Uutiset:

Kirjoittaja Aihe: Mitoituspyyntö saneerauskohteeseen, Helsinki. Tiilitalo vm. 1962.  (Luettu 7255 kertaa)

Poissa subdependent

  • Nuorempi jäsen
  • **
  • Viestejä: 28
  • Maalämpöfoorumi
Terve!

Olisin kaivannut apua maalämmön harkitsemisen ja mitoituslaskelman suhteen. Kyseessä on vuoden 1962 kellarillinen tiilitalo, jossa asuintilat yhdessä kerroksessa. Tarkoitus olisi mennä alkuperäisellä patteriverkostolla. Tällä hetkellä lämmitysmuotona 1970-luvun alusta oleva paikallahitsattu n. kolmen kuution yösähkövaraaja.

Olen saanut kaupungilta maalämmön rakennuttamisselvityksen ja ainoa mahdollisuus on pystysuora lämpökaivo kolmen metrin päässä rakennuksesta ja lämmönjakohuoneesta. Kallio on parin tontin päässä ihan pinnassa asti, joten tuskin meidänkään tontilla paria metriä syvemmällä. Naapureilla on myös lämpökaivoja, parin sadan metrin säteellä laskin itse 5 kappaletta. En tiedä vaikuttaako tuo siis tehoon?

- Rakennuksen sijainti: Pohjois-Helsinki
- Rakentamisvuosi? Onko rinnetalo?: Rv 1962, talo sijaitsee tasamaalla.
- Jos tiedossa, rakennuksen aikaisempi lämmitysöljyn, lämmityssähkön, polttopuun tms. vuosikulutus?: Kuolinpesän mukaan n. 20 000 KWH/vuosi, mutta tuohon on todennäköisesti päästy pitämällä huoneita kylmänä ja huonelämpö reilusti alle 20 asteen. Tuolloin käyttövettä käyttämässä myös vain yksi henkilö. 25 000 voisi olla lähempänä totuutta kolmehenkisen perheemme kohdalla.
- Onko patterilämmitys vai lattialämmitys?: Patterilämmitys, kaksilehtiset alkuperäiset patterit
- Ilmanvaihto: Painovoimainen ilmanvaihto
- Lämmitettävän rakennuksen ulkomitat tai ulkoseinien yhteenlaskettu ulkopituus.: 15 x 9,75 m
- Ulkoseinien lämpöeristeen materiaali ja paksuus, ulkoseinän kokonaispaksuus? Asuinkerroksessa ulkoseinän kokonaispaksuus on 480 mm. Ulkoapäin rappaus 40 mm, kuorimuuraus 120 mm, mineraalivilla 50 mm, sisämuuraus 240 mm, rappaus 30 mm. Kellarin kohdalla 450 mm säästöbetoni.
- Kerrosten lukumäärä (kellari, alakerta, yläkerta)? Kellari, asuinkerros ja tuulettuva ullakko.
- Lämpimien tilojen neliömäärät kerroksittain (väliseiniä yms. ei lasketa pois)?: puolilämmin kellari 140 m2, asuinkerros 140 m2.
- Huonekorkeudet kerroksittain? Kellari 2100, asuinkerros 2600.
- Alapohjan laatu, (maanvarainen, rossipohja jne..) sekä lämpöeristeen laatu ja paksuus? Kellarin laatta ns. maanvarainen kaksoislaatta, ei lämmöneristettä alla. Välipohja 280 mm paksu kaksoislaatta, eristeenä siporexmurske.
- Yläpohjan lämpöeristeen materiaali ja paksuus?: Raudoitettu 70 mm paksu betonilaatta, jonka päällä keskimäärin 175 mm sahanpuru/kutterieriste. Tullaan lisäksi puhaltamaan 200 mm hunton puukuitueristettä tämän päälle.
- Millaiset ikkunat (2– vai 3 lasiset)? Onko ikkunoiden ala huomattavasti normaalia suurempi tai pienempi? Alkuperäiset 2-lasiset ikkunat, ikkunoiden pinta-ala normaali.
- Tilojen lämpötilat?: Asuinkerroksessa lämpötila 21 astetta, kellarissa 15 astetta.

Kiitoksia jo etukäteen!
« Viimeksi muokattu: 21.05.19 - klo:22:22 kirjoittanut tomppeli »
Nibe F1255 3-12 kW, 100 L puskurivaraaja, Rv 1962 kellarillinen tiilitalo 115 m2 + 100 m2 (puolilämmin kellari) alkuperäisellä patterijärjestelmällä. 240 m lämpökaivo, aktiivista 230 m. 45 mm kollektori.

Poissa tomppeli

  • Yleismoderaattori
  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 8 561
  • Vanha pieru!
Tervetuloa mukaan foorumille!
Pahoittelen laskelman viipymistä!
Koetin tehdä laskelman ja liitin siitä tulosteen omaan viestiisi.
Jos laskelman lähtötiedoissa on virheellisyyksiä, kerro niistä ja korjaan ne. Korjaaminen on helppoa.

Laskelmassa olevan lämpöpumpun antoteho 9 kW (= lämmitysteho),
pitää katsoa pumpun valmistajan tiedoista B0 W50 tai B0 W55 olosuhteissa.
B0 W35 olosuhteissa ilmoitettu lämmitysteho on isompi ja se saavutetaan vain lattialämmityksellä eikä päde patterilämmityksellä.
Jos kohteessa on vain osaksikin patterilämmitys, on mitoitus tehtävä patterilämmityksen mukaisesti.

Laskelma antaa lämpökaivon aktiivisyvyyden.
Kaivon yläosaan jäävää kuivaa osuutta ei lasketa aktiivisyvyydeksi.

Tässä laskelman tulos tiivistettynä:
Talo ”subdependent”   HELSINKI   (Uusimaa)
LÄMMITYSTARVE ILMAN LÄMMINTÄ KÄYTTÖVETTÄ  -  MUT = -26 °C
- Kellari 1970: Patterilämmitys, 15 °C, 125 m2, 263 m3:   3,07 kW   8 441 kWh
- Asuinkerros 1970: Patterilämmitys, 21 °C, 124 m2, 322 m3:   6,61 kW   17 890 kWh
RAKENNUKSEN  LÄMPÖHÄVIÖT  YHTEENSÄ   9,7 kW   26 331 kWh

VUOTUINEN LÄMMITYSTARVE:  PATTERILÄMMITYS  -  COP -laskennassa 46 °C   -  menovesi lämpötila max 54 °C
• Kiinteistö,  249 m2,  585 m3    3,4 COP   8,35 kW   26 331 kWh
- Lämmin käyttövesi,   varaajatilavuus   0,185 m3 / 55 °C   2,5 COP   0,42 kW   3 300 kWh
- Yhteensä   3,3 SCOP   8,8 kWh   29 631 kWh
- Vähennetään taloussähkön lämmitysvaikutus   -3 188 kWh   0,94 kW   26 443 kWh
- Ei huomioitu mitään lisälämmitysmuotoja    0 kWh   0,00 kW   26 443 kWh
- Pumpulla tuotetaan    9,00 kW   26 443 kWh
- Sähkövastuksella tuotettavaksi jää   0 kWh
  Yhteensä   26 443 kWh
Tarvittava lämmityslaitteen lämmitysteho   8,8 kW
- Valitun lämmityslaitteen lämmitysteho,  ( Optimiteho)   9,0 kW

