Uutiset:

Kirjoittaja Aihe: Vallox MLV 200 vs. Flexit(Veab) CWK 200  (Luettu 1034 kertaa)

Poissa JiiTee

  • Maalämpönoviisi
  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 66
  • Maalämpöfoorumi
Vallox MLV 200 vs. Flexit(Veab) CWK 200
« : 11.03.19 - klo:15:14 »
Pähkäilen tässä kumpikohan olisi järkevämpi viilennyspatteri IV-kanavaan: Vallox MLV 200 vai Heatcon Flexit-koneisiin myymä Veab CWK 200. Onko kokemuksia tai mielipiteitä? Minulle ei ihan aukea noiden kaavioista kumpi on esim. tehokkaampi kun vähän eri tavalla esitetty tuo asia noissa (LIITTEET).

Vaihtoehtojen lisätiedot:
Vallox: https://www.vallox.com/tuotteet/vallox_lisalaitteet_ja_-varusteet/vallox_mlv_multi_200.html
Vallox-manuska: https://www.vallox.com/files/771/Manual_Vallox_MLV_Multi_200_250_FIN_SWE_ENG_20180213_PRINT.pdf
Flexit: https://www.heatco.fi/tuote/viilennyspaketit-pieniin-flexit-ilmanvaihtokoneisiin/
Flexit-manuska: https://www.heatco.fi/wp-content/uploads/2018/11/CWK_asennusohje.pdf

IV-koneena on siis Flexit UNI-3 ja CI600 käyttöpaneeli. IV-kone on käyttöullakolla, joten tuo patteri olisi pakko myöskin sijoittaa sinne, aiheuttaako ongelmia esim. talvella? Vaatinee jonkun lisäeristyksen pintaan, Armaflex-matto? Kanavat on Uponorin esieristettyä muovikanavaa ja ovat puhallusvillan seassa.

En välttämättä tuota pysty tuloilman esilämmitykseen käyttämään talvisin kun kaivo on sen verta kylmä, joten ei ehkä kannata sitä turhaan kuormittaa tuolla lisää? Se käyttötarkoitus ei siis ole kovin merkittävässä roolissa, mutta toki sekin pidetään optiona kun/jos kaivo sen sitten kestää.


Nibe F1145 6kw + Nibe VPB300
Porakaivo 120m
121m2+27m2 AT / 610m3
lattialämmitys

Poissa tk-

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 648
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Vallox MLV 200 vs. Flexit(Veab) CWK 200
« Vastaus #1 : 11.03.19 - klo:17:43 »
Meillä laitettiin vallox 250. En tiedä kannattaako tuota pienempää edes miettiä kun hintaero on parinsadan euron luokkaa?
Keski-Suomi, omakotitalo 2019 (rakenteilla), vesikiertoinen lattialämmitys
Nibe F1145-8 + Jäspi GTV500, kaivo 178m
142m2 (690m3) + varasto 21m2 + pihasauna 18m2 (lämpökanaali n. 10m)

Poissa JiiTee

  • Maalämpönoviisi
  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 66
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Vallox MLV 200 vs. Flexit(Veab) CWK 200
« Vastaus #2 : 12.03.19 - klo:08:04 »
Meillä laitettiin vallox 250. En tiedä kannattaako tuota pienempää edes miettiä kun hintaero on parinsadan euron luokkaa?

Totta, jotenkin olen vaan ajatelllut iv-kanavan koon mukaan tuon, mutta ei sille tosiaan varmaan estettä ole laittaa astetta isompaa  kun pistää kanavan muunnoskappaleet ennen ja jälkeen.
Nibe F1145 6kw + Nibe VPB300
Porakaivo 120m
121m2+27m2 AT / 610m3
lattialämmitys

Poissa fraatti

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 3 889
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Vallox MLV 200 vs. Flexit(Veab) CWK 200
« Vastaus #3 : 12.03.19 - klo:09:11 »
Totta, jotenkin olen vaan ajatelllut iv-kanavan koon mukaan tuon, mutta ei sille tosiaan varmaan estettä ole laittaa astetta isompaa  kun pistää kanavan muunnoskappaleet ennen ja jälkeen.

