Uutiset:

Kirjoittaja Aihe: Mitoituspyyntö JKL seutu  (Luettu 440 kertaa)

Poissa Yskivä_klapimies

  • Tulokas
  • *
  • Viestejä: 2
  • Maalämpöfoorumi
Mitoituspyyntö JKL seutu
« : 15.05.19 - klo:18:23 »
Hei,

Tarvitsisin mitoitus/suunnitteluapua maalämpöjärjestelmää koskien.
Kyseessä 10v vanhat OKT ja autotalli n. Jyväskylän korkeudella.
Nykyinen lämmitysmuoto klapi/vesikiertoinen lattialämmitys sekä ilmapumppu apuna tallissa (30kW alapalokattila vm 1984 ja uutena ostettu 1800l varaaja).
Lämpökeskus/puuvarasto on tallin yhteydessä, josta n.15m pitkä lämpökanaali talon lämmönjakoon.
Lämmitettävät kuutiot tallissa 400m3 ja 1,5 krs talossa 450m3.
Talossa runko 8" kivivillaeristeellä ja yläpohjassa puhallusvillaa 0.5-0.8m. Tallissa runko 7", mutta häviöitä tekee 3 kpl nosto-ovia.
Ikkunat 3-kerroksiset argontäytteiset, perustukset maanvarainen laatta nykyaikaisella eristyksellä.
IV koneellinen (Ilto 440) LTO:lla.
Käyttövedelle on lisätty erillinen sähkötoiminen 150 l tulistusvaraaja talon puolelle (kv:n hullunkierto poistettu, huomattava säästö).
Talossa myös takka, jota tosin käytetty lähinnä tunnelmanluojana pari kertaa vuodessa.
Tallissa olen pitänyt noin 5-10 astetta lämpöä ja ilpillä lämmittänyt 15 asteeseen kun olen itse paikalla.

Mahdollisia vaihtoehtoja maalämmön keruupiirin sijoitukselle:
a) märkä pelto jossa suomaa/savi riippuen syvyydestä.
b) tekolampi halkaisija 35m, jossa syvimmässä kohdassa 2m vettä. vesi vaihtuu noin 30l/min kuivanakin aikana. Vesi vaihtuu pohjan myötäisesti syvimmältä kohdalta.
c) metrin leveä ja puolimetriä syvä oja, pituus yli 200m, josta virtaa lampeen vesi.
Lähin vaihtoehto olisi tuo lampi, joka on n.40m päässä tallin seinästä. Pelto on lammen takana, joten vaatisi koko tienoon auki kaivamista.

Muita huomioita:
Puulämmityksen mielellään pitäisimme maalämmön rinnalla, koska polttopuuta on maalämmön haikailusta huolimatta tarjolla ja esim talousjätteitten hävitykseen klapikattila on kätevä.
Maalämpöjärjestelmä saisi olla kuitenkin 100% lämmitystarpeen täyttävä ja kompressoriyksikön tulisi olla autotallin/pannuhuoneen yhteydessä.
Jos samaan syssyyn saisi jäähdytysominaisuuden, niin sekin olisi plussaa kumpanakin Suomen kesäpäivänä.

Riittääkö lammen/ojan virtaama maalämmön keräämiseen?
Kuinka pitkästi ja montako eri piiriä tällaisen järjestelmän keruukenttään tarvitaan?
Kuinka lähelle toisistaan keruupiirin putket voisi asentaa lammesta talteenottavassa järjestelmässä? Entä ojassa/purossa?
Osaatteko suositella jotakin firmaa keski-suomesta joka suorittaisi tarkemman laskelman kenties täällä paikanpäällä, koska jotain saattoi jäädä huomioimatta?

Kiitoksia!
« Viimeksi muokattu: 16.05.19 - klo:21:08 kirjoittanut tomppeli »

Poissa tomppeli

  • Yleismoderaattori
  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 6 117
  • Vanha pieru!
Vs: Mitoituspyyntö JKL seutu
« Vastaus #1 : 16.05.19 - klo:20:26 »
Laskelman tekoa helpottaisi tieto lämmitettävien tilojen pinta-aloista ja huonekorkeuksista.
Koetan tehdä laskelman kuutioiden perusteella.
Ulkovaipan ala jää melko epävarmaksi.