- Valitun lämpöpumpun teho riittää saakka   -27 °C
▪ Maasta kerätään ( 3,3 COP)   6,4 kW   18 407 kWh
▪ Sähkölaitokselta tulee pumpun käyttösähköä   8 036 kWh
▪ Ostosähköä yhteensä  (pumpun käyttösähkö + vastuslämmitystä  0 kWh)   8 036 kWh
Tarvitaan 166 aktiivimetrin lämpökaivo. Keruun virtaus oltava vähintään 0,47 l/s (= 28,2 l/minuutissa).
Liitäntäputkitus pumpulta kaivolle.   Etäisyys 10 m   2 kpl   PE40x3.7   20 m
Kaivon aktiivisyvyydellä tarkoitetaan sitä kaivon syvyyttä, jossa keruuputkisto on aina veden ympäröimänä.
Alla keruupiirin painehäviö sileäseinämäisille keräinputkille (0,47 l/s):               
• Kaivon painehäviö 0,47 l/sek virtauksella ja PE40*2.4 putkilla, ΔT = 3,3 K   46 kPa (0,46 bar)
• Kaivon painehäviö 0,47 l/sek virtauksella ja PE45*2.6 putkilla, ΔT = 3,3 K   27 kPa (0,27 bar)
• Kaivon painehäviö 0,47 l/sek virtauksella ja PE50*2.8 putkilla, ΔT = 3,3 K   18 kPa (0,18 bar)
• Kaivon painehäviö 0,47 l/sek virtauksella ja PE50*2.5 GeoDuo pariputki, ΔT = 3,3 K   17 kPa (0,17 bar)
• Tai vaakakeruupiiri, kostea savi, 416 metriä  = 2 x 250 m PEM40x3.7  SINIRAITA.
- Keruuputkien upotussyvyys vähintään 1 m.
...
Jos haluat, lähetän koko laskelman sinulle tavalliseen sähköpostiisi. Silloin voisit itse korjata virheelliset lähtötiedot.
Laskentaohjelman avaamiseen tarvitaan koneellesi ladattu ilmainen LibreOffice -toimisto-ohjelma.
Laskentapohja on myöskin ladattavissa täältä.

Tämäkin mitoituslaskelma on vain suuntaa antava; ei ole mikään takuumitoitus.
Luotettavimman suunnittelun ja mitoituksen saat paikalliselta alan ammattisuunnittelijalta.

Poissa subdependent

  • Nuorempi jäsen
  • **
  • Viestejä: 28
  • Maalämpöfoorumi
Hei, kiitos paljon! Tämän perusteella on paljon mukavampi lähteä pyytämään tarjouksia!
Nibe F1255 3-12 kW, 100 L puskurivaraaja, Rv 1962 kellarillinen tiilitalo 115 m2 + 100 m2 (puolilämmin kellari) alkuperäisellä patterijärjestelmällä. 240 m lämpökaivo, aktiivista 230 m. 45 mm kollektori.

Poissa subdependent

  • Nuorempi jäsen
  • **
  • Viestejä: 28
  • Maalämpöfoorumi
Homma on vihdoin edennyt tarjouspyyntövaiheeseen, kun maalämmön rakennettavuusselvityksestäkin tuli vihreää valoa.

Ensimmäinen kaveri kävi tänään ja hänen kanssaan pyöriteltiin kuviota. Puhuin myös toisen tarjoajan kanssa puhelimissa tovin ja hän on tulossa maanantaina kohdekäynnille. Ensimmäisenä tuli vastaan se, että kellarimme ei ollutkaan 2,10 korkea mitä olin vanhoista lupakuvista katsonut (koko talo on täysin työmaana, emme siis asu siellä) vaan tasan 2 metriä. Eli pannuhuoneeseen ei kummankaan herran mukaan mahdu täysmittainen eli 180-185 korkea pumppu liitäntöineen. Eli pitäisi siis valita matalampi malli, jonka kaveriksi tulisi puskurivaraaja patterikiertoon (kuulemma ilman puskuria patterit napsuvat ja lattialämmityksen yhdistäminen vaatii myös puskurivaraajan shunttaukseen) ja lisäksi vielä oma lämpövesivaraajansa käyttövettä varten. Ja ei invertteriä, vaan on-off-kone. Tarjottu pumppu on Vaillant flexoTherm 81/4 (8,9kW). Kaivoksi riittäisi kuulemma 184 metrinen 40 mm keruuputkistolla, mutta koska pyysin kaivoon varoja, niin mentäisiin 200 m kaivolla.

Hintaa tälle koko komeudelle tulisikin 22500. Kaivon osuus tästä on markkinahintainen 6000 e, lämmitysjärjestelmä asennuksineen 15 000 e josta nuo kolme pömpeliä ja ohjausyksikkö 9700, ja vanhan varaajan purku jätemaksuineen ja poiskuljetuksineen 1500 e. Kokonaishintaan ei sisälly tietyt lämmitysverkoston muutostyöt, yhden patterin vaihto, sähkötyöt eivätkä läpimenot jotka teen itse. Eli varmaan loppujen lopuksi puhuttaisiin lähemmäksi 25000 eurosta. Olin kovasti haaveillut lähempänä 20000 euroa olevasta loppusummasta.

Olisinkin kaivannut mielipiteitä siihen, että mennäänkö tässä nyt kuinka pahasti hakoteille tuon tarjotun kolmen pömpelin kokonaisuuden kanssa (joka siis tässä lienee se isoin kokonaissummaa nostava tekijä)? Korkeusongelma on toki kiistaton ja vähän paha sitä vastaan on mitenkään tapella.
« Viimeksi muokattu: 17.08.19 - klo:08:02 kirjoittanut subdependent »
Nibe F1255 3-12 kW, 100 L puskurivaraaja, Rv 1962 kellarillinen tiilitalo 115 m2 + 100 m2 (puolilämmin kellari) alkuperäisellä patterijärjestelmällä. 240 m lämpökaivo, aktiivista 230 m. 45 mm kollektori.

Poissa geo_lampoa

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 94
  • Maalämpöfoorumi
Nibessä ainakin keruuputket voi tuoda sivusta (voi taivutella miten haluaa) ja kv-putketkin saa helposti yläreunan tasoon. Toki 180cm vehje pitää saada pystyyn. Päälypellin taisi kyllä saada vielä asennuksen ajaksi pois. Sivuille ja taakse on sitten varattava hiukan enemmän tilaa.
Nibe F1245-12, puskuri 300l 2016
Kaivo 220m, lisäpumppu Grundfos Magna 3 25-100 180
Talo 210m2, lattialämm., rv 2011 Liminka
Halli 100m2, Nibe F1245-6, kaivo 190m

Poissa subdependent

  • Nuorempi jäsen
  • **
  • Viestejä: 28
  • Maalämpöfoorumi
Nibessä ainakin keruuputket voi tuoda sivusta (voi taivutella miten haluaa) ja kv-putketkin saa helposti yläreunan tasoon. Toki 180cm vehje pitää saada pystyyn. Päälypellin taisi kyllä saada vielä asennuksen ajaksi pois. Sivuille ja taakse on sitten varattava hiukan enemmän tilaa.