Tekee varmaan ihan hyvää painehäviön sekä tehon kannalta kasvattaa pykälää suuremmaksi. Näin nuo on käsittääkseni usein tehtykin.
Viessmann Vitocal 333-G, 180m kaivo
171m2/500m3 talo + 70m2/200m3 talousrakennus
Kokonaissähkö n 10000kWh(MLP n 5500kWh, IV-kone n 700kWh)

Poissa JiiTee

  • Maalämpönoviisi
  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 66
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Vallox MLV 200 vs. Flexit(Veab) CWK 200
« Vastaus #4 : 26.03.19 - klo:08:36 »
Mites tuo talvella kylmässä ja kesällä kuumassa tilassa vaatii huomioitavaksi? Kunnon tiivis armaflex eriste pintaan?

Entä miten kaivolta tulevat kiertoputket? Riiittääkö armaflex ja puhallusvillat?

Muodostuuko talvella kondenssia jos käytetään esilämmitykseen? Mietin että jäätyykö kondenssin poistoputki vaikka olisikin villoissa.
Nibe F1145 6kw + Nibe VPB300
Porakaivo 120m
121m2+27m2 AT / 610m3
lattialämmitys

Poissa kotte

  • Nuorempi jäsen
  • **
  • Viestejä: 27
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Vallox MLV 200 vs. Flexit(Veab) CWK 200
« Vastaus #5 : 29.03.19 - klo:00:38 »
Mites tuo talvella kylmässä ja kesällä kuumassa tilassa vaatii huomioitavaksi? Kunnon tiivis armaflex eriste pintaan?

Entä miten kaivolta tulevat kiertoputket? Riiittääkö armaflex ja puhallusvillat?

Muodostuuko talvella kondenssia jos käytetään esilämmitykseen? Mietin että jäätyykö kondenssin poistoputki vaikka olisikin villoissa.
Talvisaikaan ei ole niin väliä, eli jopa eristämätön putki toimii, vaikkakin tietysti hukkaa lämpöä. Kesäaikaan armaflexilla eristetyn putken upottaminen villojen sekaan on jonkinmoinen kondensioriski, eli paksu villa eristää paremmin kuin armaflex ja armaflexin pintaan saattaakin tiivstyä kosteutta, jota voi kertyä sen verran, että hieman tippuu alas.

Olisi ehkä viisainta eristää putket paksulla armafexilla ja liimata saumat kunnolla. Putken voisi sitten johtaa villaeristeiden yläpuolella. Jos haluaa vielä lisävarmuutta, voi putken alapuolelle järjestää rännikourun. Vettä kertyy kuitenkin kouruun niin vähän, että kourua ei tarvitse varsinaisesti viemäröidä, vaan mahdollisen veden voi kerätä vatiin kourun päästä. Vesi haihtuu sitten riittävän hyvin vadista ihan itsestään, kun kondensiota yleensäkään voi aiheutua.

Itsellä on kierrätyspumppu ja siihen suoraan liittyvät putkivarusteet hanoineen, ilmanerottmineen ja mudanerottimineen olleet eristämättöminä varasto-autotallissa ja alla on ollut parvekekukkalaatikko keräämässä kondensia VIime kesänä vettä kertyi useita litroja ja teki jo mieli tyhjentää vettä pois, mutta alkusyksystä veden kertyminen lakkasi ja vesi alkoi haihtumalla vähetä. Järjestin sittemmin ylivuotoputken kaukalosta ulos varmuuden vuoksi.