Poissa tomppeli

  • Yleismoderaattori
  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 6 117
  • Vanha pieru!
Vs: Mitoituspyyntö JKL seutu
« Vastaus #2 : 16.05.19 - klo:21:09 »
Tervetuloa mukaan foorumille!
Koetin tehdä laskelman. Klikkaa tätä; näet tehokuvaajan ja laskelman erittelyn.
Jos laskelman lähtötiedoissa on virheellisyyksiä, kerro niistä ja korjaan ne. Korjaaminen on helppoa.

Tässä laskelman tulos tiivistettynä:
Talo ”Yskivä_klapimies”   JYVÄSKYLÄ (Keski-Suomi)
LÄMMITYSTARVE ILMAN LÄMMINTÄ KÄYTTÖVETTÄ  -  MUT = -30 °C
- Talon alakerta 2008: Lattialämmitys, 21 °C, 100 m2, 250 m3:   3,64 kW   12 074 kWh
- Talon yläkerta 2008: Lattialämmitys, 21 °C, 60 m2, 126 m3:   1,93 kW   5 401 kWh
- Talli / varasto 2008: Lattialämmitys, 15 °C, 133 m2, 400 m3:   6,97 kW   18 285 kWh
- Lämmönsiirtokanaali CALPEX7 QUADRIGA H32+32/S28+22/142, +45 °C, 15 m:   0,20 kW   1 794 kWh
RAKENNUKSEN  LÄMPÖHÄVIÖT  YHTEENSÄ   12,7 kW   37 554 kWh

VUOTUINEN LÄMMITYSTARVE:  LATTIALÄMMITYS  -  COP -laskennassa 31 °C   -  menovesi lämpötila max 35 °C
• Kiinteistö,  293 m2,  776 m3          5,0 COP   11,28 kW   37 554 kWh
- Lämmin käyttövesi,   varaajatilavuus   0,185 m3 / 55 °C   2,5 COP   0,77 kW   4 800 kWh
- Yhteensä         4,5 SCOP   12,0 kWh   42 354 kWh
- Vähennetään taloussähkön lämmitysvaikutus   -3 716 kWh   1,06 kW   38 638 kWh
- Ei huomioitu mitään lisälämmitysmuotoja    0 kWh   0,00 kW   38 638 kWh
- Pumpulla tuotetaan    12,00 kW   38 638 kWh
- Sähkövastuksella tuotettavaksi jää   0 kWh
  Yhteensä   38 638 kWh
Tarvittava lämmityslaitteen lämmitysteho   12,0 kW
- Valitun lämmityslaitteen lämmitysteho,  ( Optimiteho)   12,0 kW

- Valitun lämpöpumpun teho riittää saakka   -30 °C
▪ Maasta kerätään    ( 4,5 COP)   9,6 kW   29 985 kWh
▪ Sähkölaitokselta tulee pumpun käyttösähköä   8 653 kWh
▪ Ostosähköä yhteensä  (pumpun käyttösähkö + vastuslämmitystä  0 kWh)   8 653 kWh
Tarvitaan 285 aktiivimetrin lämpökaivo. Keruun virtaus oltava vähintään 0,72 l/s (= 43,2 l/minuutissa).
Liitäntäputkitus pumpulta kaivolle.   Etäisyys 10 m   2 kpl   PE40x3.7   20 m
Kaivon aktiivisyvyydellä tarkoitetaan sitä kaivon syvyyttä, jossa keruuputkisto on aina veden ympäröimänä.
Alla keruupiirin painehäviö sileäseinämäisille keräinputkille (0,72 l/s):
• Kaivon painehäviö 0,72 l/sek virtauksella ja PE40*2.4 putkilla, ΔT = 3,3 K   191 kPa (1,91 bar)
• Kaivon painehäviö 0,72 l/sek virtauksella ja PE45*2.6 putkilla, ΔT = 3,3 K   105 kPa (1,05 bar)