Näköjään Taloon.comin tietojen mukaan vaadittu pystyynnostokorkeus: 1950 mm. Eli tuossahan jäisi jopa 5 cm marginaali tuon 250 kilon mötikän pystyynnostossa.  8).
Nibe F1255 3-12 kW, 100 L puskurivaraaja, Rv 1962 kellarillinen tiilitalo 115 m2 + 100 m2 (puolilämmin kellari) alkuperäisellä patterijärjestelmällä. 240 m lämpökaivo, aktiivista 230 m. 45 mm kollektori.

Poissa geo_lampoa

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 94
  • Maalämpöfoorumi
Näköjään Taloon.comin tietojen mukaan vaadittu pystyynnostokorkeus: 1950 mm. Eli tuossahan jäisi jopa 5 cm marginaali tuon 250 kilon mötikän pystyynnostossa.  8).
Sitä Niben kehikkoa on tullut siirreltyä yksinäänkin, kun poistaa etu- ja sivupellit ja vetää julmetun raskaan kompressoriyksikön ulos. 4kpl putkia ja johdot on kaikki pikaliittimillä. Jumppakuution kulmissa onkin sitten 4 kantajalle kahvat  ;D
Nibe F1245-12, puskuri 300l 2016
Kaivo 220m, lisäpumppu Grundfos Magna 3 25-100 180
Talo 210m2, lattialämm., rv 2011 Liminka
Halli 100m2, Nibe F1245-6, kaivo 190m

Poissa subdependent

  • Nuorempi jäsen
  • **
  • Viestejä: 28
  • Maalämpöfoorumi
Tässä eilisen jälkeen hommaa pyöriteltyä askarruttaa kolme asiaa vielä.

Eli ensinnäkin onko tuo väite siitä, että patteriverkosto alkaa napsumaan ilman puskurivaraajaa paikkansapitävä edelleen nykypäivän laitteiden kanssa? Itseäni ärsyttävät teknisten laitteiden sivuäänet siinä määrin, että silloin on varmaan pakko hommata se puskuri.

Toiseksi juteltiin kaupparatsun kanssa naapuruston lämpökaivoista. Täällä siis maata on tahkottu reikäjuustoksi siten, että lähin kaivo on 25 metrin päässä, kaksi seuraavaa 30 metrin päässä ja lisäksi vielä yksi 40 m päässä. Myyjä oli sitä mieltä etteivät nuo käytännössä vaikuta kaivon mitoitukseen ollenkaan. Sen sijaan tomppelin laskelmassa tehontarve ja kaivon pituudet pomppasivat samantien jo yhden naapurikaivon vaikutuksesta. Lieventävä asianhaara näissä on ehkä se, että vaikka tuo kaikista lähin kaivo on aikalailla samantyyppiseen taloon kuin meillä, niin kaikki kolme muuta ovat 2000-luvulla rakennettuja pytinkejä, joissa kaivot todennäköisesti ovat vain 150 metrin luokkaa.   

Kolmanneksi meillä talon asuinkerroksen käyttövesipisteet tulevat olemaan täysin toisessa päässä taloa kuin tekninen tila, eli vedot sinne tulevat olemaan ainakin 20 metrisiä, ellei jopa 25. LVI-suunnittelija ajatteli ratkaista asian käyttöveden kierrolla, mistä tulee aikamoisen paljon hukkalämpöä vuoden mittaan, kun sitä nykyään ei saa käyttää edes patterilämmityksessä. Mietinkin, olisiko järkevämpää sijoittaa myyntimiehen tyrkyttämä käyttövesivaraaja talon toiseen päähän, jolloin kierrolle ei olisi tarvetta? Voisiko tällöin pumpun omaa varaajaa käyttää lämmitysverkon puskurina?
Nibe F1255 3-12 kW, 100 L puskurivaraaja, Rv 1962 kellarillinen tiilitalo 115 m2 + 100 m2 (puolilämmin kellari) alkuperäisellä patterijärjestelmällä. 240 m lämpökaivo, aktiivista 230 m. 45 mm kollektori.

Poissa geo_lampoa

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 94
  • Maalämpöfoorumi
Tässä eilisen jälkeen hommaa pyöriteltyä askarruttaa kaksi asiaa vielä.

Eli ensinnäkin onko tuo väite siitä, että patteriverkosto alkaa napsumaan ilman puskurivaraajaa paikkansapitävä edelleen nykypäivänä? Itseäni ärsyttävät teknisten laitteiden sivuäänet siinä määrin, että silloin on varmaan pakko hommata se puskuri.
Kyllähän tuo ongelma patterien kanssa on relevantti ainakin on-off -koneitten kanssa. Vaikka napsumisen saisikin vältettyä, on suurin ongelma ehkä kuitenkin jaon pieni nestetilavuus. Lämpö ei ehdi pattereista poistua riittävän nopeasti, pumppu tekee lämpöä vakioteholla koko ajan lisää ja kierron lämpötila raketoi. Ehkä 10 min päästä lämpö on noussut niin korkeaksi, että pumppu sammuttaa itsensä, vaikka tarvittavaa lämpömäärää ei ole vielä tuotettu. Pattereiden lämpö taas tippuu nopeasti ja kone starttaa taas uudestaan ja hirttää itsensä muutamassa vuodessa.

Patteriverkossa konetta ei kannata hirveästi ylimitoittaa. Lattialämmityksessä käynnistykset pysyvät helposti hallinnassa ylitehoisellakin pumpulla.

Invertteri kai nykyään on patteriverkkoon sopivin ratkaisu. Sellaisen omistajat tietävät paremmin, miten patteriverkossa pärjää ilman puskuria. Invertterin kanssa puskuri voi jopa aiheuttaa ongelmia.

Toiseksi juteltiin kaupparatsun kanssa naapuruston lämpökaivoista. Täällä siis maata on tahkottu reikäjuustoksi siten, että lähin kaivo on 25 metrin päässä, kaksi seuraavaa 30 metrin päässä ja lisäksi vielä yksi 40 m päässä. Myyjä oli sitä mieltä etteivät nuo käytännössä vaikuta kaivon mitoitukseen ollenkaan. Sen sijaan tomppelin laskelmassa tehontarve ja kaivon pituudet pomppasivat samantien jo yhden naapurikaivon vaikutuksesta. Lieventävä asianhaara näissä on ehkä se, että vaikka tuo kaikista lähin kaivo on aikalailla samantyyppiseen taloon kuin meillä, niin kaikki kolme muuta ovat 2000-luvulla rakennettuja pytinkejä, joissa kaivot todennäköisesti ovat vain 150 metrin luokkaa.