Poissa JiiTee

  • Maalämpönoviisi
  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 66
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Vallox MLV 200 vs. Flexit(Veab) CWK 200
« Vastaus #6 : 29.03.19 - klo:10:03 »
Onko tämä ihan överi ratkaisu kylmän kiertoon:
https://www.taloon.com/maalampoputki-uponor-eristetty-40-x-2-4-68/LVI-2001514/dp

Olisi ainakin tiivis... Tietty tuossa on tuo muovipinta joka varmasti kerää kondenssia herkemmin kuin armaflex jos se kylmä pääsee liikaa eristeen läpi. Onko todellinen riski?
Nibe F1145 6kw + Nibe VPB300
Porakaivo 120m
121m2+27m2 AT / 610m3
lattialämmitys

Poissa kotte

  • Nuorempi jäsen
  • **
  • Viestejä: 27
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Vallox MLV 200 vs. Flexit(Veab) CWK 200
« Vastaus #7 : 29.03.19 - klo:12:19 »
Onko tämä ihan överi ratkaisu kylmän kiertoon:
https://www.taloon.com/maalampoputki-uponor-eristetty-40-x-2-4-68/LVI-2001514/dp
Aivan hyvin tuo sopii tarkoitukseen, mutta omasta mielestäni kaliiberi on tarpeettoman suuri. Saahan vastaavia eristettyjä kylmävesi- tai lämpöjohtoputkiakin joiden sisäputki on lähempänä sitä, mitä tarvitaan suunnilleen samaan hintaan per metri  (ja kylmävesiputkilla on aivan vastaavat kondensioriskit kuin maaliuosputkilla silloin, kun vettä lasketaan runsaasti, mihin tietysti käyttveden osalta on varauduttava). Vesiputket myös taipuvat helpommin, mikä paitsi helpottaa asennusta vähentää tarvetta liitoksille ja mutkakappaleille (jotka puolestaan voivat sekä vuotaa että kerätä kondensia, ts. ovat vaikeita eristää hyvin).

Niin tai näin, jättäisin eristetyn putken yläpohjaeristeiden yläpuolelle, jolloin kondensioriskit pienenevät olemattomiksi (kun tiivis muovipinta pääsee kesällä lämpenemään vapaassa ilmassa). Lämmöneristyksen heikkenemisellä ei suurrta merkitystä ja menetetty vähäinen lämpö/kylmyyshän ovat tässä tapauksessa lähes ilmaista.

Poissa JiiTee

  • Maalämpönoviisi
  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 66
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Vallox MLV 200 vs. Flexit(Veab) CWK 200
« Vastaus #8 : 04.04.19 - klo:13:48 »
Aivan hyvin tuo sopii tarkoitukseen, mutta omasta mielestäni kaliiberi on tarpeettoman suuri. Saahan vastaavia eristettyjä kylmävesi- tai lämpöjohtoputkiakin joiden sisäputki on lähempänä sitä, mitä tarvitaan suunnilleen samaan hintaan per metri  (ja kylmävesiputkilla on aivan vastaavat kondensioriskit kuin maaliuosputkilla silloin, kun vettä lasketaan runsaasti, mihin tietysti käyttveden osalta on varauduttava). Vesiputket myös taipuvat helpommin, mikä paitsi helpottaa asennusta vähentää tarvetta liitoksille ja mutkakappaleille (jotka puolestaan voivat sekä vuotaa että kerätä kondensia, ts. ovat vaikeita eristää hyvin).

Niin tai näin, jättäisin eristetyn putken yläpohjaeristeiden yläpuolelle, jolloin kondensioriskit pienenevät olemattomiksi (kun tiivis muovipinta pääsee kesällä lämpenemään vapaassa ilmassa). Lämmöneristyksen heikkenemisellä ei suurrta merkitystä ja menetetty vähäinen lämpö/kylmyyshän ovat tässä tapauksessa lähes ilmaista.

Niin tietysti, oli jostain syystä vahva ajatus omassa päässä että ML-putki jatkuu samanmoisena kuin mitä tulee kaivosta, mutta tokihan tuossa patterissakin on kokoluokkaa pienemmät liitokset.