• Kaivon painehäviö 0,72 l/sek virtauksella ja PE50*2.8 putkilla, ΔT = 3,3 K   62 kPa (0,62 bar)
• Kaivon painehäviö 0,72 l/sek virtauksella ja PE50*2.5 GeoDuo pariputki, ΔT = 3,3 K   58 kPa (0,58 bar)
• Tai vaakakeruupiiri, kostea savi, 791 metriä  = 2 x 400 m PEM40x3.7  SINIRAITA.
- Keruuputkien upotussyvyys vähintään 1,2 m.
...
Jos haluat, lähetän koko laskelman sinulle tavalliseen sähköpostiisi. Silloin voisit itse korjata virheelliset lähtötiedot.
Laskentaohjelman avaamiseen tarvitaan koneellesi ladattu ilmainen LibreOffice -toimisto-ohjelma.
Laskentapohja on myöskin ladattavissa täältä.

Tämäkin mitoituslaskelma on vain suuntaa antava; ei ole mikään takuumitoitus.
Luotettavimman suunnittelun ja mitoituksen saat paikalliselta alan ammattisuunnittelijalta.

Poissa Yskivä_klapimies

  • Tulokas
  • *
  • Viestejä: 2
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Mitoituspyyntö JKL seutu
« Vastaus #3 : 19.05.19 - klo:20:47 »
Kiitoksia laskelmasta! Nyt on hyvin osviittaa minkä kokoista ja tehoista pumppua vaaditaan ja kuinka pitkästi sitä keruupiiriä tarvitaan.

Poissa Kuumaa_kalliosta

  • Yleismoderaattori
  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 1 540
Vs: Mitoituspyyntö JKL seutu
« Vastaus #4 : 20.05.19 - klo:15:50 »
Mahdollisia vaihtoehtoja maalämmön keruupiirin sijoitukselle:
a) märkä pelto jossa suomaa/savi riippuen syvyydestä.
b) tekolampi halkaisija 35m, jossa syvimmässä kohdassa 2m vettä. vesi vaihtuu noin 30l/min kuivanakin aikana. Vesi vaihtuu pohjan myötäisesti syvimmältä kohdalta.
c) metrin leveä ja puolimetriä syvä oja, pituus yli 200m, josta virtaa lampeen vesi.
Lähin vaihtoehto olisi tuo lampi, joka on n.40m päässä tallin seinästä. Pelto on lammen takana, joten vaatisi koko tienoon auki kaivamista.
Riittääkö lammen/ojan virtaama maalämmön keräämiseen?
Kommentoin lähinnä tuon lammen ja ojan osalta. Jos arvioidaan lammen keskisyvyydeksi yksi metri, niin tuollaisessa pyöreässä 35 m halkaisijallisessa lammessa olisi vettä hieman alle tuhat kuutiometriä, n.962 m².   Sen sisältämä lämpömäärä ei riitä, vaihtuipa lammen vesi hieman tai ei. Sama koskee ojaa. Pulma on se, että lämmityskauden alettua lammesta tai ojasta ammenetaan energiaa sen verran, että vesi jäätyy nopeasti pinnasta alkaen, kun myös ulkolämpötila laskee pakkasellle. Kun lampi menee kokonaan jäähän, sieltä ei enää käytännössä saa energiaa ammennettua. Laskeskelin äkkiä, että 962 vesikuution jäätymisen faasinmuunnosenergia on siinä 88 000 kWt. Mutta tästä saadaan käyttöön vain murto-osa lämmönkeruuseen, koska pakkasilma vie tietenkin suurimman osan jäätymisen vapauttamasta energiasta.

Sen sijaan savinen pelto on hyvä lämmönlähde. Kaksi noin 400 metrin keruupiiriä riittäisi tomppelin laskelman mukaan, mikäli antamasi lähtötiedot pitävät paikkansa. Jos pelto on kivetöntä tai vähäkivistä, keruupiirien kaivuu peltoon on aika vaivaton homma. Keruuputket reilun metrin syvyyteen ja vähintään puolitoista metriä väliä vierekkäiseen keruuputkeen.