Vaikutus riippuu aika pitkälti pohjaveden virtauksista. Voi olla, että ei vaikuta yhtään, mutta jos on yhtenäistä kiveä, niin uutta lämpöä ei silloin kallioon tule kuin johtumalla. Ei varmasti kannata ottaa tuota riskiä, kun kaivoa ei kyllä kannata syventämään enää ruveta.

Saneerauskohteessahan kaivonkin porauksesta saa kotitalousvähennyksessä miltei puolet pois.

Vanha kattila kannattaa mahdollisuuksien mukaan purkaa itse pois. Lainaa/vuokraa/ostaa plasmaleikkurin ja päästelee vaikka kilon palasiksi. Palat käy vielä myymässä romikselle.
Nibe F1245-12, puskuri 300l 2016
Kaivo 220m, lisäpumppu Grundfos Magna 3 25-100 180
Talo 210m2, lattialämm., rv 2011 Liminka
Halli 100m2, Nibe F1245-6, kaivo 190m

Poissa tomppeli

  • Yleismoderaattori
  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 8 561
  • Vanha pieru!
...Toiseksi juteltiin kaupparatsun kanssa naapuruston lämpökaivoista. Täällä siis maata on tahkottu reikäjuustoksi siten, että lähin kaivo on 25 metrin päässä, kaksi seuraavaa 30 metrin päässä ja lisäksi vielä yksi 40 m päässä. Myyjä oli sitä mieltä etteivät nuo käytännössä vaikuta kaivon mitoitukseen ollenkaan....

Asiasta on tutkittua tietoa.
Katso sivu #31: http://www2.jkl.fi/kaavakartat/uusiutuvat_energiamuodot_seminaari/jk_esitys_190809.pdf
Raskaasti kurmitetun energiakaivon kuormitusvailutus ulottuu 10 vuoden kuluttua hiukan jopa 100 metrin etäisyydelle.
- Mitä lähempänä naapurikaivo, sitä suurempi vaikutus.
- Mitä raskaammin kuormitettu kaivo, sitä kauemmaksi kuormitusvaiktutus ulottuu.
- Kuormitusvaikutus eteenee hitaasti, vuosien kuluessa.
Kalliomassa viilenee, kun siihen varastoitunutta lämpöenergiaa noudetaan taloon.

Aina ei kannata luottaa kauppiaiden puheisiin!

Poissa subdependent

  • Nuorempi jäsen
  • **
  • Viestejä: 28
  • Maalämpöfoorumi
Hienoa, kiitos näistä! Pitää vielä kahlata läpi muiden kokemuksia invertteripumpun ja patteriverkoston yhdistämisestä.
Nibe F1255 3-12 kW, 100 L puskurivaraaja, Rv 1962 kellarillinen tiilitalo 115 m2 + 100 m2 (puolilämmin kellari) alkuperäisellä patterijärjestelmällä. 240 m lämpökaivo, aktiivista 230 m. 45 mm kollektori.

Poissa Kajakki

  • Vanha jäsen
  • ****
  • Viestejä: 375
  • Maalämpöfoorumi
Tee natina koe. Säädä nykyinen suntti käsiasentoon , pumppu kiertämään ja patterit auki. Verkosto lämpenee ja putket  "elää" lämmön vaikutuksesta . Jos ne tapaavat rakenteisiin se aiheuttaa ääntä. Helppo testata etukäteen.
Nibe F1255 3-12kw +100 UKV kaivo 149 m Makrotalo rv. -86 117m2 + 60 m2 Pattereita 14 joista 5 Purmoja 450 c21

Poissa subdependent

  • Nuorempi jäsen
  • **
  • Viestejä: 28
  • Maalämpöfoorumi
Yhteensä nyt kolme tarjousta on pöydällä. Ensimmäinen oli niistä onneksi heikoin. Kahdessa seuraavassa on ollut tarjolla 12 kw invertterikoneet (Niben 1155-12 ja Thermia Calibra 12) ja lisäksi 100 L puskurit ja 300 L käyttövesivaraajat. Ja vaikuttaisi siltä että kokonaisuudesta selvitään vähän reilulla 20 tonnilla, kun ensimmäisessä on-off -koneen sisältäneessä olisi mennyt yli 25 k.

Mitoituslaskelmat kyllä vähän hämäävät. Vaikka annoin tomppelin laskelmat tarjouspyynnön liitteenä, niin kokonaisenergiantarve ja kaivon syvyys heittelevät tarjouksesta ja laskelmasta toiseen. Lyhimmillään riittäisi kuulemma 184 m kaivo ja pisin tarjottu on 240 m. Vastaavasti kokonaisenergiantarve on eri kauppiailla ollut 28-35 000 kwh.

Olenko ymmärtänyt oikein, että 40 mm kerääjäputkien kanssa alkaa tulemaan ongelmia kun mennään yli 200 metrin syvyyteen? Eli pitäisikö ne vaihtaa halkaisijaltaan suurempiin?

Kaikki kauppiaat ovat myös olleet sitä mieltä että 100 L puskurivaraaja riittää, vaikka tosiaan siitä pitäisi ottaa ulos vedet patteriverkkoon että omalla shunttauksella lattialämpöön. Kuulemma myöskään 200 L varaajasta ei ole lisähyötyä? Ja ruotsissa näitä ei kuulemma käytetä ollenkaan invertterikoneiden yhteydessä.
« Viimeksi muokattu: 07.09.19 - klo:21:37 kirjoittanut subdependent »
Nibe F1255 3-12 kW, 100 L puskurivaraaja, Rv 1962 kellarillinen tiilitalo 115 m2 + 100 m2 (puolilämmin kellari) alkuperäisellä patterijärjestelmällä. 240 m lämpökaivo, aktiivista 230 m. 45 mm kollektori.

Poissa subdependent

  • Nuorempi jäsen
  • **
  • Viestejä: 28
  • Maalämpöfoorumi
Tee natina koe. Säädä nykyinen suntti käsiasentoon , pumppu kiertämään ja patterit auki. Verkosto lämpenee ja putket  "elää" lämmön vaikutuksesta . Jos ne tapaavat rakenteisiin se aiheuttaa ääntä. Helppo testata etukäteen.

Tämä on hyvä idis. Toki meidän kohdallamme ongelma tässä on, että nykyinen 3-4 kuution varaaja (vastukset pohjalla) lämpeää niin hitaasti, että en ehdi saada kuumaa vettä nopeasti kiertoon.
Nibe F1255 3-12 kW, 100 L puskurivaraaja, Rv 1962 kellarillinen tiilitalo 115 m2 + 100 m2 (puolilämmin kellari) alkuperäisellä patterijärjestelmällä. 240 m lämpökaivo, aktiivista 230 m. 45 mm kollektori.

