Uutiset:

Kirjoittaja Aihe: Saneerauskohde Itä-Uusimaa  (Luettu 743 kertaa)

Poissa Ara

  • Nuorempi jäsen
  • **
  • Viestejä: 8
  • Maalämpöfoorumi
Saneerauskohde Itä-Uusimaa
« : 28.03.19 - klo:13:14 »
Ystävällisesti pyydän mitoitusta seuraavalle saneerauskohteelle

Postinumero 07230   
Sijainti kalliolla, mäen päällä
Patterilämmitys + 31m² lattialämmöllä

Rakennusvuosi 1992   1 taso, puu
Kerrosala    197m²
Huoneistoala   142m²
Nettotilavuus    380m³
Sisältää autotallin   33m²/87m³
Yläpohja     Mineraalivilla+selluvilla yht. 300mm
Seinät   Mineraalivilla 160mm
Ulkoseinäpituus   57m
   
Laajennus 2005   
Kerrosala    74,6m²
Huoneistoala    66,6m²
Nettotilavuus    165m³
Yläpohja     Selluvilla 300 mm k=0,16
Seinät     Mineraalivilla 175mm k=0,23
Ulkoseinäpituus   31m
   
Ikkunapinta-ala   40m² 3-lasiset, pääasiassa kiinteät
   
LTO   Enervent  LTR-3
Hetivalmis kiuas   Forte   AF9
Leivinuuni   Tulikivi LU 2600 6kW
   
Huonelämpötila   20°C
Autotalli   15°C
Asukasluku   2
Öljynkulutus viim. 7v   keskim. 2700 l/v
   
Saunominen   6 krt/vko
Uunin lämmitys   2 krt/vko pakkasilla
Vedenkulutus   130m³/vuosi
Sähkö   10000kWh/vuosi

Saunominen aiheuttaa suuren osan sähkönkulutuksesta, mutta osa saunan lämmöstä saataneen talteen Enerventin ansiosta.

Kiitokset etukäteen
« Viimeksi muokattu: 28.03.19 - klo:16:25 kirjoittanut tomppeli »
Uusimaa, Nibe F1255-12, kaivo 188/174m, 1-taso puutalo 1992/2005, 200m², patterit+kosteiden tilojen lattialämmitys

Poissa tomppeli

  • Yleismoderaattori
  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 6 118
  • Vanha pieru!
Vs: Saneerauskohde Itä-Uusimaa
« Vastaus #1 : 28.03.19 - klo:13:17 »
Tervetuloa mukaan foorumille!
Koetin tehdä laskelman ja liitin siitä tulosteen omaan viestiisi.
Jos laskelman lähtötiedoissa on virheellisyyksiä, kerro niistä ja korjaan ne. Korjaaminen on helppoa.

Laskelmassa olevan lämpöpumpun antoteho 9,7 kW (= lämmitysteho),
pitää katsoa pumpun valmistajan tiedoista B0 W50 tai B0 W55 olosuhteissa.
B0 W35 olosuhteissa ilmoitettu lämmitysteho on isompi ja se saavutetaan vain lattialämmityksellä eikä päde patterilämmityksellä.
Jos kohteessa on vain osaksikin patterilämmitys, on mitoitus tehtävä patterilämmityksen mukaisesti.

Tässä laskelman tulos tiivistettynä:
Talo ”Ara”   MONNINKYLÄ   (Uusimaa)
LÄMMITYSTARVE ILMAN LÄMMINTÄ KÄYTTÖVETTÄ  -  MUT = -28 C°
- Talo 1992: Patterilämmitys, 20 C°, 109 m2, 292 m3:   4,94 kW   13 856 kWh
- Autotalli 1992: Patterilämmitys, 15 C°, 33 m2, 88 m3:   1,81 kW   4 117 kWh
- Laajennusosa 2005: Lattialämmitys, 20 C°, 75 m2, 165 m3:   3,06 kW   8 868 kWh
RAKENNUKSEN  LÄMPÖHÄVIÖT  YHTEENSÄ   9,8 kW   26 841 kWh