Jos tuon eristetyn putken jättää yläpohjaeristeiden yläpuolelle niin kuinka suureksi kasvaa riski sen jäätymisestä->halkeamisesta talvella? Patteria ei tosiaan välttämättä voida käyttää esilämmitykseen talvella, jolloin neste vaan huilaa putkessa. Toki putkeenkin voi laittaa vaikka kuinka paljon eristettä mutta jos ei se mistään kautta lämpene niin eikös se pikkuhiljaa jäädy kuitenkin. Yläpohjan villat varmaan sen verran vuotaa lämpöä talosta että kuvittelisin siellä olevan "paremmassa suojassa" talven.


Seuraava kysymys aiheeseen; mitä plussia / miinuksia tuossa voisi olla jos patteri asennetaan ennen / jälkeen IV-konetta?

Ennen IV-konetta
+ mahdollisuus talvella esilämmitykselle (tosin, kuten moneen kertaan mainittu, kaivo aina ollut aika viileä, joten ei ehkä edes voisi käyttää)
+ kerää kondenssia jo ennen IV-konetta pois (IV-kone pyöriväkennoinen ilman kondenssipoistoa)

IV-koneen perään
+ IV-koneen oma "viileän talteenotto" voisi jo piirun verran viilentää ilmaa ennen kuin se tulee patterille
- ei talvikäytön esilämmitysmahdollisuutta
Nibe F1145 6kw + Nibe VPB300
Porakaivo 120m
121m2+27m2 AT / 610m3
lattialämmitys

Poissa kotte

  • Nuorempi jäsen
  • **
  • Viestejä: 27
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Vallox MLV 200 vs. Flexit(Veab) CWK 200
« Vastaus #9 : 07.04.19 - klo:20:15 »
Jos tuon eristetyn putken jättää yläpohjaeristeiden yläpuolelle niin kuinka suureksi kasvaa riski sen jäätymisestä->halkeamisesta talvella? Patteria ei tosiaan välttämättä voida käyttää esilämmitykseen talvella, jolloin neste vaan huilaa putkessa. Toki putkeenkin voi laittaa vaikka kuinka paljon eristettä mutta jos ei se mistään kautta lämpene niin eikös se pikkuhiljaa jäädy kuitenkin. Yläpohjan villat varmaan sen verran vuotaa lämpöä talosta että kuvittelisin siellä olevan "paremmassa suojassa" talven.
Jos liuos ei kierrä, on aina jonkinasteinen jäätymisriski tavanomaisella maalämpönestekoostumuksella. Jäätymisen seuraukset riippuvat putkiston materiaalista. Muoviputket eivät välttämättä ole jäätymisestä moksiskaan. Ennen lto-laitetta sijoitettu esilämmityskenno on kylläkin vielä herkempi jäätymään ja varsinkin vaurioitumaan sen seurauksena.

Jos yrittää suojautua tuota vastaan asentamalla putken syvälle eristeisiin, kasvaa samalla kondensioriski. Turvallisinta olisikin asentaa ainakin metalliputki sisätilan puolelle ja eristää tiiviillä armaflexilla tai vastaavalla. Noinhan liiketilojen jäähdytysputkistotkin asennetaan. Periaatteessa voisi myös tehdä vaakavedot rakennuksen ulkopuolelle ja vain nousut sisäpuolelle, jos tuo helpottaa asennusta ja putki voidaan tuoda rakennukseen riittävän eristelaatan alla.