Poissa tomppeli

  • Yleismoderaattori
  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 8 561
  • Vanha pieru!
...Olenko ymmärtänyt oikein, että 40 mm kerääjäputkien kanssa alkaa tulemaan ongelmia kun mennään yli 200 metrin syvyyteen? Eli pitäisikö ne vaihtaa halkaisijaltaan suurempiin?...

Kyllä näin on.
Yli 200 m syvyiseen kaivoon joutuu laittamaan 45 mm putkituksen, muutoin painehäviö muodostuu liian suureksi ja seurauksena menon ja paluun dT kasvaa.
Kasvanut dT lisää kaivon jäätymisriskiä ja huonontaa maalämpökoneen hyötysuhdettakin hiukan.

...
Liitin tähän viestiin painehäviölaskurin MS .XLS -formaatissa.
Laske painehäviö tällä laskurilla itse.
Tarkistuta LVI -ḱauppiaaltasi, sietääkö valitsemasi maalämpökone tuon painehäviön.

Poissa subdependent

  • Nuorempi jäsen
  • **
  • Viestejä: 28
  • Maalämpöfoorumi
Mahtavaa, kiitos!
Nibe F1255 3-12 kW, 100 L puskurivaraaja, Rv 1962 kellarillinen tiilitalo 115 m2 + 100 m2 (puolilämmin kellari) alkuperäisellä patterijärjestelmällä. 240 m lämpökaivo, aktiivista 230 m. 45 mm kollektori.

Poissa euroshopperi

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 2 748
  • Maalämpöfoorumi
Ota se syvin kaivo. Niben valintaa voisi melkein suositella. Vertaistuki on meinaan sellaisella tasolla, että alkaa jo olla reippaasti hyödyllistä ongelmien kohdalla. Erikoisempien merkkien kanssa voi jäädä helposti tyhjän päälle kellumaan.
350m², 1000m³, kaivot 2x165m
17kW Viessmann 300 G+
390 L KVV+ 500 L puskuri LV kierukalla+
Aurinkosähkö 2022. Fronius Gen24 10 kW + 34 kpl 375 W Doubleglass  12,75 kW.

Poissa subdependent

  • Nuorempi jäsen
  • **
  • Viestejä: 28
  • Maalämpöfoorumi
Homma alkaisi sitten olla lopullista allekirjoitusta vaille valmis. Viisi tarjousta on saatu ja sillä myös haarukoitu aikalailla pääkaupunkiseudun nykyinen hintataso (eli isommassa saneerauskohteessa kokonaishinta nousee lähemmäs 25 k). Noudatin ylläolevaa euroshopperin neuvoa ja nyt olisi tulossa 240 metrinen kaivo 45 mm kollektorilla ja ilmeisestikin Thermian Calibra 12 invertteri 100 l puskurivaraajalla johon kytketään kaksoisshunttaus lattialämpöä varten.

Sen sijaan kalkkiviivoilla eniten päänvaivaa on aiheuttanut aiemmin mainitsemani vesipisteiden etäisyys pumpusta eli vedot tulevat olemaan n 25-30 metriä puolilämpimässä tilassa. Eli lämmintä vettä joutuisi odottamaan ikuisuuden. Tähän on kehitelty kolmea eri ratkaisua:

1) Lämminveden kierto. Kolme myyntimiestä on ollut sitä mieltä, että tämä ei ole hyvä hyötysuhteen eikä lämpöpumpun käyttöiän kannalta, kun käynnistyksiä tulee väkisinkin paljon. Lisäksi lämmönhukka on melkoinen kun kiertovettä ei enää saa ohjata mihinkään patteriin tai vastaavaan.

2) 300 L lämminvesivaraaja, joka sijotettaisiin kellariin yläkertaan tulevien hajotusten alle. Pumpun kannalta parempi, mutta tässä on se ongelma, että pumpun tuottamaa vettä kierrätetään ensin 20 m varaajalle ja sitten jäähtynyttä vettä 20 m takaisin. Linjat ovat kalliita rakentaa, varaajakin toki maksaa ja lämmönhukka on vuositasolla melkoinen, vaikka putket eristääkin hyvin.

Ja sitten uusimpana ideana:

3) Pieni, normaali vastuksellinen lämminvesivaraaja, luokkaa 15-30 litraa, joka sijoitettaisiin yläkerran pikkuvessaan. Tämän funktio olisi siis antaa heti lämmintä hanoista ja suihkuista niin kauan kunnes maalämpöpumpun sisäisen varaajan lämmin vesi sieltä 25 metrin päästä ehtii mukaan. Ei maksaisi kuin muutaman satasen, kupariakin lisävetoihin menisi todella vähän ja lämmönhukka varaajasta olisi aika lailla olematon koon takia. Huonona puolena vastus varmaan olisi päällä koko ajan esim suihkun aikana ja siitä tulisi hukkaa.

Olisiko kokeneemmilla näkemyksiä, että ollaanko tässä menossa tuon viimeisen vaihtoehdon kanssa ihan metsään, kun se on se ratkaisu, jolla ollaan nyt menemässä?

Pumpusta on myös kaksi vielä harkinnassa olevaa tarjousta. Thermia Calibra 12 olisi n 600 euroa halvempi kuin vanhempi Diplomat Inverter M -malli. Diplomatissa on HGW-systeemi käyttöveden tuotantoon paremmalla hyötysuhteella silloin kun patteriverkostoon pusketaan yli 40 asteista vettä. Eli se siis toimii vain osan vuodesta. Muuten kuulemma Calibra tuottaa paremmin käyttövettä. Löytyykö tästä parivaljakosta mielipiteitä?

Huvittavaahan tässä on, että meitä on vaan kolme ja emme ole mitenkään pahimpia käyttöveden lotraajia. Nykyisessä talossa ollaan pärjätty ihan hyvin 180 litran varaajalla. Silti lähes kaikki haasteet tässä projektissa tuntuvat pyörivän tuon käyttöveden ympärillä.
Nibe F1255 3-12 kW, 100 L puskurivaraaja, Rv 1962 kellarillinen tiilitalo 115 m2 + 100 m2 (puolilämmin kellari) alkuperäisellä patterijärjestelmällä. 240 m lämpökaivo, aktiivista 230 m. 45 mm kollektori.

Poissa ishiba

  • Vanha jäsen
  • ****
  • Viestejä: 459
En ole kokenut, mutta vastaan silti 3-kohtaan. Eräs valmistaja ilmoitti 15 litran varaajan seisontalämpöhäviöksi 50 asteen erolla 30W. 0,14 eur/kWh hinnalla tästä tulee laskua n. 37 eur/a. Se lämpimän veden hinta ei karkaa mielestäni kauhean isoksi, kun suurin osa siitä lämmityksestä tehdään kuiten sillä lämpöpumpulla. 15 l vettä 40C->70C vie 0,53 kWh -> 0,07 eur. Tämmöinen tiedoksi-postaus vaan, kun tuota pikkuvaraaja-asiaa kesällä pohdiskelin.

