Uutiset:

Kirjoittaja Aihe: Maaviileä houkuttelisi, ilmalämpöpumppu toimisi varmasti.  (Luettu 447 kertaa)

Poissa tatyli

  • Tulokas
  • *
  • Viestejä: 4
  • Maalämpöfoorumi
Hei,

Ajankohtaiseksi tullut pohtia viilennyslaitteita omakotitaloon. Kyseessä 142m2 nykyaikainen hirsitalo. Lämmitysjärjestelmänä maalämpöpumppu maapiirillä. Maapiirin tulevan nesteen lämpötila vaihtelee kevättalven -1...0 ja loppukesän n. 14 välillä. Maapiiri 2x300m savimaassa n. 1,5m syvyydessä. Toinen piiri 170m on talon alla kierrättää nestettä tuloilmapatterissa talvella lämmittäen ja kesällä viilentäen. Talon pitkä sivu on etelään, etelän puolella ei ole varjostavia puita yms. Eteläsivulla on lippa ikunoiden päällä, joka estää suoran auringonpaisteen kesällä, mutta keväällä aurinko lämmittää voimakkaasti olohuonetta paistaen matalalta ja hangesta heijastuen. Lämmönjako vesikiertoisen lattialämmityksenä, laatta n10cm. Erilliset jakotukit kosteisiin ja kuiviin tilohin

Jäähdytystarve on toisaalta kevätkeleillä ja sitten myös kesällä, jos pidempään lämmintä, jolloin sisölämmöt hiljalleen nousee, korkeimmillaan viime kesän helteillä kävi jopa 28 asteessa.

Vaihtoehdot, joita pohdin:
1. Ilmalämpöpumppu
-tylsä, tavanomainen ratkaisu
-syö jonkin verran sähköä viilentää
+toimisi varmasti

2. Suuri konvektori liitettynä maapiiriin
-teho kesällä?
+halpa käyttää

3. Lattiaviilennys maapiirin kautta levylämmönvaihtajan avulla
-ei järkevää keväällä, kun ilta ja yöaikaan lämmitystarvetta kuitenkin
+halpa käyttää
+ei tuulettimen meteliä

Löytyykö rohkaisevia kommentteja tai laskelmia maaviileän puolesta vai valitako ilmalämpöpumppu?

Poissa kotte

  • Nuorempi jäsen
  • **
  • Viestejä: 27
  • Maalämpöfoorumi
Epäilen konvektorin toimivuutta tässä tapauksessa ainakaan kesällä, kun on maapiirin liuos mainittujen mittausten mukaan lämpenee melkoisesti. Lattiassa viilennys maakierron nesteellä voisi toki auttaa osaltaan.

Kevättä varten kannattaisi levittää lämpöä jollakin (katto-) tuulettimella viileämpiä sisätiloja lämmmittämään ja toissijaisesti laittaa ulkopuolelle jonkinlainen lisäkaihdin, aurinkosuojakalvo tai markiisijatke. Konvektori ei oikein ole perusteltu lisä vain kevätkauden jäähdyttelyyn, kun kerran ollaan lämmityskaudella.

Ilppi olisi tässä tapauksessa varmin ratkaisu, mutta nuo kevääseen tarkoitetut lisävarjostustoimet olisivat tässäkin tapauksessa perusteltuja ylimääräisen lämpökuorman kitkemiseksi ja sähkön säästämiseksi (ehkä myös kesäaikaan, jos aurinko laisinkaan pääsee paistamaan ikkunoista sisälle lipan ohitse).

Poissa tatyli

  • Tulokas
  • *
  • Viestejä: 4
  • Maalämpöfoorumi
Tilanne on edennyt niin, että verhoja on tilattu lisää etelän ikkunoihin. Tällä saadaan torpattua kevään ylimääräinen lämpö.

Toisekseen huomasin, että pumppumme uusiin mainoksiin ilmestynyt maininta valmiudesta ohjata lattiaviilennystä. Oilon Cube House 8kw kyseessä. Nyt harkinnassa lattiaviilennys liitteen mukaisella kytkennällä lämpöpumpun pumppuja ja ohjausta käyttäen.