VUOTUINEN LÄMMITYSTARVE:  PATTERILÄMMITYS  -  COP -laskennassa 45 Cº   -  menovesi lämpötila max 54 Cº
• Kiinteistö,  217 m2,  545 m3    3,3 COP   9,38 kW   26 841 kWh
- Lämmin käyttövesi,   varaajatilavuus   0,195 m3 / 55 Cº   2,5 COP   0,36 kW   2 400 kWh
- Yhteensä   3,2 SCOP   9,7 kWh   29 241 kWh
- Vähennetään taloussähkön lämmitysvaikutus   -966 kWh   0,32 kW   28 275 kWh
- Ei huomioitu mitään lisälämmitysmuotoja    0 kWh   0,00 kW   28 275 kWh
- Pumpulla tuotetaan    9,70 kW   28 274 kWh
- Sähkövastuksella tuotettavaksi jää   0 kWh
  Yhteensä   28 275 kWh
Tarvittava lämmityslaitteen lämmitysteho   9,7 kW
- Valitun lämmityslaitteen lämmitysteho,  ( Optimiteho)   9,7 kW

- Valitun lämpöpumpun teho riittää saakka   -28 C°
▪ Maasta kerätään    ( 3,2 COP)   6,8 kW   19 515 kWh
▪ Sähkölaitokselta tulee pumpun käyttösähköä   8 760 kWh
▪ Ostosähköä yhteensä  (pumpun käyttösähkö + vastuslämmitystä  0 kWh)   8 760 kWh
Tarvitaan 189 aktiivimetrin lämpökaivo. Keruun virtaus oltava vähintään 0,5 l/s (= 30 l/minuutissa).
Liitäntäputkitus pumpulta kaivolle.   Etäisyys 10 m   2 kpl   PE40x3.7   20 m
Kaivon aktiivisyvyydellä tarkoitetaan sitä kaivon syvyyttä, jossa keruuputkisto on aina veden ympäröimänä.
Alla keruupiirin painehäviö sileäseinämäisille keräinputkille (0,5 l/s):
• Kaivon painehäviö 0,5 l/sek virtauksella ja PE40*2.4 putkilla, ΔT = 3,3 K   58 kPa (0,58 bar)
• Kaivon painehäviö 0,5 l/sek virtauksella ja PE45*2.6 putkilla, ΔT = 3,3 K   33 kPa (0,33 bar)

• Kaivon painehäviö 0,5 l/sek virtauksella ja PE50*2.8 putkilla, ΔT = 3,3 K   22 kPa (0,22 bar)
• Kaivon painehäviö 0,5 l/sek virtauksella ja PE50*2.5 GeoDuo pariputki, ΔT = 3,3 K   20 kPa (0,2 bar)
• Tai vaakakeruupiiri, kostea savi, 477 metriä  = 2 x 250 m PEM40x3,7  SINIRAITA.
- Keruuputkien upotussyvyys vähintään 1,1 m.
...
Jos haluat, lähetän koko laskelman sinulle tavalliseen sähköpostiisi. Silloin voisit itse korjata virheelliset lähtötiedot.
Laskentaohjelman avaamiseen tarvitaan koneellesi ladattu ilmainen LibreOffice -toimisto-ohjelma.
Laskentapohja on myöskin ladattavissa täältä.

Tämäkin mitoituslaskelma on vain suuntaa antava; ei ole mikään takuumitoitus.
Luotettavimman suunnittelun ja mitoituksen saat paikalliselta alan ammattisuunnittelijalta.

Poissa Ara

  • Nuorempi jäsen
  • **
  • Viestejä: 8
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Saneerauskohde Itä-Uusimaa
« Vastaus #2 : 28.03.19 - klo:19:41 »
Kiitokset

Patterilämmityksessä nyt käyrä, joka nostaa menoveden lämmön 60 asteeseen jo -15 ulkolämmöllä. Tuo on myös rajoitettu maksimiksi.
Onkohan patterit hieman alamittaisia, käytäntö tulee näyttämään.
Vaikuttanee kuitenkin laskelmaan?
Uusimaa, Nibe F1255-12, kaivo 188/174m, 1-taso puutalo 1992/2005, 200m², patterit+kosteiden tilojen lattialämmitys