Poissa subdependent

  • Nuorempi jäsen
  • **
  • Viestejä: 28
  • Maalämpöfoorumi
En ole kokenut, mutta vastaan silti 3-kohtaan. Eräs valmistaja ilmoitti 15 litran varaajan seisontalämpöhäviöksi 50 asteen erolla 30W. 0,14 eur/kWh hinnalla tästä tulee laskua n. 37 eur/a. Se lämpimän veden hinta ei karkaa mielestäni kauhean isoksi, kun suurin osa siitä lämmityksestä tehdään kuiten sillä lämpöpumpulla. 15 l vettä 40C->70C vie 0,53 kWh -> 0,07 eur. Tämmöinen tiedoksi-postaus vaan, kun tuota pikkuvaraaja-asiaa kesällä pohdiskelin.

Mitä täältä olen haku-toiminnolla löytänyt, niin vastaavan ongelman kanssa painivilla foorumilaisilla kierron häviö vuositasolla on jopa 2000-3000 kwh. Se kuulostaa todella paljolta. Löysin myös laskukaavan eristetyn putken häviölle metriä kohden ja sen mukaan karkea arvio meidän 25 metrin paluulinjamme häviöstä voisi olla vuositasolla luokkaa 1500-2500 kwh. Tätä taustaa vasten tuon pikkuvaraajan kulutus kuulostaisi todella maltillisella ja tosiaan myös perustamiskulut ovat varmaankin kierron luokkaa. Meillä siis menee joka tapauksessa kaikki käyttövesiputket uusiksi, joten se ei tässä sinällään ole tekijä.
Nibe F1255 3-12 kW, 100 L puskurivaraaja, Rv 1962 kellarillinen tiilitalo 115 m2 + 100 m2 (puolilämmin kellari) alkuperäisellä patterijärjestelmällä. 240 m lämpökaivo, aktiivista 230 m. 45 mm kollektori.

Poissa geo_lampoa

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 94
  • Maalämpöfoorumi
Mitä täältä olen haku-toiminnolla löytänyt, niin vastaavan ongelman kanssa painivilla foorumilaisilla kierron häviö vuositasolla on jopa 2000-3000 kwh. Se kuulostaa todella paljolta. Löysin myös laskukaavan eristetyn putken häviölle metriä kohden ja sen mukaan karkea arvio meidän 25 metrin paluulinjamme häviöstä voisi olla vuositasolla luokkaa 1500-2500 kwh. Tätä taustaa vasten tuon pikkuvaraajan kulutus kuulostaisi todella maltillisella ja tosiaan myös perustamiskulut ovat varmaankin kierron luokkaa. Meillä siis menee joka tapauksessa kaikki käyttövesiputket uusiksi, joten se ei tässä sinällään ole tekijä.

Tuossa kierron häviön laskennassa pitää kyllä ottaa putkesta molemmat suunnat huomioon, kun koko putken matka siinä osallistuu lämmön hukkaamiseen, eli tässä 50m putkea. Toisaalta jotkut ovat tuota ajastelleet vain niihin aikoihin kun lämmintä vettä tarvitaan, mutta turhaa monimutkaisuutta --> hintaa tuosta kierrosta kaikkine pumpuineen kyllä tulee.

KV-kiertoa kannattaa kyllä maalämmön kanssa välttää kuin ruttoa mm. jatkuvan pätkäkäynnin vuoksi.

Nibe F1245-12, puskuri 300l 2016
Kaivo 220m, lisäpumppu Grundfos Magna 3 25-100 180
Talo 210m2, lattialämm., rv 2011 Liminka
Halli 100m2, Nibe F1245-6, kaivo 190m

Poissa kotte

  • Vanha jäsen
  • ****
  • Viestejä: 342
  • Maalämpöfoorumi
3) Pieni, normaali vastuksellinen lämminvesivaraaja, luokkaa 15-30 litraa, joka sijoitettaisiin yläkerran pikkuvessaan. Tämän funktio olisi siis antaa heti lämmintä hanoista ja suihkuista niin kauan kunnes maalämpöpumpun sisäisen varaajan lämmin vesi sieltä 25 metrin päästä ehtii mukaan. Ei maksaisi kuin muutaman satasen, kupariakin lisävetoihin menisi todella vähän ja lämmönhukka varaajasta olisi aika lailla olematon koon takia. Huonona puolena vastus varmaan olisi päällä koko ajan esim suihkun aikana ja siitä tulisi hukkaa.
Parempilaatuiset 15 litran varaajat voi aivan hyvin kytkeä myös ottamaan lämmitettävä vesi lämminvesilinjasta (ja jättää mahdollinen termostaattinensekoitusventtiili asentamatta). Tällä tavoin varaaja lakkaa kuluttamasta sähköä suihkun tms. pitkittyessä, kun korvausvesi on jo valmiiksi lämmitettyä. Varaajan vesitilavuus riittää siihen, että veden lämpötila ei ehdi kyykätä liikaa, vaikka aluksi tullut viileämpi vesi hiukan varaajaa jäähdyttääkin ja myöhemmin sekoittuva lämmin vesi ei heti ehdi lämmittämään sitä takaisin. Normaali suihkun termostaattiventtiili kykenee kompensoimaan pienen kyykkäyksen.

Kovin monen vesipisteen kesken ei varaajaa ehkä kannata jakaa, koska pienen varaajan putket ovat ohuita ja toisen hanan avaaminen rinnalle laskee painetta havaittavasti.

Sellainenkin viritelmä on toimivaksi todettu, että 15-litraista varaajaa käytetään pienen käyttövesikiertopumpun avulla paikallisen käyttövesikierron järjestämiseen sähkökattilana etäällä päälämmittimestä olevan hanaryhmän tarpeisiin. Paksumpi siirtoputkisto toimii lisävaraajana tässä tapauksessa. Lämpöhäviöt ovat tietenkin huomattavasti suuremmat kuin edellisessä staattisen varaajan tapauksessa, mutta vältytään painehäviöiltä (käytettäessä hanoja yhtä aikaa) ja pitkän siirtolinjan ja kiertopaluuputken pitämiseltä lämpimänä.

Alkuperäisen viestin vaihtoehtoon 1 en missään tapauksessa tukeutuisi, eli tarvitaan suurempi varaaja ja paluukierrolle erillinen liitäntä ensimmäisen ja jälkimmäisen käyttövesivaraajan väliin, jos turvaudutaan vaihtoehtoon 2. Lämpöhäviöt muodostuvat pitkän kiertoputkiston ja lisääntyvän varaajatilavuuden takia suuriksi ja järjestelystä tulee huomattavia lisäkustannuksia (joten maalämpöpumpun hyöty pientalon kokoluokan järjestelmässä kiertävän käyttöveden lämpötilan ylläpitäjänä on kyseenalaista, vaikka toimiikin suuremmissa kiinteistöissä em. kytkentäperiaatteella). Vastaava kahden peräkkäisen (tai yhden korkean kerrostavan) varaajan kytkentä välissä olevalla kiertopaluulla tarvitaan riippumatta siitä, onko varaajissa käyttövettä vaiko lämmitysvettä, joka sitten vuorostaan lämmittää käyttöveden lämmönvaihdinkierukan välityksellä.