Maaviileäpatterin asentaminen lto-laitteen jälkeen ei ole kovin tavallista, mutta etuna siinä tietenkin on jäätymisriskin väheneminen kierron pysähtyessä talvella syystä tai toisesta. Asennuksella ennen lto-laitetta on etuna esilämmitysmahdollisuuden ohella mahdollisuus käyttää laitetta erityisesti tuloilman kuivattimena, eli jos lto-laite pidetään talvi-asennossa, esijäähdytyskenno tiivistää aluksi tuloilman kosteutta, minkä jälkeen lto-laite lämmittää tuloilman lähemmäs sisäilman lämpötilaa poistoilmasta kerätyllä lämmöllä. Siirtyminen jäähdytysmoodista kuivaukseen kyllä tyypillisesti edellyttää säätöjen räpläämistä käsin. SInälläään tuloilman jäähdyttäminen ei elo kovin tehokas tapa viilentää, kun ilmavirta on melko vähäinen. Toisaalta mitä kylmemmäksi tuolima saadaan, stiä suuremmat vaatimukset on tulokanaviston ulkopuolisella eristyksellä kondensiota vastaan.

Suomen oloissa lto-laitteen suora jäähdytysvaikutus on vähäinen, koska ulkoilma ei juuri milloinkaan ole ainakaan pitkään merkittävästi sisäilmaa lämpimämpää. Lto-laite siis jäähdyttää tyypillisesti muutamana päivänä vuodessa muutaman tunnin ajan ja vaikka tuosta periaatteessa on hyötyä jäähdytyksessä, on käytännön merkitys varsin vähäistä. Tuloilmaa ei esimerkiksi  pysty tuolla tavoin kuivattamaan käytännössä ollenkaan.

Poissa JiiTee

  • Maalämpönoviisi
  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 66
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Vallox MLV 200 vs. Flexit(Veab) CWK 200
« Vastaus #10 : 08.04.19 - klo:10:43 »
Iso kiitos vastauksesta!

Taitaa olla viisainta yrittää kierrättää sitä liuosta siellä patterissa talvellakin jos vaan suinkin kaivo sen mitenkään kestää, ainakin sitten n.-10 ja kylmemmillä - silloin taitaa paras hyötykin siinä olla. Jäätymistä vastaan taidan varautua sen putken kanssa niin että sitä asennettaan sen verran pitkästi että saan tarvittaessa tiputettua sen villoihin tai nostettua sen sieltä pois tarpeen mukaan - mikä ikinä onkaan sitten lopputulema tuon kaivon suhteen talvikäytössä.

Rakennuksen ulkopuolelle vetoja en saa tehtyä kun vedot ovat about keskellä taloa.

LTO:n "kylmän talteenotto" unohdetaan laskuista päätöksiä tehdessä - ei ole siis merkityksellinen.

Vielä pitää suunnittelijan kanssa tehdä lopulliset päätökset, mutta ehkä näillä tiedoilla alan kallistua siihen että kiertoputket hyvin eristettynä tuodaan villojen yläpuolella(jätetään mahdollisuus laskea ne alas) ja viilennyspatteri asennetaan ennen IV-konetta, jotta tuo esilämmitys olisi edes teoriassa mahdollista.

Tuottaako patterilla tapahtuva esilämmitys talviaikana kondessivettä kondenssipoistoletkua pitkin poistettavaksi? Eli mikä siinä on jäätymisriski?
Nibe F1145 6kw + Nibe VPB300
Porakaivo 120m
121m2+27m2 AT / 610m3
lattialämmitys

Poissa kotte

  • Nuorempi jäsen
  • **
  • Viestejä: 27
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Vallox MLV 200 vs. Flexit(Veab) CWK 200
« Vastaus #11 : 08.04.19 - klo:13:53 »
Tuottaako patterilla tapahtuva esilämmitys talviaikana kondessivettä kondenssipoistoletkua pitkin poistettavaksi? Eli mikä siinä on jäätymisriski?
Ei tuota kondenssia talvella. Kondenssia tulee vain, kuin ulkolämpötila on tuhdisti plussan puolella.