Poissa tomppeli

  • Yleismoderaattori
  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 6 118
  • Vanha pieru!
Vs: Saneerauskohde Itä-Uusimaa
« Vastaus #3 : 28.03.19 - klo:20:57 »
Kiitokset

Patterilämmityksessä nyt käyrä, joka nostaa menoveden lämmön 60 asteeseen jo -15 ulkolämmöllä. Tuo on myös rajoitettu maksimiksi.
Onkohan patterit hieman alamittaisia, käytäntö tulee näyttämään.
Vaikuttanee kuitenkin laskelmaan?

Vaikuttaa se. COP laskee, sähkön kulutus nousee ja kaivo madaltuu.:
Talo ”Ara”      MONNINKYLÄ      (Uusimaa)
LÄMMITYSTARVE ILMAN LÄMMINTÄ KÄYTTÖVETTÄ  -  MUT = -28 C°
- Talo 1992: Patterilämmitys, 20 C°, 109 m2, 292 m3:   4,94 kW   13 856 kWh
- Autotalli 1992: Patterilämmitys, 15 C°, 33 m2, 88 m3:   1,81 kW   4 117 kWh
- Laajennusosa 2005: Lattialämmitys, 20 C°, 75 m2, 165 m3:      3,06 kW   8 868 kWh
RAKENNUKSEN  LÄMPÖHÄVIÖT  YHTEENSÄ   9,8 kW   26 841 kWh

VUOTUINEN LÄMMITYSTARVE:  PATTERILÄMMITYS  -  COP -laskennassa 50 Cº   -  menovesi lämpötila max 60 Cº
• Kiinteistö,  217 m2,  545 m3       2,9 COP   9,38 kW   26 841 kWh
- Lämmin käyttövesi,   varaajatilavuus   0,195 m3 / 55 Cº   2,5 COP   0,36 kW   2 400 kWh
- Yhteensä         2,9 SCOP   9,7 kWh   29 241 kWh
- Vähennetään taloussähkön lämmitysvaikutus   -966 kWh   0,32 kW   28 275 kWh
- Ei huomioitu mitään lisälämmitysmuotoja    0 kWh   0,00 kW   28 275 kWh
- Pumpulla tuotetaan    9,70 kW   28 274 kWh
- Sähkövastuksella tuotettavaksi jää   0 kWh
  Yhteensä      28 275 kWh
Tarvittava lämmityslaitteen lämmitysteho   9,7 kW
- Valitun lämmityslaitteen lämmitysteho,  ( Optimiteho)   9,7 kW
- Valitun lämpöpumpun teho riittää saakka      -28 C°
▪ Maasta kerätään       ( 2,9 COP)   6,4 kW   18 537 kWh
▪ Sähkölaitokselta tulee pumpun käyttösähköä      9 737 kWh
▪ Ostosähköä yhteensä  (pumpun käyttösähkö + vastuslämmitystä  0 kWh)   9 737 kWh

Tarvitaan 181 aktiivimetrin lämpökaivo. Keruun virtaus oltava vähintään 0,47 l/s (= 28,2 l/minuutissa).
Liitäntäputkitus pumpulta kaivolle.   Etäisyys 10 m      2 kpl   PE40x3.7   20 m
Kaivon aktiivisyvyydellä tarkoitetaan sitä kaivon syvyyttä, jossa keruuputkisto on aina veden ympäröimänä.
Alla keruupiirin painehäviö sileäseinämäisille keräinputkille (0,47 l/s):
• Kaivon painehäviö 0,47 l/sek virtauksella ja PE40*2.4 putkilla, ΔT = 3,3 K               49 kPa (0,49 bar)

• Tai vaakakeruupiiri, kostea savi, 453 metriä  = 2 x 250 m PEM40x3,7  SINIRAITA.
- Keruuputkien upotussyvyys vähintään 1,1 m.
...
+60 C kiertoden lämpötilaksi on liian korkea maalämmölle.
Olisi hyväksi päästä +50 C tuntumaan.
Kannattaa vaihtaa joitakin keskeisten tilojen lämpöpattereita reilusti suurempiin, monilevyisiin.
Voisiko mahdollisesti lisätäkin pattereiden lukumäärää.?