Poissa ishiba

  • Vanha jäsen
  • ****
  • Viestejä: 459
Olikohan tässä vaihtoehdossa 2 ajatuksena käyttää Thermia Calibra Duo -mallia, jossa ei ole sisäistä varaajaa?

Poissa subdependent

  • Nuorempi jäsen
  • **
  • Viestejä: 28
  • Maalämpöfoorumi
Oho, olipa tullut mahtavasti kommentteja, kiitoksia!

Olikohan tässä vaihtoehdossa 2 ajatuksena käyttää Thermia Calibra Duo -mallia, jossa ei ole sisäistä varaajaa?

Joo, oli. Sori että en avannut tätä tarkemmin. Ja itse asiassa nyt huomasin, että olin kirjoittanut mallin tuolla aiemminkin väärin. Osasyy siihen, että tässä yhtälössä on pyöritetty Calibra Duoa ja Niben 1155 -invertteriä erillisellä varaajalla, on että pannuhuoneessa huonekorkeus tulee olemaan tasan kaksi metriä (kunhan nyt ensin saan piikattua entisen öljysäiliön aluslaatan pois). Nyt kuitenkin keikan näillä näkymin saava firma väittää, että he saisivat 1863 mm korkean Calibra 12 mahtumaan tuohon tilaan.
Nibe F1255 3-12 kW, 100 L puskurivaraaja, Rv 1962 kellarillinen tiilitalo 115 m2 + 100 m2 (puolilämmin kellari) alkuperäisellä patterijärjestelmällä. 240 m lämpökaivo, aktiivista 230 m. 45 mm kollektori.

Poissa subdependent

  • Nuorempi jäsen
  • **
  • Viestejä: 28
  • Maalämpöfoorumi
Parempilaatuiset 15 litran varaajat voi aivan hyvin kytkeä myös ottamaan lämmitettävä vesi lämminvesilinjasta (ja jättää mahdollinen termostaattinensekoitusventtiili asentamatta). Tällä tavoin varaaja lakkaa kuluttamasta sähköä suihkun tms. pitkittyessä, kun korvausvesi on jo valmiiksi lämmitettyä. Varaajan vesitilavuus riittää siihen, että veden lämpötila ei ehdi kyykätä liikaa, vaikka aluksi tullut viileämpi vesi hiukan varaajaa jäähdyttääkin ja myöhemmin sekoittuva lämmin vesi ei heti ehdi lämmittämään sitä takaisin. Normaali suihkun termostaattiventtiili kykenee kompensoimaan pienen kyykkäyksen.

Kovin monen vesipisteen kesken ei varaajaa ehkä kannata jakaa, koska pienen varaajan putket ovat ohuita ja toisen hanan avaaminen rinnalle laskee painetta havaittavasti.

Näin olin tämän juuri funtsinutkin. Tuo paineongelma ei tullutkaan mieleen, pitääpä miettiä mitä sen kanssa tehdään. Nyt pömpelin perään olisi tulossa järjestyksessä pikkuvessan hana, suihku, kylppärin hana ja keittiön hana. Meitä on tosiaan kolme, joten tuskinpa näistä kahta useampaa on päällä kerrallaan. Jos joku kuitenkin muhii suihkussa pidempään, niin varmasti joku muu haluaa käyttää myös joko keittiön tai pikkuvessan hanaa samaan aikaan.
Nibe F1255 3-12 kW, 100 L puskurivaraaja, Rv 1962 kellarillinen tiilitalo 115 m2 + 100 m2 (puolilämmin kellari) alkuperäisellä patterijärjestelmällä. 240 m lämpökaivo, aktiivista 230 m. 45 mm kollektori.

Poissa ishiba

  • Vanha jäsen
  • ****
  • Viestejä: 459
kyseenalaista
Luin tuo kotten kirjoituksen ja mietiskelin että tuossa alkuperäisessä 2-vaihtoehdossa ei oo oikein mitään järkeä.

2: Tuo Duo-mallin käyttö tuossa 2-vaihtoehdossa. Lämmönhukkaa niissä varaajan ja pumpun välisissä putkissa tulee vain varaajan lämmityksen yhteydessä. Lisäksi se muutama litra (riippuu tarvittavan putken halkaisijasta) kuumaa vettä jää jäähtymään sinne putkiin lämmityksen loputtua. Varaajan valinnassa lämmönhukkaan varmaan kannattaa kiinnittää huomiota, kun kolmasosa siitä näkyy sähkölaskussa. Hukkaahan se pumpun sisäinen varaajakin lämpöä, mutta tähän ulkoisen varaajan valintaan voi ehkä vaikuttaa. En osaa sanoa onko tässä 2-vaihtoehdossa jotain sudenkuoppia.

3: Kotten kanssa samoilla linjoilla, että esim. tuohon säädettävään vastuksen termostaattiin varmaankin kannattaa satsata sen varaajan kanssa. Korroosiokestävyys ja pieni lämmönhukka laadukkaammassa varaajassa maksaa sitten parinkymmenen vuoden tähtäimellä itseään takaisin.

Edit: pikkaisen muokkasin

Poissa Täystiili

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 171
  • Maalämpöfoorumi
Hei, ohessa linkki keskusteluun, jossa olen kertonut oman vuonna 2011 toteuttamani ratkaisun lämpimälle vedelle maalämpösaneerauksen yhteydessä. Poikkeaa jonkin verran edellä esitetyistä vaihtoehdoista, mutta on toiminut meillä hyvin. Pieni varaaja on yleensä pistotulppaliitynnällä ja elektroninen viikkoajastin varakäynnillä säilyttää ohjelmat sähkökatkonkin aikana. Kaikki käyttöveden vedot kannattaa kuitenkin eristää hyvin, jotta kylmä pysyy viileänä ja lämmin lämpimänä sekä myös paluun linja haaleana. Meillä siis hanaa avattaessa lähtee maalämpöpumpunvaraajasta aina lämmintä vettä liikkeelle ja vastaavasti hana suljettaessa vesi seisastuu maalämpövaraajan, siis aivan samoin kuin ilman kiertoakin tapahtuisi. On hyvin olennaista, että lämpimän veden kierrolla ei sekoiteta maalämpöpumpun varaajan kerrostumia ja aiheuteta "pätkäkäyntiä" pumpulle ja tuhota sillä kompressorin elinikä.

http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=6944.msg91246#msg91246


Poissa kotte

  • Vanha jäsen
  • ****
  • Viestejä: 342
  • Maalämpöfoorumi
Hei, ohessa linkki keskusteluun, jossa olen kertonut oman vuonna 2011 toteuttamani ratkaisun lämpimälle vedelle maalämpösaneerauksen yhteydessä. Poikkeaa jonkin verran edellä esitetyistä vaihtoehdoista, mutta on toiminut meillä hyvin.
Itselläni on vastaavanlainen ratkaisu ilman mitään kelloja, ts. pieni kiertopumppu pyörittää aina vettä 3W:n tehonkulutuksella. Vie tuo sähköä (muistaakseni luokkaa 1000kWh vuodessa), mutta vaihtoehtoa ei ole, kun erillistaloomme lämmin käyttövesi tulee asunnossa olevan jälkimittarin kautta ja keskitetty kierto päättyy ennen mittaria. Asensin tuon, kun kerrassaan kyllästyin tuohon jatkuvaan veden lorottamiseen aina, kun tarvittiin kunnolla kuumaa vettä.