Vielä tuohon jäätymisriskin vähentämiseen: Yksi mahdollisuus on tehdä putkistosta tyhjennettävä. Kannattaa laittaa sulkuventtiilit tulo- ja menoputkeen ja lisäksi tyhjennysyhde kumnpaankin putkeen (maalämpöpumpun lähelle). Putket ja kenno kannattaa asentaa niin, että neste valuu luonnostaan alas mahdollisimman tarkkaan etenkin kennosta. Paineilman avulla toki voi muunkinlaisen putkiston puthaltaa lähes kuivaksi. Litkun voi kerätä kanisteriin ja pumpata myöhemmin takaisin järjestelmään (Tyypillisesti niin, että kanisterista imetään nestettä porakonepumpulla tms. työntäen  toisen tyhjennysyhteen kautta järjestelmään ja annetaan ylivuotonesteen valua pois toisen tyhjennysyhteen kautta takaisin astiaan. Tuolla tavoin kennopiirin pystyy jopa tyhjennyksen jälkeen ilmaamaan ennakolta kotikonstein niin, ettei ilma sotke maapiiriä käyttöönoton jälkeen. Piiriin kautta voisi myös työntää vahvempaa liuosta, joka kestää esim. -25...-30 astetta jäätymättä talven ajaksi, jos piiriä ei ole tarkoitus ollenkaan  käyttää talvella. Liuoksen voi laskea pois seuraavaa talvea varten ja laittaa tilalle tavanomaisen vahvuista nestettä (ja yhdellä 60% nestepönikällä ja toisella tyhjällä varakanisterilla pärjää vuosikausia, kun laimentaa vahvaa liuosta normaalipitoisuuden mukaiseksi  toiseen kanisteriin sopivan määrän).

Järjestelmä olisi kyllä mahdollista rakentaa sellaiseksikin. että se tyhjenee itsekseen lämpimässä tilassa olevaan säiliöön, kun kiertopumppu pysäytetään tai pysähtyy. Tämä on kuitenkin suunniteltava tapauskohtaisesti syystä, että maapiitrissä täytyy pitää tietty minimipaine eikä lämpöpumpun liuospuolelle saa päästä ilmaa. En puutu mahdollisiin yksityiskohtiin, koska ne täytyisi harkita ja suunnitella tarkasti olemassa olevan järjestelmän ja asennettavan kennojärjestelmän lähtökohdista..

Paikalla seppaant

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 3 424
  • L-Ässä V-7
Vs: Vallox MLV 200 vs. Flexit(Veab) CWK 200
« Vastaus #12 : 08.04.19 - klo:15:23 »
Minulla on myös talon jäähdytys kaivon keruunpiirin kautta.
Suunnitteluperusteena oli että putket saavat jäätyä, koska ei ollut mitään järkevää reittiä viedä putkia lämpimien tilojen kautta.
Keruupiirin ja viilennyspiirin välissä on lämmönvaihdin, tällöin viilennyspiiri ei häiritse keruupiirin toimintaa.
Vähäisiä lisäkustannuksia aiheutti yksi ylimääräinen pumppu ja paisunta-astia.
Putkena on 25mm siniraitainen, joka on eristetty 10mm solumuovieristeellä.
Kiertoneste on tavallista 28 p-% etanoli keruunestettä.
En tiedä onko se jäätynyt kolmena olemassaolonsa talvena, mutta mitään ongelmia ei ole esiintynyt.
Vaikka se jäätyisikin niin ei se mene umpijäähän vaan jää sohjomaiseksi hyhmäksi.

ATS
L-Ässä V-7.0 vm.2007
Kaivo 163m, akt.153m
Talo 150m2, patterit, v.1975

Poissa kotte

  • Nuorempi jäsen
  • **
  • Viestejä: 27
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Vallox MLV 200 vs. Flexit(Veab) CWK 200
« Vastaus #13 : 09.04.19 - klo:00:55 »
Minulla on myös talon jäähdytys kaivon keruunpiirin kautta.
Suunnitteluperusteena oli että putket saavat jäätyä, koska ei ollut mitään järkevää reittiä viedä putkia lämpimien tilojen kautta.
Keruupiirin ja viilennyspiirin välissä on lämmönvaihdin, tällöin viilennyspiiri ei häiritse keruupiirin toimintaa.
Vähäisiä lisäkustannuksia aiheutti yksi ylimääräinen pumppu ja paisunta-astia.
Putkena on 25mm siniraitainen, joka on eristetty 10mm solumuovieristeellä.
Kiertoneste on tavallista 28 p-% etanoli keruunestettä.
En tiedä onko se jäätynyt kolmena olemassaolonsa talvena, mutta mitään ongelmia ei ole esiintynyt.
Vaikka se jäätyisikin niin ei se mene umpijäähän vaan jää sohjomaiseksi hyhmäksi.