Poissa Ara

  • Nuorempi jäsen
  • **
  • Viestejä: 8
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Saneerauskohde Itä-Uusimaa
« Vastaus #4 : 29.03.19 - klo:15:18 »
Kiitos tästä

Nyt vaan odottelen tarjouksia, nopeimmat myyntimiehet ehti jo käydäkin, ennen kuin näin tämän laskelman.
Tarjosivat Nibe F1255-12kW pumppua ja 160m kaivoa.

Kaivon mataluuteen saattoi vaikuttaa puiden polton huomioiminen, mutta väittivät myös, että lasketulla turbo kollektorilla riittää matalampi kaivo.
Miten lie tuon jälkimmäisen kanssa, en löytänyt tuolle perusteita ainakaan tältä foorumilta?

Käyttivät Niben mitoitusohjelmaa, lukuja en muista, mutta keruun delta oli kuitenkin 3 astetta.
Uusimaa, Nibe F1255-12, kaivo 188/174m, 1-taso puutalo 1992/2005, 200m², patterit+kosteiden tilojen lattialämmitys

Poissa tomppeli

  • Yleismoderaattori
  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 6 118
  • Vanha pieru!
Vs: Saneerauskohde Itä-Uusimaa
« Vastaus #5 : 29.03.19 - klo:20:45 »
Ei riitä..
Kaivosta otetun lämpöenergian määrä ratkaisee.

Poissa Kuumaa_kalliosta

  • Yleismoderaattori
  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 1 540
Vs: Saneerauskohde Itä-Uusimaa
« Vastaus #6 : 29.03.19 - klo:22:12 »
väittivät myös, että lasketulla turbo kollektorilla riittää matalampi kaivo.
Ei mitään tolkkua, kuten nimimerkki tomppelikin totesi. Ihan sama, ammennetaanko lämpöä kallioperässä hopealusikalla vai turbokollektorilla, ratkaisevaa on kallioperän lämmönluovutuskyky. 160 metristä kaivosta ei saa energiaa millään enempää kun sinne siirtyy vuosittain ympäröivästä kallioperästä.

Poissa Ara

  • Nuorempi jäsen
  • **
  • Viestejä: 8
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Saneerauskohde Itä-Uusimaa
« Vastaus #7 : 11.04.19 - klo:12:22 »
Nyt on toinenkin Niben ohjelmalla laskettu tarjous.
Ohjelma laskee edelleen kaivon syvyydeksi 160m, nyt sileällä putkella ja tarjottu 170m syvää kaivoa.

Laskelma käyttää näköjään kaivon osalta arvoja

ENERGIAKAIVO
Aktiivinen poraussyvyys 160 m
Energian otto 122 kWh/m
Tehon otto 27 W/m
Lambda kallio 3,0 W/mK
Tulevan keruuliuoksen keskilämpötila 0,0 °C

Tomppelin laskelmassa (toivottavasti lainaus on oikein)
- Kaivosta vuodessa lämpötehoa keskikuorma 11,8 W/m huippukuorma 35,9 W/m
- Kuorma kaivoa kohden 103,9 kWh/m/a keskikuorma 1,6 W/mK huippukuorma 5,0 W/mK

Jos ymmärrän oikein, Nibe olettaa saavansa kaivosta enemmän energiaa kuin tomppeli.
Mihin lie perustuu? Kummalla tarkemmat tiedot kallioperän ominaisuuksista, minkä verran markkinointilisää?

edit. Osittain selvisi muista ketjuista, kaivoa ilmeisesti kuormitetaan enemmän kuin täällä kohtuullisena pidetty 1,6-1,7 W/mK?

ps. Laskelmissa on rakennuksen lämpöhäviöissä 1,5% ero, mielestäni todella vähän!
Uusimaa, Nibe F1255-12, kaivo 188/174m, 1-taso puutalo 1992/2005, 200m², patterit+kosteiden tilojen lattialämmitys

Poissa tomppeli

  • Yleismoderaattori
  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 6 118
  • Vanha pieru!
Vs: Saneerauskohde Itä-Uusimaa
« Vastaus #8 : 11.04.19 - klo:14:32 »
Energiakaivo on se osa hankinnasta, jossa ei kannata kitsastella.

