaa ja jäin vielä miettimään seuraavaa:

Laskelman optimiteho 8,6 kW. Kun pumpuissa on mainittu teho jo nimessä, niin onko se lämmitysteho? Näin siis olen olettanut. Ei näyttänyt olevan 9 tai 10 kW teholla pumppua, eli se tulisi sitten kai valita joko 8 tai 12 kw.

Miten paljon tällä on vaikutusta vuoden sähkönkulutukseen? Oletus on toki se, että jos valitaan 8 kW pumppu, se tarvinnee kovimmilla pakkasilla sähkövastukset avukseen ja vähän isompi pärjäisi ilman vastuksia. Tässä tapauksessa on tarkoitus myös lämmittää paljon takkaa, joka on sijoitettu alakertaan aika keskelle taloa. Siinä mielessä voisin arvelle, että 8 kW pumpulla pärjäisi.


Poissa tomppeli

  • Yleismoderaattori
  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 6 139
  • Vanha pieru!
Vs: Mitoituspyyntö Joroinen
« Vastaus #5 : 12.06.19 - klo:10:39 »
Tuo tyyppimerkinnässä oleva luku ei kaikilla valmistajilla ole ihan sama kuin lämmitysteho.
Katso pumpun esitteestä tai teknisistä tiedoista lattialämmityskohteen maalämpökoneen B0 W35 olosuhteissa (B0W35).
Koneen lämmitysteho riippuu siitä, kuinka lämmintä kiertovettä sillä tehdään.

Poissa Kilpepe

  • Nuorempi jäsen
  • **
  • Viestejä: 19
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Mitoituspyyntö Joroinen
« Vastaus #6 : 22.06.19 - klo:07:33 »

Kiitos taas vastauksesta ja linkistä, joka valotti asiaa hyvin!

olen yrittänyt lueskella foorumista seuraavia asioita, mutta näin tekniikasta hyvin vähän ymmärtävänä en oikein saanut asioista selkoa.

Talossa on LTO-laite, joka on nyt tarkoitus uusia maalämpöremontin yhteydessä. Samalla kannattanee varmaan liittää laitteistoon vesikiertoinen esilämmitys/jälkilämmitys. Voiko sama laite hoitaa molemmat? Kannattaako maalämpöpumpun asennuksen yhteydessä laittaa myös maaviileä-järjestelmä vai pitäisikö vaan luottaa siihen, että iv-kone hoitaa homman myös yläkerrassa? Nykyinen iv-kone on rikki joten en tiedä, miten huonelämpötilan säätö on toiminut aikaisemmin helteillä.

Yläkerrassa on ilp, mutta lämpö nousee näillä helteillä +29 huonelämpötilaksi ja ilp ei jaksa pudottaa tätä kuin noin asteen verran.

Vaikuttaako LTO-laite jollain tavalla maalämpöpumpun tehontarpeeseen? Pitäisikö nämä laitteet saada jotenkin kommunikoimaan keskenään?

Entä se, että alakerrassa on isohko varaava takka, jota olisi tarkoitus lämmittää pakkasjaksoina reilustikin, jolloin se osaltaan pienentää maalämpöpumpun lämmityskuormaa. Pitäisikö pumpun säätö perustua huonelämpötilaan ulkomittauksen sijaan, jotta ei tarvitsisi käsipelissä yrittää pitää huonelämpötilaa suht tasaisena?







Poissa tomppeli

  • Yleismoderaattori
  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 6 139
  • Vanha pieru!
Vs: Mitoituspyyntö Joroinen
« Vastaus #7 : 22.06.19 - klo:10:26 »
Kiitos taas vastauksesta ja linkistä, joka valotti asiaa hyvin!

olen yrittänyt lueskella foorumista seuraavia asioita, mutta näin tekniikasta hyvin vähän ymmärtävänä en oikein saanut asioista selkoa.

Talossa on LTO-laite, joka on nyt tarkoitus uusia maalämpöremontin yhteydessä. Samalla kannattanee varmaan liittää laitteistoon vesikiertoinen esilämmitys/jälkilämmitys. Voiko sama laite hoitaa molemmat? Kannattaako maalämpöpumpun asennuksen yhteydessä laittaa myös maaviileä-järjestelmä vai pitäisikö vaan luottaa siihen, että iv-kone hoitaa homman myös yläkerrassa? Nykyinen iv-kone on rikki joten en tiedä, miten huonelämpötilan säätö on toiminut aikaisemmin helteillä.

Yläkerrassa on ilp, mutta lämpö nousee näillä helteillä +29 huonelämpötilaksi ja ilp ei jaksa pudottaa tätä kuin noin asteen verran.

Vaikuttaako LTO-laite jollain tavalla maalämpöpumpun tehontarpeeseen? Pitäisikö nämä laitteet saada jotenkin kommunikoimaan keskenään?