ATS
Varmaankin noin, kuten toteat. Tuollainen lämmönvaihtimella erotettu viilennyspiirihän antaa myös mahdollisuuden käyttää vahvempaa liuosta viilennyskierrossa, jolloin sekä jäätymisen että hyhmääntymisen voi välttää teoriassakin. Olen itse pitänyt tavoitteena pitää viilennyspiirin pakkaskestävyys -25 asteessa. Sekoitan 60% liuosta sopivasti perusliuokseen (tai puhtaaseen veteen) ja tarkastan jäätymispisteen optisella refraktrometrilla (jollaisia saa autotarvikeliikkeistä muutamalla kympillä tuulilasin pesunesteen tai muiden pakkasnesteseosten jäätymispisteen tarkastamiseen; tarkkuus on asteen suuruusluokkaa). Sopivia jaloteräslevylämmönvaihtimia saa esim. Saksasta alan postimyyntiliikkeistä tilaamalla korkeintaan luokkaa parin sadan euron hinnalla.

Poissa JiiTee

  • Maalämpönoviisi
  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 66
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Vallox MLV 200 vs. Flexit(Veab) CWK 200
« Vastaus #14 : 16.04.19 - klo:08:40 »
Sain Valloxilta vahvan mielipiteen että patteria ei kannata asentaa käyttöullakolle - perusteluina ei toki mitään uutta mitä tässä ei olisi jo mietitty, mutta kokemusta siellä oli että on niin monta asiaa, joissa voi tulla ongelmia että eivät suosittele.

Otan myös tuosta neuvosta vaarin ja alan vielä tosissaan tekemään uusia mittauksia ja suunnitelmia jos saisin siirrettyä IV-koneen tekniseen tilaan niin että myös patteri sinne mahtuisi.
Toinen vaihtoehto on myös käyttää raitisilmakanava sisätilassa teknisen tilan kohdalla niin että patteri saisi olla lämpimässä - aiheuttaa vaan monta 90-kulmaa ennen ja jälkeen patterin joka ilmeisesti jonkin verran vaikuttaa tehoon.

Eli takaisin piirustupöydän ääreen ja miettimään uudelleen mikä on paras / välttävä vaihtoehto  :)
Nibe F1145 6kw + Nibe VPB300
Porakaivo 120m
121m2+27m2 AT / 610m3
lattialämmitys

Poissa pade

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 54
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Vallox MLV 200 vs. Flexit(Veab) CWK 200
« Vastaus #15 : 16.04.19 - klo:14:43 »
Kesäisin patteriin kertyy kökköä niin paljon, että kondenssinpoisto voi mennä tukkoon. Suodattimet löytyy mutta jostain ötökät tiensä vaan löytävät. Sitten se tulvii jossain vaiheessa, kokemusta on kun vedenpinta nousi niin ylös että valui iv-koneeseen ja patterin luukuista ulos. ::)

Eli laita siten, että pääset huoltamaan eikä vuotava vesi kastele rakenteita.

Itsellä on maanestekierrossa eikä ole talvisin umpeen jäätynyt vaikka on koviakin pakkasia ollut, joskus laittanut kierron päälle mutta en aina. Lämmönvaihtimella erotettuna jää kesäinen jäähdytysvaikutus sitten pienemmäksi, tuosta tulee kuitenkin useamman asteen tappio nesteen lämpötilassa.