Poissa Ara

  • Nuorempi jäsen
  • **
  • Viestejä: 8
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Saneerauskohde Itä-Uusimaa
« Vastaus #9 : 11.04.19 - klo:17:27 »
Tämän uskon kyllä, mutta vielä kaipaisin rautalankamallia noiden lukujen ymmärtämiseen.

Laskelmassasi "Kuorma kaivoa kohden 103,9 kWh/m/a" vastaa ilmeisesti tarjouksen "Energian otto 122 kWh/m" arvoa, koska kertomalla luvut vastaavilla kaivon syvyyksillä päästään likimain samoihin kWh/vuosi arvoihin.

Mutta mitä tarkoittavat tarjouksen "Tehon otto 27 W/m" ja sinun "Kaivosta vuodessa lämpötehoa keskikuorma 11,8 W/m huippukuorma 35,9 W/m"?
Miten lasketaan tarjouksesta kaivon kuormitus W/mK? Onko kuinka paljon päälle 1,7 W/mK?

Mihin perustuu kohtuullisena pidetty 1,6-1,7 W/mK? Kokemukseen, johonkin tiettyyn tutkimukseen?
Uusimaa, Nibe F1255-12, kaivo 188/174m, 1-taso puutalo 1992/2005, 200m², patterit+kosteiden tilojen lattialämmitys

Poissa tomppeli

  • Yleismoderaattori
  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 6 118
  • Vanha pieru!
Vs: Saneerauskohde Itä-Uusimaa
« Vastaus #10 : 11.04.19 - klo:18:03 »
Tämän uskon kyllä, mutta vielä kaipaisin rautalankamallia noiden lukujen ymmärtämiseen.

Laskelmassasi "Kuorma kaivoa kohden 103,9 kWh/m/a" vastaa ilmeisesti tarjouksen "Energian otto 122 kWh/m" arvoa, koska kertomalla luvut vastaavilla kaivon syvyyksillä päästään likimain samoihin kWh/vuosi arvoihin.

Mutta mitä tarkoittavat tarjouksen "Tehon otto 27 W/m" ja sinun "Kaivosta vuodessa lämpötehoa keskikuorma 11,8 W/m huippukuorma 35,9 W/m"?
Miten lasketaan tarjouksesta kaivon kuormitus W/mK? Onko kuinka paljon päälle 1,7 W/mK?

Mihin perustuu kohtuullisena pidetty 1,6-1,7 W/mK? Kokemukseen, johonkin tiettyyn tutkimukseen?

Kokemus on osoittanut, että tuo 1,6-1,7 W/mK on aika lähellä totuutta oleva arvo.
Suunnilleen samaan näyttää päätyvän ruotsalainen laskentaohjelmakin.
Kohtuullisen tarkkaan määritykseen ei päästä muutoin, kuin TRT mittauksella.

Kaivon määrittämiseen liittyy paljon epävarmuustekijöitä.
Ei tunneta paikallisen kallioperän termisiä ominaisuuksia ja olosuhteita.
Lämmitystarpeen määrityksessä on epätarkkuutta.
Kaivojen ikääntymisestäkään ei vielä ole kunnollista dataa, kun koko maalämpöala on vielä niin nuori.
Tiedetään, että Ruosissa, jossa maalämmöstä on huomattavasti enemmän kokemustietoutta, on liian kylmäksi jäähtyneitä energiakaivoja.
Maalämpökoneiden hyötysuhde tulee paranemaan jonkun verran, josta syystä seuraavan polven maalämpökone kuormittaa kaivoa enemmän.
Toisaalta taasen rakennusten energiatalous on paranemassa.
Joskus parinkymmenen vuoden kuluttua tiedetään varmaankin paremmin, onko tuo arvo 1,6-1,7 W/mK sopiva.