Entä se, että alakerrassa on isohko varaava takka, jota olisi tarkoitus lämmittää pakkasjaksoina reilustikin, jolloin se osaltaan pienentää maalämpöpumpun lämmityskuormaa. Pitäisikö pumpun säätö perustua huonelämpötilaan ulkomittauksen sijaan, jotta ei tarvitsisi käsipelissä yrittää pitää huonelämpötilaa suht tasaisena?

Ilmanvaihtokoneessa on lämmön talteenottokenno, yleensä kuutiokenno, jonka joka toisesta välistä menee jäteilma ulos ja niiden välissä olevista väleistä tulee ulkoilma sisään.  Jäteilman lämpö siirtyy väliseinien välityksellä tuloilmaan.
Uusilla iv koneilla on lämmön talteenoton vuosihyötysuhde luokkaa 70 %, jopa vähän ylikin.

Hyvä iv kone siis pienentää hiukan lämmitystarvetta, mutta toisaalta yleensä tapahtuu niin, että kun laitamme hyvän ilmanvaihdon, lisäämme yleensä myöskin ilmanvaihdon määrää. Tästä aiheutuu se, että käytännössä lämmitystarve pieneneekin vain ihan vähän. Siksi ei ole syytä vähentää kokonaislämmitystarvetta eikä valita pienempitehoista lämmityslaitetta.

Ilmanvaihdon osuus lämmitystarpeesta on vanhoissa rakennuksissa luokkaa 10 - 20 %.
Vanhoissa taloissa on tiiviys huono ja niissä tapahtuu hallitsematonta ilmanvaihtoa, on ilmavuotoja.
Tuulisella säällä voi tuntua vetoisuutta ja lämmitystarve on silloin suurentunut.

Uusilla rakennuksilla ilmanvaihdon osuus lämmitystarpeesta on suurempi (johtuu uusien rakennusten ulkoseinien hyvästä lämmöneristyksestä), luokkaa 25 %.
Lämpimän käyttöveden osuus on myöskin samasta syystä uusissa taloissa prosentuaalisesti suurempi, kuin se on vahoissa taloissa.
On hyvä huomata se, että pienitilavuuksista maalämpökoneen käyttövesivaraajasta riittää lämminkäyttövesi vain pienehköön kylpemiseen.
Jos käyttöveden tarve on suurehko, on syytä valita laite, jossa on riittävän iso käyttövesivaraaja.
Isompi lämpimän käyttöveden tarve on huomioitava myöskin maalämpökoneen tehon valinnassa.

Jos haluaa hyvin tarkan mitoituksen, on tehtävä myöskin tarkoilla tiedoilla kunnollinen lämmitystarvelaskenta.

Poissa fraatti

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 3 953
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Mitoituspyyntö Joroinen
« Vastaus #8 : 22.06.19 - klo:19:20 »
Ilmanvaihtokone ja ilmastointi ovat kaksi eri asiaa. Normaalissa omakotitalossa on ilmanvaihtokone jolla ei tyypillisesti pysty jäähdyttämään asuntoa. Toki mikäli ilmanvaihtokone on kokonaan pois pelistä niin viileämmän ulkoilman sisääntuominen ei ainakaan nosta sisäilman lämpötilaa. Ilmastoinnilla sitten pystytään viilentämään. Ilmanvaihtokoneen tapauksessa vaihtoehtoja ei ole ole oikeastaan kuin sellainen missä maalämpöneste kiertaa esilämmityspatterissa jäähdyttäen tuloilmaa. Näillä on yleensä varsin vaatimaton teho. Teidän tapauksessa kuitenkin tämä lienee poissuljettu vaihtoehto koska jäähdytyksen tapauksessa tuloilmakanavat pitäisi kondenssieristää joka on käytännössä jälkikäteen sellainen homma mitä ei kannata aloittaa tekemään.

Jos asuntoa haluaa viilentää niin vaihtoehdoiksi jäänee sitten ilppi sekä konvektori.

Iv-kone vaihtoehtoina lienee käytännössä venykuutiot sekä pyöriväkennoiset. Pyöriväkennoisen tapauksessa ilmanvaihdon jälkilämmitystarve on niin pieni ettei sellaiseen koneen kannata alkaa mitään pattereita virittämään. Sähköön menee talvessa muutama kymppi. Samoin yksinkertaisempi järjestelmä on aina edullisempi pitää kunnossa kun rikkoutuvia osia on vähemmän.
Pyöriväkennoisen kanssa ei yleensä tarvi murehtia myöskään jäätymisestä tai sulatuksista kuten risti ja vastavirtakoneilla.
Viessmann Vitocal 333-G, 180m kaivo
171m2/500m3 talo + 70m2/200m3 talousrakennus
Kokonaissähkö n 10000kWh(MLP n 5500kWh, IV-kone n 700kWh)

Poissa Kilpepe

  • Nuorempi jäsen
  • **
  • Viestejä: 19
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Mitoituspyyntö Joroinen
« Vastaus #9 : 29.06.19 - klo:16:06 »
Ja taas kerran kiitän nöyrästi!

Vielä olisi (ainakin) yksi kysymys.