Poissa subdependent

  • Nuorempi jäsen
  • **
  • Viestejä: 28
  • Maalämpöfoorumi
Kiitos vielä näistä viimeisistäkin kommenteista!

Nykysuunnitelman mukaan mennään tosiaan pienellä tulistusvaraajalla ilman kiertoa. Urakoitsijaksi on valittu Tom Allen Senera ja pumpuksi tulee Niben 1255 -invertteri 100 L puskurivaraajalla ja kaksoisshunttauksella. Kaivolle tulee syvyyttä 240 m ja sitä päästään poraamaan marraskuun puolivälissä.

Kyllä koko komeuteen tulee uppoamaan fyrkkaa lähemmäksi 25 k kaikkine putkitöineen ja lupamaksuineen, mutta nykyisillä sähkölaskuilla takaisinmaksuaika on ainakin paperilla kohtalaisen lyhyt. Mielenkiintoista nähdä mihin lukemiin sähkönkulutus sitten asettuu!
Nibe F1255 3-12 kW, 100 L puskurivaraaja, Rv 1962 kellarillinen tiilitalo 115 m2 + 100 m2 (puolilämmin kellari) alkuperäisellä patterijärjestelmällä. 240 m lämpökaivo, aktiivista 230 m. 45 mm kollektori.

Poissa subdependent

  • Nuorempi jäsen
  • **
  • Viestejä: 28
  • Maalämpöfoorumi
Päivittely jäänyt vähän heikommalle, kun raksa-nimisen kivireen vetäminen loppuvuodesta on ollut aikamoisen täyspäiväistä. Joka tapauksessa nyt maalämpö löytyy ja se käy ja kukkuu.

Marraskuun alussa porattiin 240 metrinen kaivo Rototecin toimesta ja siinä tuli pieniä ylläreitä. Kallio alkoi jo kolmen metrin syvyydestä, kuten olin ounastellutkin, mutta valitettavasti vettä löytyi vasta 20 m syvyydestä ja vedentuottokin oli varsin heikkoa. Koko porauksen ajan jouduttiin laskemaan vettä letkusta, ettei pölisisi liikaa. Onneksi siis tuli laitettua tilaukseen se lähes 40 m varoja, kun siitä 20 metriä putosi heti kättelyssä pois. Aktiivisyvyydeksi jäi siis 220 m. Naapurustossa on tosiaan neljä lämpökaivoa, mutta kukaan naapureista ei kertonut vedenpinnan alhaisesta tasosta mitään, tietävätkö itsekään? Muuten poraus meni varsin sutjakkaasti ja homma saatiin pakettiin yhdessä päivässä. Kuulemma kompressori hörppästi tässä urakassa noin 700 L polttoöljyä  ???

Puolitoista viikkoa tästä ja toinen porukka tuli tekemään kaivon putkituksen, vaakaputkitukset ja läpimenot kellariin. Keruuputkiston laskemisen yhteydessä kaivon vedenpinta ensin täytettiin puutarhaletkusta lähes maantasoon, mutta varsin nopeasti vedentaso laski takaisin sinne 20 m syvyyteen, eli kyllä tuo lienee se lopullinen taso. 55 cm säästöbetoniseinän puhkaisu vaati varsin mukavasti kiroilua ja junnausta, mutta läpi kuitenkin mentiin.

Sitten marraskuun lopussa oli varsinainen lämpöpumpun ja puskurivaraajan asennus. Tom Allen Seneran asentajat painoivat duunia kuin pienet eläimet, mutta kavereiden keskinäinen kommunikaatio vähän tökki: ensin puolet talon lämmityspiiristä meinasi jäädä asentamatta (selitin putkistojen toiminnan vain toiselle asentajista, joka sitten jätti kertomatta kaverillensa) ja sitten loppujen lopuksi yhden patterin nousulinjat jäivätkin kokonaan liittämättä lämmitysrunkoon. Tämä saatiin sitten tehtyä jälkiasennuksena ja nyt kaikki patterit porskuttavat maalämmöllä. Lisäksi kundit rykäisivät järjestelmään aluksi 1,5 barin paineen, jonka ansiosta kaksi pattereista alkoi tihuttamaan paluuventtiilin kohdalta. Alunperin tässä on ollut avopaisunnalla vain 4 metriä, eli 0,4 baria. Koska kalvopaisarin esipaine on 0,5 baria, laskin paineet 0,9 bariin. Muutaman päivän päästä tihkuminen lakkasikin.

Koska raksalla ei nettiliittymiä ole ja itsellä ei ole vielä ollut aikaa perehtyä kattavammin pumpun valikoihin, on menty perusasetuksilla, noin 19 asteen sisälämmöillä ja ainoa kulutusdata on ollut saatavissa Helenin palvelusta, jonka perusteella joulukuussa talossa kului sähköä 1315 kWh. Tuossa siis on mukana raksasähköt, mutta toisaalta ei taas lämpimällä vedellä lutrausta (Nibe on siis lämmittänyt ja pitänyt lämpimänä sisäisen 180 L varaajansa verran käyttövettä, mutta sitä ei ole vielä kulutettu litraakaan, kun märkätilat ovat vielä kesken). Tuo keskimäärin 40-45 kWh/päivä kuulostaisi omaan korvaan kuitenkin varsin kohtuulliselta?

Niben huonetila-anturi puuttuu edelleen (kun jälkiasennusporukalla ei sitä etukäteen pyytämisestä huolimatta ollut mukana) ja sähköpostitse kertoivat jälkikäteen ettei sitä normaalisti edes asenneta, koska siitä ei ole mitään käytännön hyötyä(?) ???. Ajattelin kuitenkin pyytää sen, kun kerran sopimuksessa puhutaan vain lämpöpumpun asennuksesta ja tuo anturi kuuluu Niben peruspakettiin. Läpimenoreiätkin löytyisivät jo.

Vuoden loppupuolella olisi tarkoitus saada sitten kellarin remppatyöt siihen malliin, että saisi valettua sinne uudet lattiat lattialämmitysputkineen.

600 e/kk lämmityslaskut ovat siis historiaa, mutta voi myös todeta (laina)lompakon keventyneen aika lailla.

Nibe F1255 3-12 kW, 100 L puskurivaraaja, Rv 1962 kellarillinen tiilitalo 115 m2 + 100 m2 (puolilämmin kellari) alkuperäisellä patterijärjestelmällä. 240 m lämpökaivo, aktiivista 230 m. 45 mm kollektori.