Onko kytkentä järkevä vai voisiko jotenkin kehittää?

Poissa kotte

  • Nuorempi jäsen
  • **
  • Viestejä: 27
  • Maalämpöfoorumi
Onko kytkentä järkevä vai voisiko jotenkin kehittää?
Molemmissa piireissä (liuos ja lämmitysvesi) on ilmeisesti jatkuvasti pumppu käynnissä (edelliselle siis jo raitisilman esilämmityksen tai jäähdytyksen takia silloin, kun jompaa kumpaa tarvitaan ja jälkimmäiselle, kun on tarkoitus lämmittää tai jäähdyttää)?

Jos siis noin, ei lämmityspiirissä välttämättä tarvita säätöventtiiliä jäähdytyksen säätöön tai tilan valintaan, vaan kierto voisi olla jatkuvasti lämmönvaihtimen kautta myös lämmitettäessä. Erotussulut olisi toki hyvä asentaa jo mahdollisten huoltotarpeiden vuoksi. Ohitusmahdollisuuskin voisi olla hyvä samasta syystä (sinällään vaihdin pitäisi mitoittaa aika väljäksi, koska lämpötilan pudotus kierron aikana on tehokkuuden takia pidettävä alhaisena ja virtaus suurena, joten ohitusta ei periaatteessa talvellakaan tarvita).

Tuolla ylemmällä venttiilillä (1) voi säätää lattiajäähdytyksen tehoa 0% ... 100%. Tuloilmakennoa ei liene tarpeenkaan säätää, eli lattiajäähdytys otetaan käyttöön vasta, kun tuloilman jäähdytysvaikutus ei enää riitä. Talvella kytkentä ei hukkaa lämpöä, kun venttiili vedetään asentoon 0%. Kun säätöventtiilit monesti hiukan falskaavat, voisi olla fiksua laittaa lämmönvaihdinhaaraan myös tuolle puolelle ainakin yksi sulkuventtiil, jonka voi varmuuden vuoksi kääntää kiinni talven ajaksi tai kun lämmitystä ei ole erikseen kytketty pois lattiasta.

Omasta mielestäni on järkevämpi katkaista nimenomaan liuospuoli siitä syystä, että lämmönvaihdin silloin lämpenee ja mahdollinen tiivistynyt kondenssi kuivuu lämmönvaihtimen ulkoisista osista, kun lattiajäähdytystä ei käytetä. Samoin lämmönvaihdin voisi periaatteessa jäädyttää vesipuolen jossakin kevättalven huippukuormitustilanteessa, jos jonkin käyttö- tai laitevirheen takia kylmä liuos pääsee kiertämään vaihtimen kautta eikä lämmityskierto suojaa omaa puoltaan lämpötilan laskulta. Periaatteessahan on muutoin aika sama, kumpaa kiertoa säädetään.

Periaatteessa noissa lattiaviilennyksissä pitäisi olla sellainen yhdistelmäsäädin, joka mittaa sekä lattian että sisäilman lämpötilaa ja sisäilman kosteutta ja laskee näistä sitten turvallisen minimilämpötilan, johon lattia alhaisimmillaan on turvallista jäähdyttää. Toki saman voi hoitaa käsinkin, jos on riittävän huolellinen eikä jätä esim. latiaviilennystä yksikseen täysille päiväkausiksi. Epäilisin kuitenkin, että kun kyseessä on maapiiri eikä porakaivo, lattian lämpötila tuskin muutenkaan putoaa helposti liian alas kerätäkseen ilmasta tiivistyvää kosteutta loppukesän ukonilmaa edeltävien helteidenkään aikana. Asian voi hoitaa niinkin, että tarkkailee vaikkapa Ilmatieteen laitoksen paikkakuntakohtaisia kastepistetietoja nettisivuilta ja huolehtii, että lattian lämpötila jää ainakin asteen pari lähitienoille ilmoitettuja lukemia korkeammaksi.