Invertteri vai on/off kone? Lienee vähän makuasiakin. Miksi on/off kone tarvitsee puskurivaraajan? Miten ison?

Tällä hetkellä asustellaan kahdestaan, mutta harkinnassa on kyllä amme, johon tarvitsee sitten satunnaisesti kerralla vähän isomman määrän kuumaa vettä (noin 150 litraa). Muuten lämpimän käyttöveden määrä hyvin minimaalinen.

Nyt olen saanut vasta yhden tarjouksen maalämmöstä ja se oli invertterikone, jossa kW teho lähtee 1,7. Hinta on kova (Viessmann asennettuna ilman lämpöputkien kaivamista noin 16 500€). Myyjä sanoi, että turha laittaa sellaista konetta, jossa lähtöteho 3 kW. Mitenkähän iso ero tällä on oikeasti käytännössä?


Poissa Kilpepe

  • Nuorempi jäsen
  • **
  • Viestejä: 19
  • Maalämpöfoorumi
Mitä kaikkea maalämpöjärjestelmään tarvitaan?
« Vastaus #10 : 15.07.19 - klo:08:08 »
Maalämpöprojekti etenee ja nyt vertailen tarjouksia ja mietin sitä vaihtoehtoa, että tilaisi tarvikkeet erikseen ja ostaisi asennuksen tuntityönä erikseen.. Saaduissa tarjouksissa työn osuus on 3000 - 5000 euroa. Tuntuu aika kovalta, kun ei tarvitse purkaa vanhaa järjestelmää ja saadaan kyllä pumppu valmiiksi asentajaa varten tekniseen tilaan ja siellä on kaikki lähdöt ja paluut aika järkevästi tehtyinä, joten ei tuossa pitäisi asennukseen mennä yhtä päivää enempää.

Saadut tarjoukset ovat vähän erisisältöisiä ja niissä ei tietenkään eritellä sen tarkemmin tarvittavia osia. Jaksaisiko joku selittää vielä ihan rautalangasta vääntäen, mitä kaikkea pitäisi osata ostaa, jos meinaa itse ostaa tarpeet.

Pyysin maalämpötukusta tarjousta tarvittavista osista ja tällainen tuli:

NIBE F1245 - 10 kW
NIBE UKV 20-220 puskurivaraaja

Toimitettuna yht. 7 550 €

Tarvittaessa:

KBR 25 täyttöryhmä 80 €
Grundfos Alpha 3 lj-pumppu 270 € (puskurivaraajan jälkeen)
Paisunta-astia teline + 25 l paisunta-astia 100 €

Eikö tähän tarvita erilistä jakotukkia tai tuota asennussarjaa?

Maapiiri tulee 2 x 400 metrin putkella. Pitäisikö tuohon laittaa kokoojakaivo? Mitä muuta tarvitaan keruupiiriä varten kuin itse putket, kylmäaineet ja kiertopumppu?


Poissa Kilpepe

  • Nuorempi jäsen
  • **
  • Viestejä: 19
  • Maalämpöfoorumi
Maalämpöpumppujen lisätakuut vs. kotivakuutus
« Vastaus #11 : 15.07.19 - klo:08:23 »

Löytyykö omakohtaisia kokemuksia näistä pitkistä maksullisista täystakuista?

Thermialla näyttää esimerkiksi olevan 14 vuoden täystakuu tiettyä erillistä vuosimaksua vastaan. Mitenkähän nämä toimivat sitten käytännössä? Toisen pumppumerkin myyjä varoitteli, että omavastuun joutuu joka tapauksessa maksamaan joka tapauksessa ja hyöty vastaisi kotivakuutusta (lienee sitten ilman ikävähennyksiä..).

Nibellä näytti myös olevan 6 vuoden erillinen täystakuu, jonka jälkeen muuttuisi maksulliseksi.

Siis, onko näistä oikeasti hyötyä?

Poissa Roori

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 3 661
  • Maalämpo... Ollakko vai Ei....KYLLÄ
Vs: Mitä kaikkea maalämpöjärjestelmään tarvitaan?
« Vastaus #12 : 15.07.19 - klo:08:59 »
Jos työ on tuommosta 3-5k niin tuntitöinä jos kerran kaikki valmiina asenatajalle, yksi päivä pitäisi sillo riittää 10x50€=500€+hilut...eli toimintatonni...

Poissa Tipi

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 248
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Mitoituspyyntö Joroinen
« Vastaus #13 : 15.07.19 - klo:10:09 »

Maapiiri tulee 2 x 400 metrin putkella. Pitäisikö tuohon laittaa kokoojakaivo? Mitä muuta tarvitaan keruupiiriä varten kuin itse putket, kylmäaineet ja kiertopumppu?


Saatko tuotua kaikki maapiirin putket pannuhuoneeseen? Siinä tapauksessa ei tarvittaisi kokoojakaivoa, putkiin tulisi kahden piirin sulkuventtiileillä varustettu jakotukki.